Ihminen, Jumalan kuva ja Jumalan työtoveri

Mitä tarkoittaa, että Jumala teki ihmisen omaksi kuvakseen?

1 Moos 1:26 Ja Jumala sanoi: “Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat. 27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”

Psalmi 8:6 kertoo millainen ihminen oli Jumalan luotua hänet: “Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal’olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella;” – Näistä katkelmista voimme päätellä ihmisen saavan takaisin ’jumalolentoa’ muistuttavan kirkkauden Jumalan valtakunnassa.

Jumala loi ihmisen, miehen ja naisen, kaltaisekseen. Tarkemmin sanottuna ’kaltaiseksemme’. Kenelle Jumala näin sanoi? Keiden kaltaiseksi ihminen luotiin? Maailmassahan ei sen alussa ollut kuin Jumala ja hänen luomiaan enkeleitä.

Tarkoittaako Jumalan ja enkeleiden kaltaisuus ulkonäköä vai henkisiä ominaisuuksia vai kenties molempia? Ihmiskunta on syntiinlankeemuksen jälkeen degeneroitunut eikä sillä ole Jumalan antamia ominaisuuksia paljoakaan tallella. Jeesus sanoi eläessään maan päällä olevansa yhtä Jumalan kanssa. Hän siis oli jo eläessään Jumalan kuva. Hänellä oli käytössään suuret vallat, mm. parantaa sairaita ja jopa herättää kuolleista. Jeesus kuitenkin todisti, että hän ei itse tehnyt näitä tekoja, vaan Jumala. Joh. 14:10 “Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.” Kun Jeesus oli noussut kuolleista, Raamattu kertoo, että hän oli henkiruumiissa; Jeesus pystyi kulkemaan seinien lävitse ja ilmestymään opetuslapsilleen sen jälkeen fyysisessä ruumiissa. Epäuskoinen Tuomas saattoi omin käsin kokeilla Jeesuksen käsissä ja jaloissa olevia ristiinnaulitsemisen jälkiä. Jeesus saattoi ilmestyä opetuslapsille eri hahmoissa ja missä paikassa hyvänsä.

Jeesus myös kertoi opetuslapsille, millaisia mahtavia voimia heillä voisi olla käytössään, jos he vain uskoisivat “edes sinapinsiemenen verran”.

Ilmestyskirja kuvailee Kristuksen ulkoista olemusta hänen tullessa toisen kerran maan päälle: 1:14 “Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki; 2:18 Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski.” Danielin kirjan 10. luvussa Daniel näyssä tapaa taivaallisen enkeliruhtinaan, jota kuvaillaan näin: 10:6 “Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän vasken välke; ja hänen sanojensa ääni oli kuin suuren kansanjoukon pauhina.”

Mat 13:43 “Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.” Danielin kirjan 12. luvussa 12:2 kerrotaan ylösnousemuksesta: “Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen. 3 Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.”

Jumala on luonut maailmassa elävät eläimet ja ihmiset. Näistä ihminen on ainoa, joka voi tuntea Jumalan ja pyrkiä hänen yhteyteensä. Eläinten ymmärrys on paljon rajoitetumpaa kuin ihmisen. Olen usein ihmetellyt kuinka eläimet, kuten pieni koirani Donna, voivat tuntea kiintymystä ja jopa rakkautta sekä muita tunteita, – enemmänkin kuin ihmiset. Silti koiralla, eikä muillakaan eläimillä, ei ole mahdollisuutta ikuiseen elämään.

Saar 3:21 “Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?” Raamattu vastaa kysymykseen, mihin ihmisen henki menee hänen kuoltuaan? Se käy ilmi Stefanuksen viimeisistä sanoista: Apt 7:59 “Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: Herra Jeesus, ota [vastaan] minun henkeni!”

Ihminen ei kuitenkaan ole korkein Jumalan luomista. Jumala loi ennen ihmistä lukemattoman määrän enkeleitä, joiden tehtävänä on toteuttaa Jumalan tahto. Jumala ei ainakaan Raamatun mukaan ole luonut enkeleitä omaksi kuvakseen, toisin kuin ihmiset.

Mikä tulee olemaan ihmisten ja enkeleiden suhde tulevassa uudessa maailmassa? Kun Jumala loi ihmiset kaltaisekseen, se tarkoittaa, että Jumalalla on mielessään tehtäviä ihmisille. Tehtäviä tulevassa maailmassa, kun ihminen on vapautunut synnin asettamista rajoituksista ja saanut itselleen kaiken sen toimintakyvyn mistä Kristuskin puhui.

Ihmisellä on erityisasema Jumalan suunnitelmissa. Sen tiedämme jo siitä, että taivaassa ihminen, Jumalan Poika, käyttää kaikkea Jumalan valtaa.

Heb 1:13 “Kenelle enkeleistä hän [Jumala] koskaan on sanonut: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi? 2:7 Sinä teit hänet [Kristuksen] vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;”

Heb 2:16 “Sillä ei hän [Kristus] ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen [ihmiset] hän ottaa huomaansa.”

Enkeleistäkin Raamattu käyttää nimitystä Jumalan pojat: Job 38:7 “kun kaikki aamutähdet iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?” Muutama jae aiemmin Jumala kysyy Jobilta maailman luomisesta: 38:4 “Missä olit silloin, kun minä maan perustin?” Maailman luomisen jälkeen Jumala sitten loi ihmisen.

1 Moos 5:1 “Kun Jumala loi ihmisen, teki hän hänet Jumalan kaltaiseksi. 1:27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Kol 1:15 “hän [Kristus] on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen [arvossa] ennen kaikkea luomakuntaa.” Kolossalaiskirje kuitenkin täsmentää tavalla, joka vaatii tarkempaa selvittämistä: “1:16 Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, 17 ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.” Raamattu käyttää sanontoja ’hänessä’ tai ’häneen’ tai ’hänen kauttaan’; esim. Efe 1:4 “niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,” Hänessä eli Jumalan Pojassa oli koko maailma tuleva Jumalan yhteyteen. Jeesus Kristus oli tuleva koko uuden maailmanajan luojaksi ja siksi on oikein sanoa, että “kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, 17 ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.”

2 Kor 4:4 “niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.” Hebrealaiskirje kuvaa Jeesusta 1:3 “ja joka, ollen hänen [Jumalan] kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,” – Näistä jakeista käy ilmi, että Jumala loi ihmisen kuvakseen. Toiseksi, myös Kristus on näkymättömän Jumalan kuva. Kuinka voisi toisin ollakaan, onhan hän ihminen. Jumala, Kristus ja ihmiset ovat siis toistensa näköisiä. Tarkoittaako tämä, että kaikki nämä ovat oikeasti saman näköisiä vai onko kyseessä kuvaannollinen ilmaus? Raamattuhan kertoo, ettei kukaan ole nähnyt Jumalaa, joka on henki. Ainakin Jumalan osalta kyse ei ole Jumalan ja ihmisen fyysisestä samanlaisuudesta; kyse on varmaankin siitä, että Jumala loi ihmisen luonteeltaan kaltaisekseen. Raamattua lukiessani olen löytänyt kuvauksia Jumalasta, jossa on esiintynyt monia ihmismäisiä käyttäytymispiirteitä. Jumala vihastuu, leppyy, katuu jne.

Kristus oli ollessaan maan päällä aivan tavallisen ihmisen kaltainen. Jesaja kuvaa Jumalan poikaa 53:2 “Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.” Kun Jeesus tulee toisen kerran, on kuvaus kirkastetusta Jumalan pojasta mitä loistokkain: Ilm 1:14 “Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki; 15 hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina.”

Uudessa maailmassa viimeisen tuomion jälkeen, ihmiset eivät ole nykyisen kaltaisessa alennustilassa. Heidät on palautettu siihen tilaan, johon Jumala ihmisen loi. Tärkeämpi kysymys on kuitenkin, mihin tehtäviin Jumala tulee ihmisiä käyttämään. Raamatusta käy ilmi, että Jumala työskentelee jatkuvasti, välillä toki leväten. Ihmisistä tuleekin Jumalan työtovereita.

Jumalan ennaltamäärääminen ja ennaltavalinta

“niin kuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä [Kristuksessa] valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,” (Efe 1:4-5)

Efesolaiskirjeen alussa kirjoittaja Paavali todistaa, että Jumala oli valinnut ’meidät’ t.s. Efesoksessa asuvat uskovat, joille Paavali osoittaa kirjeensä: “Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa.” Kysymyksessä on Jumalan ennaltatietämisestä alkava ketju, jota Roomalaiskirje kuvaa: Room 8:29-30 kertoo meille, “Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.” – Jo ennen ikuisia aikoja Jumala teki suunnitelman tulevaisuudesta. Paitsi fyysisen maailman suunnitelmaa ja maailman luomista, Jumala loi enkelit apulaisikseen. Jumala myös suunnitteli ihmiskunnan luomisen ja Poikansa sen syntitaakan lunastajaksi ja tulevan maailman johtajaksi Jumalan yhteyteen.

Jumala siis määräsi edeltäkäsin Jeesuksen tehtävän sekä joukon edeltätuntemiaan uskovia Kristuksessa Poikansa kaltaisiksi.

Efe 1:5 ja 11 julistavat, “…edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen [Jumalan] yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan… Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan.” – Jumalalla oli siis ennakkosuunnitelma kaikesta. Sen toteuttamiseksi Jumala teki työtä kaiket päivät. Kuusi päivää hän työskenteli ja seitsemäntenä Jumala lepäsi. Kuinka pitkiä olivat nämä Jumalan päivät, emme tiedä. Todennäköisesti hyvin pitkiä, miljoonia vuosia, ehkä peräti miljardeja.

Heb 1:5 “Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin; ja taas: Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani?” – Huomaatteko, että tässä Jumala puhuu futuurissa; Minä olen oleva hänen Isänsä… Miksi Jumala ei sano: Minä olen hänen isänsä. Jumalahan on Raamatun mukaan Jeesuksen isä ja Jumala saattoi Marian raskaaksi Pyhän hengen voimalla. Jeesus ei ollut saanut vielä tässä vaiheessa Jumalalta ikuista elämää eikä Jumala ollut korottanut Jeesusta Kristukseksi ja Herraksi. Vasta kuolemallaan Jeesus lunasti paikkansa Jumalan valtaistuimella.

Ennaltamäärääminen tulee UT:n puolelta kreikankielisestä sanasta G4309 προορίζω proorizō, joka tarkoittaa

to predetermine, decide beforehand
in the NT of God decreeing from eternity
to foreordain, appoint beforehand

“etukäteen määräämistä”, “ennalta päättämistä”. Ennaltamäärääminen tarkoittaa siis, että Jumala määrää haluamansa asiat etukäteen. Mitä Jumala määräsi etukäteen? Room 8:29-30 mukaan Jumala määräsi ennalta sen, että tietyt henkilöt tulisivat hänen Poikansa kaltaisiksi, kutsutuiksi, vanhurskautetuiksi, ja kirkastetuiksi.

Tahtooko Jumala kaikkien pelastuvan?

Jumala määrää ennalta, ketkä ainakin pelastuvat. Se ei tarkoita sitä, että muut olisivat määrätyt kadotukseen, tuhoutumaan tulisen järven ikuisissa liekeissä.

Monet raamatunkohdat kertovat Kristukseen uskovien olevan valittuja:

Mat 24:22 “Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.

24:31 Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.

Room 8:33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.

11:5 Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan.
6 Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.
7 Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet,

11:28 Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden.

Efe 1:11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,

Kol 3:12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,

1 Tim 5:21 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen ja valittujen enkelien edessä, että noudatat tätä, tekemättä ennakolta päätöstä ja ketään suosimatta.

2 Tim 2:10 Siitä syystä minä kärsin kaikki valittujen tähden, että hekin saavuttaisivat pelastuksen, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, ynnä iankaikkisen kirkkauden.

Tiitus 1:1 Paavali, Jumalan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen apostoli Jumalan valittujen uskoa ja sen totuuden tuntemista varten, joka on jumalisuuden mukainen,

1 Piet 1:1 Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa,
1:2 ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.

2:9 Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;

2 Piet 1:10 Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea;”

Ennaltamääräämisoppia vastustetaan sentähden, että se koetaan epäreiluksi. Miksi Jumala on jo etukäteen valinnut jotkut, ja jättänyt muut valitsematta? Kuka voi sanoa, että hän on ansainnut tulla valituksi ja pelastetuksi. Roomalaiskirjekin sanoo: 3:12 “kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.” Me kaikki olisimme ansainneet Jumalan rangaistuksen. Kukaan ei ansaitse teoillaan mitään Jumalalta; niinpä kukaan ei voisi esittää vastalausetta, jos Jumala ei valitsisi häntä.

Kuitenkin, Jumala itse asiassa tahtoo, että kaikki pelastuisivat. Joh 3:17 “Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” 1 Tes 5:9 “Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.”

Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan 1 Tim 2:4 “joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.”

Jos Jumala kuitenkin pelastaa kaikki ihmiset? Joko Jumalan tulen avulla tai sitten Jumala päästää Tuliseen järveen tuomitut pois kitumasta, kun rangaistus on täytetty. Armahtaako Jumala kaikki ihmiset, Adolf Hitlerinkin? Kristus itse ylösnousemuksensa jälkeen valitsi Paavalin apostolikseen. Paavalilla oli tärkeä viesti kuolemaan liittyen: 1 Kor 15:21 “Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. 22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,”

Kysymys: Voisiko Jumala tai Kristus pelastaa kaikki ihmiset, vaikka väkisin? Näinhän Kristus teki Paavalille, joka oli kristittyjen suurin vainooja. Apostolien teot kertoo kuinka Saulus, sittemmin tunnettu nimellä Paavali “puuskui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan” (9:1) kunnes Kristus ilmestyi Damaskoksen tiellä; Saulus sokeutui muutamaksi päiväksi ja koki täydellisen kääntymyksen kristittyjen vainoojasta Kristuksen uskon ja Jumalan valtakunnan puolestapuhujaksi. Jos Jumala voi käännyttää pakolla yhden ihmisen, kuka epäilee, ettei hän pystyisi tahtoessaan käännyttää väkisin vaikka koko ihmiskunnan? Ja Jumalahan tahtoo kaikkien pelastuvan! Paavali, joka koki tällaisen käännytyksen todistaa, ettei Jumala valehtele: Tiit 1:2 “apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja”

Jos Jumala onkin ennalta päättänyt joidenkin osalta heidän valituksi tulemisensa, on jokaisella ihmisellä valinnan vapaus – kaikki Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat: Room 10:9 “Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; 10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Joh 6:40 “Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”

Kutsuminen ja vetäminen

Pelastumiseen liittyy myös Jumalan kutsuminen ja vetäminen. Jeesus itse sanoi: Joh 6:44 “Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Roomalaiskirje 8:28-29 puhuu kyllä kutsumisesta, “jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut” ja sen jälkeen seuraa vanhurskauttaminen ja kirkastaminen. Mihin väliin sijoittuu vetäminen? Jumala on ennalta määritellyt ne ihmiset, jotka hän kutsuu. Kaikki eivät joko kuule kutsua tai eivät sitä noudata. Jos noudattavat kutsua, Jumala vetää heidät puoleensa. Monet noudattavat ja näitä valittuja Jumala opettaa, joskus kovallakin kädellä. Heb 12:6 “sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa.”

Onko Jumala jo etukäteen päättänyt kaikkien ihmisten kohtaloista? Miksi Jumala ennalta määrää ihmisen kohtalon?

Miksi Jumala on valinnut tietyt ihmiset pelastumaan?

Miksi Jumala on antanut uskoa eri ihmisille eri määrän? Jos joku on saanut vähän tai ei lainkaan, hän ei edes huomaa pyytää lisää. Onko reilua, että tästä johtuen osa pelastuu, loput eivät? Eikö olisi reilumpaa antaa kaikille samat lähtökohdat?

Jumala kasvattaa ja kurittaa valittujaan.

Monet ovat kutsutut mutta harvat [ennalta] valitut. (Mat 22:14)

Kaikki ovat syntiä tehneet:
Room 2:12 “Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan;
3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet.”

Room 3:10 “niinkuin kirjoitettu on: Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, 11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; 12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.”

Onko niin, että synnin palkka on kuolema (ensimmäinen kuolema) ja se on jokaisen ihmisen kohtalo, mutta toinen kuolema… eikö se kuuluisi kaikille, koska kaikki ovat tehneet syntiä?

1 Tim 4:10 “Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.”

Mitä tarkoittaa ’varsinkin uskovien´? Ainakin se tarkoittaa sitä, että uskovat pelastuvat? Senhän Jumala on selvästi luvannut. Entä sitten ne ihmiset, joiden usko on kovin vähäistä ja horjuvaa ellei peräti olematonta? Miten he voisivat pelastua?

Room 12:3:ssa Paavali tuo esille oleellisen seikan: ”… minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.” – On loogista ajatella, että se ihminen, joka on saanut Jumalalta paljon uskoa, elää elämäänsä Jumalan tahdon mukaisesti ja näin tulee pelastumaan. Ja päinvastoin, vähän tai ei lainkaan uskoa saanut, elää elämänsä tämän maailman menon mukaan eikä edes halua kuulla puhuttavan pelastuksesta.

Miten Jumala, tai itse asiassa Kristus, jolle Jumala on antanut tuomiovallan, tulee huomioimaan tuomitsemisessa tällaiset vähän uskoa saaneet?

Jumala luo ihmisiä eri tarkoituksiin. Jumalaa on kuvattu savenvalajaksi, joka tekee savesta astioita niin tavallista käyttöä varten, mutta myös juhlakäyttöön: Room 9:20 “Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: Miksi minusta tällaisen teit? 9:21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?” Jaloa käyttöä varten tehdyt astiat ovat vertauskuvia valituista ihmisistä ja halpaan käyttöön tarkoitettuja ihmisiä on paljon enemmän – heitä, joita ei ole ennalta valittu.

Jos Jumala tahtoo, että kaikki pelastuisivat, niin miksi Jumala ei anna kaikille samalla mitalla? Armahtaako Jumala kuitenkin kaikki loppujen lopuksi?

Jumala haluaa kaikkien pelastuvan. Hän on valmis armahtamaan kaikki. Jumala on sovittanut ihmiskunnan itsensä kanssa Kristuksen kautta (2 Kor 5:18). Jakeessa 20 Paavali vetoaa: “Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa.” Ja vielä: 6:1 “Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.” – Jumala on valmis armahtamaan, vaikka koko ihmiskunnan. Mitä tapahtuu, jos ja kun ihmiskunnan suuri enemmistö ei halua armahdusta? Ei tarvitse osata oikeita sanoja, ei valita oikeata kirkkoa. Ei mikään kirkko, ei mikään seurakunta voi sanoa: meillä on oikea usko, vain meidän uskomme mukaan voit olla varma pelastuksesta. Kun Jumala tarjoaa sovinnon kättä ja armahdusta, ainoa vaatimus on, että ihminen pyytää sitä; Jeesus Kristus armahda! Tai: Jumala armahda! Muutoin Jumalan tarjoama armo jää turhaksi.

Ihmisellä on elämänsä aikana mahdollisuus valita; valita usko ja sen perusteella Jumalan armo ja armosta pelastus. Jokainen, joka huutaa Jumalan nimeä, pelastuu. Vaikkei elämässään uskoisi päivääkään, mutta viimeisellä hetkellä huutaa “Jeesus auta!” niin hän pelastuu. Jokaisella on tämä mahdollisuus, mutta Raamattu kertoo viimeisistä ajoista, jolloin monet ahdistukset jatkuvasti koettelevat ihmiskuntaa, että suuri osa ei kadu eikä huuda Jumalaa avukseen. Päinvastoin, he vain kiroavat heitä kohtaavia onnettomuuksia. Ilm 16:11 “ja pilkkasivat taivaan Jumalaa tuskiensa ja paiseittensa tähden, mutta eivät tehneet tehneet parannusta teoistansa.” Pitäisikö Jumalan armahtaa tällaisetkin ihmiset? Eikö Jumala osoita mitä suurinta armoa, kun hän armahtaa pahimmatkin epäuskoiset, jotka vasta kuoleman edessä nöyrtyvät ja sanovat, “Jeesus armahda”. Kun Jumala tahtoo, että kaikki pelastuisivat, on pelastuminen hädän hetkellä tehty todella helpoksi.

Lopun ajan suuri eksytys

“Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, (2 Tes 2:11). Sillä vääriä Kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.” (Mat 24:24) Miksi Jumala tekee näin? Yleensähän se on saatana, joka pyrkii eksyttämään ihmiskuntaa, mutta nyt sen tekee Jumala. Jumala itse lähettää väkevän eksytyksen. Eikö Jumalan pitäisi vahvistaa ihmisiä kestämään vääriä eksytyksiä? Tämä väkevä eksytys on ilmeisesti väärä Kristus, niin kuin jakeen lopussa sanotaan. Tämä väärä Kristus on Raamatun mukaan antikristus. Vääriä Kristuksia oli jo Paavalin aikana, mutta ei niin mahtavaa kuin tämä lopun ajan antikristus. Pyhä henki on pidätellyt antikristuksen ilmestymistä, mutta kun se poistuu, antikristus tulee tehden suuria ihmetekoja. Jopa valitutkin erehtyvät uskomaan antikristuksen ja ’väärän profeetan’ ihmeisiin.

Miksi Jumala lähettää tämän suuren ja väkevän eksytyksen? En osaa sanoa muuta syytä kuin, että Jumala koettelee omiaan ja erottaa jyvät akanoista. 2 Tessalonikalaiskirje ohjeistaa:

2:3 “Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,
4 tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.
5 Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille?
6 Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy.
7 Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää,
8 niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,
9 tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä
10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.
11 Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,
12 että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.”

Se päivä ei tule ennen kuin luopumus tapahtuu. Luopumus uskosta vai totuudesta? Jos luovut uskosta, ei totuudellakaan ole enää väliä. Jos ensin luovut totuudesta, olet samalla luopunut uskosta.

Ilmestyskirja kuvaa lopun ajan seurakuntia. Luvussa 3 Kristus sanoo Filadelfian seurakunnalle 3:11 “Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi. 12 Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.” – Joka voittaa eli pitää Kristuksen uskon, häneen Kristus “kirjoittaa Jumalan nimen ja uuden Jerusalemin”. Uskossaan pysyvä, johon luopumus ei tehoa, pelastuu ja pääsee Jumalan uuteen valtakuntaan, kun Jumala laskeutuu alas uuden Jerusalemin mukana.

Toisenlainen on Laodikean seurakunta. Seurakuntalaiset katsovat olevansa rikkaita, heillä on maallista hyvää, jonka hankkiminen on tärkeämpää kuin oikea usko. 3:16 “Kristus sanookin heille: Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.”

Miksi Jumalan sana on niin monitulkintaista?

Jo Jeesuksen aikana juutalaiset oppineet riitelivät Vanahan Testamentin kysymysten oikeasta tulkinnasta. Fariseukset ja Saddukeukset olivat mm. eri mieltä kuoleman jälkeisestä elämästä. Asia ei muuttunut miksikään Jeesuksen kuoleman ja taivaaseen astumisen jälkeen. Kristillisiin seurakuntiin muodostui koulukuntia opillisista kysymyksistä. Vuosisatojen aikana tilanne vain paheni. Kirkolliskokoukset muotoilivat uskontunnustuksia opin selkiyttämiseksi. Niin kiivasta oli ’oikean’ opin varjeleminen, että toisinajattelevat oli lupa tappaa. Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta ja Kristuksen kaksiluonto-oppi ovat vieläkin kirkkojen virallisia oppeja – huolimatta Raamatun moneen kertaan toistamasta sanomasta, että Jumala on yksi ja Jeesus Kristus on Jumalan poika, jonka Jumala on tehnyt Herraksi ja Kristukseksi.

Olisihan Jumala suuressa viisaudessaan osannut tehdä sanansa yksiselitteisemmäksi ja tulkintavapaaksi jos olisi halunnut. Mutta ei. Jumala vieläpä lähettää lopun aikana suuren ja väkevän eksytyksen, niin että jopa valitut luopuvat pois oikeasta opista. Jumala vieläpä antoi maailman saatanan hallittavaksi ja saatana tekee kaikkensa, että totuus ei tulisi julki.

Jumala on antanut uskoa ihmisille epätasaisesti, toisille vähän, toisille paljon. Jos ihmisellä ei ole uskoa, ei hänellä ole kiinnostustakaan ratkoa uskon kysymyksiä. Tällaiset ihmiset ovat saatanan johdettavissa etsimään maallisia nautintoja.

Miksi Jumala toimii näin? Raamattu puhuu taidollisista ihmisistä. Erityisesti Danielin kirjassa korostetaan taidollisten (KJV puhuu viisaista, wise) merkitystä:
11:33 “Ja taidolliset kansan seassa opettavat monta, mutta heitä sorretaan miekalla, tulella, vankeudella ja ryöstöllä, jonkun aikaa.
12:3 Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
12:10 Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.”

Jumala on varmasti tietoinen tilanteesta ja antaa suunnitelmansa toteutua oikeudenmukaisesti ja rakkaudella luomakuntaansa kohtaan.

Viimeiset ajat

Viimeiset ajat koskevat aikaa Jeesuksen taivaaseen astumisesta nykyaikaan ja lähitulevaisuuteen. Danielin näyssä kysyttiin 12:6 “Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun? 7 Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät. 9 Niin hän sanoi: Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti. 10 Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.”

Olemme juuri nyt jakeen 7 kertomassa ajankohdassa, jolloin pyhän kansan eli Israelin yhden osan hajaannus on päättynyt. Jo Mooseksen aikana ennustettiin 5 Moos 4:30 “Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, niin sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä.”

Apt 2:17 “Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.
19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.
20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.
21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.”

Miten Kristus viimeistä tuomiota jakaessaan suhtautuu niihin ylösnousseisiin, jotka ovat kuolleet jo aikaisemmin, siis ennen ahdistuksen aikaa ja Herran päivää? Sen tiedämme, että Jumalan tuli koettelee heidät. Tilanne on uskoakseni aika lailla samankaltainen; jos ihmisestä löytyy edes vähäinen usko Jumalaan ja ihminen on edes jossain määrin rakentanut elämänsä (’talonsa’) Jumalan tai Kristuksen varaan, Jumalan tuli polttaa hänet puhtaaksi ja hän pelastuu, ikään kuin tulen läpi (1 Kor 3:15). Katoliset uskovat ja kutsuvat tätä tulta kiirastuleksi. Katolisten kiirastuli polttaa ihmisiä heti kuoleman jälkeen, kun Jumalan tuli, josta kirjoitan, polttaa ihmisiä vasta viimeisen tuomion antamisen jälkeen. Katoliset uskovat pääsevänsä taivaaseen sen jälkeen, kun kukin on selvinnyt omasta kiirastulestaan. Entä miten käy niiden ihmisten, jotka ovat selvinneet Jumalan puhdistavasta tulesta? Pääsevätkö he sen jälkeen taivaaseen?

“että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen” (2 Tes 2:12)

Keitä tuomio koskee? Tämän jakeen mukaan niitä, jotka ovat kuulleet pelastuksen evankeliumin, mutta eivät ole uskoneet. He ovat pitäneet kiinni vanhoista uskomuksistaan eli mielistyneet vääryyteen. Vääryys:ἀδικία adikía, from G94; (legal) injustice (properly, the quality, by implication, the act); morally, wrongfulness (of character, life or act):—iniquity, unjust, unrighteousness, wrong.

Jumala on rakkaus ja oikeudenmukaisuus

Job 34:12 “Totisesti, Jumala ei tee väärin, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.”

Saatat kuitenkin sitkeästi jankuttaa, että Raamattu niin selvästi sanoo, että…. Ajattelepa kuitenkin tätä: Onko Jumala rakkaus, jos hän toteuttaa konkreettisesti tulisen järven kidutusrangaistuksen? Kuvittelepa, että itse olet saanut hyväksyvän tuomion ja päässyt Jumalan paratiisiin. Et löydä paratiisista omia lapsiasi. Kysyt enkeliltä missä he ovat ja saat kuulla, että heitä kidutetaan ikuisesti tulisessa järvessä. Etkö pyydäkin Jumalalta, että hän olisi armollinen ja mieluummin hävittäisi lapset ikuisesti kuin kiduttaisi heitä tulisessa järvessä? Vastaako Jumala sinulle, että “sinähän monien muiden mukana vaaditte tulisen järven rangaistusta kaikille pahoille, ja sinun poikasihan valehteli (Ilm 21:8) monessa yhteydessä”. Ilm 21:8 luettelee niiden syntisten ryhmät, jotka joutuvat tuliseen järveen: KR38: 21:8 “Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.” KJV “But the fearful, and unbelieving, and the abominable, and murderers, and whoremongers, and sorcerers, and idolaters, and all liars, shall have their part in the lake which burneth with fire and brimstone: which is the second death. – Tässä on niin suuret syntiset kuin vähäpätöisetkin yhdistetty samaan rangaistukseen. En kuitenkaan saata uskoa, että pelokas vanha mummo ja valheita lipsauttava ihminen olisivat ikuisesti saatanan ja hänen apureidensa kanssa tulisessa järvessä.

Ikuinen ja ikuisuus Raamatussa

αἰών aiōn G165

for ever, an unbroken age, perpetuity of time, eternity
the worlds, universe
period of time, age

αἰών aiṓn, ahee-ohn’; from the same as G104; properly, an age; by extension, perpetuity (also past); by implication, the world; specially (Jewish) a Messianic period (present or future):—age, course, eternal, (for) ever(-more), (n-)ever, (beginning of the , while the) world (began, without end). Compare G5550.

Sana aiōn merkitsee Strong’s mukaan ikuisuutta (perpetuity of time, eternity). Jos se merkitseekin myös maailmoja (worlds, universe) niin mikäs siinä, mutta on Raamatunkohtia, joissa voi käyttää ’ikuisuutta’ ja toisia kohtia, joissa on tarkoitettu pitkää, mutta kuitenkin rajoitettua aikakautta, maailmankautta.

Raamattu puhuu ikuisesta rangaistuksesta, mutta myös siitä kuinka Jumalan ja Kristuksen kunnia on iankaikkinen. Esim. Room 11:36 “Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen.”

Virheelliset Raamatunkäännökset alkoivat satoja vuosia sitten. KJV ja uusi NKJV saattoivat puhua maailmoista. KR 33/38 kääntää esimerkiksi: Heb 1:1 “Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, 2 on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.” KJV kääntää näin: “Hath in these last days spoken unto us by his Son, whom he hath appointed heir of all things, by whom also he made the worlds;” Jotkut muut käännökset saattavat käyttää world -sanan tilalla universe -sanaa.

KJV käyttäessään monikkomuotoa worlds, on kuitenkin oikeammassa kuin kuin monet muut, mutta ei silti ole löytänyt oikeata sanaa. Oikeampi sana kuvaamaan Jumalan luomistyötä olisi ’maailmankausi’. “Raamatussa on tunnistettavissa viisi eri maailmankautta (kreik. aion). Mm. kreikkalaiset ajattomuuden filosofiat ovat aikojen kuluessa hämärtäneet tämän termin alkuperäismerkitystä ja niin se on tullut nykyisin useassa kohdin korvatuksi epämääräisillä ilmaisuilla kuten “Iankaikkisuus”, “ikuisuus” tai “maailma”.

Konkordanttinen Raamatunkäännös kääntää Heb1:2 käyttäen world(s) sanan tilalla sanaa eons seuraavasti: “in the last of these •days speaks to us in a Son, Whom He -°appoints enjoyer of the allotment of all, through Whom He also makes the eons;”

’Ikuisuuden’ kääntämisongelma koskee sekä Vanhan Testamentin owlam-sanaa että Uuden Testamentin kreikankielistä sanaa aion. Raamattu ei tunne ikuisuutta samalla tavoin nykyihmiset, vaan koko raamatun kehityskulku toteutuu Jumalan ennakkosuunnitelmassa peräkkäisinä maailmankausina.

Room 11:36 “Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen.” Iankaikkisesti on tässä kreikaksi αἰών aiōn. Konkordanttinen käännös (CLV) Rom 11:36 seeing that out of Him and through Him and for Him is •all: to Him be the glory for the eons! Amen! http://www.konkordanttiset.fi/tag/maailmankausi/

Room 16:27 “Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen.” Sanonta “aina ja iankaikkisesti” on virheellinen. Se pyrkii luomaan käsityksen päättymättömästä ikuisuudesta. Oikea käännös on “maailmankaudesta maailmankauteen” tai “aionien aioneiden ajan”. Englanniksi: for the eons of the eons.

Maailma, ikuisuus, iankaikkisuus, maailmanaika? Tällaisia ilmauksia käytetään yleisesti Raamatunkäännöksissä. Kaikki pohjautuvat kreikankieliseen ilmaukseen aion ja adjektiiviin aionion. Hepreankielinen vastine on owlam. Kaikki em. ilmaukset tarkoittavat kuitenkin eripituisia, kenties pitkiäkin aikajaksoja, jotka kuitenkin ovat päättyviä. Niillä on alkuhetki ja loppu.

Kun opetuslapset kysyivät Kristukselta ”Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?” (Mat 24:3), tarkoittivatko kysyjät maailman lopulla koko maapallon täydellistä tuhoutumista? Raamattuhan kertoo viimeisistä ajoista kuvaten niitä, kuinka 2 Piet 3:10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. Kysymys ja vastaus tarkoittavat kuitenkin vain nykyisen maailmanajan päättymistä. Kun tämä maailmanaika päättyy, alkaa uusi maailmanaika, Kristuksen Tuhatvuotinen valtakunta. Sen jälkeen alkaa jälleen uusi maailmanaika, jolloin viimeinen tuomio on annettu ja Jumalan valtakunta sekä Uusi Jerusalem laskeutuvat itse Jumalan kanssa maan päälle.

Viimeinen tuomio

Lopun aikaa käsittelevissä kirjoituksissani ole pohdiskellut, mikä on Jumalan viimeinen tuomio. Kautta aikain monet ihmiset ovat uskoneet Raamatun kirjaimelliseen sanaan “tulisesta järvestä,” jossa syntiset saavat kitua ikuisesti. Palaan tähän kysymykseen ikuisesta rangaistuksesta hieman myöhemmin ja pyrin osoittamaan, että kysymys on virheellisestä käännöksestä. Raamattu kuvaa lopun aikaan sijoittuvia rangaistuksia myös ”syväksi pimeydeksi” yms.

Ketkä eivät joudu tuomittaviksi viimeisellä tuomiolla?

“Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.” (Joh 5:24)

Yleisesti ajatellaan, että kaikki joutuvat viimeiselle tuomiolle. Aiemmin olen kirjoittanut, että Kristuksen Tuhatvuotisen valtakunnan kanssahallitsijat eli ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset pyhät, eivät ”joudu maailman kanssa tuomittavaksi.” 1 Kor 11:32 ”mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.” Laajentaako Johanneksen lausuma vielä entisestään tätä joukkoa, joka ei joudu tuomittavaksi? Jos he ovat osallisia ensimmäisessä ylösnousemuksessa, silloin he kuuluvat mainitsemaani ryhmään. Jos he jostain syystä eivät sisälly ensimmäisen ylösnousevien joukkoon (vaikka siksi, että sen on määrä olla ’pieni joukko’) niin he kuitenkin uskon puolesta sisältyvät niihin pelastuviin, joita ei tuomita viimeisellä tuomiolla. Käsitykseni mukaan, he osallistuvat tuomiokäsittelyyn, mutta uskon perusteella he saavat vapauttavan päätöksen.

Jos he uskostaan huolimatta ovat eläneet synnillisesti, millaisen Jumalan puhdistavan tulen käsittelyn he saavat? Jumalan puhdistava tuli puhdistaa pois ihmisen synnit. Käsittely saattaa olla pidempi ja tuskallisempi sen mukaan miten synnillistä elämää ihminen on elänyt.

Ikuinen rangaistus. Viimeisen tuomion rangaistus on lähes aina käännetty olevan ’ikuinen’. Tuomitut heitetään Tuliseen järveen, jossa he saavat kärsiä ikuisesti. Ilm 20:10 “Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.” Kapinan johtajat heitetään tuliseen järveen, jossa heitä vaivataan yöt ja päivät, aina ja iänkaikkisesti. KJV käyttää sanontaa … and shall be tormented day and night for ever and ever. Kreikankielinen teksti sanoo tämän asian: εἰς τοὺς αἰῶνας τῶν αἰώνων, jonka voisi suomentaa “maailmanajasta maailmanaikaan.”

Myös orjuuden on Raamatussa sanottu kestävän ikuisesti. Orjan korva painettiin ovenpieltä vasten ja naskalilla pistettiin korvalehteen reikä orjan merkin kiinnittämistä varten. Raamattu sanoo orjan olevan ikuisesti omistajansa omaisuutta. ’Ikuinen’ on hepreaksi owlam. Velkaantunut ihminen saattoi myydä itsensä orjaksi ja näin työllä maksaa velkansa pois. Ikuiseksi kuvattu orjuus oli kuitenkin kestoltaan määräaikainen ja päättyi seuraavan riemuvuoden koittaessa. Näin meneteltiin ainakin itsensä orjuuteen myyneiden kanssa. Sodassa orjaksi otettuja ei ehkä kohdeltu samalla tavoin.

Kun keskiajalla tulivat ensimmäiset kansankieliset Raamatunkäännökset, oli papistolla ongelma: siihen asti Raamattu oli ainoastaan latinaksi ja papit saarnoissaan saattoivat esittää siitä millaisia tulkintoja tahansa ilman, että kuulijat itse saattoivat tarkistaa asiaa Raamatusta. Papit olivat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja maalanneet Tulisen järven helvetistä kuvan ikuisen kidutuksen paikkana. Papit myivät Jumalan anteeksiantoa ja keräsivät suuria rahasummia aneina, joilla kuolemanjälkeisiä tulisia rangaistuksia voitiin saada lievennetyksi.

Todettakoon vielä lopuksi, että juutalaiseen uskoon sisältyvä Jumalan ikuinen rangaistus kesti vain yhden vuoden.

Kuolema kuolee

Ilm 20:14 “Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.” – Jos siis Kuolema heitetään tuliseen järveen, mikä on tämän toimenpiteen tarkoitus? Ei suinkaan ikuinen kidutus tulisessa järvessä, vaan Kuolema tuhotaan. Kuolemaa ei enää tarvita. “Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema” (1 Kor 15:26). Kun Kuolemakin on kuollut, ei kenenkään tarvitse enää kuolla, ei ensimmäistä kuolemaa eikä toista kuolemaa. Syntiset ovat saaneet rangaistuksensa ja Jumalan maailmassa on vain ikuisesti eläviä Jumalan lapsia.

Mitä tapahtuu tuliselle järvelle sen jälkeen, kun Kuolema viimeisenä on heitetty sinne ja Kuolema on kuollut? Kuulostiko vähän hullulta? Kuolema on kuollut! Ei kuolemaa itse asiassa heitetä mihinkään järveen. Kuolema ei voi kuolla, mutta se tulee tarpeettomaksi, kun kenenkään ei tarvitse kuolla, koska syntiä ei enää tehdä. Kuoleman kuoleminen tai häviäminen tulisessa järvessä on kuvaannollinen ilmaus kuolemailmiön katoamisesta maailmassa.

Entä sitten, jäivätkö toiseen kuolemaan tuomitut syntiset ihmiset edelleen kitumaan tuliseen järveen? Entäpä jos tulinen järvi on heidänkin osaltaan vain kielikuva tuhoutumisesta? Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan, ne syntiset, jotka eivät saa osakseen Jumalan puhdistavaa tulta, vaan joutuvat “tulisen järven” nimellä kutsuttuun toiseen kuolemaan, tuhoutuvat eli lakkaavat olemasta. Kun Raamattu puhuu ikuisesta rangaistuksesta, näin todellakin on. Tuhotut ihmiset ovat ikuisesti kuolleita ja heistä ei ole jäljellä mitään. Heillä ei ole mitään mahdollisuutta Jumalan yhteyteen toisin kuin niillä ihmisillä, jotka ovat puhdistuneet Jumalan puhdistavassa tulessa. Monet uskovat suorastaan tuntuvat vaativan, että Jumala kiduttaisi pahoja syntisiä loppumattomasti tulisessa järvessä. He tuntevat tyytyväisyyttä, että paha saa palkkansa ja ”itku ja hammasten kiristys” on koitunut ikuiseksi rangaistukseksi näille tuomituille. Ikuinen ero Jumalan yhteydestä on jo sinällään suurin mahdollinen rangaistus ihmiselle eikä kidutus tulisessa järvessä voi rangaistusta enää suurentaa. Ikuinen elämä Uudessa maailmassa, Jumalan Paratiisissa on taas suurin mahdollinen palkinto minkä ihminen voi saavuttaa.

Ihminen ylösnousemuksen jälkeisessä Uudessa maailmassa

Ilmestyskirja kertoo kuinka Jumalan taivas ja Uusi Jerusalem laskeutuvat maan päälle ja itse Jumala ja Jeesus Kristus istuvat siellä valtaistuimillaan.

Ihminen saa suuret voimat ja voi tehdä mahtavampiakin tekoja kuin Jeesus. Mikä voi mahtavampaa kuin vaikkapa herättää kuollut elämään?

Jeesus sanoi: Joh 14:12 “Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,”

Raamattua lukiessamme olemme huomanneet kuinka Jeesus eläessään, paransi sairaita, ajoi pois riivaajahenkiä, jopa herätti kuolleita takaisin elämään. Muutoin Jeesus eli tavallisten ihmisten tavoin, esimerkiksi hän saattoi väsyä. Noustuaan kuolleista Jeesus sinä aikana, kun hän oli maan päällä, saattoi kulkea seinien läpi ja lukittujen ovien lävitse. Hän saattoi siirtyä paikasta toiseen yhdessä hetkessä. Hän saattoi ilmestyä aivan tuntemattoman näköisenä. Hän saattoi olla fyysisessä ruumiissa mm. esitellessään Tuomaalle ristiinnaulitsemisen jälkiä käsissään ja jaloissaan tai hän saattoi ilmestyä ihmisille henkenä.

Mitä Jeesus kertoi apostoleille siitä, millaisia voimia heillä voisi olla: Mat 17:20 “Niin hän sanoi heille: Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta.”

Jeesus on tällä hetkellä Jumalan kaikkea valtaa käyttävä ihminen taivaassa. Hänen valtaistuimensa on Jumalan valtaistuimen oikealla puolella. Millainen on Jeesuksen Kristuksen asema Uudessa maailmassa? Ilmestyskirjasta tiedämme, että Uudessa maailmassa on kaksi valtaistuinta, Isän ja Pojan. Olen tulkinnut Jeesuksen aseman sellaiseksi, että hän ei Uudessa maailmassa käytä samalla tavalla toimeenpanovaltaa kuin nyt kun viimeisten päivien ahdistuksen ajat ja Herran päivä on tulossa. Siihen ei ole tarvettakaan, koska maailmassa on silloin ainoastaan ihmisiä, jotka ovat Jumalan kuvia niin kuin ihmisen osa olikin alun perin. Kaikki ovat Jumalan työtovereita työskennellen ahkerasti niin kuin Isäkin, toteuttaen Jumalan heille antamia tehtäviä. Uudessa maailmassa Kristus on Jumalan Ylipappi.

Uusi maailma on ihana rauhan paratiisi. Mutta, oletteko ajatelleet, että luodessaan ihmisen Jumalan tarkoitus oli nimenomaan saada itselleen suuri joukko luotettavia työtovereita. Minkälaisia tehtäviä Jumala on suunnitellut tälle uudelle työtovereiden joukolle? Emme tunne Jumalan suunnitelmaa vielä. Sen tiedämme, että Jumala on antava työtovereilleen käyttöön ne mahtavat voimat, joihin Jeesus viittasi. Jos ihmiskunnan olisi tulevaisuudessa määrä vain viettää rauhallista elämää paratiisissa, ei ihminen tarvitsisi tällaisia voimia. Tulevat tehtävät varmaankin edellyttävät tällaisia voimia. Mihin tehtäviin Jumala tarvitsee meitä? Lähettääkö Jumala lähettää ihmisiä valloittamaan itselleen uusia maailmoita?