JUMALA, IHMINEN JA ENKELIT

Onko Jumala kolmiyhteinen, kaksiyhteinen vai pelkästään yksi?
Kolmiyhteinen Jumala

Opin kehittyminen

Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta synnytettiin pari-kolmesataa vuotta jKr. Raamatusta ei löydy tällaista oppia, vaan se on katolisen kirkon isien kehittämä oppi, joka pohjautuu kreikkalaiseen filosofiaan ja jolla on esikuva vanhoissa pakanauskonnoissa. Katolinen kirkko on ollut niin tiukasti opin kannalla, että toisin uskovat on pakotettu tunnustamaan kirkon määrittämää oppia oman henkensä uhalla. Uskonpuhdistuksessakaan 1500-luvulla ei Luther puuttunut tähän keskeiseen kysymykseen, vaikka monia katolisen kirkon oppeja lopetettiin.

Kolminaisuusoppi on siis katolisten kirkolliskokousten vahvistama oppi. Tutkin tässä kirjoituksessa miten raamatullinen oppi on kyseessä. Puhutaanko Raamatussa missään kohtaa kolminaisuudesta, Vanhassa tai Uudessa Testamentissa? Mitä profeetat sanovat Jumalan ilmoittaneen itsestään? Mitä apostolit kirjoittavat ja todistavat Jeesuksen sanoneen Jumalasta? Väittikö Jeesus olevansa Jumala tai osa kolmiyhteistä jumaluutta? Koska olen sola scriptura – periaatteen kannattaja, haluan näin keskeiselle opilliselle periaatteelle vastauksen Raamatusta. Sen sijaan katolisille Raamattu ei ole ensimmäinen, vielä vähemmän ainoa jumalallisen totuuden lähde; jäljempänä käsiteltävä muutama kirkolliskokous esimerkkinä monista, menevät Raamatun totuuden edelle.

Seuraavassa lyhyt katsaus kolminaisuusopin muotoutumiseen katolisissa kirkolliskokouksissa.

Ensimmäisenä käsitettä kolminaisuus käytti Tertullianus 200-luvulla.

Vuonna 325 pidettiin kirkolliskokous Nikeassa nykyisen Turkin alueella. Tämä oli historiallisesti ensimmäinen yritys saavuttaa yksimielisyys kaikkia kristittyjä edustavassa kirkossa. Keisari Konstantinus Suuri kutsui kirkolliskokouksen koolle Areiolaisten opin tuomitsemiseksi. Areiolaisethan tunnustivat Jeesuksen jumaluuden, mutta selittivät hänet Isän luomaksi. Itse Areios tuomittiin harhaoppiseksi. Kokouksessa muotoiltiin nykyäänkin voimassa oleva kolminaisuusoppi: ”Jumala on kolmiyhteinen (joku on käyttänyt sanaa kolmiyksinen) ja muodostuu kolmesta itsenäisestä persoonasta: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolme persoonaa – yksi Jumala.

Nikean uskontunnustus, joka on pääasiallisesti laadittu vuonna 325 AD, oli aikaisemmin samana vuonna kirjoitetun uskontunnustuksen tarkistus, jonka kirjoitti Eusebius Cesarealainen historioitsija ja keisari Constantinuksen läheinen uskova. Myöhemmät muutokset heijastivat pääasiassa Konstantinopolin kirkolliskokouksen lisäyksiä.

Nikean uskontunnustuksessa sanotaan:

Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, [Jumala Jumalasta], Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä [ja Pojasta] ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.

Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.

Läntisissä kirkoissa käytettävä Filioque-lisäys, joka ei kuulu alkuperäiseen Nikean-Konstantinopolin uskontunnustukseen, esitetään usein hakasulkeissa. Filioque -lisäys; ”Et in Spiritum Sanctum, Dominum et vivificantem, qui ex Patre Filioque procedit” tarkoittaa mainintaa ”ja Pojasta”, minkä lisäyksen läntiset kirkot vaativat.

Kun Isästä ja Pojasta puhuttiin Jumalina, Pyhästä hengestä todettiin, että ”uskomme Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä [ja Pojasta] ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.”

Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381 taas käsiteltiin erityisesti Pyhää Henkeä. Konstantinopolissa kolminaisuusoppia täsmennettiin siten, että jumaluudessa on kolme persoonaa, jotka ovat yksi ja sama entiteetti, yksi täydellisyys, yksi Jumala. Henki on kreikaksi pneuma ja suvultaan se on neutri. Olisi siis luontevaa sanoa se, eikä hän niin kuin yleisesti tehdään. Voidaan myös perustellusti kysyä pitääkö Pyhä Henki kirjoittaa isoilla alkukirjaimilla vai pienillä. Itse olen valinnut ison alkukirjaimen, koska kyseessä on Jumalan henki.

Pyhän Hengen jumaluuden vahvistaminen jäi myöhemmäksi; Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381 vahvistettiin Pyhä Henki kolmanneksi persoonaksi. Tarvittiin siis kolmen vuosisadan aika muodostamaan kolmiyhteisen Jumalan oppi. Jos oppi perustuisi Raamattuun niin kyllä se olisi sieltä löydetty nopeamminkin.

Nikean jälkeen kävivät Arius ja Athanasius mittelöä kumman muotoilu uskontunnustuksesta pääsisi voitolle. Monia erilaisia sanamuotoja oli tarjolla.

Efesoksen kolmas kirkolliskokous pidettiin Efesoksessa, nykyisen Turkin alueella vuonna 431. Kokouksen tarkoitus oli käsitellä nestorialaisten aiheuttamaa kiistaa Kristuksen olemuksesta. Konstantinopolin arkkipiispa Nestorios väitti, että Kristuksessa oli kaksi persoonaa, jumalallinen ja inhimillinen. Katolinen kirkko piti kiinni Nikean kirkolliskokouksen kannasta, jonka mukaan Kristus ja Isä Jumala ovat samaa olemusta ja Efesoksen kirkolliskokous tuomitsi opin harhaoppiseksi. Kokous vahvisti, että Kristuksella on kaksi luontoa, Jumala ja ihminen, mutta yhdessä persoonassa.

Kolminaisuusoppia on perusteltu eräillä Raamatunlauseilla. Tällainen on 1 Joh 5:7-8 “Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.” KJV kääntää tämän these three agree in one, mutta esiintyy myös käännös these three are one. Myös vanha KR 1776 sanoo: ”Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat.” – Itse asiassa koko lausetta esiintyy vain neljässä kreikankielisessä käsikirjoituksessa, joita on yhteensä noin 5000 kpl. Lause alkoi ilmaantua latinankielisiin käsikirjoituksiin 400-luvulla. Latinankielisistä käsikirjoituksista sitä alettiin kopioida 1500-luvulla puolestaan kreikankielisiin. Erasmus Rotterdamilainen, aikansa merkittävin raamatuntutkija, ei hyväksynyt koko lausetta kuuluvaksi alkuperäiseen tekstiin.

Samanlainen tilanne on jakeen Mat 28:19 kohdalla: “Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Kolmannen vuosisadan apologeetta Eusebius kirjoitti näin: ”menkää siis ja opettakaa kaikkia kansakuntia ja kastakaa heidät minun nimessäni.” – Raamatusta voimme lukea, että apostolit tekivät juuri näin; he kastoivat uusia seuraajia Jeesuksen nimeen.

Athanasiuksen uskontunnustus

Aleksandrian piispa Athanasioksen (295-373) mukaan on laadittu uskontunnustus, jonka mukaisesti nykyisinkin mm. katoliset ja protestanttiset kirkot tunnustavat oppinsa. Todennäköisesti tunnustus on laadittu 400- 500-lukujen vaihteessa Etelä-Ranskan alueella. Tunnustus suuntautui Areiolaista oppia vastaan, jossa kirkon opetus Jumalan kolminaisuudesta ja Kristuksen kaksiluonto-oppi kyseenalaistettiin.

Athanasiuksen esittämä ja hänen nimeään kantama uskontunnustus pääsi vallalle. Sen 400-luvulla kirjoitetussa tekstissä sanotaan mm.

”Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki:

Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton. Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön. Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.

”Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias. Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.” – Tässä on tunnustuksen ydinkohta. Lopuksi todetaan vielä kristityille: Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua! Athanasioksen uskontunnustuksen laatijat eivät muistaneet Raamatunlausetta Luuk 6:37 ”Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.”

Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta. Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt. Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin. Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.

Oikea oppi on tämä:

Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, yhtä lailla Jumala ja ihminen. Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen. Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä. Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi. Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden. Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.

Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.

Athanasioksen uskontunnustuksessa todetaan mm. näin:

Tässä on tunnustuksen ydinkohta. Lopuksi todetaan vielä kristityille: Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua!

Jos näin olisi, eli kaikki kolme olisivat yhtälailla kaikkivaltiaita, mutta Raamattu antaa asiasta toisenlaisen käsityksen. Jeesus Kristus itse todistaa Isän olevan suurempi kuin hän. Pyhä Henki puolestaan toimii niin Isän kuin Pojankin lähettämänä. Samoin Jeesus lausuu tekevänsä juuri niin kuin Isä häntä käskee. Jeesuksella Raamattu todistaa olevan kaikki valta niin taivaassa kuin maan päälläkin – helposti voisi jo tämän perusteella todeta Jeesus Jumalaksi. Mutta: Jeesus sanoo: minulle on annettu kaikki valta… Miten voisi kaikkivaltiaalle joku antaa jotakin mitä hänellä ei entuudestaan ole?

Kolminaisuusoppiin kuuluva piirre eli kaikkien kolmen persoonan täydellinen kaikkivaltius, ei toteudu. Jos Kristus on Jumala, hän ei voi olla kaikkivaltias. Omienkin sanojensa mukaan Isä on häntä suurempi. Tässä kohtaa tuodaan esiin kolmiyhteyden hierarkisuus, mutta se kyllä merkitsee Athanasiuksen tunnustuksen periaatteen vesittämistä. Itse en usko kolminaisuusoppiin, vaikka maailmassa on yli kaksi miljardia ihmistä, jotka kuuluvat tämän periaatteen hyväksyviin kirkkoihin, katoliseen kirkkoon ja mm. ev.lut. kirkkoon. Olen toki valmis muuttamaan mieleni jos joku osoittaa missä kohdin Raamattua puhutaan kolmiyhteisestä Jumalasta ja miksi Vanhassa Testamentissa Isä Jumala sanoo olevansa yksi ja ainoa Jumala ja miksi Jeesus Kristus ja apostolit todistivat, että heillä on vain yksi Jumala, Isä ja yksi Herra Jeesus Kristus ja miksi Jeesus itsekään ei missään sanonut olevansa Jumala tai osa siitä, vaan sanoi olevansa Jumalan Poika ja Isän olevan häntä suurempi ja että hän tekee juuri niin kuin Isä häntä käskee.

Keskiajalle tultaessa sekä katoliset että protestantit olivat hyvin samaa mieltä kolmiyhteisen Jumalan opista. Kolminaisuuden historian monia vuosisatoja on kuvattu sanoilla verta, murhaa, suvaitsemattomuutta ja toisinajattelijoiden tuomitsemista. Oppi juurtui ihmisiin niin, että sen uskominen oli täydellisen sokeaa uskollisuutta ja totaalista vakaumusta. Ne kristityt, jotka uskoivat väärin, saivat maksaa uskostaan kuolemalla. Nykyisinkin on vaikea löytää kristillistä kirkkokuntaa, joka ei uskoisi kolmiyhteiseen Jumalaan. Tällaisia ovat ainakin Jehovan todistajat (uskovat Jumalan olevan yksi, Isä) ja The Restored Church of God (uskovat Jumalan muodostuvan kahdesta Jumalpersoonasta, Isästä ja Pojasta), mutta heidän jäsentensä määrä on kuin pisara miljardien kristittyjen valtavirrassa.

Jumalan kolmea ilmenemismuotoa on yritetty kuvata eri tavoin. ”Nerokkain” näistä on seuraava: Jumala on kuin vesi, jonka kaksi muuta olomuotoa ovat jää ja höyry. Silti ne ovat samaa ainetta.

Raamatussa sanotaan viisaasti: 1 Kor 14:33 ”sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen (confusion, sekavuus), vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa.” Sana sekavuus olisi mielestäni paras käännös tässä kohdin. Jumalan toive ei ole toteutunut. Raamatusta on kymmeniä, ellei satoja käännöksiä. Jokaisella kirkkokunnalla ja uskonlahkolla tuntuu olevan pakko olla oma Raamatun käännösversionsa. Raamatullisista opeista on lukemattomia versioita. Jumalan kolmiyhteisyydestä luulisi olevan yksimielisyys, koska kaksi suurinta kirkkokuntaa, katoliset ja protestantit, uskovat näin. Vielä mitä! Kun mennään vähänkin yksityiskohtiin, erot tulevat esiin. Erot ovat johtaneet sotiinkin; mm. nk. 30-vuotinen sota 1600-luvulla katolisten ja protestanttien välillä. Molemmat ovat kyllä erikseenkin vainonneet eri lailla uskovia omassa piirissään.

Seuraava havainto on tärkeä: Kun kolmiyhteisen Jumalan oppi vaati kehittyäkseen 300-400 vuotta niin miksi Kristus ei tehnyt asiaa selväksi ja opettanut apostoleilleen Jumalan olevan kolmiyhteinen?

Miksi Jumala ei lausu mitään jumaluuden kolmesta persoonasta? Niin selvästi ja yksinkertaisesti, että kaikki sen ymmärtäisivät. Tai Jeesuksen Jumaluudesta. Arvelen, että syy on seuraava: Jumala uskoo, että hengellisesti uudestisyntyneet pystyvät selvittämään opilliset kysymykset riittävän hyvin. Vaikka tätä ei sanota Raamatussa, niin syypää opilliseen hajaannukseen on saatanassa, jota voisi kutsua sekavuuden luojaksi. Sekavuus ja opilliset riidat vievät ihmiskuntaa erilleen Jumalasta. Ihmisten sieluista on käynnissä suuri taistelu. Tätä monille näkymätöntä taistelua on käyty siitä lähtien kun Jumala antoi tämän maailman kuninkuuden saatanalle. Tämän tarkkaa ajankohtaa en osaa varmuudella sanoa, mutta se on saaattanut tapahtua kohta sen jälkeen, kun Jumala karkotti Adamin ja Eevan pois paratiisista.

Jumala antoi sen aikaisen maailman maallisen kuninkuuden milloin millekin maailmanvallalle alkaen Nebukadnessarin Babyloniasta ja sen jälkeen olivat vuorossa Meedo Persia, sitten Kreikka ja Rooma. Henkimaailman valtiuden Jumala antoi saatanalle ja sen Jeesuskin vahvisti asian omana aikanaan.

Trinitaarit keskittyvät vain muutamaan Raamatun kirjoitusten kohtaan, ja irrottavat sitten nämä kokonaan kontekstista ja väittävät niiden merkitsevän jotain, mitä ne selvästikään eivät tarkoita.

Kolmiyhteisen Jumalan opin sanotaan olevan niin vaikean ja käsittämättömän, että ihmisen on vain hyväksyttävä tämä uskon mysteeri. Itse pyrin ymmärtämään ja perustelemaan omat käsitykseni tavallisella kaupunkilaisjärjellä. Esimerkiksi: Trinitaarit uskovat, että Jeesus Kristus on osa kolmiyhteistä jumaluutta; hän on aina ollut olemassa taivaassa Isä Jumalan ja Pyhän hengen kanssa. Jeesus on yhdenvertainen Jumala kahden muun Jumalpersoonan kanssa. Onko todella näin? Trinitaarit uskovat, että Jeesus lähetettiin taivaasta maan päälle ja että Jeesus riisui itsestään pois kaiken jumaluuden tullakseen aivan tavallisen ihmisen kaltaiseksi.

Kysynkin: Miksi Jumala korotti Jeesuksen Herraksi ja Kristukseksi, kun tämä tuli takaisin taivaaseen? Miksi ei vain toivottanut tervetulleeksi entiseen asemaansa kaikkivaltiaana Jumalana? Itse asiassa Herra ja Kristus merkitsee arvon alennusta verrattuna kaikkivaltiaaseen Jumalaan, jonka osana hänen sanotaan olleen.

On toki totta, että Jeesuksella sanotaan olleen kaksi luontoa, ihmiseen ja Jumalan. Käsittääkseni tällainen oppi keksittiin, kun todettiin Jeesuksen kuoleman aiheuttama ristiriita. Jumala ei voi kuolla. Jumala on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan. Ts. Jumala on ikuinen ja kuolematon. Kun Jeesus kuitenkin kuoli, oli keksittävä selitys. Hänen maailmaan tullessaan ihmisen luonto kuoli, mutta Jumala hänessä ei tietenkään kuollut. Ongelma tiedostettiin, mutta kesti satoja vuosia ennen kuin se virallisesti ratkaistiin. Ensimmäinen kirkolliskokous, joka otti asian ratkaistavakseen, oli vuoden 325 Nicean kirkolliskokous. Kokous päätti, että Isällä ja Pojalla oli yhteinen olemus. Poika ja Isä ovat samanarvoisia, ja he sekä yhdessä että erikseen ovat osa yhtä Jumaluutta. Lopullinen opin muotoilu saatiin aikaiseksi vuonna 451 pidetyssä Khalkedonin kirkolliskokouksessa.

Kirkkoisiltä kului yli 400 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen ratkaista tämä visainen ongelma. Tämä on vain yksi esimerkki siitä sokeudesta, jota Raamattu kuvaa Mat 15:14 ”Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.”

Mikä on kolmiyhteisen Jumalan persoonien arvojärjestys?

1 Kor 11:3 Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.  15:28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa. – Paavali kirjoittaa ja todistaa selväsanaisesti, että Isä Jumala on Kristuksen yläpuolella ja että aikanaan Jumalan poikakin alistetaan Isän valtaan, että Jumala olisi kaikki kaikessa.

Jeesus itsekin todisti, että Jumala on häntä suurempi. Jakeessa 15:28 puhutaan epäsuorasti tulevasta Kristuksen tuhatvuotisesta valtakunnasta. Toisen tulemisensa jälkeen Kristus hallitsee maan päällä tämän valtakunnan kuninkaana yhdessä ensimmäisen ylösnousemuksen osallisten eli pyhien kanssa.

Jumala on korottanut Poikansa Herraksi ja Kristukseksi ja antanut hänelle ikuisen elämän. Vaikka Kristus istuu valtaistuimella Jumalan oikealla puolella ja hänelle on annettu sama valta kuin itse Jumalallakin on niin taivaassa sekä maan päällä. Hän on kuitenkin aina alistettu Jumalalle. Tiedämme sen Ilmestyskirjan lopusta Raamatusta, että Kristuksen tuleva asema on Jumalan Ylimmäinen pappi.

Jeesus todistaa, että Isä Jumala on lähettänyt hänet maan päälle. Jeesuksen puhuma sana ei ollut hänen omaansa, vaan hänen Isänsä oli käskenyt häntä näin puhumaan.

Joh 14:24 Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.

Jeesus Kristus kertoo Johanneksen mukaan lähettävänsä Isän tyköä Puolustajan eli totuuden hengen (Jumalan Pyhän hengen). Kun mietitään Isän ja Pojan ja Pyhän hengen keskinäistä asemaa, on selvää, etteivät nämä kolme ole arvossa samalla tasolla. Isä Jumala on Kristuksen pää. Molemmat, sekä Isä että Poika, ovat Pyhän hengen yläpuolella siitä päätellen, että he lähettävät Pyhän hengen suorittamaan sille annettuja tehtäviä. Pyhällä hengellä onkin monipuolisia tehtäviä sekä lahjoja (ks. Apt 10:45) ja hedelmiä (ks. Gal 5:22) annettavanaan.

Joh 15:26 Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.

Joh 16:7 Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.

Luuk 11:13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!”

Väärennöksiä ja lisäyksiä kolminaisuuden todistamiseksi

Kun Raamatusta ei ole löytynyt selviä todisteita kolminaisuuden todistamiseksi, on otettu käyttöön epärehelliset keinot. Tässä pari esimerkkiä:

1 Joh 5:7-8: “For there are three that bear record (in heaven, the Father, the Word, and the Holy Spirit: and these three are one. And there are three that bear witness in earth), the spirit, and the water, and the blood: and these three agree in one.” – Lisätyt sanat olen pannut sulkuihin.

NENT (Numeric English New Testament) kääntää sen näin: 7 And it is the Spirit that witnesseth, because the Spirit is the truth. 8 Because the witnessing ones are three: the Spirit, and the water, and the blood: and the three agree in one.

Lisäykset löytyvät latinankielisestä Vulgatasta, mutta ei lukemattomista muista vanhoista käsikirjoituksista. Lisäykset puuttuvat kaikista kreikankielisistä MSS:stä ja jopa useimmista latinankielisistäkin.

Mat 28:19 ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. – Olen vakuuttunut, että Jeesus ei antanut tällaista käskyä. Joka tapauksessa apostolit jättivät tyystin käskyn noudattamatta ja kastoivat tuhansia pelkästään Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen.

Joh 1:1 ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Kreikankielinen teksti kuitenkin sanoo: καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος eli .. ja Jumala oli sana. En tiedä milloin virhe on ilmaantunut Raamattuun, mutta näyttää olevan ainakin vanhassa KJV:ssa.

Jumala sanassaan tuomitsee Raamattuun tehdyt lisäykset ja tekstin poisottamisen; Ilm 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; Tuomio on vielä kovempi, näin uskon, suoranaisten väärennösten tekemisestä. Usein on kysymys tulkinnasta; luvussa käännös- ja tulkintakysymyksiä, olen tutkinut ja pohdiskellut niitä ongelmia, joista tässäkin luvussa tuon esille. Uskon, että Jumala haluaa meidän kunkin pohtivan ja tutkivan Raamattua – ja viimein löytävän totuuden. Jokaisen on muistettava, että kaikki eivät vielä ole tätä Jumalan totuutta löytäneet eikä heitä saa tuomita, vaan on oltava kärsivällisiä.

Kaksiyhteinen Jumala – puolesta ja vastaan

Kysymys on kolmiyhteisen Jumala -opin alahaara, jossa kolme jumalpersoonaa on supistettu kahteen.

Otsikko tarkoittaa, että Jumalamme muodostuisi kahdesta Jumalasta, tai jumalpersoonasta. Nämä olisivat Isä Jumala ja Poika Jumala. Tällaista tulkintaa kannattaa hyvin pieni osa kristikunnasta; tiedän vain yhden kirkkokunnan, joka on tämän tulkinnan kannalla: The Restored Church of God.

Jumalan määritelmään kuuluu, että Jumala on aina ollut eli hänellä ei ole alkua eikä myöskään loppua. Hän on tietysti myös kaikkivaltias, kaikkitietävä.

Kaikki kristityt, niin uskallan sanoa, vahvistavat, että Isä Jumala on tällainen määritelmän täyttävä Jumala. Entä Jumalan Poika? Vahvistaako Raamatun todistus hänen olevan Jumalan kriteerit täyttävä?

Johannes juutalaisena takuuvarmasti ymmärsi mitä tarkoitti se, että Jumala on yksi. Se, että Jumalalle ilmaantui poika, oli toki uusi piirre uskossa. Mutta se, että Poika olisi tasavertainen Jumala, oli kaikille juutalaisille käsittämätön uusi piirre.

Kaksi jumalolentoa, Isä ja Poika

Kolmiyhteiseen Jumalan uskovat ovat vakuuttuneita, että Isä ja Poika ovat jumalolentoja. Raamatussa on kyse Isän ja Pojan läheisestä suhteesta. Monet Raamatun kohdat voidaan tulkita niin, että kysymys on kahdesta Jumalolennosta, Isästä ja Pojasta. Jeesuksen julkisen toiminnan alkaessa Jumala tunnusti Jeesuksen pojakseen kuuluttamalla kastetilaisuudessa: ”Tämä on minun rakas poikani, kuulkaa häntä.”

Isä Jumala korotti Pojan ja antoi hänelle kaiken vallan. Vallan merkiksi Kristukselle annettiin valtaistuin Isä Jumalan oikealla puolella. Pyhällä hengellä ei kerrota olevan valtaistuinta eikä muutakaan edes symbolista merkkiä suuresta ja tasa-arvoisesta vallasta Isä ja Pojan rinnalla.

RCG kirkko tulkitsee Isän ja Pojan välisen suhteen tähän tapaan: Isä Jumala on ollut kaikkivaltias Jumalolento ja toinen Jumalhenkilö Sana, on Vanhan Testamentin Jumala (1 Kor 10:1-4) ja Sana oli se, joka loi kaiken ja myöhemmin ilmestyi ihmisenä Jeesuksena Kristuksena.

RCG kirkko väittää, etteivät Vanhan Testamentin aikalaiset tunteneet Isä Jumalaa, vaan vasta kun Jeesus ilmoitti hänet. Exo 6:3 And I appeared unto Abraham, unto Isaac, and unto Jacob, by the name of God Almighty, but by my name JEHOVAH was I not known to them. – Suomenkielinen Kirkkoraamattu 33/38 käyttää Jumalasta nimitystä ‘Herra’: 6:3 Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille ’Jumalana Kaikkivaltiaana’, mutta nimelläni ’Herra’ en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.

Johanneksen evankeliumin alkupuolella on muutama jae, joita niin ikään pidetään täysin varmoina todisteina Kristuksen ikuisesta olemisesta Sanana ja Jumalana Jumalan luona.

Joh 1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2 Hän oli alussa Jumalan tykönä. 3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Joh 1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Kun lukee em. jakeet, moni unohtaa kaiken muun ja toteaa; ”tässä on Raamatun totuus, nämä jakeet todistavat kaiken”. Matthew Henryn perusteellinen kommentaarikin sanoo mm. ”2. His co-existence with the Father: The Word was with God, and the Word was God. Let none say that when we invite them to Christ we would draw them from God, for Christ is with God and is God; it is repeated in v. 2: the same, the very same that we believe in and preach, was in the beginning with God, that is, he was so from eternity. In the beginning the world was from God, as it was created by him; but the Word was with God, as ever with him. The Word was with God,” – Osoitan tässä artikkelissani, että tässä on sanajärjestysvirhe, joka tietyllä ennakkokäsityksillä muuttaa ilmaisun siitä kuka on Jumala ja kuka Sana.

Miksi sitten Johannes kuitenkin kirjoittaa samassa Evankeliumissa Jumalasta yhtenä ja ainoana? Jumalasta, joka on Kristuksen Isä ja Jumala. Isästä, joka on yksin Jumala.

Joh 5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen kristuksen.

Joh 20:17 Jeesus sanoi hänelle: ”Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.”

1 Kor 8:4 Mitä nyt epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi.
5 Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja,
6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi herra, Jeesus kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Efe 4:4 yksi ruumis ja yksi [Jumalan Pyhä] henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
5 yksi herra [Jeesus Kristus], yksi usko, yksi kaste;
6 yksi Jumala ja kaikkien isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

Juud 1:25 hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme herramme Jeesuksen kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.

Tähän asti olen tulkinnassani pitäytynyt yhden Jumalan, Isän hallitsemaan valtakuntaan. RCG-kirkon usko kahteen Jumalpersoonaan, on ollut lähinnä kuriositeetti. Katso kuitenkin mitä Raamattu kertoo Ilmestyskirjan kahdessa viimeisessä luvussa. Siinä Isä ja Poika istuvat valtaistuimillaan. Huomaa kuitenkin, että Kristus toimii Jumalan ylimpänä pappina.

Entä kolmiyhteisen Jumalan kolmas persoona, Pyhä Henki? Miksi hän ei täytä jumaluuden vaatimuksia? Miksi ei Pyhä henki ole RCG-kirkon mielestä samassa asemassa Isän ja Pojan kanssa? Käsittelenkin seuraavaksi Pyhää henkeä.

Pyhä Henki

Missä on Pyhän Hengen valtaistuin?

Jos kirkonisät olisivat pitäneet Pyhää Henkeä Jumalana kolmiyhteisessä jumaluudessa, miksi vasta vuonna 381 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa Pyhä Henki korotettiin osaksi kolmiyhteistä Jumalaa? Jeesus Kristus oli puolestaan korotettu Jumalaksi jo vähän aiemmin eli vuoden 325 Nikean kirkolliskokouksessa.

Pyhän Hengen jumaluutta suoranaisesti puoltavia kohtia en ole Raamatusta löytänyt. Ainoa merkittävä selitystä kaipaava on tämä, jossa todetaan, että Pyhän Hengen pilkkaaminen on synti, jota ei voi saada anteeksi. Luuk 12:10 “Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.“

–  Millainen on se synti, pilkkaaminen, joka on anteeksiantamaton? Tästä on varmaan monia tulkintoja, mutta ei selvää selitystä Raamatussa. Erään tulkinnan mukaan Pyhän Hengen pilkkaamiseen syyllistyy se ihminen, joka kerran on ollut vakaassa uskossa, mutta sittemmin luopuu uskostaan. Tätä tukee voimakkaasti Hebrealaiskirjeen jakeet 6:4 “Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet, 5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, 6 ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.“

– Jakeissa 4-6 puhutaan Pyhän Hengen siunauksellisista lahjoista. Erityisen mielenkiintoinen näistä on maininta tulevan maailmanajan voimista, joilla ymmärrykseni mukaan viitataan Jumalan valtakunnan hallitsemiseen yhdessä muiden pyhien kanssa.

Raamatusta kuitenkin saa käsityksen, jonka mukaan Pyhä Henki on Jehovan ja Jeesuksen lähetettävissä oleva toimiva voima. Tämä ilmenee jakeesta Joh 14:26 “Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.“ – Pyhään Henkeen liittyy muitakin ominaisuuksia, kuten voima: Apt 1:8 “vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.”

– Apostoli Pietari kehotti kuulijoitaan ottamaan kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi: Apt. 2:38 “Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” – Huomionarvoista on, että apostolit kastoivat noin 3000 henkeä pelkästään Jeesuksen Kristuksen nimeen eikä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimiin. Pyhän Hengen saantiin liittyi myös kielillä puhumisen lahja: Apt 2:4 “Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.”

Efesolaiskirjeessä tuodaan esille vielä eräs Pyhän Hengen lahja, Pyhän Hengen sinetti: Efe 1:13 “Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,  4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.” – Pelastuksen yhteydessä tulee esille Jumalan sinetin tärkeys; se pelastaa ahdingon aikana ihmisen, jolla on Jumalan sinetti todistuksenaan.

Uskovalle ihmiselle on tärkeää tietää mitä 1 Kor 6:19 sanoo: … “teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?“

Jeesus sanoi: ”Minä ja Isä olemme yhtä” (Joh 10:30). Huomattakoon, että Jeesus ei maininnut mitään Pyhän Hengen kuulumisesta tähän ykseyteen! Tämä ei tarkoita sitä, että Jeesus olisi Jumala yhdessä Isän kanssa. Vanhempi käännös Isä ja minä olemme yksi saattaa johtaa tähän päätelmään vielä helpommin.

Ilmestyskirjassa kerrotaan, että Jumalalla on seitsemän henkeä: Ilm. 3:1 ”Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut. 4:5 Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä.”

5:6 Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikään kuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan.” Ovatko ne osa Pyhää henkeä vai erillisiä henkiä, en tiedä koska Raamattukaan ei kerro asiasta enempää.

Onko Pyhä henki itsenäinen Jumalpersoona vai Jumalan oma henki?

Miksi on tärkeää, että ymmärrämme Pyhän hengen olevan Jumalan henki? Jos Pyhä henki olisi itsenäinen persoona sen sijaan, että Pyhä henki on Jumalan henki, Jeesus ei olisi Jumalan poika, vaan Pyhän hengen poika. Raamattuhan kertoo Pyhän hengen saattaneen Marian raskaaksi. Tällä perusteella voimme ymmärtää, että Pyhä henki on Isä Jumalan henki, jonka Isä (tai Poika Isän valtuuttamana) lähettää.

Jos taas Pyhä henki on itsenäinen jumalpersoona, ja jos Jeesus Kristus on ollut taivaassa jo aikojen alusta lähtien, mitä se merkitsee? Sitä, että Jeesus itse oli taivaassa lähettämässä itseään maan päälle vapauttamaan ihmiskunnan synnin vallasta. Tämä taas johtaa kysymykseen Jeesuksen pre-eksistenssin todellisuudesta.

Raamatussa kerrotaan 1 Moos 1:1-3, että ”Alussa loi Jumala taivaat ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan henki liikkui vetten päällä.” – Miten Jumalan henki liittyi luomistyöhön? Siitä ei Raamattu puhu tarkemmin. Pyhä henki on Jumalan henki.

Jumalalla on Jumalan (Pyhä) henki ja ihmisellä on ihmisen henki (hepr. ruach). Kolminaisuusopissa on kuitenkin pyritty erottamaan Jumalan henki omaksi persoonakseen. Jumala antaa ihmiselle henkeään tai lähettää henkensä. Henki myös voi asua ihmisessä.

Muutama esimerkki Jumalan hengen monitahoisesta toiminnasta:

1 Sam 10:10 Ja kun he tulivat sinne, Gibeaan, niin katso, joukko profeettoja tuli häntä vastaan. Silloin Jumalan henki tuli häneen, ja hänkin joutui hurmoksiin heidän keskellänsä.

Job 33:4 Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.

Psa 106:33 Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.

Hes 11:24 Mutta Henki nosti ja vei minut Kaldeaan pakkosiirtolaisten tykö, näyssä, Jumalan Hengen voimalla; ja näky, jonka olin nähnyt, katosi minulta.

Mat 3:16 Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.

Apt 7:55 Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella

Room 8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.

Room 8:16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

1 Kor 2:10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. – Mitä tarkoittaa se, että Henki tutkii Jumalan syvyydetkin? Tätä ei varmaankaan ole Raamatussa selitetty. Asiaa mietittyäni tulin siihen tulokseen, että kyseessä on ihmisen omatuntoon verrattava tilanne; ihmisen omatunto reagoi ihmisen tekoihin ja ”antaa pistoksen” jos toteaa ihmisen tehneen jotain kiellettyä. Joskus Jumalan henki on saanut jotain muutosta aikaan Jumalan käytöksessä. Näin voin päätellä siitä, kun Jumala sanoo katuvansa jotakin tekemäänsä.

1 Kor 3:16 Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan henki asuu teissä?

Efe 4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.

2 Tim 3:16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,

1 Joh 4:6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

Ilm 21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,

Näistä jakeista löydämme Pyhää henkeä koskevia luonnehdintoja. Henki tulee ihmiseen, henki on luonut, henki nosti näyssä, Kristuksen henki, henki todistaa, henki tutkii kaikki, henki on annettu sinetiksi, hengen vaikutuksesta, totuuden henki, mutta myös on eksytyksen henki, Johannes vietiin hengessä jne.

Joh 10:30 Minä ja Isä olemme yhtä.” – Tarkoitushakuisempi käännös: Minä ja Isä olemme yksi.

Joh 14:9 Jeesus sanoi hänelle: ”Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’?

Paavali ei lähettänyt terveisiä Pyhältä hengeltä

Room 1:7 kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
9 Sillä Jumala, jota minä hengessäni palvelen julistaen hänen Poikansa evankeliumia, on minun todistajani, kuinka minä teitä lakkaamatta muistan,

1 Kor 1:3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! – Ei tervehdystä Pyhältä hengeltä.

2 Kor 1:2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! 3 Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, – Tervehdys Jumalalta, meidän Isältämme sekä Herralta Jeesukselta Kristukselta. Ei tervehdystä Pyhältä hengeltä.

Gal 1:3 “Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.” – Ei tervehdystä Pyhältä hengeltä.

Efe 1:2-3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! 3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, – Ei tervehdystä Pyhältä hengeltä.

Jne. jne.

Miksi Paavali lähetti kirjeissään terveisiä Isä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta – mutta ei Pyhältä hengeltä?

Monissa Raamatun jakeissa ei mainita Pyhää henkeä, mutta kylläkin Isä Jumala ja Jeesus Kristus. Ei sanaakaan kolmannesta jumalpersoonasta. Voidaankin kysyä, onko Pyhä Henki todellakin jumaluuden kolmas persoona? Miksi häntä ei mainita yhdessä Isän ja Pojan kanssa?

Missä on Pyhän hengen valtaistuin? Isän valtaistuinta kuvataan kyllä ja Pojan valtaistuimen mainitaan olevan Jumalan oikealla puolella.

Miksi ei mitään mainintaa siitä, että Jeesus oli menossa taivaaseen ottamaan paikkansa osana kolmiyhteistä jumaluutta. Ei myöskään mitään mainintaa Pyhän hengen luokse menosta.

Kristus tiesi olevansa Jumalan Poika. Silti hän sanoi Mat 11:29 mukaan: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” Olisihan hän voinut valita toisenkin tavan ilmoittaa itsestään, mutta hän ’tyhjensi itsestään kaiken jumalisuuden’ ja valitsi hiljaisen ja nöyrän esimerkin ihmiskunnalle. Hän halusi elää tavallisen ihmisen elämän, vaikka olikin jatkuvasti yhteydessä Isäänsä.

Joh 20:17 Jeesus sanoi hänelle: ”Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.” – Tämän jakeen perusteella on vaikea uskoa Jeesuksen olevan tasavertainen jumaluudessa Isä Jumalan kanssa. Jeesushan sanoo menevänsä ylös taivaaseen Isänsä ja Jumalansa luokse. Jeesuksen suhde Isä Jumalaan on Pojan suhde Isään, mutta myös Pojan suhde Jumalaan. Esikuva tälle suhteelle vois löytyä Vanhan Testamentin puolelta, Joosefin suhteesta Faaraoon. Jumalan avulla Joosef pääsi Faaraon suosioon. Faarao jopa nimitti Joosefin lähimmäksi miehekseen, jolle hän antoi kaiken vallan Egyptissä. Tästä huolimatta Faarao oli ylin johtaja.

Merkille pantavaa on mitä Jeesus EI sanonut. Hän ei sanonut menevänsä Pyhän hengen luokse.

1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Olen pitänyt tätä Raamatunjaetta eräänä kaikkein tärkeimmistä. Kun palastelemme sen osiin, näemme mitä kaikkea se paljastaa: 1) Meillä eli koko ihmiskunnalla on vain yksi Jumala, Isä. 2) Me kaikki olemme Isä Jumalan luomia. 3) Meillä on yksi Herra, Jeesus Kristus. 4) Kaikki tässä maailmassa on Kristuksen kautta.

Jälleen kerran; yksi Jumala, Isä ja yksi Herra, Jeesus Kristus. Pyhää henkeä ei mainita.

Psa 110:1 Daavidin virsi. Herra sanoi minun herralleni: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.”

Jeesus kysyi fariseuksilta, mitä he arvelivat Kristuksesta ja kenen poika Kristus on? Fariseukset vastasivat Jeesukselle; Kristus on kuningas Daavidin poika. Keskustelu jatkui ja Jeesus puolestaan kysyi fariseuksilta;

Mat 22:43 ”Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
44 ’Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle.’ 45 Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?”

Tällaista keskustelua ei oikeasti käyty koskaan – Daavidin aikana. Jeesus otti tämän Vanhan Testamentin kirjoituksen puheeksi fariseusten kanssa. Ensiksikin, Daavid on saanut tällaisen näyn niin kuin jae 43 sanoo, hengessä. Keskustelu kuvasi kuinka Isä Jumala sanoi Pojalleen Jeesukselle Kristukselle tämän taivaaseen nousemisen jälkeen: istu valtaistuimellesi tähän minun oikealle puolelleni, kunnes sinun vihollisesi on tuhottu. Samaan jakeeseen on viitattu seuraavissa Raamatun jakeissa:

Dan 7:13 Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. 14 Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.

Apt 2:34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,

1 Kor 15:25 Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.”

Efe 1:20 1:20 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,

Heb 1:13:ssa, jossa sanotaan: ”Kenelle enkeleistä [tarkoittaen: Ei kenellekään] hän koskaan on sanonut: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi”? Hebrealaiskirje todistaa, että Isä Jumala ei halunnut antaa sitä valtaa kenellekään enkelille, jonka hän lupasi Pojalleen Jeesukselle tämän noustua ylös taivaaseen.

Tästä kirjoitinkin jo hieman aiemmin, mutta kertaan: Isä Jumala korottaa juuri ylösnousseen poikansa, ihmisen Jeesus Kristuksen, valtaistuimelle oikealle puolelleen. Jumala lupaa Jeesukselle alistaa hänen vihollisensa Jeesuksen ”astinlaudaksi”. Huomionarvoista on tässä se, että Jumala lupaa tämän pojalleen. Kysynkin, eikö Jeesus olisi itse voinut tehdä tämän kaiken, jos hän kerran on kaikkivaltias Jumala, kuten kolminaisuusopin kannattajat uskovat.

Mitä voimme päätellä tähänastisesta?

Johannes kirjoittaa: 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.

Pyhää henkeä kutsutaan tässä Puolustajaksi. Jeesus lupaa opetuslapsille, että Isä lähettää Pyhän hengen Jeesuksen nimessä. Pyhä henki palauttaa opetuslasten mieliin kaiken mitä Jeesus on opettanut. Tämä selittää miten on mahdollista, että opetuslapset muistivat Jeesuksen opetukset lähes sanasta sanaan.

Tärkeä on myös Jeesuksen tunnustus, että ”Isä on minua suurempi”. Voisiko myös todeta, että Pyhä henki puolestaan on arvossa alempi kuin Isä Jumala tai Poika Jeesus?

Ilmeisesti näin olivat päätelleet apostolitkin, ainakin Paavali, ’kansojen apostoli’. Hänen kirjeitään Välimeren itäosassa sijainneisiin seurakuntiin, voimme lukea Raamatusta. Paavali kirjeen alussa tervehtii seurakuntaa ja lähettää armon toivotuksen Isä Jumalalta ja terveiset Jeesukselta Kristukselta. Mutta unohtaako hän Pyhän hengen? Ei ole luultavaa, että kyse olisi unohduksesta, koska sama tervehdyksen muoto toistuu monta kertaa.

Tulkitsen asian niin, että ainakaan Paavali ei lue Pyhää henkeä Jumalaksi. Johanneshan kirjoitti evankeliumissaan (Tuomaan huudahdettua Jeesukselle ”minun Herrani ja minun Jumalani, jae 20:28), että hänen tarkoituksensa oli todistaa, että Jeesus on Jumalan Poika: 20:31 ”mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.” Jeesus itse todisti, että Isä on häntä suurempi.

Missä on Pyhän hengen valtaistuin?

Athanasioksen uskontunnustuksessa todetaan mm. ”Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias. Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia.”

Kun Jeesus nousi taivaaseen, Isä Jumala antoi hänelle ikuisen elämän ja korotti hänet Herraksi ja Kristukseksi. Jeesukselle annettiin kaikki valta niin taivaassa kuin maan päällä. Missään ei todeta, että Isä Jumala ja Pyhä henki yhdessä näin päättivät. Ei, päätöksen teki Jumalamme Jehova, joka istutti Poikansa oman valtaistuimensa oikealle puolelle.

Taivaassa oli siis ennestään yksi valtaistuin, Isän. Mutta, missä on Pyhän hengen valtaistuin? Hänhän on tasa-arvoinen jumaluudessa! Pitäähän hänelläkin olla oma valtaistuin. Kun näin ei ole ja ottaen huomioon kaikki mitä edellä kirjoitin luonnehdintoja Pyhästä hengestä, on mielestäni aiheellista kysyä

Onko Pyhä henki todella tasa-arvoinen jumaluudessa Isän ja Pojan kanssa?      Ja myös: Onko Pyhä henki ollenkaan jumalpersoona, kuten Isä ja Poika? Jos ei, niin mikä on Pyhä henki?

Raamattu sen paljastaa: Pyhä henki on Jumalan henki. Itse asiassa Pyhä henki on yksi seitsemästä Jumalan hengestä. Me tiedämme aika monia asioita Pyhästä hengestä, mutta kuudesta muusta Jumalan hengestä on Raamatussa jätetty tyystin kertomatta.

Pyhä henki ei siis edellä olevien havaintojen mukaan ole Jumala tai jumalpersoona. Eräs uskontokunta onkin nimennyt Pyhän hengen Jumalan toimivaksi voimaksi. Kun Pyhä henki toimii, tuntuu kuin itse Jumala olisi suorittamassa kyseistä asiaa.

Pyhällä hengellä ei ole omaa valtaistuinta. Voi olla, että Jumalankin ja Kristuksen valtaistuimet ovat vain kielikuvia, jotka kuvaavat sitä valtaa, mikä heillä on. Ihmiset ymmärtävät, että joka ”istuu valtaistuimella”, on kuningas ja hallitsija kaikkien yläpuolella. Jumala ei tarvitse tällaista symbolista vallan kuvaajaa. Taivaalliset joukot tietävät asian muutenkin.

Ilmestyskirjan kuvauksessa Jumalan uudesta maailmasta, Jumala ja Kristus kuitenkin ”istuvat molemmat valtaistuimillaan” – kolmannella ”jumalpersoonalla” Pyhällä hengellä ei vieläkään ole valtaistuinta.

Yksi kaikkivaltias Jumala, Isä

5 Moos 6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. – 6:3 Niin kuule siis, Israel, ja noudata tarkoin niitä, että, niinkuin Herra, sinun isiesi Jumala, on sinulle luvannut, menestyisit ja te lisääntyisitte suuresti siinä maassa, joka vuotaa maitoa ja mettä.

5 Moos 4:35 Sinun on annettu se nähdä, tietääksesi, että Herra on Jumala, eikä muuta jumalaa ole kuin hän.

Jes 45:5 Minä olen Herra (Jehova), eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne, 6 jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskemille asti, että paitsi minua ei ole yhtäkään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7 minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.

Jes 44:24 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka oli minun kanssani?

Deu 6:4 Shama, yisrial Yahweh Elohim Yahweh echad. – Shema -sana merkitsee kuulemista tavalla, johon yhdistyy totteleminen.

1 Kor 8:6 ”niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa. – Tässä ei voi olla tulkintaongelmaa, koska yksi Jumala ja yksi Herra on erotettu toisistaan.

Tulkintaongelma liittyy sivulauseisiin; ”Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut” ja toinen; ”Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.” – Molemmissa sanotaan ’josta kaikki on’ tai ’jonka kautta kaikki on’. Ero on siinä, että Isästä puhuttaessa todetaan kaiken olevan ISÄSTÄ, mutta Kristuksesta puhuttaessa, ’jonka KAUTTA’. Tulkitsen tämän niin, että Isä on kaiken alku, josta ihminen ja maailma sai alkunsa. Kristuksen kautta koko uusi maailma, Uuden Liiton myötä, luodaan uudeksi. Ilm 21:5 ”Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki.” Ja hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet.” – Valtaistuimilla istuvat sekä Isä että Poika. Molemmat lausuvat ”Minä olen Alfa ja Omega, A ja O”. He todella ovat yhtä.

Jes 45:15 Totisesti, sinä olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja. 45:18 Sillä näin sanoo Herra, joka on luonut taivaan – hän on Jumala – joka on valmistanut maan ja tehnyt sen; hän on sen vahvistanut, ei hän sitä autioksi luonut, asuttavaksi hän sen valmisti: Minä olen Herra, eikä toista ole. – Jumala on salattu Jumala, ainakin siinä mielessä, että kukaan ei ole nähnyt hänen kasvojaan:

Joh 1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. – Johannes kirjoittaa, että Jeesus, Jumalan ainokainen Poika, on hänet ilmoittanut ollessaan maan päällä.

Mikä on Isän ja Pojan suhde tulevaisuudessa?

Hebrealaiskirjeessä kuvataan Jeesusta Ylimmäisenä pappina. Kristus on ikuisesti Jumalan Ylimmäinen Pappi (Heb 8:1, 6:20). Ylimmäinen pappi, vaikka olisikin Melkizedekin järjestyksen mukainen, on kuitenkin Jumalan palvelija ja hänen alaisuudessaan.

Entä tulevaisuudessa, kun Kristuksen tuhatvuotinen valtakunta on päättynyt, viimeinen tuomio pantu täytäntöön ja Uusi Jerusalem on laskeutunut maan päälle ja Jumala itse asuu siellä. Jumalan ja Kristuksen valtaistuimet ovat myös maan päällä. Mikä on Jeesuksen Kristuksen suhde Isä Jumalaan?

Raamattu kertoo:

Rev 21:22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
23 Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.

22:1 Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.

Ilmestyskirjassa Isä ja Poika lausuvat: Minä olen A ja O, alku ja loppu (21:6 ja 22:13). Jakeessa 21:6 on kyseessä Isä ja 22:13 Poika. Sen tunnistaa siitä, mitä muuta he siinä yhteydessä sanovat. Isä lupaa tehdä kaiken uudeksi (Vrt. Jes 65:17) ja Poika puolestaan lupaa tulla ja tuoda palkan tullessaan (Mat 16:27).

Onko enää mitään mieltä arvuutella Jumalan ja Pojan keskinäistä arvojärjestystä?

1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.” – Tässä jakeessa tuodaan esille useitakin merkittäviä asioita.

Ensiksikin, siinä todistetaan, että Jumala on yksi. Sen useimmat meistä kristityistä tiedämme ja uskomme siihen, kukin tavallamme.

Toiseksi, Jumalan ja ihmisten välillä on välittäjä, joka on Jeesus Kristus.

Kolmanneksi, välittäjiä on vain yksi. Katolisten suosittu välittäjä Neitsyt Maria ei olekaan oikea välittäjä, ainoastaan hänen poikansa on.

Neitsyt Maria oli ”Jumalansynnyttäjä, Jumalan äiti”. Marialta oli lupa pyytää esirukouksia eli hän toimi välittäjänä ihmisten ja Jumalan välillä ja häntä on hartaasti palvottu nykypäivään asti katolisessa kirkossa. Näin uskovat katoliset eivät ilmeisesti ole muistaneet Raamatun jaetta, jossa todetaan, että ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,” (1 Tim 2:5) On toinenkin vähintäänkin yhtä pätevä raamatullinen peruste miksi näin ei voi olla. Raamtussahan sanotaan, ettei kukaan muu kuin Jeesus ole noussut taivaaseen.

Ja neljänneksi todella huomionarvoinen asia: Jeesus Kristus on ihminen. Näin todistaa Paavali työtoverilleen Timoteukselle lähettämässään kirjeessä vuonna 62-42 eli noin 30 vuotta Kristuksen kuoleman jälkeen. Paavali, siis silloin kun Kristus on jo hyvän aikaa sitten ollut Isä Jumalan luona taivaassa, todistaa, että Kristus on taivaassakin ihminen.

Välittäjähän on henkilö, joka saattaa välitettävän yhteen se kanssa, joka päättää asian. Välittäjä voi puolustaa välitettävää asian päättäjän edessä. Välittäjä ei normaalisti ratkaise itse asiaa, hän vain tuo asian esille ja puolustaa sitä, jonka puolesta hän välittää. Kenelle siis Jeesus esittää asian? Jos uskomme, että jumaluus muodostuu kolmesta jumalpersoonasta niin varmaankin Jeesus silloin esittelee asian sekä Isä Jumalalle että Pyhälle hengelle. Hehän ovat kaikki samanarvoisia jumalolentoja.

Mutta! Isä Jumala on antanut Pojalleen kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä. Se tarkoittaa, että Kristus saa itse ratkaista kaikki ihmiskuntaan liittyvät kysymykset eikä hänen tarvitse kysyä muiden lupaa. Tällaisen aseman korotuksen jälkeenkin, korottaja säilyttää korkeamman asemansa korotettuun nähden. Isä Jumala ei suinkaan korottanut Poikaa itseään korkeampaa asemaan. Sen sijaan, korotus ja sen myötä itsenäinen päätäntävalta, nostivat Kristuksen Pyhän hengen yläpuolelle.

Raamattu on maailman väärinymmärretyin kirja

Kun Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat kaikessa yhtä mieltä, kristityt ovat jakautuneet tuhansiin ja taas tuhansiin kirkkokuntiin. Enää ei käydä uskonsotia niin kuin viisisataa vuotta sitten. Ekumeeninen liike näyttää pikku hiljaa saavan uusia voittoja katolisen kirkon ja paavin johdolla. Raamattu ei kuitenkaan enää muodosta uskon perustaa; edes Raamatun keskeisestä sanomasta ei olla yhtä mieltä, vaan sen tulkintoja on lukemattomia erilaisia.

Miten ymmärtää oikein Raamattua? Pohdin tätä kysymystä esimerkkinä keskeisin Raamatullinen oppi – Jumalan kolmiyhteisyys. Tuon esille väärin tulkittuja käsityksiä Isästä Jumalasta, Jumalan Pojasta sekä Pyhästä Hengestä.

Mikä todistaa Kolmiyhteisestä Jumalasta?

Kolminaisuusoppi herättää vilkasta keskustelua Raamattupiireissä. Eräässä keskustelussa kolminaisuusopin puolustaja halusi Raamatunlauseiden avulla todistaa opin oikeaksi. Käydään siis ensin lävitse ne Raamatunlauseet, jotka hänen mielestään kiistattomasti todistavat Jumalan kolmiyhteisyydestä:

(Omat kommenttini kunkin jakeen jälkeen)

Mat 28:19; ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.   – Tämä on harvinainen kohta Raamatussa, siinä on yhdistetty Isä, Poika ja Pyhä Henki. Tämä on kuitenkin väärennös, luvaton lisäys. Ks. edellä kastamisesta Helluntaina Jeesuksen Kristuksen nimeen (Apt 2:38)

2 Kor 13:14; ”Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne”. – Kaunis toivotus, mutta ei millään lailla todista kolmiyhteisestä Jumalasta. Toki jae todistaa, että Kristus, Jumala ja Pyhä henki näyttävät toimivan yhdessä, mutta se ei todista näiden kolmen yhteisestä jumaluudesta.

1 Piet 1:2; ”ja jotka Isän Jumalan edeltä tietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha”. – Kaunis toivotus.

Mat 3:16-17; ”Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. 17 Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” – Tämä oli Jeesuksen julkisen toiminnan alku, jonka yhteydessä Jumala tunnisti Jeesuksen pojakseen.

1 Kor 12:4; ”Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama; 12:5 ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama; ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama”. – Paavali kertoo seurakunnassa esiintyvistä hengen lahjoista. Jumala on se, joka kaikissa vaikuttaa.

1 Tim 3:16; ”Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen”. – Parilla lauseella selvitetty Jeesuksen toiminta maan päällä.

Efe 1:3; ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, 4:4 yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; 5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; 6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.”

– Yksi Jumala, joka on kaikkien Isä ja yli kaikkien ja kaikissa. Näinhän minäkin uskon. Nämä jakeet todistavat, että Jumala on yksi. Mikään ei todista Jumalan kolmiyhteisyydestä.

Room 8:11; ”Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu”. – Jos meissä asuu Jumalan henki, niin Jumala, joka herätti kuolleista Kristuksen, on tekevä eläväksi myös meidän kuolevaiset ruumiimme. Näin minäkin uskon. Amen.

Joh 5:23; ”että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt”. – Ei liity itse kolminaisuuteen millään tavalla; jae vain todistaa, että Isä on arvossa korkeampi kuin Poika ja tämähän ei oikein istu alkuperäiseen kolminaisuusoppiin lainkaan.

1 Joh 5:20; ”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä”. – Totinen: true, ληθινός alēthinos, opposite to what is fictitious, counterfeit, imaginary, simulated or pretended.

Kuka on tämä totinen Jumala? Monet pitävät varmana, että ”hän” on nimenomaan Kristus. Mutta Joh 17:3 selvittää: ”Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen”. – Näillä jakeilla oli tarkoitus todistaa, että Jumala on kolmiyhteinen. Kun lukee tämän jakeen huolellisesti, huomaa, että Isä Jumala on yksin totinen Jumala.

Iankaikkisen elämän saavuttamiseksi on jakeen mukaan tunnettava myös hänet, jonka Jumala on lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. Tätä ihmiset eivät tiedä, noin kaksi miljardia ihmistä uskoo Jumalan kolmiyhteisyyteen. Selkeämpi käännös 1 Joh 5:20:een olisi seuraava: Me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja tullessaan antanut meille ymmärryksen voidaksemme tuntea Isän, joka on totinen; me olemme isässä, siinä totisessa hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Isä on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.

Joh 14:16; ”Ja minä [Jeesus] olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, 17 totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. – Pyhää Henkeä kutsutaan tässä totuuden hengeksi. Jeesus lupaa rukoilla Isää, että Isä antaisi apostoleille toisen Puolustajan eli totuuden hengen. Tästäkin ilmenee, että Isä on Jeesuksen yläpuolella, eivätkä he ole tasa-arvoisia.

Olet nyt lukenut nämä Raamatunjakeet, jotka eräs vakaasti kolmiyhteiseen Jumalaan uskova on valinnut, todistamaan, että Jumala on kolmiyhteinen. Itse en löytänyt niistä sellaista todistusta. Miten sinun kävi? En pyri käännyttämään sinua lukijani, ainoastaan muistutan, kuinka tärkeää on rakkaus totuuteen. Voi kestää vuosia -niin kuin minun kohdallani – ennen kuin palaset loksahtavat kohdalleen. Se on riemastuttava tunne. Silti on vielä monia kysymyksiä, joihin en tiedä vastausta. Etsin sitä ja Jumala antaa vastauksen aikanaan.

Jeesus Kristus, Jumalan Poika, ihminen – Voiko Ihminen olla Jumala?

Efesolaiskirje:

Jeesuksen Jumala, Isä (Efe 1:17 ”Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala”) herätti Jeesuksen kuolleista ja korotti Jeesuksen asettamalla hänet taivaissa oikealle puolellensa: Efe 1:20 ”jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa”.

Näistä Efesolaiskirjeen jakeista voimme päätellä:
- että Jeesuksella on häntä korkeampi Jumala, Isä. Isä Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Jos Jeesus olisi Jumala, hän olisi voinut itse herättää ihmisruumiissa kuollut itsensä.
- Toiseksi, saamme tietää, että kun Jeesus oli noussut taivaaseen, Jumala korotti hänet asettamalla Kristuksen valtaistuimensa oikealle puolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että Jeesus on valta-asemassa toinen heti Jumalan jälkeen.
- Edelleen voimme päätellä Jeesuksen korottamisesta, että hän ei ollut yhtä korkeassa asemassa ennenkorotustaan. Jeesuksen korottaminen on esitetty lyhyellä maininnalla. Tämän lauseen merkitys on kuitenkin aivan mahdottoman tärkeä! Pysähdypä miettimään mitä se merkitseekään. Monikaan ihminen ei tajua lauseen mullistavaa vaikutusta määriteltäessä oppia kolminaisuudesta ja Jeesuksen jumaluudesta. Jos Jumala korotti Jeesuksen, se tarkoittaa sitä, että Jeesus ei aiemmin ollut kaikkivaltias Jumala. Jumalaahan ei voi korottaa! Ja kun Jeesus korotettiin, hän ei ollut Jumala. Näin pieneltä vaikuttava lause voi olla vaikutuksiltaan mittaamattoman tärkeä, kun sen oivaltaa loppuun asti. No, nyt sanot: ”niin mutta, Jeesus oli ihminen maan päällä, tietysti hänet piti korottaa hänen astuessaan taivaaseen…” Vasta-argumentti: kun Jeesus astui taivaaseen, (jossa hänen nyt oletamme olleen ennen maan päälle syntymistään), hän automaattisesti otti asemansa jumalana kolmiyhteisessä jumaluudessa. Ei häntä tarvittu korottaa. Lopputulos tästä pohdiskelusta on, että Jeesus ei siis ollut kaikkivaltias Jumala taivaassa ennen korotustaan. Mahtoiko hän edes olla taivaassa? Se on toinen kysymys, johon en ota juuri tässä kantaa. Itse asiassa Jeesuksen asema oli verrattavissa enkeleihin; sanoohan Hebr 1:4 että Jeesus tuli enkeleitä paljon korkeammaksi: ”tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.”
- Jeesus ei siis ollut Jumala, vaan korotuksen jälkeen hänen uuttakin asemansa verrataan enkeleihin, joita paljon korkeammalle hänen asemansa Jumalan oikealla puolella nyt asettui.Kaikkein korkeimmista enkeleistä tiedetään, että heillä oli pääsy Jumalan valtaistuimen eteen – ei kuitenkaan istumaan Jumalan oikealle puolelle. Tämän aseman Jumala antoi ainoalle Pojalleen, ihmiselle.
Mitä muuta tiedämme Herramme Jeesuksen Kristuksen uudesta, korkeammasta asemasta?

Tiedämme, että Kristus tulee takaisin maan päälle ensimmäisen ylösnousemuksen yhteydessä. Hän perustaa maan päälle tuhat vuotta kestävän valtakunnan. Hän on sen kuningas ja hallitsee yhdessä apostolien ja ylösnousseitten pyhien kanssa.

Raamatusta tiedämme myös, että tuhannen vuoden kuluttua, tapahtuu toinen ylösnousemus ja viimeinen tuomio.

Tiedämme, että tämän jälkeen Kristus luovuttaa Jumalalta saamansa vallan takaisin Isälle. Tämä ei suinkaan ole Kristukselle arvon alennus, vaan hänen asemansa korostuu ylimmäisenä pappina. Pappi on Jumalan palvelija. Ylimmäinen pappikin palvelee Jumalaa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ylimmäinen pappi voisi kuulua jumaluuteen (Godhead).

Johanneskin tunnusti Jeesuksen Jumalakseen! – Todellako?

Jeesuksen jumaluuden kannattajat väittävät, että apostoli Johannes tunnusti Jeesuksen Jumalakseen. Siitä on todisteena Raamatun kohta, jossa Tuomas kutsuu Jeesusta Jumalakseen? Voiko Jeesus olla Jumala, jos hänellä ei ollut kuolemattomutta ennen kuin hän sai sen?

Tuomas sanoi Jeesukselle nähtyään ristiinnaulitsemisen jäljet Jeesuksessa (Joh 20:28): ”Minun Herrani ja minun Jumalani”. Kolminaisuusopin kannattajat uskovat, että Tuomas tarkoitti Jeesusta sanoessaan ”minun Jumalani”.

Vain kolme jaetta myöhemmin Johannes tähdentää: Joh 20:31 ”mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä”.

Em. täsmennyksestä ilmenee, ettei jakeen Joh 20:28 tarkoituksena ollut todistaa Jeesusta Jumalaksi, vaan ainoastaan, että ”uskoisitte, että Jesus on Kristus, Jumalan poika”. Näin voi mennä harhaan jos irrottaa yhden jakeen kokonaisuutta katsomatta.

Jumalalla on aina ollut ikuinen elämä, kuolemattomuus. Tämä kuuluu Jumalan ominaisuuteen aivan erottamattomasti. Joh. 5:26 ”Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä”. – Elämällä tarkoitetaan ikuista elämää, kuolemattomuutta. Jeesuksella ei ollut ikuista elämää ennen kuin Isä Jumala sen hänelle antoi. Kristus sai kuolemattomuuden Isältä, mutta tekikö se hänestä Jumalan?

Olen kirjoittanut Jumalasta, uskosta kolminaisuusoppiin sekä Jeesuksen jumaluudesta näillä sivuilla. Otin tämän kysymyksen esille osoittaakseni kuinka vaikeata on saavuttaa yhteisymmärrys Raamatullisista kysymyksistä. 1 Kor 8:6, jossa sanotaan: ”niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, … ja yksi Herra, Jeesus Kristus… ” Tämä korinttolaiskirjeen jae on mielestäni yksiselitteisen selvä; meillä on vain yksi Jumala, joka on Isä. Edes näin selkeä todiste ei vakuuta ihmisiä, vaan katolisista kirkolliskokouksista lähteneet alkuaan pakanalliset opit ovat syrjäyttäneet Raamatun sanan. Joh 12:40 ”Hän [saatana] on sokaissut heidän silmänsä…” Saatanalle sopii hyvin, etteivät miljardit ihmiset tunne totuutta. Eiväthän ihmiset edes tiedä sitä, että saatana on tämän maailman valtias ja jumala.

Epäselvyys Raamatun sanan tulkinnasta voitaisiin välttää, jos ihmiset oikeasti etsisivät totuutta. Totuus löytyy etsimällä. Totuus ei kuitenkaan näytä kiinnostavan. Ihmisille riittää, että he käyvät silloin tällöin kirkossa ja pappi lupaa heille pääsyn taivaaseen. Monet ovat oikealla tiellä, mutta lopettavat etsinnän löydettyään heihin vetoavan opin. Monet haluaisivat varmaan sanoa minulle, että Jumala on yksi siitä huolimatta, että hänessä on kolme persoonaa. Minä vain en ole tätä ymmärtänyt. Heille vastaisin, että näyttäkää missä ovat Raamatun todisteet. Ei millään voi väittää, että kaikki kolme olisivat tasa-arvoisia jumalisuudessa ja vallassa.

Voisin hyväksyä kolminaisuusopin, jos se merkitsisi sitä, että he kolme ovat kaikki taivaassa, työskentelevät yhdessä ja ovat yhtä mieltä (agree in one).

Ihminen Jeesus Kristus

Luukas kertoo Jeesuksen lapsuudesta: 2:25 Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä. 26 Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennen kuin oli nähnyt Herran Voidellun. – Simeon tuli pyhäkköön Hengen johdattamana samaan aikaan kun Jeesuksen vanhemmat toivat lapsen pyhäkköön. Simeon otti Jeesuksen syliinsä kiittäen Jumalaa ja sanoi 2:29 ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan; 30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi”.

Luuk jatkaa 2:40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä. – Kaksitoistavuotiaana Jeesuksen perhe matkusti vuosittaisille pääsiäisjuhlille. Jeesus jäi pois paluujoukosta ja jäi Jerusalemiin. Huolestuneet vanhemmat löysivät Jeesuksen kolmen päivän päästä 2:46 pyhäkön opettajien luota kysellen ja kuunnellen heiltä. Kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa. 2:49 Niin hän [Jeesus] sanoi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää [oleman Isäni talossa] niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?” (He said to them, ”Why were you looking for me? Didn’t you know that I must be in my Father’s house?”). Joosef ja Maria eivät ymmärtäneet mitä Jeesus tarkoitti.

Tämä tuntuu oudolta; eivätkö Jeesuksen isä ja äiti muistaneet enkeli Gabrielin yhteydenottoa, itämään tietäjien vierailua, Egyptin pakomatkaa ja kaikkea mitä Jumala oli viestittänyt heille Jeesuksen tulevasta tehtävästä? 2:52 Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

Jeesuksen nuoruusvaiheista ei tiedetä enempää. Voimme kuitenkin uskoa, että Jumalan antama viisaus kasvoi ja yhteys Jumalaan vahvistui. Kolmenkymmenen iässä Jeesus oli kypsynyt tehtäväänsä ja Johannes kastoi hänet ja Jumala tunnusti Jeesuksen pojakseen.

Jumalan henki saattoi Marian raskaaksi ja Jeesus syntyi tavallisen ihmisen tapaan tavalliseksi ihmiseksi, paitsi että hänellä oli poikkeuksellisen ihmisen geenit. Hän oli jo nuorena poikana tavattoman viisas ja tunsi Raamatun paremmin kuin oppineet vanhat. Jumala antoi Jeesukselle omia ominaisuuksiaan niin, että he olivat yhtä. Jeesuksessa asui Jumalan kaikki täyteys. Jeesus käytti Jumalan valtaa ja ominaisuuksia parantaessaan ihmisiä ja herättäessään heitä kuolleista. Jeesus oli kuitenkin kaikin puolin ihminen, jolle Jumala oli antanut omia kykyjään, ja Jeesus toimi vain Jumalan käsivartena. Mat 12:28 Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

Joh 5:19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee”. 5:30 En minä itsestäni voi mitään tehdä… minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.

Joh 14:10 Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. 11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden. – Kaikki mitä Jeesus teki, oli Jumalan tahdon mukaista ja Jumalan valtaa käyttäen.

Jeesuksen piti olla täysin ihminen. Heb 2:17 Sentähden piti hänen [Kristuksen] kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit 2:18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa. – Jos Jeesus olisi ollut Jumala, hän ei olisi voinut soittaa ihmisten syntejä. Kun Jeesus oli ihminen, hän oli kelvollinen tulemaan ylimmäiseksi papiksi Jumalan (Isän) edessä. Jeesus toimii Tuhatvuotisen valtakunnan kuninkaana apostolien ja pyhien kanssa tuhannen vuoden ajan. Sen jälkeen hän luovuttaa valtakunnan johtotehtävät ja vallan takaisin Jumalalle.

Viimeisen tuomion jälkeen Jeesus Kristus on ylimmäinen pappi Melkisedekin tapaan.

1 Kor 15:21 Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.

Room 5:15 Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi.

Kun Adam oli ensimmäinen ihminen ja lankesi syntiin, Jeesus oli viimeinen ihminen, joka korjasi Adamin synnin ja tarjosi pelastuksen uskon kautta ihmiselle ei lain noudattamisen kautta. Kaikki ovat taivaassa henkiä, mutta ollakseen täysin ihminen ei Jeesus voinut syntyä taivaasta henkenä Marian kohtuun. Jeesuksen syntyminen ja Marian tuleminen neitseellisesti raskaaksi, on verrattavissa Raamatun kertomukseen Abrahamin vaimosta Saarasta, joka tuli raskaaksi vanhoilla päivillään yhdeksänkymmenen vuoden iässä (1 Moos 21:2). Jumala lähetti Jeesuksen suorittamaan ihmiskunnan lunastustehtävää. Lähettäminen tapahtui Jeesuksen vartuttua aikuiseksi mieheksi, jolloin Jeesus sai Johannekselta kasteen ja Jumala tunnusti Jeesuksen rakkaaksi pojakseen. Kun Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen, Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen muodossa Jeesuksen päälle. Jeesus oli näin valmis aloittamaan julkisen toimintansa. Juutalaisen käsityksen mukaan mies oli tässä mielessä aikuinen noin kolmenkymmenen ikävuoden vanhana. Jeesuksen julkinen toiminta jäi vain muutaman vuoden mittaiseksi ja hänet ristiinnaulittiin noin 33 vuoden ikäisenä.

Jumalan henki asui Jeesuksessa. Roomalaiskirjeessään apostoli Paavali painottaa Hengen tärkeyttä: Room 8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa. – Jos Jumalan henki asuu teissä… Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä… kummanko hengestä onkaan kysymys, Jumalan vaiko Kristuksen? Jae 11 selvittää tilanteen: 8:11 Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu. – Kysymyksessä on Jumalan henki, joka herätti kuolleista Kristuksenkin, tämä Jumalan ja Kristuksen teissä asuva henki on eläväksi tekevä teidän kuolevaiset ruumiinne.

1 Joh 4:13 Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.

1 Joh 4:15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa. – Tässä jakeessa Johannes painottaa, että meidän tulee tunnustaa Jeesus Jumalan Pojaksi. Jos näin teemme, Jumala (tarkoittaa Isä Jumalaa) pysyy meissä. Johannes oli Jesuksen suosikki-opetuslapsi. Varmaan hänelle ja muillekin apostoleille oli tässä vaiheessa selvinnyt, jos Jeesus olisi ollut Isän kaltainen Jumala.

1 Joh 4:2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; – Jeesus tuli maailmaan ihmiseksi, ”lihaan” ja eli ihmisen elämän ja kuoli ihmisenä ja nousi ihmisenä, samanlaisena kuin ihmiset nousevat ylösnousemuksessa. Jeesus oli ylösnousemusruumiissaan sekä henkenä että lihassa; Kun hän oli henkenä, hän pystyi ilmaantumaan missä tahansa, jopa kulkemaan lukittujen ovien läpi. Ainakin kerran hän halusi olla lihassa, silloin kun tahtoi Tuomaksen koetella naulojen jälkiä käsissään. Jeesus oli muutoin täysin ihminen sillä erotuksella, että Jumalan koko täyteys (Jumalan henki) asui hänessä ja opetti hänelle Jumalan tahdon jo pienestä pojasta lähtien. Jumalan hengen voimalla ja Jumalan tahdosta Jeesus suoritti parannustekonsa ja jopa herätti kolme ihmistä kuolleista.

4:16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

ὑψόω hypsoō  G5312 Ylentää, nostaa korkealle to lift up on high, to exalt sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisessa mielessä. Joh 12:32 Kristuksen taivaaseen nostamisessa to elevate (literally or figuratively):—exalt, lift up.

Jumalan sana, -viisaus ja -voima

Joh 1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

Johanneksen jakeesta 1:1 ”… ja Sana oli Jumala”. Siinä on sanajärjestysvirhe! Kreikankielinen teksti sanoo: καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος eli .. ja Jumala [Isä] oli sana. Sanajärjestys ei muuta ilmoituksen merkitystä, paitsi jos sanalle annetaan jokin muu merkitys kuin Jumala. Kolminaisuusopin kannattajat tässä kohdin tarjoavat Jeesusta Sanaksi. Myös ilmaus ’Sana oli Jumalan tykönä’ viittaa samaan. On helppo tulkita koko jae niin, että se sanoo: Alussa oli Kristus, Kristus oli Jumalan tykönä ja Kristus oli Jumala. Ei näin.

Jumala loi maailman sanallaan. Hyvin yleisesti tulkitaan Johanneksen evankeliumin alkujakeiden merkitsevän Jeesusta Kristusta luomassa maailmaa yhdessä Isä Jumalan kanssa. Unohdetaan tyystin Jumalan oma ilmoitus Jesajassa 44:24 ”… Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka oli minun kanssani?” Jakeen loppukysymys tarkoittaa: ei kukaan ollut minun kanssani.

Myös Sananlaskujen 8. luvun jakeita on pidetty sellaisina, jotka todistavat Jesuksen olleen Jumalan mukana maailmaa luomassa: San 8:30 ”silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin.” – Olisiko leikkivä Jumalan pikkupoika ollut kykenevä maailman luomistehtäviin? Jumala todellakin loi maailman sanallaan ja viisaudellaan. Sitä alamme vasta ymmärtää pikkuhiljaa.

Viisaus on kuitenkin abstrakti ominaisuus, kuten on Jumalan voimakin. Viisaus ja voima eivät ole henkilöitä. Jeesus sanoi Mat 26:64 ”Sinäpä sen sanoit. Mutta minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä.” – Muista jakeista tiedämme, että Jeesus Kristus istuu Isä Jumalan oikealla puolella. ”Voima” kuvaa Jumalan persoonaa. Jos Kristus olisi sanonut istuvansa Viisauden oikealla puolella, olisimme ymmärtäneet hänen tarkoittavan yhtä Jumalan ominaisuutta.

Vastaavalla tavalla on ”Jumalan sana” personoitu – ja vielä väärään henkilöön. Olen toisessa yhteydessä kuitenkin sanonut mielipiteenäni, että on oikein puhua Jeesuksesta Jumalan sanana, koska hän julisti Jumalan sanaa, Jumalan tahtoa ja Jumalan valtakuntaa julkisessa työssään Jumalan lähettämänä. Jeesuksesta siis tuli ”Jumalan sana” hänen toimintansa myötä.

Kaikki tiedämme, että ”Jumala on rakkaus”. Tällä tavoin rakkaus on personoitu ja liitetty Jumalaan. Esim. 1 Joh 4:16 sanoo: Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

Jumala ilmoitti Moosekselle: 5 Moos 18:18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun [Mooseksen] kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. 19 Ja joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet minä itse vaadin tilille. – Jeesus tunnustettiin suureksi profeetaksi ihmetekojensa vuoksi. Joh 6:14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: ”Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva.” Luuk 7:16 Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: ”Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme”, ja: ”Jumala on katsonut kansansa puoleen.”

Joh 13:16 ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.” – Jeesusta kutsutaan Vanhan Testamentin puolella Jumalan vanhurskaaksi palvelijaksi. Jes 53:11 … hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.

Jes 53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

Jeesuksen tuleminen maan päälle oli jo tiedossa aina Mooseksen ajoista lähtien. Hänen oli määrä olla profeetta ja Jumalan vanhurskas palvelija. Jumala lupasi hänelle osan suurten joukossa. Missään ei kuitenkaan suoraan sanota, että Jumalan Poika, joka itsekin olisi osa kolmiyhteistä jumaluutta, olisi tämä profeetta ja Jumalan vanhurskas palvelija.

Tärkeimpänä tehtävänään Jumala lähetti Poikansa maan päälle kumoamaan Adamin ja Eevan syntiinlankeemuksen vaikutukset.

Jeesus itse sanoo: Joh 13:16 Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. – Viittasiko Jeesus juuri niihin jakeisiin, siihen, että Jumala lähetti hänet suorittamaan tehtävää ihmiskunnan pelastamiseksi ja että Jumala oli Jesajalle ennustanut vanhurskaasta palvelijastaan ja profeetasta?

Kun Jumala lähetti Poikansa, se osoittaa, että Jumala on suurempi kuin lähetetty. Jesaja osasi profetoida Jeesuksen toiminnasta. Jesaja kirjoittikin Jumalan antaman tehtävän kuvaten Jeesusta sanoilla ”minun vanhurskas palvelijani”. Suoritettuaan tehtävänsä, Jumala korotti Poikansa tehden hänet ”Herraksi ja Kristukseksi”. Näillä perusteilla olen tulkinnut, että Jeesus ei ollut taivaassa ylipäätään ennen syntymistään Neitsyt Mariasta, vielä vähemmän osana kolmiyhteistä Jumalaa. Kun Jeesus nousi ylös taivaaseen, Isä Jumala antoi hänelle jumalallisen vallan yli kaiken ja kaikkien niin taivaassa kuin maan päälläkin.

Mikä tulee olemaan Jeesuksen Kristuksen lopullinen tehtävä? Tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen, kun jäljellä on vain Jumalan uskollisia palvelijoita ja työtovereita, Kristus toimii Jumalan Ylimmäisenä pappina (High Priest).

Näin jää meille vielä tehtäväksi varmistua tulkinnasta; onko Isä Jumala yksi ja ainoa Jumala, jonka rinnalla ei ole ketään toista Jumalolentoa? Vielä on muistettava, että Jumalan nimissä saattoi esiintyä myös Herran enkeli, joka käytti itsestään Jumalalle kuuluvia arvonimiä. Enkeli siis esiintyi Jehovan valtuuttamana ja hänellä oli oikeudet puhua Jumalan nimissä ja tehdä tekoja hänen nimissään. Enkeli ei kuitenkaan ollut millään muotoa jumalallinen, sillä enkelit kaikki ovat luotuja olentoja, ja Jumala Jehova on niiden luoja ja Jumala.

Jeesus eli ihmisenä, kuoli ihmisenä ja nousi kuolleista ihmisenä

Jeesus eli ihmisenä täysin synnittömän elämän. Sen vuoksi hän oli kelvollinen vanhurskauttamaan koko ihmiskunnan. Room 5:18 sanookin: Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;

Room 1:4 ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa – Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme. 1Kor 15:20 Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. 21 Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. 22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, 23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;

Kun Luukas kertoi Jeesuksesta nuorena poikana, on helppo mieltää Jeesus ihmiseksi. Kun lukee edellä olevia jakeita, monet mieltävät ylösnousseen Jeesuksen Jumalaksi eikä vain Jumalan pojaksi. Kun tällaisia ajatuksia herää mieleen, on syytä muistaa mitä Johannes sanoi: 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. – Isä on yksin totinen [tosi] Jumala. Jeesus on se, jonka Jumala on lähettänyt. Otin esimerkin Johanneksen sanoista, koska juuri Johanneksen muita sanoja on tulkittu väärin.

Jeesuksen ja apostolien tekemistä ihmeistä

Mat 12:28 Mutta jos minä [Jeesus] Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

Joh 14:10 Etkö usko, että minä [Jeesus] olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

Jos Jeesus olisi ollut Jumala, hän olisi voinut itsekin tehdä omalla voimallaan kaikki tunnusteot. Hän oli kuitenkin täysin ihminen ja siitä syystä Jumala teki Jeesuksen kautta henkensä voimalla kaikki Raamatun kertomat teot.

Joh 5:19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.

En minä itsestäni voi mitään tehdä… (Joh 5:30)

Joh 14:10 Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.  11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.

Apostolit tekivät samalla tavoin ihmetekoja kuin Jeesuskin – Jumalan Pyhän Hengen avulla. Näin oli mahdollista tapahtua vasta sen jälkeen, kun Jeesus oli kirkastettu ja mennyt isän tykö taivaaseen. Joh 7:39 Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu. Apt 1:8 vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.”

Apt 5:12 Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja ihmettä…

14:3 Niin he oleskelivat siellä kauan aikaa ja puhuivat rohkeasti, luottaen Herraan, joka armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekoja ja ihmeitä heidän kättensä kautta.

19:11 Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,

Pyhä Henki – Toimiiko Pyhä Henki itsenäisesti?

Jumala puhuu Pyhän Hengen kautta, profeettojen kautta ja myös poikansa Jeesuksen kautta (jota Raamatussa kutsutaan myös profeetaksi) Apt 1:2 hamaan siihen päivään asti, jona hänet otettiin ylös, sittenkuin hän [Kristus] Pyhän Hengen kautta oli antanut käskynsä apostoleille, jotka hän oli valinnut, 4:25 Sinä, joka Pyhän Hengen kautta, isämme Daavidin, sinun palvelijasi, suun kautta, olet puhunut …

Voiko Pyhä Henki toimia itsenäisesti vaiko ainoastaan Jumalan ja Kristuksen toimeksiannosta? Pyrin selvittämään tätä kysymystä seuraavien Raamatunlauseiden avulla. Jotta Pyhä Henki olisi itsenäinen persoona kolmiyhteisessä Jumaluudessa, olisi Pyhän Hengen voitava toimia itsenäisesti eikä vain toteuttaa Isän ja Pojan antamia tehtäviä. Sama koskee tietysti myös Poikaa, Jeesusta Kristusta.

Mat 10:19 … teille [apostoleille] annetaan sillä hetkellä, mitä teidän on puhuminen. 20 Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.

Mat 11:27 Kaikki on minun Isäni antanut minun [Pojan] haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. – Kristus sanoo tuntevansa Isän eri lailla kuin muut. Kuitenkin Pyhästä Hengestä sanotaan, että ”Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, silla Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin” (1 Kor 2:10). Kun Isä ja Poika ovat yhtä, he ovat tosi läheisessä suhteessa eli niin kuin Raamattu sanoo, Jumalan kaikki täyteys asuu Pojassa.

Apt 13:2 Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: ”Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut.”
13:4 Niin he Pyhän Hengen lähettäminä menivät … 13:9 Niin Saulus, myös Paavaliksi kutsuttu, täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa häneen.

1 Kor 12:11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo. Vrt Room 12:3 Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut. – Roomalaiskirje todistaa, että Jumala määrää kuinka paljon uskoa kullekin annetaan. Edellä oleva Korinttolaiskirjeen jae näyttäisi sanovan, että Pyhä Henki jakaa kullekin uskoa niin kuin tahtoo. Ehkäpä tässäkin on kyse siitä, että koska Pyhä Henki on Jumalan henki niin se on Jumala, joka antaa Pyhälle Hengelle toimeksiantoja, jotka tämä toteuttaa. Tämä käy ilmi seuraavasta jakeesta: Joh 16:13 Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Ja vielä Heb 2:4 kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?

1 Kor 12:11 ”Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.” Tästä jakeesta voisi saada sellaisen käsityksen, että Pyhä henki on riippumaton ja toimii oman tahteonsa mukaan. Hebrealaiskirje 2:4 kumoaa tällaisen käsityksen sanoessaan, että Jumala jakaa Pyhää henkeä tahtonsa mukaan.

Kolmiyhteisen Jumalan kannattajilla on ollut voimakas tahto löytää Raamatusta todisteita kolminaisuuden puolesta. Niitä ei ole oikein löytynyt, joten on täytynyt itse kirjoittaa. Matteus 28:19 Kastaminen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen on luvaton lisäys.

Jos kirkonisät olisivat pitäneet Pyhää Henkeä Jumalana kolmiyhteisessä jumaluudessa, miksi vasta vuonna 381 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa Pyhä Henki korotettiin osaksi kolmiyhteistä Jumalaa? Jeesus Kristus oli puolestaan korotettu Jumalaksi jo vähän aiemmin eli vuoden 325 Nikean kirkolliskokouksessa.

Pyhän Hengen jumaluutta suoranaisesti puoltavia kohtia en ole Raamatusta löytänyt. Ainoa merkittävä selitystä kaipaava on tämä, jossa todetaan, että Pyhän Hengen pilkkaaminen on synti, jota ei voi saada anteeksi. Luuk 12:10 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.  Millainen on se synti, pilkkaaminen, joka on anteeksiantamaton? Tästä on varmaan monia tulkintoja, mutta ei selvää selitystä Raamatussa. Erään tulkinnan mukaan Pyhän Hengen pilkkaamiseen syyllistyy se ihminen, joka kerran on ollut vakaassa uskossa, mutta sittemmin luopuu uskostaan. Tätä tukee voimakkaasti Hebrealaiskirjeen jakeet 6:4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet 6:5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, 6 ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät. Jakeissa 4-6 puhutaan Pyhän Hengen siunauksellisista lahjoista. Erityisen mielenkiintoinen näistä on maininta tulevan maailmanajan voimista, joilla ymmärrykseni mukaan viitataan Jumalan valtakunnan hallitsemiseen yhdessä muiden pyhien kanssa.

Pyhä Henki on Jumalan henki. Raamatun toinen lause antaa siitä todistuksen: Gen 1:2 Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

Raamatusta kuitenkin saa käsityksen, jonka mukaan Pyhä Henki on Jehovan ja Jeesuksen lähetettävissä oleva toimiva voima. Tämä ilmenee jakeesta Joh 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut. – Pyhään Henkeen liittyy muitakin ominaisuuksia, kuten voima: Apt 1:8 vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.”

Apostoli Pietari kehotti kuulijoitaan ottamaan kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi: Apt 2:38 Niin Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Huomionarvoista on, että apostolit kastoivat vain Jeesuksen Kristuksen nimeen eikä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimiin. Pyhän Hengen saantiin liittyi myös kielillä puhumisen lahja: Apt 2:4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Efesolaiskirjeessä tuodaan esille vielä eräs Pyhän Hengen lahja, Pyhän Hengen sinetti: Efe 1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,  4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka. – Pelastuksen yhteydessä tulee esille Jumalan sinetin tärkeys; se pelastaa ahdingon aikana ihmisen, jolla on Jumalan sinetti todistuksenaan.

Uskovalle ihmiselle on tärkeää tietää mitä 1 Kor 6:19 sanoo: … teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?

Jeesus sanoi: ”Minä ja Isä olemme yhtä” (Joh. 10:30). Huomattakoon, että Jeesus ei maininnut mitään Pyhän Hengen kuulumisesta tähän ykseyteen! Tämä ei tarkoita sitä, että Jeesus olisi Jumala yhdessä Isän kanssa. Vanhempi käännös Isä ja minä olemme yksi saattaa johtaa tähän päätelmään vielä helpommin.

Ilmestyskirjassa kerrotaan, että Jumalalla on seitsemän henkeä: Ilm. 3:1 “Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut. 4:5 Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä.

5:6 Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikään kuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan”. Ovatko ne osa Pyhää henkeä vai erillisiä henkiä, en tiedä koska Raamattukaan ei kerro asiasta enempää.

Onko Pyhä Henki persoona?

Jos Pyhä Henki olisi erillinen jumalpersoona ja kaikkivaltias, ei Jeesus voisi olla Isä Jumalan Poika, vaan Pyhän Hengen Poika, koska Hän sikisi Pyhästä Hengestä. Koko Raamattu todistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Pyhästä Hengestä sikiäminen tarkoittaa, että Isä Jumala lähetti Pyhän Hengen Marian luokse saattamaan hänet raskaaksi. Tämä sisältää ajatuksen, että Pyhä Henki on alisteinen Isä Jumalalle. Muutoinhan, jos Pyhä Henki on erillinen persoona ja toimisi itsenäisesti, Jeesus olisi Pyhän Hengen lapsi.

Entä mitä on ajateltava Jumalan kolminaisuudesta, kolmesta tasavertaisesta jumalpersoonasta, jotka yhdessä muodostavat meidän Jumalamme? Se tarkoittaisi, että Jeesus oli taivaassa yhdessä Isä Jumalan kanssa lähettämässä Pyhän Hengen maan päälle saattamaan Marian raskaaksi ja synnyttämään itsensä.
Yksi kaikkivaltias Jumala Isä Jehova
Mikä on Jumalan nimi?

Tiedämme, että Jumalan nimi on Jehova (tai Jahve), konsonantein lyhennettynä JHVH. Tässä tarkastelen kuitenkin millä nimillä Jumalaa kutsutaan ja myös miten Jumalan ja Jeesuksen nimet eroavat ja miten ne saattavat sekaantua. Molempia kutsutaan esimerkiksi Herraksi.

Jumalan nimi on pyhä ja sen vuoksi sitä ei saa turhaan lausua. Yksi käskyistä kuuluu: Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä. Aikaisemmin sanottiin ”Älä turhaan lausu Herran sinun Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka turhaan lausuu hänen nimeään”. Jo vanhoista ajoista lähtien juutalaiset ovat ottaneet tämän käskyn niin vakavasti, etteivät ole ääneen lausuneet Jumalan nimeä, vaan käyttäneet Jumalasta nimeä Adonai.

Sekä Isä Jumalaa että Poikaa Jeesusta Kristusta kutsutaan Herraksi. Ainoastaan Isä Jumalaa kutsutaan arvonimellä Korkein tai Kaikkivaltias Jumala ja (Herra) Jumala. Jeesus Kristus, meidän Herramme, on Jumalan tai Korkeimman Poika. Raamatusta löytyy paljon esimerkkejä:

Luukkaan evankeliumi:
1:32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,
1:35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: ”Pyhä henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan pojaksi.
1:76 Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään,
6:35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.
8:28 Kun hän näki Jeesuksen, parkaisi hän ja lankesi maahan hänen eteensä ja huusi suurella äänellä: ”Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, poika? Minä rukoilen sinua: älä minua vaivaa.”

Apostolien teot:
7:48 Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; …
16:17 … ”Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien.”

Hebrealaiskirje:
7:1 Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi hänet;
2 Korinttolaiskirje:
6:18 ja olen teidän isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias.”

Ilmestyskirja:
1:8 ”Minä olen A ja O”, sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.
4:8 Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on.”
11:17 sanoen: ”Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen.
15:3 Ja he veisasivat Mooseksen, Jumalan palvelijan, virttä ja Karitsan virttä, sanoen: ”Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias; vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, sinä kansojen kuningas.
16:7 Ja minä kuulin alttarin sanovan: ”Totisesti, Herra Jumala, Kaikkivaltias, totiset ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi.”
16:14 Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.
18:8 sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut.”
19:6 Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: ”Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen.
19:15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.
21:22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
22:5 Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.

Sanat Korkein, Kaikkivaltias (El Shaddai) ja Herra Jumala viittaavat aina isään Uuden testamentin kirjoituksissa. Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat väittävät tosin Johanneksen käyttäneen sanoja ”Herra Jumala Kaikkivaltias” Jeesuksesta jakeessa Ilm 1:8: ”Minä olen A ja O”, sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias”. Väärinkäsitys johtunee siitä, että edellisessä jakeessa puhutaan Jeesuksen toisesta tulemisesta: ”Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet…” 8. jakeen on tulkittu olevan jatkoa seitsemännelle.

Johanneksen evankeliumin kohtaa 8:58 on pidetty todisteena, että Jeesus tässä vahvistaa olevansa Jumala, kun hän käyttää ilmaisua minä olen: Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.”

I am ’Minä olen’ kreikaksi ego eimi ἐγὼ εἰμί on KR 33 kääntänyt ”olen minä ollut” mikä vastaa asian oikeaa tulkintaa. Englanninkielinen sanonta I am eli minä olen, on johtanut tulkinnassa harhaan; on tulkittu, että Kristus käyttää Jumalan Moosekselle ilmoittamaa nimeään.

Katsotaanpa ensin mitä asiayhteys sanoo tapauksesta. Edelliset jakeet: 8:56 Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi.” 8:57 Niin juutalaiset sanoivat hänelle: ”Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!” Ja tähän Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä (ollut).”

2 Moos 3:14 Jumala vastasi Moosekselle: ”Minä olen se, joka minä olen.” Ja hän sanoi vielä: ”Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne.” Exo 3:14 And God said unto Moses, I AM THAT I AM: and he said, Thus shalt thou say unto the children of Israel, I AM hath sent me unto you. NASB: God said to Moses, “I AM WHO AM”; and He said, “Thus you shall say to the sons of Israel, I AM has sent me to you.” hayah ’asher hayah הָיָה אֲשֶׁר הָיָה.
Jeesuksen sanominen fariseuksille tarkoitti Jeesuksen olemista Jumalan mielessä ja sunnitelmana jo ennen Aabrahamin aikana. Jumala taas luonnehtii nimessään ikiaikaista olemista ’Minä olen [ajasta aikaan se] joka minä olen’.

Seuraavassa varma todistus Jumalan nimestä: 2 Moos 3:15 selittää asian tarkemmin:

3:15 Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: ”Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen. – Jumalan nimekseen ilmoittama ’Minä olen se mikä minä olen’ on vaikeaselkoinen. Kun Jumala selvittää nimeään tarkemmin ja kertoo olevansa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, asia selviää lopullisesti. Nyt kaikki Israelilaiset ymmärtävät kuka Jumala oikeasti on.

– Isä Jumala tunnustautui jo jakeessa 3:6: … ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.” Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. – Jeesus ei ole ”Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala”, hän on Jumalan poika.

Me, Jumalan lapset, voimme kutsua Jumalaa Isäksemme ’Abba’. Room 8:15 … te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!” Jeesus sanoikin: Jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” Kun täytämme Isämme tahdon, Jumalan Poika Jeesus Kristus kutsuu meitä veljikseen ja sisarikseen (Mat 12:50).

”niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa” (1 Kor 8:6).

”Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule”. (Jes 43:10)

KR 92 sanoo, ”ettei ennen minua ei ole jumalaa syntynyt”. KJV 1600-luvulta käyttää sanaa formed eli muodostettu. Olipa nyt sitten kyse syntymisestä, luomisesta tai muodostamisesta, on ilmoitus selvä: Jumalamme Jehova on yksi ja yksin Jumala. Eikä myöskään Hänen jälkeensä tule! Tämä on hyvä pitää mielessä Jumalan ilmoituksena profeettansa kautta kun pohdiskelemme vaikkapa Jeesuksen jumaluutta.

10 Ye are my witnesses, saith the LORD, and my servant whom I have chosen: that ye may know and believe me, and understand that I am he: before me there was no God formed, neither shall there be after me. (KJV)

Israelin uskontunnustuksessa Shemassa (5 Moos 6:4) sanotaan: Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme (Elohim) , Herra on yksi (echad). Juutalaiset käsittävät Jumalan yhtenä eikä missään tapauksessa kolmiyhteisenä. Heprenkielen sana Elohim on monikollinen, mutta Vanhassa Testamentissa se on tarkoitukseltaan yksilöllinen. Jotkut tutkijat ehdottavat syyksi monikollisuudelle Jumalan majesteettisuutta. Näin ainakin silloin, kun kyse on Jehovasta, mutta muissakin yhteyksissä elohim viittaa yhteen, kuten: 2.Moos. 7:1 Mutta Herra sanoi Moosekselle: ”Katso, minä asetan sinut jumalaksi (elohim) faraolle, ja veljesi Aaron on oleva sinun profeettasi. Usein unohdetaan tai ehkä ei edes tiedetä, että ihmistä tai enkeliä saatettiin kutsua jumalaksi (elohim) silloin kun tämä toimi Jehova Jumalan valtuuttamana ja Hänen nimessään. Myös tuomareita ja kuningasta kunnioitettiin kutsumalla heitä jumaliksi (elohim). Edellä oleva esimerkki Mooseksesta on kuvaa Raamatun sananvalintaa hyvin. Jeesus itsekin vahvisti tämän käytännön. Joh. 10:34 Jeesus vastasi heille: ”Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: ’Minä sanoin: te olette jumalia’? 35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli…

Jeesuksen toiminta maan päällä oli samalla lailla Jumalan tahdon mukaan tapahtuvaa. Joh. 12:49 Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. 50 Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut.”

Joh. 14:10 Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

Jeesus puhui mitä Jumala oli käskenyt Hänen puhua. Ne monet suuret ihmeteot, jotka Jeesus teki, ne itse asiassa teki itse Jumala. Jumala antoi Hänelle Pyhän Henkensä, jonka voimalla Jeesus suoritti tekonsa. Jeesus oli siis jumala (elohim) näin toteuttaessaan Jumalan tahdon. Apt. 2:22 sanoo: Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte,. Jeesuksen omien sanojen mukaan Hän oli Jumalassa ja Jumala Hänessä (Joh. 10:38, 14:10)

5 Moos 6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Juutalaisuus on vuosituhansien ajan tunnustanut vain yhden Jumalan, Jehovan. Näin vielä tänäkin päivänä juutalaiset odottavat Messiasta, joka ei suinkaan ole Jumala, vaan Jumalan edustaja maan päällä – maallinen hallitsija, Israelin kuningas. Kun Jeesus tulee ja ottaa maan päällä vallan kaikilta maan hallitsijoilta, hän on tässä mielessä maallinen hallitsija, joka alistaa kaikki valtansa alle, kunnes sitten kun kaikki on alistettu, hän itsekin luovuttaa vallan takaisin sille, joka sen hänelle antoikin, Isä Jumalalle. 5. Moos. 4:39 niin tiedä siis tänä päivänä ja paina se sydämeesi, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä, eikä muuta jumalaa ole. Moos. 32:39 Katsokaa nyt, että minä, minä olen, eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan; eikä ole sitä, joka pelastaisi minun käsistäni.

Jes. 45:5 Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne,

Jeesus sanoi itse Jumalasta 5 Moos 6:4 sanoja tarkasti mukaillen: Mark 12:29 Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; Jeesuksen oman opetuksen mukaan suurin käsky on tämä. On siis vain yksi Jumala, Isä Jehova, ei ole kolmea jumala-persoonaa.

Saman vahvistaa Paavalikin: 1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa”

Johannes on evankeliumiinsa tallentanut itsensä Jeesuksen rukouksen Jumalalle. Siinä Hän sanoo:

Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

Sama evankelista kirjoittaa toisessa kohdin: 1 Joh 5:20 Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.

Kolminaisuusopin kannattajat näkevät tässä todistuksen Jeesuksen jumaluudesta väittäen, että “Hän” on nimenomaan Jeesus, eli Jeesus on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä. Voisiko olla, että Johannes on muuttanut mieltään? Ei, vaan kysymys on siitä, että “Hän” ei viittaa Jeesukseen, vaan “Totinen” tarkoittaa Isä Jumalaa. Miten voimme tulla tällaiseen johtopäätökseen?

Joh 17:3:n lisäksi totinen Jumala (true God) esiintyy seuraavissa Raamatunkohdissa: 2 Aikak 15:3 KJV Now for a long season Israel hath been without the true God, and without a teaching priest, and without law. Jer 10:10 Mutta Herra on totinen Jumala; hän on elävä Jumala ja iankaikkinen kuningas. Hänen vihastansa vapisee maa, ja kansat eivät kestä hänen suuttumustansa. 1 Tes 1:9 Sillä itse he kertovat meistä, millainen meidän tulomme teidän tykönne oli ja kuinka te epäjumalista käännyitte Jumalan tykö, palvelemaan elävää ja totista Jumalaa.

Se, että Jeesus itse todistaa Isän olevan yksin totinen Jumala, on mahdollisimman painokas Raamatunlause -todistus. Oppineet kreikankielen tuntijat voivat väitellä siitä kehen 1 Joh 5:20:ssä viitataan. Jos muuta todistusta ei olisi käytettävissä, asia voisi jäädä ratkaisemattomaksi. Kun Jumalan Poika itse osoittaa sanansa Isälleen tunnustaen Isän olevan yksin totinen Jumala, ei mielestäni muuta todistusta edes kaivata.

Erään tulkinnan mukaan ilmoitus Jumalasta ”yhtenä” (echad), ei tarkoita matemaattisesti jakamatonta yksikköä ja yksi-sanalla (echad) viitataan kollektiiviseen ykseyteen. Näin on kuitenkin vain muutamassa harvassa tapauksessa. Echad on juutalaisessa kielenkäytössä ollut ja on edelleen yksi ja vain yksi. Kun hebreaksi lasketaan yksi, kaksi, kolme niin se kuuluu: echad, shenayim, shalosh, arba jne. Yksi on siis echad, ei yachid niin kuin on haluttu väittää. Echad –sanasta on olemassa myös monikollinen muoto echadim, jota käytettäessä voi hyvinkin olla kyse tällaisesta kollektiivisesta ykseydestä. Huomattavaa on, kielitieteilijöiden mukaan, se, että tätä monikollista muotoa ei ole käytetty tässä Israelin uskontunnustukseksi sanotussa 5 Moos 6 luvun lauseessa!

Entä sitten, mikä merkitys on sillä, että Elohim eli Jumala on monikollinen sana? Se on monikkomuoto sanasta Eloah. Olisiko siis Raamatun alku pitänyt kääntää ”Alussa Jumalat loivat taivaan ja maan?” Ja samoin monet muutkin kohdat. Näin ei kuitenkaan mikään Raamatunkäännös tee. Hebreankielessä substantiivi, joka on monikossa, ei välttämättä tarkoita monikollisuutta. Raamatun alussa Jumala sanoi: tehkäämme ihminen … Tässä on siis monikollinen ilmaisu, jonka jotkut ovat käsittäneet niin, että siinä Jumala puhuu Jumallisessa majesteetillisuudessa samalla tavoin kuin vaikkapa Venäjän tsaari tai Ruotsin kuningas antaessaan lain aloitti sen sanomalla ”Me Jumalan armosta …”. Palatakseni ko. Raamatunkohtaan, on huomattava, että tätä ’tehkäämme’ –jaetta seuraavissa jakeissa, joissa sanotaan Elohim sanoi tai Elohim teki, näiden verbien muoto on aina yksiköllinen.

Silloin kun VT:ssa on käytetty Isä Jumalasta hänen nimeään Jehova (Jahve) kirjoitettuna JHVH konsonantein, on sitä seuraava pronomini aina yksikössä. Samoin jos Jumalasta on käytetty sanoja Eel tai Eloah tai arameankielistä Elah –sanaa, liittyy siihen aina yksikkömuoto.

Kreikankielisessä Vanhan testamentin käännöksessä, joka on tehty joskus kolmesataa tai kaksisataa vuotta ekr., on hepreankielinen Jumala-sana käännetty kreikaksi yksiköllisellä sanalla theos.

Raamatun ymmärtäminen tuottaa joskus vaikeuksia Psalmin 110:1 tyyppisissä tilanteissa. Psalmissa sanotaan: ”Herra sanoi minun Herralleni, …” tarkoittaen, että Jumala sanoi minun Herralleni (Jeesukselle). Jos ei käytetä Jumalasta erisnimeä Jehova, vaan kirjoitetaan HERRA (useinkin isoilla kirjaimilla), saattaa syntyä sekaannuksia. Selvempää oli Jumalasta kyseen ollen kirjoittaa Jehova (tai Jahve) tai JHVH.

Jehovan todistajat ovat omassa Raamatunkäännöksessään (Uuden Maailman käännös, UM) palauttaneet Jumalan nimen sekä Vanhaan että Uuteen testamenttiin. Tämä on ehkä paremmin hyväksytty VT:n osalta, mutta UT:n osalta asiasta on eri mielipiteitä. Mielestäni tämä kuitenkin selkeyttää tilannetta, jossa on sekaantumisen vaara.

Juutalaiset, jotka eivät ole uskaltaneet lausua Jumalan nimeä Raamattua ääneen lukiessaan, ovat lausuneet Jumalan nimen kohdalla sen sijaan Adonai. Maallisia herroja sekä myös Jeesusta kuvatessa käytetään sanaa Adonii.

Ei kukaan ole nähnyt Jumalaa (Joh 1:18)

Joh 1:18 on jae, jossa on kysymys Jumalan näkemisestä ihmisen omin silmin. Sitä tarkoitetaan kun Raamatussa sanotaan, ettei kukaan ole nähnyt Jumalaa. Tässä on tärkeää myös se mitä ei sanota; Johannes ei sano, että Poika on nähnyt taivaassa isänsä ja maan päällä ilmoittaa hänen tahtonsa. Tämän jakeen perusteella ei myöskään Poika ole nähnyt omin silmin Jumalaa; Poika on oppinut tuntemaan Jumalan ja ilmoittanut Jumalan tarkoituksen ja tahdon ihmiskunnan suhteen.

Joh 6:45 Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.’ Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni. Joh 6:46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. Jumalan voi ”nähdä” myös henkisesti. Kun pyhä henki tulee taivaasta ihmiseen, yhtyvät ihmisen ja Jumalan henki toisiinsa, niin että heistä tulee yhtä henkeä. 1 Kor 6:17 sanoo: Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan. Tällainen ihminen on ylhäältä, taivaasta uudelleensyntynyt (1 Kor 15:47). Hän tuntee Jumalan tahdon ja ”on nähnyt” Jumalan. 2 Kor 6:18 lupaakin, että … ”te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias”.

Seuraava Raamatun jae vahvistaa edellä olevan perustelun: 3. Joh 1:11 Rakkaani, älä seuraa pahaa, vaan hyvää. Joka hyvin tekee, se on Jumalasta; joka pahoin tekee, se ei ole Jumalaa nähnyt – Jumalan näkeminen voi tarkoittaa muutakin kuin omin silmin näkemistä. Se, joka tekee hyvää toisille, sellainen ihminen on Jumalasta eli ylhäältä. Se ihminen, joka tekee hyvin, on Jumalasta eli on Jumalan opettama. Pahaa tekevä ihminen ei ole Jumalaa nähnyt eli häntä ei Jumala ole opettanut; hän ei ole Jumalan oma vaan Saatanan. Tässä ei ole kysymys näkemisestä ihmisen omin silmin, vaan Jumalan tahdon ymmärtämisestä ja vastaanottamisesta. Siitä puhuu myös Heb 12:14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; Mat 5:9 Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Puhdassydämisille luvataan: Mat 5:8 Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

2 Moos 33:20 Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon. 22 Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi. 23 Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa.”

Jeesuksen suhde Jumalaan UT:n mukaan

Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja, 6. niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa. (1 Kor 8:5-6)

Raamatussa on monta vastaavaa kohtaa, joissa todetaan, että ainoastaan Isä on kaikkivaltias Jumala, ikuinen aina ollut ja aina oleva. Tämän jälkeen todetaan selvästi erotetussa lauseessa JA yksi Herra, Jeesus Kristus.

”Tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja Hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen” (Joh 17:3). Siis, on vain yksi totinen ja kaikkivaltias Jumala. Sitten on hän, meidän Herramme Jeesus Kristus, jonka Jumala on lähettänyt lunastamaan meidät vapaaksi synnin vallasta.

”niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa” (1 Kor 8:6). Tässäkin jakeessa siis todetaan selvin sanoin, että Isä yksin on Raamatun ilmoittama yksi jumala.

Voisi hyvin ajatella, että se jolla on kaikki valta ja voima niin taivaassa kuin maan päälläkin, on varmasti Jumala. Sillä, että Jeesukselle on annettu kaikki valta ja voima niin Taivaassa kuin maan päälläkin, ei välttämättä merkitse että Hän olisi Jumala, kaikkivaltiudesta puhumattakaan. Kaikkivaltias Jumala tekee rajoituksetta tahtonsa mukaan. Jeesus sen sijaan tekee Isän tahdon mukaan: ”Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee” (Joh 5:19). Joh 14:10: ”Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. Fil 2:6 jolla tosin oli Jumalan muoto, mutta Hän ei pitänyt tavoittelemisen arvoisena olla Jumalan kaltainen.

Vrt. Saatana, joka ryhtyi tavoittelemaan Kaikkivaltiaan Jumalan asemaa.

Mitä tarkoittaa jumaluuden koko täyteys?

Kol 2:9 ”Sillä hänessä [Jeesuksessa] asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti”; asuu κατοικέω katoikeō; from G2596 and G3611; to house permanently, i.e. reside (literally or figuratively):—dwell(-er), inhabitant(-ter). For in Him dwells all the fullness of the Godhead bodily; Kol. 1:19 ”Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi”. For it was the good pleasure of the Father that in him should all the fulness dwell;

Jumalisuuden, tai kuten Efe 3:19 sanoo Jumalan, täyteys on lähtöisin Isä Jumalasta, ei niin, että Kristus olisi taivaasta ottanut mukaansa jumalallisen luonnon. Kun kyse on Jumalan täyteyden alkuperästä, täyteys ei voi olla Jumalan Pojasta lähtöisin.

Kun ihmisestä tulee Jumalan lapsi, hän saa Pyhän hengen itselleen ja Jumalan sinetin. Voisi sanoa, että Jumalan henki täyttää hänet. Efe 1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti. Gal 3:26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. 1 Joh 3:2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

Täyteys: πλήρωμα Plērōma G4238 from G 4137; repletion or completion, i.e. (subjectively) what fills (as contents, supplement, copiousness, multitude), fulness, abundance or (objectively) what is filled (as container, performance, period):—which is put in to fill up, piece that filled up, fulfilling, full.

Efe 4:13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,

Efe 1:22-23 ”Ja kaikki hän [Jumala] on asettanut hänen [Kristuksen] jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, 1:23 joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää”.

Efe 3:19 ”ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä”. – Jumalan kaikki täyteys ’pas plērōma theos πλήρωμα τοῦ θεοῦ’ on myös ihmisten saavutettavissa, kun opimme tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaiken tiedon yläpuolella. Rakkaus on kaiken yläpuolella ja edellytys Jumalan täyteyden saavuttamiseksi. Ei tieto, ei voima vaan rakkaus. Jumala on asettanut Kristuksen kaiken pääksi seurakunnalle. Seurakunta on Kristuksen ruumis, jossa ilmenee hänen täytensä, hänen rakkautensa. Täyteys on käsite, jonka ymmärtäminen tänä päivänä voi olla vaikeaa. Se pitää sisällänsä rakkaudellisen suhtautumisen lähimmäisiin, mutta se saattaa hyvinkin pitää sisällään myös Jumalasta saatavan voiman suorittaa merkittäviä tekoja.

Jeesus sanoikin: Mat 17:20 Niin hän sanoi heille: ”Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta.”
21:21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, niin ette ainoastaan voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: ’Kohoa ja heittäydy mereen’, niin se tapahtuisi.

Jeesus osoitti nämä sanansa apostoleille, joista oli tuleva hänen johdollaan toimivia Jumalan valtakunnan hallitsijoita. Koskevatko em. jakeet vain apostoleita vai kaikkia Jumalan poikia ja tyttäriä?

Jumalan täyteys ilmenee Kristuksen tekemissä ihmeteoissa ja hänen voimallisissa puheissaan. Jeesus sai Jumalalta ohjeet ja hyväksynnän tekemiinsä ihmeisiin ja teot olivat Jeesuksen oman todistuksen mukaan Jumalan tekemiä. Joh 8:28 minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. Joh 12:49 Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. Joh 14:10 Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

Hallittuaan tuhat vuotta apostoleiden ja pyhien kanssa koko maailma on yhtä Jumalan kanssa; ”Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa” (1 Kor 15:28). Sairautta ja kuolemaa ei enää ole ja Jumala on kaikki kaikissa.

Joh 14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö.
Jeesus – Jumalan poika vai poikajumala?
Jeesus: Profeetta, Jumalan palvelija vai Jumalan poika?

Tätä kysymystä pohdin seuraavassa.

5 Moos. 18:15 Sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa

Jes 42:1 Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi. Minä olen pannut Henkeni häneen, hän levittää kansakuntiin oikeuden.

Tässä Jesajan jakeessa on kaksikin huomionarvoista seikkaa: Jeesusta kutsutaan palvelijaksi ja valituksi eikä suinkaan taivaasta tulevaksi jumalapersoonaksi. Toiseksi, jos Jeesus olisi ollut Jumala, hänessä olisi varmaan ollut Pyhä Henki ilman erityistä Hengen panemistakin. 5. Moosekseksen kirjan jakeessa taas luvataan herättää profeetta Israelilaisille.

Kun juutalaiset olivat painokkaasti monoteisteja, apostolien ajan jälkeen paino siirtyi kreikkalaisiin filosofioihin ja sitäkin edeltäviin pakanauskontoihin, erilaisiin kolminaisuuksiin.

Suomalaisessa käännöksessä on horjuvuutta; ensin todetaan, että Herra loi (Snl 8:22) minut, mutta hieman myöhemmin todetaan ’synnyin minä’ (jae 24). Jo vanha KJV kääntää käyttäen possess-verbiä tarkoittaen sanoa, että olin Jumalan oma ja ’I was brought forth’, minut ’tuotiin esiin’.

Pitää mielestäni paikkansa, että Snl. 8 luvussa on kyse viisauden personoinnista. Siinä mennään kuitenkin hakoteille, että tulkitaan kysymyksessä olevan Jumalan Poika, Jeesus. Personoinnin kohteena on yksinkertaisesti Jumalan viisaus. (Vastaava personointiongelma on myös Joh. 1. luvussa, jota käsittelen jäljempänä).

Vanhassa englanninkielisessä KJV-käännöksessä käytetään lisäksi feminimuotoa yksikön kolmannesta persoonasta:

1 Doth not wisdom cry? and understanding put forth her voice?

2 She standeth in the top of high places, by the way in the places of the paths.

3 She crieth at the gates, at the entry of the city, at the coming in at the doors.

Jos viisaudella viitattaisiin Jeesukseen, miksi ei käytetä hänestä maskuliinista muotoa?

Tässä ei siis ole kyse Jeesuksen syntymisestä tai luomisesta, mutta jos irrotetaan Jeesuksen syntyminen/luominen tästä viisauskohdasta, niin pohdittaessa itse asiaa, voisin todeta, että:

On mielestäni turhaa väitellä siitä onko Jeesus syntynyt vai luotu. Toki Jeesus ’syntyi’ maan päällä, mutta noustuaan taivaaseen hän on kuten kaikki taivaassa, henki. Luomisen käsitteenä ymmärrän helposti, mutta miten Jumala, Henki, jonka ympärillä salamat leiskuu ja ukkonen jyrisee, synnyttää? Jumala on antanut elämän (iänkaikkisen) Jeesukselle: ”Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä” (Joh 5:26). Eikö kaikkivaltias Jumala ole sellainen, joka on aina ollut, jolle kenenkään ei ole tarvinnut antaa elämää?

”Ja kohta minä olin hengessä. Ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella oli istuja… Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää…” (Ilm 4:2,5). Tuo valtaistuimella istuja on Isä, iankaikkinen ja ainoa näkymätön Pyhä Jumala. Jeesus on Hänen rakas ja Ainokainen Poikansa (Joh 3:16), joka on ”Isän helmassa”.

Ylimmäinen pappi kysyi Jeesukselta: ”Oletko sinä sen Ylistetyn Poika? Jeesus sanoi: Olen, ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä” (Mark 14:61,62). Isä on tuo Voima, jonka valtaistuimella Jeesus istuu näkyvänä.

Jumala on Henki ja Voima. Jumalan luomistyö on kauniisti selitetty Raamatussa. Jumala loi paitsi ihmisen niin myös enkelit paljon ennen ihmistä. Olisi helppoa kuvitella, että Jeesuskin olisi Jumalan luoma aikojen alussa, jo ennen maailman luomista. Siis miljardeja vuosia sitten. Mutta miten Isä Jumala synnyttäisi Poikansa? Me ihmiset ajatuksissamme etsimme äitiä tähän tehtävään, mutta taivaassa ei ole ’Taivaan Äitiä’ paitsi katolisilla, jotka ovat valjastaneet tähän arvoon Neitsyt Marian, jota he kunnioittavat ikuisena neitsyenä ja taivaan kuningattarena. Olen yrittänyt pohtia miten Jeesuksen persoona ja arvo riippuisi siitä onko Hän syntynyt vaiko luotu. Jo vanhastaan on olemassa yleisestikin hyväksytty oppilause, ettei Jumala voi olla luotu olento. Tiedämme miten kaunis ja älykäs taivaallinen enkeli, kerubi, Saatana oli. Eikö ’luotu’ Jumalan Poikakin voisi olla vielä paljon enemmän? Minun on vaikea ymmärtää miksi Jeesus ei voisi olla Jumalan luoma, Jumalan ensimmäinen luomistyö ennen kuin mitään muuta oli.

Isä Jumala, Jehova, on Raamatun ilmoittama Yksi Jumala, kaiken elämän ja voiman Lähde. Jeesus Kristus on Jumalan ainoa Poika, meidän Herramme ja Vapahtajamme.

Mooseshan kysyi Jumalan nimeä seuraavasti: “Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: ‘Mikä on hänen nimensä?’ Mitä minä heille silloin sanon?” Jumala sanoi Moosekselle: “Minä olen se joka olen.” Hän sanoi vielä: “Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Minä olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.” (2. Moos. 3:13–14)

Kun Jeesus sitten keskusteli juutalaisten kanssa, hän sanoi heille: ”Ellette usko, että minä olen se joka olen, te kuolette synteihinne…sitten kun olette korottaneet ihmisen pojan, te ymmärrätte, että minä olen se joka olen…totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olen.” (Joh 8:58). Jeesuksen opetuslasten käyttämä kreikankielinen Raamattu käänsi sekä 2 Moos 3:14 että Joh 8:58 sanoin Ego eimi eli ”Minä olen”. Jeesuksen opetuslapset samoin kuin Jeesuksen juutalaiset kuulijat ymmärsivät hänen käyttäneen Jumalan nimeä ja väittäneen olevansa Jumala. Juutalaiset, jotka eivät halunneet uskoa Jeesukseen, alkoivat väitteen kuultuaan ”poimia kiviä heittääkseen niillä häntä” (Joh 8:59), mikä selittyy sillä, että Mooseksen laki oli käskenyt: ”Se, joka pilkkaa Herran nimeä, surmattakoon. Kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi” (3 Moos. 24:16). Tämä kohta voitaisiin kääntää ymmärrettävämmin seuraavasti: jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olen Messias. Tällä Hän tarkoitti sitä, että jo ennen Abrahamin syntymää, Jumala oli suunnitellut mielessään Pojastaan tulevan Messias, Voideltu.

Tämä nk. ego eimi käännösongelma on joissakin toisissa jakeissa ratkaistu paremmin; Kun Johanneksen 4. luvussa kerrotaan Jeesuksen tulleen Jaakobin lähteelle, Jeesus pyysi samarialaiselta naiselta vettä juodakseen. Joh 4:25 Nainen sanoi hänelle: ”Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki.” 26 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi.” Hän ei sanonut käännöksen mukaan pelkästään: Minä olen, joka puhun… KR 38 käännös on kääntänyt kohdan ymmärrettävästi.

Ketkä todistavat, että Jeesus on Jumalan poika?

Mat 3:17 Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.”

Joh 10:36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, sentähden että minä sanoin: ’Minä olen Jumalan Poika’?

Mat 14:33 Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: ”Totisesti sinä olet Jumalan Poika.”

Joh 5:25 Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.

Mat 26:63 Mutta Jeesus oli vaiti. Niin ylimmäinen pappi sanoi hänelle: ”Minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, että sanot meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika.” 64 Jeesus sanoi hänelle: ”Sinäpä sen sanoit. Mutta minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä.”

Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

Luuk. 1:35 Enkeli [Gabriel] vastasi ja sanoi hänelle: ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

Jumala todisti, että Jeesus on Hänen rakas Poikansa, enkeli Gabriel todisti, että häntä pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi, apostolit todistivat samoin ja myös itse Jeesus. Ei kukaan sanonut, että Hän on Jumala kaikkivaltias. Vasta noin 300 vuotta kuolemansa jälkeen Hänet korotettiin katolisessa kirkolliskokouksessa Jumalaksi. Tänäkin päivänä noin kaksi miljardia ihmistä tunnustaa näin. Jotkut oppineet väittävät joidenkin Raamatunkohtien todistavan tämän. Palaan näihin tutkiessani Raamatun käännösongelmia. Mitä esimerkiksi Tuomas tarkoitti sanoessaan ”Minun Herrani ja minun Jumalani!”? (Joh 20:28)

Joh 20:17 Jeesus sanoi hänelle: ”Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.” Jeesuksella on siis Jumala, Isä Jehova. Hän itse tunnustaa sen.

Miksi on välttämätöntä, että käännös on sanatarkka? Ei ole ollenkaan samantekevää lukeeko tässä minä menen isäni tykö tai minä palaan isäni tykö. Palaaminen tarkoittaa, että Jeesus on ennen ollut Isän luona ja nyt palaa sinne. Meneminen ei sisällä tällaista pre-eksistenssistä tarkoitusta.

Ilm 3:11 Minä [Kristus] tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi. 12 Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.

Joh 17: 3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. .” Vaikka kuinka yritettäisiin tulkita esim. Johanneksen evankeliumin 1. lukua siten, että Jeesus olisi Jumala, se jää vain tulkinnaksi. Joh 17:3 sanoo sanoo selvääkin selvemmin, että [Isä Jumala] on ainoa tosi Jumala ja Jeesus on Hänen lähettämänsä.

Efe 1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,

Efe 1: 17: anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan

Tiit 1:4 Tiitukselle, oikealle pojalleni yhteisen uskomme perusteella. Armo ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme Kristukselta Jeesukselta!

Jeesuksen pre-eksistenssi

Pre-eksistenssillä tarkoitetaan kysymystä ennalta olemisesta; oliko Jeesus olemassa jo taivaassa ennen syntymistään Pyhän Hengen vaikutuksesta ihmiseksi maailmaan.

Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2 Hän oli alussa Jumalan tykönä 3 Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. 4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.

Näitä jakeita on pidetty ehkä kaikista varmimpina todisteina niin Jeesuksen pre-eksistenssistä (Hän oli alussa Jumalan tykönä, Jumalan Sanana) kuin myös Jeesuksen keskeisestä osasta maailman luomisessa (Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään). Tästä tulemmekin isoon ongelmaan: onko Raamattu käännetty oikein?

Perinteisen Raamatuntulkinnan mukaan Jeesus on ollut olemassa jo aikojen alussa taivaassa Jumalan luona. Jeesuksen uskotaan osallistuneen myös maailman ja taivaan henkivaltojen (enkeleiden) luomiseen yhdessä Isä Jumalan kanssa. Kolminaisuusopin käsitysten mukaan Jeesus on yhtä lailla kaikkivaltias kun Isä Jumala ja Pyhä Henkikin. Kysymys kuuluukin: ovatko ne Raamatun kohdat, joilla tätä oppia perustellaan oikein käännetty ja oikein ymmärretty?

Toisenlainen käsitys, jota erityisesti pyrin selvittämään, väittää että sen sijaan että Jeesus olisi ollut pre-eksistenttinä taivaassa Jumalan luona, hän syntyi vasta kaksi tuhatta vuotta sitten ihmisenä neitsyt Mariasta. Hän eli synnittömän elämän, ja julisti ”katukaa ja uskokaa evankeliumi”. Kuolemansa jälkeen hän vasta nousi taivaaseen ja Jumala korotti hänet kaikkien luotujen yläpuolelle. Hän oli kuitenkin ’olemassa’ Jumalan mielessä ja tuli Jumalan sanaksi Jumalan suunnitelman mukaisesti. Näin oli Jumala edeltätietänyt ja ennalta määrännyt jo ennen maailman luomista.

Pre-eksistenssiin voi etsiä vastausta myös tutkimalla Raamatusta mitä se kertoo maailman luomisesta; jos Isä Jumala osoittautuu yksin maailman luojaksi, on tällöin tulkittava toisella tavalla ne jakeet, joista saa käsityksen, että Jeesus olisi myös ollut mukana maailman luomisessa.

Keitä olivat ne osaveljet tai toverit, joiden sijasta Jeesus voideltiin iloöljyllä? Kun Jumala voiteli Jeesuksen iloöljyllä mutta ei hänen enkelitovereitaan, osoittaa se myös sen, että Jeesuksella on pre-eksistenssi taivaassa. Siis edellyttäen, että Jeesuksen toverit olivat enkeleitä. Ne, jotka kieltävät Jeesuksen pre-eksistenssin, taas uskovat, että Jeesus tuli olemaan vasta synnyttyään Isä Jumalan tahdosta maan päälle neitsyt Mariasta. Nämä myös ovat sitä mieltä, että Jeesuksen osaveljillä tai tovereilla tarkoitetaan ihmisiä eikä taivaallisia olentoja. Tätä kantaa vastaan voisi sanoa: kaikki ihmiset olivat kovin kaukana Jeesuksesta, joka oli ihmisenä täydellisen synnitön. Synnittömiä Jumalan palvelijoita taas on enkeleiden joukossa lukemattomia, mm. joukko enkeliruhtinaita. Yhden tulkinnan mukaan Jeesus oli näistä ensimmäinen, mutta ero ei ollut ennen Jeesuksen korottamista kovin suuri. Jeesus oli arkkienkelinä (arkkienkeli Mikaelina kuten Jehovan todistajat uskovat) taivaallisten sotajoukkojen komentaja. Häntä voisi ehkä verrata asemaltaan maallisen armeijan ylipäällikköön; hän oli kenraali muiden kenraalien joukossa, mutta joko virkaiältään vanhin tai sitten hänellä oli yksi tähti tai ’leijona’ enemmän kuin muilla.

Seuraava Raamatunjae on myös syytä pitää esillä kun tulkitaan kysymystä osaveljistä, Heb 1:5: ”Sillä kenelle enkeleistä [tarkoittaa, että ei kenellekään, ei myöskään ylienkelille] hän koskaan on sanonut: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”; ja taas: ”Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani”. Mutta jos emme hyväksy Jeesuksen pre-eksistenssiä taivaassa, joudumme kirjoittamaan tai ainakin tulkitsemaan uusiksi lukemattomia Raamatunkohtia.

Perinteinen tulkinta pre-eksistenssistä.

Mm. seuraavat jakeet osoittavat perinteisen tulkinnan mukaan Jeesuksen olleen Isän luona taivaassa jo aikojen alusta lähtien:

Joh 3:13 Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.

17 ”Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.

6:38 Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon.

41 Juutalaisissa herätti ärtymystä se, että Jeesus sanoi: ”Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta.”

57 Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö.

10: 36 Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan

Luuk. 17: 5 Isä, kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä.

24 ”Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen. Siellä he näkevät minun kirkkauteni, jonka sinä olet antanut minulle, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista.

1 Kor 8: 6 meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät

1 Kor 10:1 … isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki…4: ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus.

Kol 1:16 ”Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten”.

17 Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta, ja hän pitää kaiken koossa.

1.Piet. 1: 20 Hänet oli valittu jo ennen maailman perustamista, ja nyt aikojen lopulla hänet on tuotu julki teitä varten. Kol.1:14-17 ”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja Hän on näkymättömän Jumalan (näkyvä) kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.  Sillä Hänessä luotiin kaikki, mikä Taivaissa ja maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen, ja Hän on ennen kaikkia, ja Hänessä kaikki pysyy voimassa”

Miika 5:1 ”Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista”

Heb 1:2 – on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut

Ilm3:14 ”Näin sanoo Aamen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku”

Miten näitä Uuden Testamentin jakeita pitäisi tulkita? Etsimällä erikoisia tulkintoja vaiko juuri niin kuin niissä sanotaan?

Vanhan Testamentin Sananlaskuissa kerrotaan Jeesuksen syntymisestä/luomisesta/esiin tuomisesta. Mikä muoto onkaan kyseessä, olennaista on, että Jeesus on ollut olemassa jo ennen aikojen alkua, iankaikkisuudesta lähtien. Isällä ei ole alkua, Pojalla on. ”Jonka alku on muinaisuudesta…” (Miika 5:1).

”Sillä sekä Hän, joka pyhittää (Jeesus), että ne, jotka pyhitetään (me), ovat kaikki alkuisin yhdestä(Jumalasta)” (Hebr. 2:11). Jotkut ovat sitä mieltä, että on paha virhe sanoa Jumalan luoneen Jeesuksen, mutta kuka selittää mitä eroa on, ja millainen se ero on, luomisen ja alkuisin olemisen välillä. Jospa Jumala loi Jeesuksen omasta itsestään? Eihän aikojen alussa ollut olemassa ketään muuta taivaallista olentoa eikä ollut itse asiassa mitään.

Snl 8. luku/ King James Version:

22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
22 The LORD possessed me in the beginning of his way, before his works of old.

23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
23 I was set up from everlasting, from the beginning, or ever the earth was.

24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
24 When there were no depths, I was brought forth; when there were no fountains abounding with water.

25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
25 Before the mountains were settled, before the hills was I brought forth:

26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
26 While as yet he had not made the earth, nor the fields, nor the highest part of the dust of the world.

27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
27 When he prepared the heavens, I was there: when he set a compass upon the face of the depth:

28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
28 When he established the clouds above: when he strengthened the fountains of the deep:

29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
29 When he gave to the sea his decree, that the waters should not pass his commandment: when he appointed the foundations of the earth:

30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin; (’hoidokki’ on paremmin käännettynä mestarityöntekijä)
30 Then I was By him, as one brought up with him: and I was daily his delight, rejoicing always before him;

Am.std käännös: 30 Then I was by him, as a master workman; And I [1] was daily his delight, [2] Rejoicing always before him, [1) Or had delight continually 2) Or Sporting ]

31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
31 Rejoicing in the habitable part of his earth; and my delights were with the sons of men.

Jumala on tehnyt sanallaan (logos) koko maailman ja kaikki elävät olennot. Jeesus Kristus on (aikojen alusta saakka) Jumalan sana (Joh 1:14) TAI toisen tulkinnan mukaan: Jeesus on tullut Jumalan sanaksi synnyttyään maan päälle.

Jeesus – profeetta ja ihminen

Joh 6:14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: ”Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva.”

Mat 13:57 Ja he loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan.”
21:11 Niin kansa sanoi: ”Tämä on se profeetta, Jeesus, Galilean Nasaretista.”

Luuk. 24:19 Hän sanoi heille: ”Mitä?” Niin he sanoivat hänelle: ”Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä,

Onko Jumala koskaan esiintynyt profeettana? Enkeli on kyllä esiintynyt Jumalana, Jumalan nimessä ja Jumalan täysivaltaisena edustajana, mutta Jumala itse ei ole esiintynyt profeettana. Raamatun profeetat ovat aina ihmisiä, jotka aloittaessaan profetiansa anovat tähän tapaan: ”Jumalan sana tuli minulle jne”.

1 Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus. Näin kirjoitti Paavali oppilaalleen Timoteukselle. Huomion arvoista on, että kirje Timoteukselle kirjoitettiin, niin kuin muutkin UT:n kirjat, Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen. Apostolit kaikki olivat saaneet Pyhän Hengen lahjan, joten apostoli Paavali on kirjoittanut kaiken Jumalan inspiroimana (UM: henkeyttämänä). Jos Paavali olisi pitänyt Jeesusta ei ainoastaan Jumalan Poikana, vaan osana kolmiyhteistä Jumalaa, olisi hän kirjoittanut ehkä vaikkapa tähän tapaan: ”Meillä on yksi kolmiyhteinen Jumala, jonka yhtenä persoonana Kristus toimii välittäjänä ihmisten ja kolmiyhteisen Jumalan välillä.”

Onko Jeesus Ylienkeli Mikael?

Enkelit, joita on taivaassa miljoonittain ovat ’Jumalan poikia’, jotka luotiin yleisen trinitaristisen tukinnan mukaan Jeesuksen jälkeen. Mikä on Jeesuksen suhde enkeleihin? Onko hän Ylienkeli Mikael? Mikael tarkoittaa: Jumalan kaltainen. Raamatussa Mikaelin arvoksi on käännetty ’ylienkeli’ mikä sinänsä on oikea käännös. Häntä kutsutaan myös ’suureksi enkeliruhtinaaksi’. Kreikankielessä sana on arkhé (680), mikä tarkoittaa ’alku’, ’ensimmäinen’, ’hallitus’. Diginovumin Kreikka-Suomi sanakirja kertoo lisäksi mm: ”… tarkoittaa alkua ehdottomassa merkityksessä. … liittyy maailmankaikkeuden syntyyn. Alku on sidoksissa jumalalliseen persoonaan, jolla ei ole alkua eikä loppua, ja koska se on yksi hänen nimistään. Käsitteen arvoa voidaan hyvin verrata käsitteen logos (2718) merkitykseen. Sanan arkhé suurenmoisin merkitys näkyy kuitenkin silloin, kun se on jumalallisen persoonan nimenä. Kristus on lihaksi tullut Sana (Joh 1:1), henkilöitynyt totuus ja elämä (Joh 14:6). Isä ja Poika julistavat Raamatun lopulla yhdessä: Minä olen … alku ja loppu (he arkhé kai lo telos) Ilm 21:6, 22:13).” – Oikea käännös on myös ’alkuenkeli’.

Dan 10 luvussa kerrotaan Mikaelista: 13 ”Persian enkeliruhtinas on vastustanut minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta Mikael, yksi suurimmista enkeliruhtinaista, tuli auttamaan minua. Tästä syystä minä olen viipynyt siellä, Persian kuninkaiden luona”. Tässä ei nimitetä Mikaelia ylienkeliksi, hän on ”yksi suurimmista enkeliruhtinaista”.

20 ”Hän sanoi: ”Tiedätkö, miksi olen tullut luoksesi? Nyt minä palaan taistelemaan Persian enkeliruhtinasta vastaan. Ja kun olen lähtenyt luotasi, Kreikan enkeliruhtinas tulee”.

21 ”Mutta minä kerron sinulle, mitä on merkitty totuuden kirjaan. Ainoa, joka tukee minua heitä vastaan, on teidän enkeliruhtinaanne Mikael.” Tässä mainitaan huomionarvoinen asia Mikaelista; hänestä sanotaan, että hän on teidän enkeliruhtinaanne. Viittaako ’teidän’ sana Israeliin vaiko laajemmin ihmiskuntaan? Edeltävä jae viittaa taisteluun Persian enkeliruhtinasta vastaan ja tulossa olevaan Kreikan enkeliruhtinaaseen. Näistä jakeista ilmikäyvä seikka on, että enkeliruhtinaillakin, jopa ylienkeli Mikaelilla, on tekemistä pärjätäkseen Saatanan ollessa vastustajana. Kun Jumalan enkeliruhtinaat joutuvat taistelemaan toisia enkeliruhtinaita vastaan, kertoo se taivaassa tapahtuneesta luopumuksesta.

Daniel 12:1 ”Siihen aikaan nousee Mikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti…” Muutoin Raamatussa ei juuri taideta puhua Mikaelista ennen kuin Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä, jolloin Jeesus tulee ylienkelin käskyhuudon kaikuessa. Kaikki eivät suinkaan yhdistä Mikaelia Jeesukseen eikä tämän jakeen sanamuoto ehdottomasti osoita, että ylienkelin käskyhuuto tulisi Jeesukselta.

Hebrealaiskirjeessä puhutaan sekä Jeesuksesta että enkeleistä.

Heb 1:3 ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa, 4 tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

Kun Kristuksesta näin tuli enkeleitä suurempi, se se osoittaa, että hän ei ollut sitä ennen korotustaan. Jehovan todistajat uskovat Jeesuksen olevan ylienkeli Mikael, joka on yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista (Dan 10:13).”Jumala on Hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiin naulitsitte” (Apt.2:36). Jeesuksen Kristuksen Isä siis teki Jeesuksesta Herran ja Kristuksen.

”Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen.., että Jumala on Kristuksen pää” (1 Kor 11:3)

Sen jälkeen kun Jeesus oli toimittanut puhdistuksen ihmiskunnan synneistä hän pääsi istumaan Isän oikealle puolelle ja tällöin myös hän tuli enkeleitä paljon korkeammaksi. Tästä voisi päätellä, että ennen lunastusuhriaan Jeesus ei ollut ’paljon’ enkeleitä korkeampi. Maan päällä ollessaanhan Hän oli jonkin verran enkeleitä alhaisempi: Heb 2:7 ”Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;”

5 Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: — Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin: — Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani.

Jakeessa 5 käytetään jälleen synnyttää –sanaa. Huomattakoon kuitenkin aikamääre tänä päivänä. Tässä tarkoitetaan sitä, että Jumala tuona päivänä korotti Jeesuksen ja tunnusti hänen olevan Hänen oma poikansa, ei niin, että Jeesus olisi synnytetty tuolloin. Jeesushan oli luomassa maailmaa jo miljardeja vuosia sitten (jos siis uskoo, että Jeesus on ollut olemassa jo aikojen alusta). Voidaan myös ajatella, että Jumala synnytti Jeesuksen hänen ylösnousemuksessaan samoin kuin ihmisetkin syntyvät uudelleen ylösnousemuksessa. Kun Jeesuksen uskotaan olevan syntynyt – ei luotu – niin tämä on totta ainakin hänen ylösnousemuksensa jälkeen. Onko Jeesus siis syntynyt kaksi kertaa? Aikojen alussa ja ”tänä päivänä” eli kaksi tuhatta vuotta sitten ylösnousemuksessaan. Jos Jeesus olisi ollut Jumala, ei isä Jumalan olisi tarvinnut korottaa häntä enkeleitä korkeammalle. Mihin arvoon Jumala korotti Jeesuksen?

Jehova Jumala vastaa tähän itse sanoessaan Jeesukselle Heb 1:8: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy ajasta aikaan, ja sinun kuninkaanvaltikkasi on oikeudenmukaisuuden valtikka”.

Looginen päätelmä on, että Jeesus ei ennen korotustaan ollut enkeleitä huomattavasti korkeampi eikä ollut jumalallisessa arvossa. On myös selvä, Jeesus on korotuksen myötä kaikkivaltias kaikkiin luotuihin nähden, mutta tämä kaikkivaltius on hänelle Jumalan antamaa, ei niin, että Jeesus olisi ollut aina kaikkivaltias. Kun Jeesus tulee hallitsemaan maan päällä pyhien kanssa, hän on kiistämätön Kuningas tuhannen vuoden ajan, jonka jälkeen hän saatuaan kaikki valtansa alaisuuteen, luovuttaa vallan takaisin Jumalalle.

Mikä on Jeesuksen asema sen jälkeen? Ainakin hän on ylimmäinen pappi Melkizedekin järjestyksen mukaisesti. Jeesuksen valta-asema muistuttaa Joosefin asemaa Egyptissä. Faaraohan teki hänet koko Egyptin valtiaaksi, mutta itse faarao säilyi tästä huolimatta ensimmäisenä valta-arvossa.

Onko Jeesus Jumala?

Rooman keisari Konstantinus otti kasteen vasta ennen kuolemaansa. Sitä ennen hän palvoi aurinkoa. Hän murhautti useita sukulaisiaan mm. yhden poikansa. Hänen tarkoitusperänsä olivat yksinomaan valtakunnan uskonnolliseen yhtenäisyyteen liittyvät eikä suinkaan uskontoon sinänsä. Uskonto oli vain välikappale. Jeesuksen korottaminen Jumalaksi oli näin ollen lähinnä poliittisia tarkoituksia palveleva pienen edustajajoukon sanelema doktriini. Mutta kuinka ollakaan, Pyhä Henki unohdettiin korottaa jumaluuteen ja vasta Konstantinopolissa vuonna 381 tämä puute korjattiin ja saatiin aikaseksi Pyhä Kolminaisuus. Uskominen kolmiyhteiseen Jumalaan tuli kristityille pakolliseksi kuolemanrangaistuksen uhalla.

Eräs kirkonmies on lausunut, että kolmiyhteys on niin suuri mysteeri, että sen tajuamiseen menee monen kuukauden opiskelu. Paavali kirjoitti 2 Kor 1:13 Sillä eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on luettavana ja minkä te myös ymmärrätte; ja minä toivon teidän loppuun asti ymmärtävän. Kol 2:8 Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen.

Kalkedonissa vuonna 451 määrittely tarkennettiin. ”Pyhiä isiä seuraten me opetamme kaikki yksimielisesti: (I) on tunnustettava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on yksi ja sama Poika, hän on samana täydellinen jumaluudessa ja samana täydellinen ihmisyydessä, tosi Jumala ja samana tosi ihminen, omistaen järjellisen sielun ja ruumiin, jumaluudeltaan yhtä olemusta Isän kanssa ja samana meidän kanssamme yhtä olemusta ihmisyydeltään, kaikessa meidän kaltaisemme, paitsi ilman syntiä, jumaluutensa puolesta hän on ennen aikoja Isästä syntynyt, mutta tämä sama on viimeisinä päivinä meidän tähtemme ja meidän pelastuksemme tähden (syntynyt) ihmisyytensä puolesta Mariasta, neitsyestä, Jumalan äidistä, yksi ja sama Kristus, Poika, Herra, ainosyntyinen, (II) joka tunnetaan kahdessa luonnossa sekoittamatta, muuttamatta, erottamatta ja jakamatta, jolloin yhdistymisen tähden luontojen erilaisuus ei ole millään tavoin kumoutunut, vaan kummankin luonnon omalaatuisuus on säilynyt ja yhdistynyt yhdeksi persoonaksi ja yhdeksi hypostaasiksi, joka ei ole jakaantunut tai erotettu kahdeksi persoonaksi, vaan joka on yksi ja sama ainosyntyinen Poika, Jumala-Logos, Herra Jeesus Kristus, kuten kauan sitten profeetat ovat hänestä opettaneet ja Jeesus Kristus itse on meitä opettanut ja isien tunnustus on meille välittänyt”.

Kalkedonissa siis määriteltiin vuonna 451, että Jeesuksella on sekä Jumalan että ihmisen luonto. Siis, että Hän on täysin Jumala ja täysin ihminen. Tähän oli suuri vaikutus vanhoilla kreikkalaisilla, roomalaisilla kuin egyptiläisilläkin uskonnoilla. Faaraot olivat jumalia, Rooman keisarit julistautuivat jumaliksi ja Paavalikin yhdessä Barnabaan kanssa saivat kansan palvomaan itseään ja puhumaan heistä jumalina, jotka olivat laskeutuneet alas maan päälle Zeuksena ja Hermeksenä (Apt 14:11). Kreikkalaisten jumalakäsitys sitten vahvistui kristinuskossa ja sai siitä opillisen sisältönsä.

Heb 2:17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. Fil 2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; – Kalkedonin tunnustus, jonka mukaan Jeesus on samana täydellinen jumaluudessa ja samana täydellinen ihmisyydessä, tosi Jumala ja samana tosi ihminen, on vastoin tätä filippiläiskirjeen jaetta (kaksiluonto-oppi).

Kun Jeesus ristiinnaulittiin, kuoliko Hän oikeasti? Kysymys vaikutti minusta suorastaan älyttömältä, mutta sen esittämiseen on hyvä syy. Nimittäin, jos uskoo, että Jeesus oli Jumala taivaassa ja maan päällä ollessaan yhtäaikaa sekä Jumala että ihminen. Kaksiluonto-oppi sisältää ajatuksen, että Jeesus on sekä Jumala että ihminen samanaikaisesti.

Jumala ei voi kuolla. Jos uskoo näin, ei voi uskoa, että Jumala olisi kuollut ristinpuussa. Tämä johtaa siihen, että on keksittävä selitys Jeesuksen kuolemiselle; siispä selitetään, että Jeesus kuoli “in his human nature,” and only “experiencing” what it is like to die, because the real Jesus/God cannot die.

Olen tarkastellut Jeesuksen jumaluutta siitä näkökulmasta, että ollakseen kaikkivaltias Jumala, Jeesuksen on täytynyt olla aina olemassa. Hän toki oli olemassa Jumalan suunnitelmissa “ennen aikojen alkua”, mutta ei konkreettisena persoonana, koska Isä Jumala on Hänet luonut/synnyttänyt. Kaikkivaltias Jumala on aina ollut ja on kuolematon. Tämän vuoksi hyvä kysymys on: miksi Isä Jumalan sanotaan olevan ainoa, joka on kuolematon ja toiseksi, miksi Hänen oli annettava Jeesukselle elämä, jos tämä oli koko ajan ollut kaikkivaltias Jumala? Joh 5:26 “Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä”.

Johanneskin korostaa Jeesuksen ihmisyyttä: 2 Joh 1:7 ”Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus..” Ensimmäisessä kirjeessään Johannes kehottaa olemaan uskomatta jokaiseen henkeen. Hän sanoo ”koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan” ja jatkaa näin: 1 Joh 4:2 ”Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;” …” että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit” (Heb. 2:17). Jo tässä mainitaan Jeesuksen lopullinen tehtävä: hän on ylimmäinen pappi (Melkizedekin mukaan). Kun Jeesus Kristus saapuu toisen kerran, Hän ottaa koko maailman kuninkuuden ja hallitsee apostolien ja pyhien kanssa tuhat vuotta. 1 Kor 15:24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. 25 Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.” 26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Jeesus siis luovuttaa Jumalalta saamansa vallan takaisin Isälle ja kuten jae 28 sanoo: Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

’Lihaan tulleeksi’ tarkoittaa ’ihmiseksi’. Strong’s Greek Dictionary of the New Testament defines flesh as follows: (spec.) a human being. Vine’s Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words’n määritelmä on: In the totality of all that is essential to manhood.

Miksi on tärkeää, että Jeesus nimenomaan oli ihminen? Hebrealaiskirjeen jae 2:17 sanookin: Sentähden piti hänen [Jeesuksen] kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. Kun ihminen Adam lankesi syntiin, piti toisen mutta täydellisen ihmisen (Jeesuksen) sovittaa tämä syntiinlankeemus. Näin todistaa 1 Kor.15:21 ”Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.”

Jeesuksen ihmisyyttä korostetaan Raamatussa toteamalla, että meillä on yksi välittäjä Jumalan ja ihmisten kesken, ihminen Jeesus Kristus. Minulle on merkittävää, että ihmisten synnit sovitti Jumalan kanssa ihminen eikä jumalpersoona; Adam lankesi tottelemattomuuden syntiin ja ihmiskunta alkoi degeneroitua hänestä lähtien. Täydellisen synnittömän elämän elänyt ihminen sovitti Jumalalle ihmiskunnan synnit. Ei Jumala, vaan synnitön ihminen.

Sellaisiakin mielipiteitä tulee vastaan, että Jeesus ja Jehova ovat yksi ja sama Jumala, mutta en puutu tällaiseen tässä. Jotkut ovat sitä mieltä, että kyllä, Jeesus on jumala tai että Jeesus on vähäisempi (engl. lesser) Jumala. Oliko Jeesus Jumala jo taivaassa? Oliko Jeesus maan päällä vain ihminen vaiko Jumala ihmiskehossa? Lähinnä olen kiinnostunut pohtimaan ja selvittämään Raamatun perusteella Jeesuksen jumaluutta suhteessa Isään.

Jotta Jeesus olisi Jumala, kaikkivaltias, olisi hänen oltava ikuinen, vailla alkua ja loppua. Hänen olisi myös oltava Isä Jumalan luona ennen kuin mitään muuta oli, siis ennen maailman luomista. Jeesuksella ei alunperin ollut ikuista elämää, koska Raamattu kertoo hänen saaneen sen Isä Jumalalta (Joh 5:26) Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.  27 Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. Jeesus Kristus on saanut paitsi ikuisen elämän Jumalalta, myös tuomiovallan.

Jotkut tulkitsevat Jumalan sanat ”tehkäämme ihminen …” siten, että sanat on osoitettu Jeesukselle. Tätä käsittelinkin jo edellisessä kohdassa yhdestä Jumalasta. Mutta oliko Jeesus olemassa taivaassa Isän luona ennen kuin mitään muuta oli olemassa? Tämä siis edellyttäisi Jeesuksen ns. pre-eksistenssiä, josta kirjoitan oman luvun. Perinteinen raamattukäsitys lähtee siitä, että Jeesus on ollut aina taivaassa Isän luona ja sieltä Jumala on lähettänyt Hänet maan päälle vapauttamaan ihmiset synnin vallasta sekä saarnaamaan Jumalan valtakunnan tulemista.

Jeesuksen korottaminen

Apt 5:31 Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

Fil. 2:9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,

Heb. 5:5 Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”; 5:6 niinkuin hän toisessakin paikassa sanoo: ”Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.”

Efe 1:20 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, 21 korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.  22 Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,

Heb 1:3 ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,

Milloin Jeesuksen korottaminen tapahtui? Siihen vastaa Hebrealaiskirje sanoessaan: “toimitettuaan puhdistuksen synneistä” eli tultuaan ristiinnaulituksi ja lunastettuaan näin ihmiset synnin orjuudesta, Kristus korotettiin enkeleitäkin paljon korkeammalle ja istuttuaan Jumalan valtaistuimelle Hänen oikealle puolelleen.

1:4 tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

Jos siis Jeesus olisikin ollut taivaassa ennen kuin hän tuli maan päälle suorittamaan Jumalan hänelle uskomaa tehtävää, hän ei arvossa ollut enkeleitä korkeammalla. Hebrealaiskirjehän nimenomaan sanoo tullen (ei ollen) enkeleitä niin paljoa korkeammaksi…

Raamattu selvästi ilmoittaa Jumalan korottaneen Jeesuksen kaikkien taivaassa, maan päällä ja maan alla olevia korkeammalle. Mihin arvoon Jumala korotti Jeesuksen? Yleisen tulkinnan mukaan Jehova Jumala vastaa tähän itse sanoessaan Jeesukselle Heb 1:8: mutta Pojasta: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

Kutsuuko Isä Jumala tässä Jeesusta Jumalaksi osana kolmiyhteistä jumaluutta? Onko Isä Jumala ylentäessään Jeesuksen kaiken luomakunnan yläpuolelle samalla ylentänyt Pojan Jumalaksi?

8 but of the Son, Thy :throne, O :God, is unto the age of the age; And the scepter of uprightness is scepter of his kingdom. 9 Thou hast loved righteousness, and hated lawlessness; Therefore :God, thy :God, hath anointed thee With oil of gladness above thy :fellows. (NENT)

Em. jae Heb. 1:8 on peräisin psalmista 45:7-8 joka on avioliittolaulu, mutta sitä yleisesti tulkitaan messiaanisesti. Toinen tulkinta ilmaisusta ”Jumala, sinun valtaistuimesi” on, että Thy throne of God,” i.e. “thy divine throne;” “thy throne is (throne) of God or divine.” Tätä ei pitäisi tulkita vocatiivisesti niin, että sanat olisivat osoitetut suoraan Kristukselle eli “the throne of the Messiah for everlasting ages is God Himself, so that where He reigns, there God Himself is virtually ever present.” Jae siis tarkoittaisi, että Messiaan kruunu ikuisiksi ajoiksi on Jumala itse, missä hän hallitseekaan, siellä Jumala on käytännöllisesti aina läsnä. (Meyer’s NT Commentary)

Korotettiinko Jeesus Jumalaksi?

Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; (Mark. 12:29)

Tässä merkittävässä jakeessa Jeesus vahvistaa juutalaisten vuosituhansia vanhan uskon peruspilarin: Jumala on yksi ainoa. Ei pienintäkään viittausta Jeesuksen omaan jumaluuteen tai kolmeen jumalpersoonaan. Korinttolaiskirjeessä apostoli Paavali vahvistaa Jeesuksen sanat: Isä Jumala on meidän ainoa Jumalamme, mutta meillä on sen ohessa yksi Herra, Jeesus Kristus.

1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Mikä oli Jeesuksen asema kun hänet korotettiin kaikkien yläpuolelle? Hän ei ollut Jumala, koska Jumalahan on kaikkien yläpuolella eikä Jumalaa voi korottaa siitä asemasta, jossa hän jo on.

Jeesuksella ei alunperin ollut ikuista elämää, koska Raamattu kertoo hänen saaneen sen Isä Jumalalta (Joh 5:26) Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Jumalallahan on jo aina ollut ikuinen elämä, eikä sitä voi hänelle antaa.

Joh 5:27 Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. Jeesus Kristus on saanut paitsi ikuisen elämän Jumalalta, myös tuomiovallan.

Myös saatanaa kutsutaan jumalaksi, tämän mailman jumalaksi. Saatanan saama jumaluus on myös saatua jumaluutta; sen aika loppuu pian, kun Kristus saapuu toisen kerran maan päälle ja ottaa tuhatvuotisen valtakunnan kuninkuuden itselleen lopettaen Saatanan valtiuden.

Looginen päätelmä on, että Jeesus ei ennen korotustaan ollut enkeleitä huomattavasti korkeampi eikä jumalisessa arvossa. On myös selvä, että Jeesus on korotuksen myötä kaikkivaltias kaikkiin luotuihin nähden, mutta tämä kaikkivaltius on hänelle Jumalan antamaa, ei niin, että Jeesus olisi aina ollut kaikkivaltias. Kun Jeesus tulee hallitsemaan maan päällä pyhien kanssa, hän on kiistämätön Kuningas tuhannen vuoden ajan, jonka jälkeen hän saatuaan kaikki valtansa alaisuuteen, luovuttaa vallan takaisin Jumalalle. Entä mikä on Jeesuksen asema sen jälkeen? Hän on ylimmäinen pappi Melkizedekin järjestyksen mukaisesti.

Jeesus oli maan päällä ihminen, joka eli täysin synnittömän elämän. Näin hänellä oli mahdollisuus täyttää Jumalan hänelle antama tehtävä – vapauttaa ihmiskunta synnin ja kuoleman vallasta. Apostoli Paavali todistaa hänen ihmisyydestään sanomalla 1 Tim 2:5, että Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,’ – Katolinen kirkko on korottanut toiseksi välittäjäksi Neitsyt Marian, jota katoliset rukoilevat uskoen hänen olevan taivaassa välittämässä ihmisten pyyntöjä Jumalalle. Maria on kuitenkin haudassa odottamassa vuoroaan ylösnousemukseen.

Joh 3:16 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Jumalan poikia (enkeleitä) on taivaassa miljoonia, mutta vain Jeesusta kutsutaan Jumalan ainoaksi Pojaksi. Ensimmäisen kerran näin lienee tapahtunut kun Johannes oli kastanut Jeesuksen.

Jeesuksen voitelu Heb 1:9

Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä, enemmän kuin sinun osaveljiäsi.”

Jakeesta 9 käy selville, että Isä Jumala, Jeesuksen Jumala, on voidellut Jeesuksen iloöljyllä. Jos Jumala kutsuukin Jeesusta JUMALAKSI, Hän heti perään ilmoittaa olevansa Jeesuksen Jumala. Jeesus ei siis ole tasavertainen jumaluudessa Isän kanssa.

Heb 8:1 Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa. 12:2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. – Valtaistuin on siis Jumalan valtaistuin.

KR 33 kääntää ’kumppaniesi’ sijaan ’osaveljiesi’ ja KJV ’fellows’. Isä Jumala sanoo lopuksi: Sinun Jumalasi on voidellut sinut.. ei kumppaneitasi (tai osaveljiäsi). Ts. Jumala viittaa Jeesuksen tovereihin, joita enemmän Jeesus oli rakastanut oikeutta ja vihannut vääryyttä. Jos Jeesus olisi (kaikkivaltias) Jumala, ei Isä Jumala olisi millään voinut viitata Jeesuksen kumppaneihin. EIHÄN JUMALALLA OLE TÄLLAISIA OSAVELJIÄ! Edelleen: jos Jeesus olisi jo Jumala, kuinka Jumalalla (siis Jeesuksella) olisi voinut olla Jumala?

Olisiko siis Jumala lähettänyt enkelinsä maan päälle vapauttamaan ihmisiä Adamin ja Eevan aikaansaamasta perisynnistä? Jeesus syntyi ihmisenä ja ihmisenä nousi kuolleista taivaaseen. Siellä hän on tällä hetkellä ihmisenä. Tuleeko hän takaisin enkelinä vai ihmisenä? Vastaus on selvä; ihmiset tulevat asumaan maan päällä ja ihminen Jeesus Kristus on heidän kuninkaansa. Tässä syy miksi en kuitenkaan usko Jeesuksen olleen enkeli – jos hän ylipäätään oli pre-eksistenttinä taivaassa Jumalan luona ennen aikojen alkua.

Onko Jeesus Jumalan Sana? (Joh 1. luku)

1 Alussa oli sana, ja sana oli Jumalan tykönä, ja sana oli Jumala.

2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.

3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään,  mikä syntynyt on.

14 Ja sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella pojalla on isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Yllä olevat jakeet on perinteisesti tulkittu siten, että siinä lukee tähän tapaan:

Alussa oli Jeesus (tai Poika) ja Jeesus (Poika) oli Jumalan tykönä ja Jeesus (Poika) oli Jumala. Siinä kuitenkin lukee vain: Alussa oli sana. Isot kirjaimet sana-sanassa on alkutekstiin kuulumatonta tulkintaa, joka juontaa halusta nähdä Johanneksen vahvistavan, että Jeesus on Jumala ja ollut jo alussa Isä Jumalan tykönä pre-eksistenttisenä luojana.

Mihin johtaisi kirkkoisien päätös siitä, että Jeesus on täysin Jumala ja täysin ihminen? Hän olisi siis Jumala ja Jumalan Poika ihmisen fyysisessä ruumiissa. Jos Jeesus oli samalla Jumala ja ihminen, hänellä olisi ollut Pyhä Henki ilman, että Isä Jumala olisi sitä hänelle lähettänyt. Miksi siis Isä Jumalan tarvitsi lähettää Pyhän hengen hänelle?

Se mitä Jeesus puhui, ei ollut hänestä itsestään, vaan hän sai sanat Isä Jumalalta. Tämä käy selvästi ilmi Raamatusta: Joh 14:23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani (λόγος logos), ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. 24 Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana (λόγος logos), jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. – Jos Jeesus olisi ollut taivaassa Jumalan Poikana tai muutoin jumalpersoonana ennen tuloaan maan päälle, hän olisi varmaankin voinut puhua omasta takaa eikä puhua niin kuin Jumala antoi hänelle tehtäväksi. Kaikesta Jeesuksen toiminnasta korostuu hänen alisteinen asemansa Isä Jumalaan nähden. Kuinka Jeesus olisi voinut olla Isä Jumalan kaltainen Jumala?

Joh 17:6 Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat ottaneet sinun sanastasi (λόγος) vaarin. 17:14 Minä olen antanut heille sinun sanasi (λόγος), ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.

1 Joh 2:7 … ”en minä kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä on alusta ollut; tämä vanha käsky (ἐντολή entolē) on se sana (λόγος), jonka te olette kuulleet”. Jumala loi maailman sanallaan. Sana on Jumalan käsky, joka johtaa Jumalan haluamaan lopputulokseen. Jeesus syntyi maailmaan ja välitti maailmaan Jumalan sanan. Voidaankin sanoa, että hänestä tuli maailmaan Jumalan sanaksi. Sana ”logos” tarkoittaa kaikissa Raamatun kohdissa sanaa, sanomaa tai käskyä. Miten ihmeessä katoliset oppineet ovat voineet tulkita sen tarkoittavan Jumalan Poikaa? Edellä tämän artikkelin ensimmäisessä kirjoituksessa Joh. 1:3 olen osoittanut kuinka Raamatussa ei puhuttu ”Hänestä” vaan ”siitä”.

Jakeessa Joh 1:14 ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta”. – Tämän jakeen kohdalla voimmekin testata ymmärrystämme. Uskommeko, että Jeesus, Jumalan Poika, oli taivaassa Jumalan Sana ja tullessaan lihaksi maailmaan, hän asui meidän keskellämme. Vai uskommeko, että Jumalan sanan suunnitelma toteutui Jeesuksen kristuksen syntyessä maan päälle ja hänen elämässään Jumalan tahdon toteuttamiseksi? Kun ”sana asui keskellämme”, ajattelemmeko, että Jeesus Kristus vain asui opetuslastensa kanssa? Vai ymmärrämmekö, että Kristus tuli asumaan opetuslasten sydämiin ja kaikkien niiden sydämiin, jotka ottivat sanan vastaan näin syntyen uudestaan ”ylhäältä”? Kun sana asuu meissä, saamme uskon myötä samanlaisen hengen täyteyden kuin Kristuskin sekä Pyhän hengen monet hedelmät (Gal 5:22).

Jumalan sana tuli lihaksi kun Jeesus syntyi ja julisti maailmalle mitä Jumala käski Hänen julistaa. Jeesuksesta käytetään yleisesti ilmausta Jumalan Sana. Se on mielestäni oikein, jos sillä tarkoitetaan sitä, että Jeesus julisti Jumalan sanaa, joista keskeisin viesti oli tuleva Jumalan valtakunta – pelastuneiden päämäärä. Mutta se ei tarkoita, että Jeesus olisi ollut sama kuin Sana.

Jumalan pelastusviesti tuli käsin kosketeltavan konkreettiseksi: 1.Joh. 1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta.

Maailman luominen tapahtui Jumalan Sanalla. Toisessa Raamatun kohdassa Jumala kysyy retorisesti ”kuka oli kanssani” ja profeetta Jesaja selventää, että Jumala yksin loi maailman. Itse olen omaksunut tulkinnan, että Jeesuksesta tuli Jumalan sana Hänen todistustyönsä myötä. Itse asiassa Jeesuksella on monta arvonimeä. Yksi niistä on Jumalan Sana mikä ilmenee Ilmestyskirjan kohdasta, jossa Jeesus on taivaallisine joukkoineen lähdössä rankaisemaan syntistä maailmaa.

Ilm 19:11 Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.

19:12 Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse, 13 ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. 14 Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen. 15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan. 16 Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: ”Kuningasten Kuningas ja herrain Herra.”

Raamatunjakeiden pohdintaa

Jeesus on tulkittu kirjoitusten mukaan olleen taivaassa jo ennen aikojen alkua. Näiden Raamatunjakeiden katsotaan todistavan Jeesuksen pre-eksistenssin ja jumaluuden. Jotkut kirkkokunnat saattavat uskoa Jeesuksen pre-eksistenssiin, mutta eivät Hänen jumaluuteensa. Jeesusta saatetaan pitää korkea-arvoisena enkelinä, arkkienkeli Mikaelina. Eräs USA:ssa toimiva kirkkokunta uskoo Jeesuksen olevan Jumala, arvossa ja asemassa kuitenkin alisteinen Isälle. Heidän mielestään Jumalia on kaksi. Erittäin huomionarvoinen on tulkinta, jonka mukaan Jeesus on ollut Jumalan ennakkonäkemyksen (-tietämyksen) ja Jumalan ennen kuin mitään olikaan tekemän suunnitelman mukaan tulevan maailman pelastaja. Siis jo ennen maailman luomista, jolloin ei ole ollut syntiä eikä synnintekijöitäkään.

Snl. 8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua. 23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista. 24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita. 25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä, 26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan. 27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle, 28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman, 29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,

Jumala näki jo näin aikaisin, ennen kuin mitään oli, että Hänen tuleva luomuksensa ihminen, tulee lankeamaan syntiin saatanan houkutuksesta ja petoksesta.

Kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja kaikkialla läsnäolevan Jumalan olemukseen kuuluu, että Hän on aina ollut olemassa eli ennen Snl:n edellä olevaa aikamäärittelyä “ennen aikojen alkua”. Jumalaa ei ole luotu eikä Hän ole syntynyt. Jeesus sensijaan on, käännöksestä riippuen, syntynyt tai luotu. Tiedämme, että Jeesus syntyi Neitsyt Mariasta Pyhän Hengen toimesta: Luuk 1:35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. Edellä olevat Sananlaskujen jakeet ja monet muut jakeet Raamatussa voidaan tulkita kahdella tavalla: kirjaimellisesti tai kuvainnollisesti. Kirjaimellinen tulkinta, joka on ollut vallitseva kautta aikain, johtaa johtopäätöksiin, että Jeesus on ollut taivaassa Jumalan luona pre-eksistenttinä ‘aikojen alusta’ alkaen. Kuvainnollinen tulkinta tarkoittaa, että em. jakeet kertovat Jumalan Viisaudesta ja Jumalan suunnitelmasta, jonka Hän on tehnyt jo ennen kuin mitään oli, perustuen Hänen edeltä tietämykseensä ja ennalta näkemiseensä. Jumala on laatinut ihmiselle pelastussunnitelman, jonka mukaan Jumala on ennalta valinnut osan ihmisiä Jeesuksen seuraajiksi ja opetuslapsiksi ja joista tulee Jumalan pyhinä tulevan mailman johtajia Jeesuksen alaisuudessa.

Luuk 4:18 ”Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,

Joh 5:24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. 5:30 En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.

Joh. 5:24 πέμψαντί (pempsanti, having sent, sanasta 3992 strongs: Πέμπω (pempó) send, transmit, permit to go, put forth

Sanaa ‘lähettää’ on käytetty kymmeniä kertoja Jeesuksesta, jonka Isä Jumala lähetti suorittamaan tehtäväänsä maan päällä. Raamatun käyttämä sana ei kuitenkaan kerro mistä Jeesus lähetettiin. Hänen kotikaupungistaan Galileasta? Vaiko aina taivaasta saakka? Olisi tärkeää tietää löytyykö Raamatusta selviä jakeita, jonka mukaan Jeesus on ollut taivaassa ja sieltä lähetetty maan päälle? Tai kun Jeesus oli nousemassa taivaaseen, sanoiko Hän selkein sanoin, että Hän palaa taivaaseen, jossa Hän oli ja josta Jumala lähetti Hänet maan päälle? Selviä näyttäisivät olevan seuraavat kaksi jaetta:

Joh. 6:41 Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: ”Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta”; … ἐκ τοῦ οὐρανοῦ

Joh. 6:38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. Kreikaksi:

ὅτι   καταβέβηκα           ἀπὸ    τοῦ οὐρανοῦ οὐχ ἵνα   ποιῶ ….

For I have come down out of –       heaven   not that I should do …

Kreikankielen taivasta tarkoittava sana 3772: οὐρανός pitää sisällään samat elementit kuin sana taivas. Seuraavassa muutama poiminta laajasta selosteesta: the Sky with all the things visible in it; the aerial heavens or sky, the region where the clouds and tempests gather, and where thunder and lightning are produced; the sidereal or starry heavens; ”the region above the sidereal heavens, the seat of an order of things eternal and consummately perfect, where God dwells and the other heavenly beings”;

On useita Raamatunjakeita, jotka voidaan tulkita niin, että ne vahvistavat Jeesuksen jumaluuden. Fil 2:6 ”joka ei, vaikka hänellä [Jeesuksella] olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, 7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;” Jakeet voidaan tulkita tähän tapaan: Jeesus ei vedonnut omaan jumaluuteensa, vaan luopui asemastaan Jumalan kaltaisena. Hän tuli ihmisen kaltaiseksi ja ihmiset pitivätkin häntä ihmisenä.

Toisenkinlainen selitys on mahdollinen: Jeesus tiesi, että Hän on Jumalan Poika ja että Hänelle on luvattu antaa kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän olisi voinut vaatia Jumalan Pojan kohtelua ihmisiltä ja palvontaa osakseen. Hänen tehtävänään oli kuitenkin opettaa ihmisiä oikeaan käytökseen ja siksi Hän ei vedonnut syntyperäänsä, vaan sanoi: Mat 11:29 ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” Miten nöyryyden ja hiljaisuuden opettaminen olisi onnistunut jos Hän olisi vaatinut jumalallista kohtelua ihmisiltä?

Olen kysynyt itseltäni, miksi Jumala ei ole tuottanut niin selväsanaista Raamattua, että mitään käännös- ja tulkinongelmia ei esiintyisi?. Edellä on kaksi esimerkkiä Raamatunjakeista, joissa todetaan Jeesuksen tulleen taivaasta. Mutta, mitä se tarkoittaa? Sitäkö, että Jeesus on asunut taivaassa Isä Jumalan luona, joka sitten on lähettänyt hänet maan päälle suorittamaan ihmiskunnan pelastustehtävää? Vai tarkoittaako se sitä, että Jeesus on syntynyt maan päälle Jumalan Pyhän Hengen saatettua Marian raskaaksi ja Jeesuksella näin on Isä taivaasta? Jumalalla on tarkoituksensa ja syynsä. Itse ajattelen, että Jumala haluaa uskovien ponnistelevan totuuden selvittämiseksi ja osoittamalla rakkautta totuuteen uskovat myös lopulta löytävät totuuden. Ja toiseksi, kysymys onko Jeesus peräisin taivaasta vaiko Betlehemistä ei ole ihmisen pelastuksen kannalta ratkaisevan tärkeää.

Kumman tulkintalinjan valitseekin, sillä on seurauksensa. Jeesuksen syntyperä (muu kuin maallinen) viitoittaa tietä muihinkin opin kannalta tärkeisiin päätöksiin. Jos Jeesus on syntynyt/luotu taivaassa, Hän ei ole ihminen, vaan Jumala (joko Isän kaltainen kaikkivaltias tai Isälle alisteinen Poika Jumala). Tullessaan maan päälle Jumala Jeesus alensi itsensä ihmiseksi. Mitä tapahtui jumaluudelle? Ihmisten kehittämä kaksiluonto-oppi sanoo, että Jeesus oli samanaikaisesti Jumala ja täydellisesti ihminen. Tästä seuraa monia ristiriitaisia opillisia kysymyksiä. Ei ole helppoa edetä tätä rataa.

Mutta jos valitseekin sen vaihtoehdon, että Jeesus syntyi ihmisenä, mutta Jumalan Poikana? Hänen isänsä on kaikkivaltias Jumala. Äiti on ihminen, muuan nuori tyttö nimeltään Miriam. Kun Hänen isänsä oli kaikkivaltias Jumala, joka lähetti Hänet suorittamaan jo ennen aikojen alkua tarpeelliseksi näkemäänsä pelastustehtävää, Jeesus sai Jumalan Pyhän Hengen itselleen ja kaikki Jumalan täyteys asui Hänessä ja Hänellä oli jo maan päällä ollessaan käytettävissään kaikki Jumalan valta. Jeesus teki maan päällä vain mitä Jumala määräsi. Jeesus täytti tehtävänsä ja julisti Jumalan valtakuntaa. Hän uhrasi henkensä ihmisten syntien lunastamiseksi. Jeesus nousi ylösnousevien esikoisena kuolleista ja nousi taivaaseen ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Välittäjänä ihmisten ja Jumalan välillä toimii ihminen, Jeesus Kristus. Jumala on korottanut Hänet kaikkia luotuja korkeammalle ja Hän on tuleva takaisin hallitsemaan maata pyhien kanssa tuhat vuotta. Hallitessaan kaikkivaltiaan Jumala Jehovan oikealla puolella Jeesus on meidän Herramme.

Näiden kahden tulkintaperiaatteen kesken on vaikeaa valita sitä oikeaa. Monet uskonnolliset yhteisöt ovat tehneet valintansa. Kun perehtyy heidän oppeihinsa, toteaa, että valintaa tehtäessä on poimittu tietyt valintaa tukevat Raamatunjakeet ja unohdettu ne, jotka puolustaisivat toista vaihtoehtoa. Se ei ole rehellistä. Olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt huomioimaan eri näkökantoja. Em. kysymykset ovat toki tärkeitä, mutta ei sellaisia, joiden takia ‘vääräuskoiset’ olisi poltettava roviolla (katolinen inkvisitio, reformistit Luther, Zwingli, ym.) samalla kiroten heidät ikuiseen helvettiin ja poissulkien heiltä mahdollisuus pelastukseen.

Kun haemme todistusta Raamatun jakeista, toteamme, että jokin jae on mielestämme selvä ja todistaa asian. Kun Jeesus itse sanoo ”Minä olen tullut taivaasta”, monelle se on selvä todiste siitä, että Jeesus on asunut taivaassa ennen maan päälle tulemistaan. Jokin toinen jae voi todistaa Jeesuksen jumaluudesta tai että Hän ei ole jumala samalla tavoin kuin Isä. Seuraava 1.Korinttolaiskirjeen jae on minun mielestäni täysin selvä todiste:

1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Meillä on ainoastaan yksi Jumala, Isä! Tämä on selvääkin selvempi ja tulkintavapaa lause. Virkkeeseen kuuluu myös Jeesusta kuvaava määritelmä: [meillä on] yksi Herra, Jeesus Kristus! Myös tämä on samalla tavoin selvä ja kirkas sanoma. 1.Kor. 8:6 on todiste, joka jokaisen pitäisi huomioida. Mutta oletteko panneet merkille, ovatko tähän Raamatunkohtaan vedonneet vannoutuneet kolminaisuusopin ja sitä myötä Jeesuksen jumaluuden kannattajat. Kaksi muutakin jaetta voimme ottaa esille:

Joh 8:41 Te teette isänne tekoja.” He sanoivat hänelle: ”Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala.”

Efe 4:6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

Raamatun todistuksen pohjalta katson, että Jeesus on Jumalan Poika ja Hän käyttää kaikkea Jumalan Hänelle antamaa valtaa. Hän on meidän Herramme. Tämäkin tulkintavaihtoehto kuulostaa vallan hienolta, onhan Jeesus sanonut tunnustavansa meidät uskovat ja Jumalan tahdon täyttävät ihmiset veljikseen ja sisarikseen; Mat 12:50 Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

Kysymyksiä pohdittavaksi

Seuraaviin kysymyksiin pitäisi siis osata vastata, kun määrittää Jeesuksen aseman ennen kuin hän syntyi ihmisenä maan päälle ja mihin asemaan Jumala korotti Jeesuksen hänen ylösnousemuksensa jälkeen: Jos Jeesus oli jo taivaassa ennen tuloaan ihmiseksi Jumala, mihin arvoon Isä Jumala saattoi korottaa Jumalan, Jeesuksen noustua taivaaseen? Jumala korotti Jeesuksen enkeleitä korkeammaksi, siis kaikkia enkeleitä. Raamatussa ei kerrota, että olisi joku välimuoto enkeleiden ja Jumalan välillä.

Miten Isä Jumala saattoi kutsua osaa kolmiyhteisestä Jumalasta, Jeesusta, vanhurskaaksi palvelijakseen?

Miten Jumala voidaan liittää osaksi suurten joukkoa? Jesaja 53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

Keitä olisivat olleet Jumalan, Jeesuksen osaveljet (toverit), joita enemmän Jeesusta voideltiin riemun öljyllä? Jotkut saattavat väittää, että tässä tarkoitetaan Jeesuksen maallisia veljiä, seuraajia. Jos uskot, että Jeesus laskeutui taivaasta eikä pelkästään syntynyt maan päälle Pyhän Hengen vaikutuksesta, niin se merkitsee, että joka tapauksessa Jeesus oli jo taivaassa ollessaan maan ihmisiä korkeampi ja vanhurskas niin taivaassa kuin maan päälläkin.

Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus. Yksi Jumala ja yksi välimies. Yksi Jumala tarkoittaa tietysti kaikkivaltiasta Isää, Jehovaa. Meillä on vain yksi välimies [välittäjä] ihmisten ja Jumalan välillä, Jeesus Kristus, joka on ihminen. Huomattakoon, että Kristuksen sanotaan olevan ihminen vielä senkin jälkeen kun hän on noussut taivaaseen. Ihminen Jeesus Kristus siis toimii välittäjänä [kaikkien] ihmisten ja Jumalan välillä. Kaikkien ihmisten, ei ainoastaan niiden 144.000:n eli ns. pienen joukon kanssa, kuten eräs uskonnollinen järjestö väittää.
Onko Jeesus tullut taivaasta?
Alkusanat: Mikä on kirjoitukseni tarkoitus?

Onko Jeesus ollut aina olemassa Isän luona taivaassa? Monet valtavirran kirkkokunnat uskovat näin ja perustelevat uskoaan Raamatun jakeilla. Ovatko he oikeassa?

Joitakin vuosia sitten kirjoitin lyhyehköjä artikkeleita Jeesuksesta ja hänen mahdollisesta pre-eksistenssistään eli siitä, onko Jesus ollut taivaassa Jumalan luona ennen syntymistään Marian ja Joosefin pojaksi. Näinhän kristinuskon valtavirran kirkot uskovat. Katolisten kirkkoisien tulkinnat ovat yleistyneet koko kristikunnan yhteiseksi käsitykseksi. Siitä poikkeavat vain muutamat pienet kirkkokunnat, joita valtavirran kirkot eivät edes lue kristityiksi. Paitsi Jumalan pojan olemista Isän luona taivaassa jo ennen maailman luomista, katolinen kirkko kehitti uskon kolmiyhteiseen Jumalaan sekä Jeesuksen kaksi-luonto -opin. Nämä kaikki on nivottu yhteen, eikä oppi pysy kasassa ilman, että kaikki yhdessä uskotaan totuudeksi. Oppi on keskeisiltä osin pysynyt ennallaan, mutta katolinen kirkko on menettänyt yksinvaltaisen asemansa ja kristillinen kirkko on pirstaloitunut.

Usein olenkin joutunut kysymään Jumalalta, miksi et ole pitänyt huolta sanasi kirjoittajista, ettei heidän kirjoituksensa Raamatussa olisi niin tulkinnanvaraisia. Siitähän Kristillisen uskon hajanaisuus johtuu; Raamatun ilmaisu ei ole yksiselitteistä, vaan vaatii tulkintaa. Ja ihmisillä, oppineillakin tutkijoilla, on melkein jokaisella oma vastauksensa Raamatun kysymyksiin. Keskeinen ongelma, joka vaivaa niin tavallista kirkossa kävijää kuin oppineita teologejakin on, että läheskään aina ei kyetä Jumalan sanasta erottamaan mikä on sananmukaisesti totta ja mikä on kuvaannollista ilmausta. Vaikka jokin asia olisi ’vain’ kuvaannollisesti totta, se on kuitenkin totista totta. Kuvaannollinen ilmaus edellyttää pohtimista ilmauksen ymmärtämiseksi oikein. Tämän selvittämiseen tämäkin artikkeli omalta osaltaan esimerkkien avulla pyrkii.

En ole minkään kirkon jäsen, vaan itsenäinen Raamatun tutkija ja sen totuuden etsijä. Sinun lukijani ei siis tarvitse miettiä kenen pussiin yritän tässäkin asiassa jauhoni laittaa.

Jeesuksen jumaluudesta ja ihmisyydestä

Kun luet kirjoitustani, pohdiskele näitä ajatuksia kuten minäkin tein ennen kirjoittamiseen ryhtymistä. Mihinkähän tulokseen tulet?
- Jumala on sellainen, joka on aina ollut ja joka on ikuinen.
- Jumala ei ole luotu.
- Jumala on kaikkivaltias, hän voi tehdä mitä vain haluaa.
- Ihminen on luotu olento; Jumala loi ihmisen kuten myös enkelit taivaassa. Ihminen on lihaa ja verta, enkelit ovat henkiolentoja ja ihmistä mahtavampia.
- Jumala on tehnyt poikansa Jeesuksen Herraksi ja Kristukseksi. Jeesus ei ole koskaan ennen tätä ollut näin korkeassa asemassa.
- Jeesus on aina ollut ihminen. Hän on myös ihminen taivaassakin.
- Isä Jumala on antanut pojalleen kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin.
Jeesus oli Jumalan ensimmäinen kuolleista ikuisuuteen herättämä ihminen. Jumala antoi Jeesukselle vallan antaa elämä kenelle Jeesus katsoi aiheelliseksi. Ensimmäiseen ylösnousemukseen osalliset saavat ikuisen elämän eikä heidän tarvitse osallistua viimeiseen tuomioon. Jeesuksen piti olla kaikessa ihmisten kaltainen, jotta hän voisi olla ylimmäinen pappi sovittaessaan kansan synnit.

Psa 33:6 Herran [Isä Jumalan] sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä. 9 Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty.

Joh 13:3 ”niin Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö,” Oikea käännös olisi ἀπό θεός ”Jumalasta.” ”Jumalan tyköä” viittaa siihen, että Jeesus olisi ollut Jumalan luona

1 Johanneksen kirje:
4:1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.

Mikä henki on Jumalasta [peräisin]? ”Jumalasta” ei suinkaan tarkoita, että henki on ollut Jumalan luona ja lähtenyt Jumalan luota.

Jeesus käyttää taivaassa samaa valta kuin Isä Jumalakin. Hänen valtaistuimensa on Isän istuimen oikealla puolella. Missä mahtaa olla Pyhän hengen valtaistuin? Itse olen kirjoittanut, että Jeesus Kristus on osa jumaluutta hänelle annetun korkean aseman ja vallan perusteella.

Enkeli Gabrielin ilmoitus Marialle

Luuk 1:35 ”Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.” – Enkeli Gabriel tuli kertomaan Marialle Jeesuksen syntymästä; Maria tulisi raskaaksi kun ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut.”

Miksi Gabriel ei voinut sanoa, että ”Pyhä henki tulee päällesi ja saattaa sinut raskaaksi ja lapsi, joka syntyy sinulle, on taivaasta Jumalan luota siirtyvä Jumalan Poika, joka on osa kolmiyhteistä Jumaluutta.” Parempikin muotoilu varmaan löytyisi, mutta tämäkin minun kömpelö sepitelmäni olisi poistanut kahden vuosituhannen ajan vallinneen kiistan Jeesuksen Kristuksen asemasta.

Kun enkeli Gabriel ei puhunut tämän enempää, voimmeko siitä päätellä, että Jeesus on ’vain’ Pyhä Jumalan Poika? Raamatusta tiedämme kuitenkin Jeesuksen taivaallisesta asemasta paljon muutakin.

Kuvaannollisia ilmauksia ja kirjaimellisia ilmauksia

Esimerkki kirjaimellisesta ilmauksesta: Joh 6:64 ”Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko. Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.”

Esimerkki kuvaannollisesta ilmauksesta: Joh 6:53 ”Niin Jeesus sanoi heille: Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.”

Seuraava jae kuulostaa täysin kirjaimelliselta: Joh 6:38 ”Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.”

”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.” – Erikoislaatuinen Jeesuksen lausuma (Joh 3:13). Hän puhui sen keskustellessaan Nikodemuksen, opettajan, kanssa. Sen lausuessaan hän ei ollut vielä kuollut (ristiinnaulittu) puhumattakaan, että hän olisi noussut taivaaseen. Puhuuko Jeesus siis tulevaisuudesta? Miksi Jeesus muotoilee sanottavansa ikään kuin kyse olisi menneestä ajasta ja sinä mainitut olisivat jo tapahtuneet?

Kysymyksiä mietittäväksi

Jos Jeesus on ollut aina taivaassa Isän luona, hän mitä ilmeisemmin on Jumala eikä voi olla ihminen. Ihminen on luotu, eikä Raamatun mukaan ihmistä luotu taivaaseen, vaan ihminen luotiin maan päälle. Vaiko oliko kaksiluonto-oppi voimassa jo taivaassa?

Jos Jeesus olisi alun perin ollut taivaassa Jumala, olisiko Jumala voinut muuttua ihmiseksi jo taivaassa? Jumalallehan kaikki onkin mahdollista. Olisiko Marian lapsi ollut valmiiksi ihminen ja Jumala?

Jotkut uskovat Jeesuksen olleen taivaassa henki, niin kuin kaikki muutkin, mutta enkeli. Enkeleitä kutsutaan Jumalan pojiksi (Job 1:6, 38:7). Oliko Jeesus tällainen poika? Pitäisikö kaksiluonto-opin siis olla oikeasti kolmiluonto-oppi: enkeli-Jumala-ihminen?

Kaksiluonto-opin mukaan Jeesus saattoi vaihtaa luontoaan koska hyvänsä ihmisestä Jumalaksi ja päinvastoin. Kuinka usein Jeesus teki näin? Hän olisi voinut vaihtaa Jumalaksi aina kun hän tarvitsi yliluonnollisia voimia, kuten herättäessään ihmistä henkiin kuolleista. Jeesus ei tehnyt näin, vaan hän sanoi Isän tehneen ko. ihmeet (Joh 14:10). Miksi Jeesus ei vain vaihtanut päälle Jumala-moodia?

Monet ovat sitä mieltä, että Jumalan uhri syntisten ihmisten puolesta on oikeampi kuin jos Jeesus antoi uhrinsa täydellisenä ihmisenä. Adam ja Eeva tekivät syntiä Jumalaa vastaan ihmisenä, siksi minun mielestäni Jeesuksen uhrikuolema täydellisenä ihmisenä kattaa ihmiskunnan synnin. Jumala ei voi kuolla eikä häntä voi kiusata niin kuin Jeesusta kiusattiin.

Jos Jeesusta kiusattiin ja hän kärsi, kärsikö hän ihmisenä vai Jumalana? Jeesuksen sanotaan oppineen tottelevaisuutta kärsimyksen kautta; eikö Jeesus Jumalana olisi oppinut tätä ilman kärsimystäkin? Voidaan sanoa näinkin: jos Jeesus oli joko Jumalan poika [kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona], tai taivaallinen enkeli, hän oli varmaan täydellinen ilman, että hänen täytyisi kehittää itseään täydelliseksi kärsimysten kautta.

Miksi Jeesuksen täytyi olla täysin ihminen voidakseen olla kaikkien syntisten ihmisten vapahtaja? Raamattu sanoo, että synti tuli yhden ihmisen kautta. Senkö vuoksi synnin valta (saatanan valta) saatettiin poistaa vain yhden täydellisen ihmisen kautta. Eikö Isä Jumala olisi voinut armahtaa koko ihmiskuntaa ilman poikansa antamaa uhria?

Miten Jeesuksen uhri toimii niiden pakanoiden hyväksi, jotka Vanhan Testamentin aikoina uhrattiin Israelin heimojen maanhankinnan hyväksi? En epäile Jumalan oikeudenmukaisuutta, mutta Raamatusta en löydä todistusta siitä, miten aikoinaan kuolleet pakanat pelastuisivat. Jumalahan itsekin määräsi pakanat palvelemaan taivaankappaleita. Jeesus tuli maan päälle vain Israelin kadonneiden lampaiden tähden; eikö Jeesus voinut julistaa Uuden liiton myötä pelastusta myös uskoville pakanoille?

Mitä jos Jeesus olikin maan päällä pelkästään ihminen, täydellinen ihminen. Jeesushan on taivaassakin ihminen. Mitkä ihmeelliset tulevaisuuden näkymät pelastuville ihmisille!

Jumalan ennakkosuunnitelma

Aina ei ole helppoa erottaa Raamatun käyttämästä ilmauksesta, onko kyse kuvaannollisesta ilmauksesta vai todellisuudessa tapahtuneesta. Yksi tällainen jae on Joh 17:5 ”Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.” Ne, jotka uskovat Jeesuksen olleen oikeasti Jumalan tykönä jo ennen maailman luomista, löytävät tästä jakeesta todistuksen uskomuksensa puolesta.

Jumala on kuitenkin tehnyt suunnitelman (käytän siitä nimitystä ennakkosuunnitelma) jo ennen kuin mitään oli luotu. Tähän suunnitelmaan sisältyi Jumalan poika, joka oli osa Jumalan suunnitelmaa. Varmaan Jumala ennalta näki syntiinlankeemuksen ja sen seurauksena maailman turmeltuneisuuden. Jumalan pojan rooli oli Isän suunnitelmissa vapauttaa ihmiskunta saatanan vallasta. Jeesuksen opetuslapset oli myös sisällytetty tähän Jumalan suunnitelmaan.

Jos joku väittää (niin kuin monet todellakin tekevät), että Jeesus oli todella olemassa jo ennen aikojen alkua, niin olen kysynyt, olivatko myös apostolit, koska Raamattu kuvaa myös heidän osaltaan Jumalan edeltätuntemusta aina kirkastamiseen asti.

Onko Joh 17:5 käännetty oikein?

John D. Keyser on kirjoittanut artikkelin ”12 proofs Jesus did not pre-exist”, josta olen poiminut Joh 17:5 jaetta koskevia huomioita käännösongelman osalta.

John 17:5 kuuluu näin:

”Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.”

And now, O Father, glorify thou me with thine own self with the glory which I had with thee before the world was.

Monen lukijan mielestä tämä käännöstapa sopii Raamatun opetukseen ja yleisesti hyväksyttyyn käsitykseen, jonka mukaan Jumalan poika Jeesus oli olemassa taivaassa ennen syntymistään maan päälle Marian lapseksi. John D. Keyser sanoo, että kun vertaa kreikankielistä tekstiä englanninkieliseen käännökseen ja sallii muiden pyhien kirjoitusten tulkita tätä jaetta, käy ilmeiseksi, että tämä perinteinen käännös on sovitettu vallitseviin pakanallisiin käsityksiin.

Menemättä käännöstyön yksityiskohtiin, esitän tässä vain hänen mielestään oikean käännöstavan: And now, O Father, You glorify me beside Your own self, with the glory which I AM TO HAVE with You BEFORE the world to come.

Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla on oleva sinun tykönäsi, ennen tulevaa maailmaa.”

Jeesus Kristus pyytää Isältä, että Isä kirkastaisi hänet sillä kirkkaudella, joka Pojalla on oleva Isän luona ennen tulevaa maailmaa. ”Tuleva maailma” viittaa siihen uuteen maailmaan, Uuteen Jerusalemiin, johon Isä Jumala laskeutuu taivaasta ja jossa Isän ja pojan valtaistuimet tulevat olemaan.

Room 8:29 ”Sillä ne, jotka hän [Jumala] on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; 30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.”

Jumala on tämän mukaan edeltätuntenut ja edeltämäärännyt valitsemiaan, kuten apostolit, poikansa kaltaisiksi. Kristus saattaa tämän loppuun: Joh 17:22 ”Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä.” – Tämän kirkkauden kaltaisiksi voivat muutkin Jeesukseen uskovat muuttua:

2 Kor 3:18 ”Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.”

Apostoli Paavali opettaa edeltämääräämisen merkitsevän Jumalan valintaa iankaikkiseen elämään. Se ilmenee Efesolaiskirjeestä, jossa sanotaan Jumalan tarkoituksena olevan aikojen täyttyessä yhdistää Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. 1:11: ”Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan”.

Efe 1:4 ”niinkuin hän [Jumala] ennen maailman perustamista oli hänessä [Kristuksessa] valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, 5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,”

Toinen ennakkosuunnitelmaan kuuluva osa oli Abrahamin nouseminen kansojen isäksi.

Room 4:17 – niinkuin kirjoitettu on: ”Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut” – sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat.

Paavali selittää Jumalan lausumaa ikään kuin tapahtuneena 1 Mooseksen kirjassa. ”Monen kansan isäksi olen sinut asettanut” lausuu Jumala Abrahamille, vaikka tällaista ei siihen aikaan vielä ollut edes aloitettu. (God ”summons things that are not yet in existence as if they already were.”) Abrahamillakin oli vasta yksi lapsi, lukuisista kansoista puhumattakaan. Se oli Jumalan suunnitelma ja lupaus – yhtä varmasti toteutuvaa kuin olisi jo tapahtunut. Tätä kuvaa kömpelö käännös ”joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat”. Sen loppu taas on selvästi ymmärrettävää ”ikäänkuin ne olisivat.”

Vielä Raamatun esimerkki Jeremiaasta ja Jumalan ennaltanäkemisestä:

Jer 1:4 ”Minulle tuli tämä Herran sana: 5 Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi.”

Jumala näkee tulevaisuuteen aivan yhtä lailla kuin ihmiset näkevät nykyhetkeen. Jumala puhuukin tulevaisuudesta ikään kuin se olisi jo tapahtunut. Mekin näemme yhtä selvästi, mutta emme tulevaisuutta, vaan ainoastaan menneisyyden. Voimmekin kysyä: jos Jumala näkee tulevaisuuden yhtä selvästi kuin me menneisyyden, miksi Jumala on tyytynyt tähän tapahtumain kulkuun? Miksi Raamattu, Jumalan sanana ja tahdon ilmauksena, on niin monitulkintainen? Toki Jumala on tämän nähnyt, mutta hän on sen hyväksynyt. Olen joskus vastannut itse tähän esittämääni kysymykseen, sanoen, että Jumala nähtävästi haluaa, että me ihmiset ponnistelemme totuuden löytämiseksi. Ettei kaikki olisi liian helppoa ja tarjottimella annettua meille.

Jumala on laatinut suunnitelmansa jo ennen aikojen alkua. Jumalan ymmärryksessä ja ennen aikojen alkua nähdyt tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat hänen kielen käytössään ikään kuin varmoiksi ja jo tapahtuneiksi.

Jumalan (ennakko)suunnitelmasta on mielenkiintoisella tavalla kirjoittanut Alan Hayward artikkelissaan Did Jesus Christ really come down from Heaven? Siitä lyhyt referaatti kysymyksestä Sananlaskujen 8:1-23 tulkintaan liittyen:

Vanhalla Testamentilla oli nimi Jumalan suunnitelmalle. Se kutsui sitä Jumalan ”Viisaudeksi.” The New Bible Dictionary sanoo, että viisaus Vanhassa Testamentissa tarkoittaa ”Jumalan vastustamatonta täyttymystä siitä mitä Hänellä on mielessään.”

Se on hyvä määritelmä ja sopii hyvin Vanhan Testamentin seuraavaan kohtaan: Eikö viisaus kutsu, eikö ymmärrys korota ääntään? … hän huutaa ääneen: ”Herra loi minut (Viisauden) työnsä alussa, ensimmäiseksi vanhoista teoistaan. Aikoja sitten minut asetettiin, alussa, ennen kuin maata oli. (Sananlaskut 8:1-23)

Toisin sanoen, ennen kuin Jumala aloitti työnsä tämän maailman suhteen, Hän laati Suunnitelmansa – Viisauden, kuten juutalaiset sitä kutsuvat.

Kreikkalaiset – jotka uskoivat jumalaan tai jumaliin, vaikkakaan eivät Raamatun Jumalaan – antoivat sille eri nimen. He kutuivat sitä Jumalan “Sanaksi.” Sama Raamatun sanakirja sanoo, että kreikankielinen sana “sanalle” tarkoittaa “sekä Jumalan suunnitelmaa että Jumalan luomisvoimaa.”

Tämä auttaa koska se mahdollistaa Johanneksen evankeliumin ensimmäisen kappaleen ymmärtämisen. Johannes näyttää yhdistäneen kreikkalaisen idean Jumalan Sanasta juutalaiseen ajatukseen Jumalan Viisaudesta. Hänen evankeliuminsa alkaa, “Alussa oli Sana.”

Jotkut ihmiset eivät saa tolkkua tästä kappaleesta. Jotkut luulevat saaneensa, mutta he omaksuvat siitä väärän käsityksen, koska he ajattelevat, että Sana on elävä olento. (Tämä sivumennen sanoen, on syy siihen, että tämän kappaleen kääntäjät viittaavat Sanaan pronominilla ”hän” kun Englantilaisessa Raamatussa kreikankielen sana ”hän” tarkoittaa myös ”se”, ja että näin se pitäisikin kääntää tässä kohtaa.)

Jos nyt ajattelemme Jumalan ”Suunnitelmaa” hänen “Sanansa” asemesta, ja käytämme pronominia “se” “hänen” sijaansa, silloin Johannes 1 kuuluu: “Alussa oli Suunnitelma”, ja Suunnitelma oli Jumalan kanssa, ja Suunnitelma oli Jumala. [x] Se oli alussa Jumalan kanssa; kaikki tehtiin sen kautta, ja mitään mitä tehtiin ei tehty ilman sitä. Siinä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus… Ja Suunnitelma tuli lihaksi ja asui meidän kanssamme täynnä armoa ja totuutta; me katsoimme hänen kunniaansa, Jumalan Pojan kunniaa Isältään.” (Joh 1:1-14.)

[X] Johanneksen evankeliumin alku on monessa Raamatunkäännöksessä käännetty väärin eli näin: 1:1 ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Oikea sanajärjestys on ”ja Jumala oli Sana καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος.” Haywardin kirjoituskin menee tässä kohdin väärin ja sen pitäisi kuulua: Ja Jumala oli Suunnitelma.

Nämä Johanneksen sanat vetävät Raamatun opetuksen yhteen kauniisti. Jeesus oli alussa taivaassa, mutta ei persoonana. Hän oli olemassa suurena ajatuksena Jumalan mielessä, Jumalan Suunnitelman keskiössä. Hän ei ollut olemassa ihmisenä ennen kuin syntyi Betlehemissä. Silloin, Johanneksen sanoin, ”Suunnitelma muuttui lihaksi.”

Suomalainen vanha Raamattu Biblia vuodelta 1776 kääntää Johanneksen evankeliumin alun oikein:

1 Alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana. 2 Tämä oli alussa Jumalan tykönä. 3 Kaikki ovat sen kautta tehdyt, ja ilman sitä ei ole mitään tehty, joka tehty on. – Huomaa sanonnat ”se Sana,” ”tämä oli alussa” ja ”sen kautta tehdyt.”

Lukuisat käännökset ovat personoineet sanan ja käyttävät sanasta persoonapronominia hän. Olen kirjoittanut milipiteenäni Sanasta, lausuen, että Jesuksesta Kristuksesta tuli Jumalan sana hänen Jumalan tahdon mukaisesta toiminnastaan johtuen.

Jumalan ennalta näkeminen ja -valinta

Raamattu sanoo Joh 17:24 että ”… että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.” Tämä on monen mielestä varma todistus Jeesuksen olemisesta Jumalan luona jo ennen maailman luomista.

Jeremia kertoo (1:5) kuinka Jumala tunsi hänet jo ennen kuin hän syntyi: ”Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi.”

Daavidin ennaltatietämisestä voimme lukea Psa 139:16 ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.”

Paavalikin oli ennalta nähty Gal 1:15 jo äitinsä kohdussa: ”Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta..”

Jeesuksen taivaallinen asema

Jeesuksella on ikuinen elämä.

Joh 5:26 ”Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.” – Elämä itsessänsä tarkoittaa ikuista elämää, kuolemattomuutta. Merkittävää tässä jakeessa on, että Jeesuksellakin on kuolemattomuus ja eritoten se, että jae kertoo Jumalan antaneen ikuisen elämän pojalleen.

Kolmiyhteisen jumaluuden oppiin kuuluu, että Isä, Poika ja Pyhä henki ovat kaikki jumalpersoonia, Jumalia. Jumala on sellainen, joka on ikuinen, kuolematon ilman että kukaan antaa Jumalalle kuolemattomuutta. Kun siis Isä Jumala antoi pojalleen ikuisen elämän, se todistaa, että Kristuksella ei sitä ennen ollut ”elämää itsessään” t.s. Jeesus oli kuolevainen. Jeesus sai ikuisen elämän lahjan Isältään ollessaan maan päällä, ei ollessaan taivaassa Isän kanssa.

Ikuisen elämän saaminen ei todista Jeesuksen aiemmasta elämästä taivaassa. Jos Jeesus olisi ollut aiemmin, siis ennen syntymistään neitsyt Mariasta maan päällä, Jumalan poikana taivaassa, hän olisi ollut kuolevainen. Tämä on looginen päätelmä siitä, että Jeesus sai itselleen ikuisen elämän vasta ihmisenä maan päällä. Tämä jae ei itse asiassa kerro milloin Jeesus sai Isältä ikuisen elämän; onhan mahdollista, että Jeesus sai sen jo taivaassa. Oleellista onkin se, että Isä Jumala antoi ikuisen elämän pojalleen. Se merkitsee myös, että poika ei ainakaan ennen tätä ollut Jumala, koska Jumala on ikuinen, ilman alkua ja loppua, kuolematon. Jumala voi antaa ihmiselle ikuisen elämän eli kuolemattomuuden. Jumalakaan ei voi tehdä ihmisestä Jumalaa, koska Jumala on aina ollut olemassa. Jumala sen sijaan voi antaa ihmiselle jumalallisen vallan, kuten hän antoi Jeesukselle korottamalla hänet kaikkien yläpuolelle niin taivaassa kuin maan päällä.

Isä Jumala, sen lisäksi, että antoi pojalleen ikuisen elämän, korotti hänet Herraksi ja Kristukseksi (messiaaksi). Jeesus itse sanoi omasta asemastaan taivaassa: Mat 28:18 ”Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.”

Jumala on tehnyt eli korottanut Jeesuksen Herraksi ja Kristukseksi (messiaaksi)

Helluntaina apostolit todistivat suurelle väkijoukolle: Apt 2:36 ”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” Myös apostolit todistivat Ylimmäiselle papille ja neuvostolle Apt 5:30 Meidän isiemme Jumala on herättänyt Jeesuksen, jonka te ripustitte puuhun ja surmasitte. 31 Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi (engl. Prince and Savior, kreik. ἀρχηγός archēgós chief leader, prince), antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

– Jeesusta ei Jumala lähettänyt koko maailmaa varten. Jeesus itse sanoi: ”Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö” (Mat 15:24). – Melko pian Pietari sai taivaasta näyn, joka johti voimakkaaseen lähetystyöhön Välimeren ympärillä olevien pakanakansojen käännyttämiseksi.

Jeesus eli lähes koko elämänsä saarnaten Jumalan valtakunnasta ja kehottaen ihmisiä parannukseen. Ihmiset, joille hän osoitti sanansa, olivat juutalaisia. Jeesus myös eli elämänsä noudattaen tarkasti Vanhan Testamentin Lakiliiton säädöksiä. Lähellä kuolemaansa Jeesus julisti Uuden liiton, johon sitten myös muut kuin juutalaiset saattoivat liittyä.

Heb 1:2 ”on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.” – Mitä tarkoittaa jakeen lopussa oleva maininta ”jonka kautta hän on maailman luonut?” Jes 44:24 taas todistaa: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka oli minun kanssani? Tässä onkin kyseessä edellä kuvaamani Jumalan ennakkosuunnitelmaan perustuva tulevaisuuden näky. Maa oli jo ”luotu ja taivaat jännitetty ja maa levitetty,” siitä ei siis maailman luomisessa ole kysymys.

Kysymys onkin uudesta maasta ja uudesta taivaasta: Ilm 21:1 ”Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.” Jo Jesaja oli ennustanut saman: 65:17 ”Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu.” – Uusi taivas ja uusi maa kuvaavat viimeisen tuomion jälkeistä aikaa, jossa pelastuneet asuvat ja itse Jumala asuu heidän keskellään. Tämä on se maailma, jonka Kristus luo Jumalan ylimmäisenä pappina.

Jeesus on taivaassakin ihminen

1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.” – Tässä on puhe Jeesuksesta välimiehenä Jumalan ja ihmisten välillä sen jälkeen, kun Jeesus nousi taivaaseen; ensin Jumala herätti hänet kuolleista ristiinnaulitsemisen jälkeen ja neljänkymmenen päivän kuluttua Jeesus nousi taivaaseen. Jumala antoi hänelle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä ja istutti hänet valtaistuimelle itsensä oikealle puolelle.

Katolisten keksintö Jeesuksen äidistä taivaallisena välittäjänä ei perustu Raamattuun.

Jeesuksen rooli välimiehenä voidaan nähdä näin:

Room 5:17 ”Ja jos yhden ihmisen [Adam/Eeva] lankeemuksen tähden kuolema [saatana] on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta.
18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;
19 sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.”

Jeesus sanoi: Joh 11:26 ”Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” Kun mietit tätä sanomaa, huomaatko, että se on kuvaannollista ilmausta? Kuvaannollinenkin ilmaus, kuten tämä, voi olla totista totta! – Välittäjä Jeesus Kristus pyyhkii pois ihmisen kaikki synnit, jos hän vain uskossa sitä pyytää. Enää ei tarvitse uhrata elämää syntien anteeksisaamiseksi niin kuin Lakiliiton aikana.

Jeesuksen tuleva rooli on Ylimmäinen Pappi

Heb 2:17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.

Heb 7:17 Sillä hänestä todistetaan: ”Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.”

Taivaaseen nousun myötä Jeesus sai ylimmäisen papin tehtävän ikuisiksi ajoiksi. Näen tämän ylimmäisen papin tehtävän sellaisena, että hän johtaa sitä viimeisellä tuomiolla pelastunutta ihmiskuntaa Jumalan edessä. Sitä ennen on Jeesus Kristus toiminut Jumalan määräämänä tuomarina, koska Jumala on antanut hänelle kaiken tuomiovallan.

Heb 4:15 sanoo: ”Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.”

Jaak 1:13 Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: ”Jumala minua kiusaa”; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.” – Jos Jeesus olisi ollut Jumala, ei mikään tai kukaan olisi voinut kiusata häntä. Hän olikin täydellisesti ihminen.

Jumalan kaksi-luonto-opin kannattajat vetoavatkin siihen, että Jeesus oli Jumala, mutta maan päällä hän oli täysin ihminen. Jumala ei voi kuolla. Sen vuoksi Jeesus olikin tämän opin mukaan maan päällä ihminen ja Jeesus kuoli ristillä ihmisenä.

Tämä oppi, samoin kuin oppi kolmiyhteisestä Jumalasta, eivät kumpikaan perustu Raamattuun. Katolinen kirkko on ne kehitellyt useiden vuosisatojen aikana ja kirkolliskokous on ne vahvistanut noudatettavaksi uhalla, että muutoin et pelastu. Ihmiset ovat uskoneet näihin ihmisten kehittämiin oppeihin, etteivät vain joutuisi helvettiin, ikuiseen kidutukseen tulisessa järvessä. Voisitko minun laillani kysyä: eikö kristinuskon keskeisimpien oppien pitäisi tulla Jumalan sanasta, Raamatusta, eikä vuosisatojen aikana riitojen ja väittelyjen ja äänestysten tuloksena kirkolliskokouksen enemmistön äänillä hyväksyttynä?

Jos Jeesus kärsi, kärsikö hän ihmisenä vai Jumalana? Jeesuksen sanotaan oppineen tottelevaisuutta kärsimyksen kautta; eikö Jeesus Jumalana olisi oppinut tätä ilman kärsimystäkin? Voidaan sanoa näinkin: jos Jeesus oli joko Jumalan poika [kolmiyhtisen Jumalan toinen persoona], tai taivaallinen enkeli, hän oli varmaan täydellinen ilman, että hänen täytyisi kehittää itseään täydelliseksi kärsimysten kautta. Sen sijaan, jos Jeesus oli täysin ihminen, hän varttuessaan kasvoi ja kehittyi viisaudessa. Hänen myös täytyi kärsiä ristin kuolema lunastaakseen ihmiskunnan synnit.

Heb 5:8 Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, 9 ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset.

Heb 2:9 Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa. 10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi. – Miten nämä jakeet olisi ymmärrettävä? Jeesus oli tehty lyhyeksi aikaa enkeleitä halvemmaksi. Paljonkin halvemmaksi, jos halvemmalla tarkoitetaan valtaa ja voimaa. Jeesus oli vain ihminen. Hän teki esim. parannusihmeitä, mutta ei omalla voimallaan, vaan Jumalan antamalla voimalla. Voisimme kysyä, miksi Jeesus ei voinut olla ihmisenä voimiltaan ylivertainen, jotta kaikki olisivat nähneet Jumalan ja hänen poikansa suuruuden? Kysymyksessä on kuitenkin taivaallisen mittakaavan ajanlaskussa lyhyt hetki. Jumala näki hyväksi opettaa pojalleen kaiken mitä ihminen voi joutua kokemaan ja näin ”kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.”

Miksi Jeesuksen täytyi olla täysin ihminen voidakseen olla kaikkien syntisten ihmisten vapahtaja? Raamattu sanoo, että synti tuli yhden ihmisen kautta. Senkö vuoksi synnin valta (saatanan valta) saatettiin poistaa vain yhden täydellisen ihmisen kautta. Eikö Isä Jumala olisi voinut armahtaa koko ihmiskuntaa ilman poikansa antamaa uhria?

Miten Jeesuksen uhri toimii niiden pakanoiden hyväksi, jotka Vanhan Testamentin aikoina uhrattiin Israelin heimojen maanhankinnan hyväksi? En epäile Jumalan oikeudenmukaisuutta, mutta Raamatusta en löydä todistusta siitä, miten aikoinaan kuolleet pakanat pelastuisivat. Jumalahan itsekin määräsi pakanat palvelemaan taivaankappaleita. Jeesus tuli maan päälle vain Israelin kadonneiden lampaiden tähden; eikö Jeesus voinut julistaa Uuden liiton myötä pelastusta myös uskoville pakanoille?

Mitä jos Jeesus olikin maan päällä pelkästään ihminen, täydellinen ihminen. Jeesushan on taivaassakin ihminen. Mitkä ihmeelliset tulevaisuuden näkymät pelastuville ihmisille!

Kuolleiden ylösnousemus

1 Tes 4:13 Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.
14 Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.
15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.

1 Joh 3:2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

Jaak 1:18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset. – Jaakob lähetti kirjeensä mukaiset toivotukset Israelin kahdelletoista hajallaan olevalle sukukunnalle. Tämä johtaa ajatukset siihen, että ”luotujen esikoisina” voi olla melkoisen iso joukko, eikä suinkaan pelkästään 12 apostolia. Kristuksen luodut esikoiset ovat ne, joista Jaakob puhuu.

Ensimmäisen ylösnousemuksen osallisiin kuuluu kaksi ryhmää: ne kuolleet, jotka aikojen saatossa ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Siis kahden vuosituhannen aikana kuolleet. Kenties vieläkin isompi ryhmä on se, joka on elossa ja uskossa Kristuksen saapuessa. Ensimmäisen ylösnousemuksen ulkopuolelle jäävät kuolleet pakanat, ylösnousemuksen hetkellä elossa olevat ja hengissä säilyneet pakanat. Tämä viimeinen joukko saa ylösnousemuksen ja viimeisen tuomion Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan päättyessä.

Millaisessa ruumiissa ylösnousevat kuolleet ovat? Yleinen käsitys näyttää olevan, että siinä samassa liharuumiissa missä ko. ihminen elikin. Monelle on ongelma, mistä Jumala löytää ja sitä ennen muistaa kaikki ne ihmisruumiitten atomit, mitä kaikilla ihmisillä oli. Raamattu ja sen pohjalta laaditut uskontunnustukset kyllä puhuvat ”ruumiin ylösnousemuksesta,” mutta ei pidä kuvitella, että ylösnouseva ruumis on lihaa ja verta.

1 Kor 15:40 Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.
41 Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
42 Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;
43 kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;
44 kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.
45 Niin on myös kirjoitettu: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu”; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.
46 Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä.
47 Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
48 Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset.
49 Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.
50 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.

Sielullisen ruumiin vastakohta on hengellinen ruumis. ”Sielullinen” tarkoittaa ruumiillista, jonka vastakohtana on henkiruumis. Raamatun kielen mukaan ihminen on sielu eli elävä olento. ”Liha ja veri” ei voi periä Jumalan valtakuntaa, tarkoittaa, että fyysisessä ruumiissa ei voi päästä Jumalan valtakuntaan; Jumalan valtakunnassa asuvat ovat kaikki henkiruumiissa, sellaisessa, jonka Jumala on kullekin antanut.

Jakeessa 15:52 kerrotaan, että yhdessä silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa, kuolleet nousevat ja ihmiset muuttuvat henkiruumiisiin. Jakeessa 51 sanotaan, että kaikki eivät nuku kuolemaan, mutta me kaikki muutumme. Tämä koskettaa niitä uskovia, jotka ovat elossa Kristuksen tullessa viimeisen pasunan soimisen jälkeen. Silloin ne, jotka ovat uskossa, eivät kuole, vaan he muuttuvat henkiruumiisiin ja nousevat Kristusta vastaan.

Näin tapahtuu ensimmäinen ylösnousemus. Sen osanottajat pääsevät johtavaan asemaan Kristuksen Tuhatvuotisessa valtakunnassa, jota voisi luonnehtia osaksi Jumalan valtakuntaa – sen johdon ja hallinnon osalta. Valtakunnan tavalliset alamaiset ovat fyysisissä ruumiissa toisin kuin Kristus ja ylösnousseet ’pyhät’. Tavalliset ihmiset kun ovat kuolevaisia toisin kuin ylösnousseet johtajat.

Tämä kuvaus ei koske kaikkia eikä tuolloin eli Kristuksen saapuessa, tapahdu kaikkien kuolleiden ylösnousemusta. Sen aika on vasta kun Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan aika on lopussa. Silloin kaikki kuolleet herätetään ja he nousevat, kuten aikaisemminkin nousseet, henkiruumiissa.

Jumalan tarkoitus

Ensimmäiset ihmiset tekivät syntiä eivätkä totelleet Jumalan käskyä. Mitä siitä seurasi? Karkotus paratiisista ei ollut se merkittävä seuraamus, vaan se, että synnin vuoksi ihmisistä tuli kuolevaisia. Jumala haluaa palata lähtötilanteeseen ja tehdä koko ihmiskunnan ikuisesti eläviksi. Sen toteuttamiseksi Jumala antoi ainoan poikansa, joka ristinkuolemallaan voitti kuoleman herruuden, joka oli saatanan hallussa.

Jumalan suunnitelma etenee seuraavasti:

1 Kor 15:22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
25 Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.”

Kristus tulee takaisin maan päälle. Kristuksen omat nousevat ylös ja hallitsevat Kristuksen kanssa maan päällä sijaitsevaa ”Tuhatvuotista valtakuntaa”. Siihen kuuluvat ihmiset elävät paratiisinomaisissa olosuhteissa, mutta vaikka heidän elinikänsä ja terveytensä kohentuvat, he ovat vielä kuolevaisia. Valtakunnan lopussa tapahtuu toinen ylösnousemus ja sen kokevat joutuvat Kristuksen tuomioistuimen eteen. Ne, jotka saavat hyväksyvän tuomion, heille kristus antaa ikuisen elämän.

26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
27 Sillä: ”kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle.” Mutta kun hän sanoo: ”kaikki on alistettu”, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.

Kuolema on kukistettu ja kaikki ovat Kristuksen alamaisia, kunnes

28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

Kristus luovuttaa kaiken valtansa takaisin Isä Jumalalle, jolta hän sen saikin. Jumala laskeutuu asumaan maan päälle Uuteen Jerusalemiin, jossa hän hallitsee Ylimmäisen papin, Kristuksen kanssa pelastunutta ihmiskuntaa – Jumalan työtovereita.

Jumalan ennen maailman luomista tekemä suunnitelma on lopultakin toteutunut Jumalan tarkoittamalla tavalla. Tämä ei ole ihmiskunnan loppu, vaan sen uusi alku.
Jeesus ihmisenä
Uskon kaksi tulkintalinjaa

Tämän kirjoituksen työnimenä oli ”Miksi 99 prosenttia uskovista on väärässä?”. On opettavaista perehtyä uskon historiaan, apostolisesta ajasta nykypäivän ekumeniaan. Sen sanon heti aluksi, etten ole tuomitsemassa ketään kadotukseen väärästä uskosta. Jeesuskin sanoi painokkaasti “Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta” (Luuk 6:37). Raamattu kuitenkin myös kehottaa: “lähtekää ulos siitä, ettette tulisi osallisiksi sen synneistä”. Oikeaa oppia on etsittävä, siihen Raamattukin kannustaa ja sanoo:

“Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä” (Room 12:2).

Uskon rintamalinjat ovat kuitenkin muodostuneet jo kauan sitten. Omista käsityksistä pidetään kiinni ja oman kirkon jäsenet myös sidotaan hyväksyttyyn oppiin. Itse kun potkin tällaisia sitoumuksia vastaan ja olen halunnut hyväksyä vain totuuden, ja olen huomannut, miten vaikeaa se on; Raamattu jos mikä on tuhansien tulkintojen kirja. Sen vuoksi, olen pyrkinyt löytämään ’ankkurisanoja’ tai ankkurilauseita. Sillä tarkoitan sellaisia sanoja ja lauseita, jotka ovat mahdollisimman tulkintavapaita ja selviä. Esimerkiksi: “Meillä on vain yksi Jumala, Isä.” Tai Jeesuksen lause: “Isä on suurempi kuin minä”. Tällaisiin voi ankkuroida Jumalan sanaa ja tulkintoja. Hyvä ankkurisana tai -ilmaus ratkaisee vaikeissa tapauksissa tulkinnan ankkurin suuntaan. Raamatussa kun on niin paljon kuvaannollista ilmausta ja vaikeasti tulkittavia lauseita ihan liikaakin.

Tässä artikkelissa tukeudun sellaisiin lauseisiin kuten:

1 Kor 8:6 “niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.”

Tämä Korinttolaiskirjeen lause on siinä mielessä merkittävä, että se ottaa kantaa neljään tärkeään kohtaan uskossa: Ensinnäkin, se vakuuttaa, että meillä on ainoastaan yksi Jumala. Toiseksi, se osoittaa, että tämä Jumala on Isä, Jehova. Kolmanneksi, se vahvistaa, että kaikki on lähtöisin hänestä ja hänen yhteyteen me olemme luodut. Ja neljänneksi, että Isä Jumalan lisäksi meillä on hänen poikansa, meidän Herramme Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, myös me.

1 Tim 2:5 “Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”

Tuntuu joskus siltä, että tämäkin Raamatun lause on kirjoitettu näkymättömällä musteella. Joko ihmiset eivät näe sitä tai näkevät, mutta eivät ymmärrä tai suostu ymmärtämään. Koskaan en ole kuullut papin lainaavan tätä Raamatunjaetta! Tähänkin varmaan tarjotaan kommentiksi, että siinä viitataan Jeesuksen toiseen olomuotoon ja että taivaassa hän on Jumala. Miksi Paavali kuitenkin kirjoittaa, että välimies on ihminen Kristus Jeesus. Ja Jeesus oli tuolloin jo noussut taivaaseen.

Jos voimme uskoa tähän ankkurilauseeseen, voimme luottaa siihen, että Jeesus oli ’vain’ ihminen maan päällä ja on myös taivaassa sinne noustuaan. Se ei tarkoita sitä, ettemme voisi uskoa, että Jumala on antanut Jeesukselle kaiken (sen vallan) mikä hänellä itselleenkin on. Jeesuksella on Jumalan valta, mutta se ei tarkoita, että hän itse olisi Jumala kuten hänen isänsä on. Uskon myös Pyhään henkeen ja siihen, että nämä toimivat yhdessä, tai ’ovat yhtä’.

Joh 14:28 “Jos te rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.”

Tämä Kristuksen toteamus asemoi Kristuksen suhteessa Isä Jumalaan. Taas joku nostaa esille tulkintakortin ja sanoo, että Jeesus tarkoitti tässä itseään ihmisenä suhteessa kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Tähän vastaan vedoten edellä olevaan ankkurilauseeseen, jossa todistetaan Jeesuksen olleen ihminen: ja miksi ei, Jeesushan oli ja on ihminen!

Ankkurilauseiden alalohko on “sokeiden lukijoiden lauseet”. Nämä ovat lauseita, joita lukijat lukevat tajuamatta niiden järisyttävää merkitystä. Otan esimerkin: Joh 5:26 “Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä”. Se ei tarkoita, että Jehova tunnustaa Jeesuksen omaksi pojakseen, vaan, että Jumala kertoo antaneensa Jeesukselle ikuisen elämän! Lauseen merkitys on siinä, jos uskomme, että tämä on totta, niin Jeesuksella ei tätä ennen ollut kuolemattomuutta, koska hän oli ihminen. Noudattamalla täysin Jumalan tahtoa, ihminen Jeesus sai Jumalalta ikuisen elämän lahjan.

Entä johtopäätös? Jos Jeesus olisi ollut Jumala, ei hänelle olisi ollut tarpeen antaa ikuista elämää! Jumalallahan se on jo!

Toinen johtopäätös: Jeesus sai alkunsa vasta kaksi vuosituhatta sitten Jumalan Pyhän hengen ’varjostettua’ nuoren juutalaistytön ja saattaen tämän raskaaksi. Jeesus oli kuolevainen aina siihen saakka kunnes jumalamme Jehova antoi hänelle ikuisen elämän. Raamatun kertomukset Jeesuksen syntymisestä ikuisia aikoja sitten, ovat kuvaannollista kerrontaa ja ennusteita tulevasta.

Jeesusta on kuvattu Jumalan sanaksi. “Ja Sana oli Jumala”. Tässä olen todennut olevan sanajärjestysvirheen. Jumala oli Sana, on oikea lause. CLV käännös: In the beginning was the word, and the word was toward God, and God was the word.

Mihin johtopäätöksiin voisikaan johtaa ’Sana oli Jumala’? Sen toinen merkitys on Jeesus oli Sana ja tästä seuraa Jeesus oli Jumala. Tähän on varmasti pyrittykin. Mitä minä tarkoitan, on: Jumala loi maailman sanallaan. Raamatussa todetaan, että Jumala loi maailman yksin. Yksin.

Kun yli kymmenen vuotta sitten aloitin Raamatun lukemisen ja tutkiskelun, en ymmärtänyt lukemastani muuta kuin mitä siinä päällisin puolin sanottiin. Ryhdyin kirjoittamaan näitä Salattu Raamattu -artikkeleita noin viisi vuotta sitten, kun Raamattu Jumalan Pyhän hengen auttamana alkoi avautua minulle.

Onko Kristikunnan tavoitteena yksimielinen usko Raamatun Jumalaan? Historia kertoo uskoon pakottamisesta ja väkivallasta, jopa uskonsodista ja toisinuskovien vainoista. Ikinä emme pääse yksimielisyyteen uskon opinkappaleista, ellemme löydä yhteisesti hyväksyttyjä ankkurilauseita, uskon tärkeitä pääkohtia, joihin voimme sitoa uskomme. Yhteinen uskon näkemys on kylläkin kaunis ajatus.

En halua olla niin ryppyotsainen, että edellyttäisin yksimielisyyttä kaikista asioista. Noin viisitoista vuotta sitten olin aikeissa liittyä erääseen pienehköön uskontokuntaan. Reputin sen vanhimpien haastattelussa. Syynä oli, että sanoin ymmärtäväni niitä perheitä, jotka ainakin lasten takia katsoivat voivansa viettää joulujuhlaa lahjoineen ja muun perheen yhdessäolon merkeissä. Ja sehän ei sopinut.

Yhteisellä uskolla en halua tavoitella katolista ekumeniaa. Jumala on Raamatussa kehottanut lähtemään pois väärästä maailmanuskonnosta, ettemme tulisi sen synneistä osallisiksi.

Jeesuksen kaksiluonto-oppi

Isä Jumala, Jeesus Kristus ja Pyhä henki muodostavat kolmiyhteisen jumaluuden. Yhden version mukaan kaikki kolme ovat jumaluudessa tasavertaisia. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Isä Jumala on kaikkein korkein ja Jeesus on hänen jälkeensä. Maan päällä ollessaan Jeesus oli yhtä aikaa täysi Jumala ja täysi ihminen. Jumala lähetti hänet taivaasta maan päälle sovittamaan ihmiskunnan synnit ja siten pelastamaan ihmiskunnan.

Se, että Jeesuksen sanotaan olleen täysi Jumala ja täysi ihminen, tarkoittaa, että Jeesus oli täydellinen. Eihän Jumala voikaan ollakaan epätäydellinen. Sehän kuuluu Jumalan määritelmään, että Jumala on aina ollut ja on ollut täydellinen.

Kristuksen kaksiluonto-oppia kehitettiin 300–400 -luvuilla, kun piti kyetä perustelemaan, miten Jumala saattoi kuolla. Myös piti vastata kysymykseen, herättikö Jeesus Jumalana itsensä kuolleista tai jos hän oli ihminen, herättikö Jumala hänet kolmantena päivänä. Tavallisen kansan ymmärtämä selitys oli ja on, että Jeesus on “Jumala ihmisen ruumiissa”. Jeesus ei Jumalana tarvinnut Isä Jumalaa pelastamaan itseään kuolleista.

Raamattu kuitenkin todistaa, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista: Apt 4:10 “niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne. Room 4:24 vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen [Jumalaan], joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme. Room 8:11 Jos nyt hänen [Jumalan] Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.” – Paavali kertoessaan kuinka Jumala herätti Jeesuksen kuolleista, puhuu myös siitä, kuinka Jumala on tekevä eläväksi myös ne ihmiset, joiden ruumiissa Jumalan henki asuu.

Kaksiluonto-oppi määriteltiin lopulliseen muotoonsa Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. 1600-luvulla oppia vielä täydennettiin Kenosis-opilla, jolla selitettiin kuinka Jeesus tullessaan alas taivaan kirkkaudesta ja syntyessään ihmiseksi, luopui Jumalan muodosta. Fil 2:6 [Jeesus] “ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa [oikeudekseen] olla Jumalan kaltainen.”

Jeesus oli tämän opin mukaan yhtä aikaa, sekä ihminen että Jumala. Vaihtoiko hän olomuotoaan aina tarpeen mukaan? Jos oli tehtävä ihme, vaikka parantaa joku vakavasti sairas, tekikö Jeesus sen ihmisenä vai Jumalana? Entä kun hän julisti oppeja Jumalan valtakunnasta, kumpi hän oli tällöin? Vastaan: hän oli koko ajan ihminen. Jeesushan itse sanoi, ettei hän tee tai sano mitään omasta päästään, vaan hän tekee ja sanoo mitä Jumala antaa hänelle tehtäväksi.

Joh 14:10 “Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. 11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.”

Jeesus puhui siitä, että hän on Jumalassa ja Jumala asuu hänessä. Jumalan Pyhä henki oli opettanut Jeesusta jo pienenä poikana. Jeesuksen aloittaessa julkisen toimintansa noin kolmenkymmenen vuoden iässä, Jumala antoi henkensä asua pojassaan ja tämän hengen voimalla Jeesus suoritti ihmetekonsa. Jeesus oli jatkuvasti rukouksen muodossa yhteydessä Isään.

Joh 5:36 “Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.”

Joh 8:28 Niin Jeesus sanoi heille: “Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut.”

Joh 10:37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.
38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä.”

14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö. – Jeesus puhui ihmisen mahdollisuudesta tehdä suuria tekoja uskon voimalla, vaikka siirtää vuoria (Mat 17:20). Uskoa tarvittaisiin tähän vain sinapinsiemenen verran. Entä, jos uskoa onkin tosi paljon? Mitä tekoja ihminen pystyisi tekemään. Viimeisen tuomion jälkeen, kun ihmiset asustavat Jumalan paratiisissa Uudessa Jerusalemissa, he eivät suinkaan makoile laiskoina pilven reunalla, vaan he ovat Jumalan työtovereita. 1 Kor 3:9 “Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus.” Raamattukin todistaa Jumalan työskentelevän ahkerasti; Joh 5:17 Mutta Jeesus vastasi heille: “Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä. ” NIV: “My Father is always at his work to this very day, and I too am working.”

Onko Jeesus ollut olemassa ennen maan päälle tulemistaan?

Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa (Joh 3:13).

San 8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.

San 30:4 Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?

Onko Jeesus lähtenyt taivaasta maan päälle?

Edellä olevia Sananlaskujen jakeita on yleisesti käytetty todistamaan Jeesuksen olemisesta taivaassa Jumalan luona. Ne ovat kuitenkin vaikeita; vaikeasti käännettäviä ja vaikeasti tulkittavia kuvaannollisia ilmauksia. Raamatussa on kuitenkin Jeesuksen oma, suorasanaiselta vaikuttava kertomus: Joh 8:38 Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin teette, mitä olette kuulleet omalta isältänne.” Ja sitten vielä lisää: Joh 6:62 Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!

– Todistaako tämä Joh 8:38 Jeesuksen sanoneen, että hän on ollut taivaassa Isä Jumalan luona? Johanneksen jae 6:62 on myös Jeesuksen itsensä sanoma.

Jeesus sanoi useasti, että ”Isä on minut lähettänyt”. (Johanneksen evankeliumi:5:24, 5:30, 5,36, 5:37, 6:38, 6:44, 6:57, 7:16, 7:28, 7:29, 7:33, 8:16, 8:26, 8:29, 8:42, jne.) Nämä eivät suoranaisesti todista Jeesuksen olleen taivaassa. Isä on taivaasta lähettänyt poikansa, joka on saattanut olla jo maan päällä saadessaan käskyn Isältään ryhtyä julkisesti julistamaan Jumalan valtakuntaa.

Mitä se merkitsee ja mihin se johtaa, jos teemme ankkurilauseen em. Johanneksen jakeista 8:38 ja 6:62? Se hyvinkin tarkoittaa, että Jeesus on ollut taivaassa ennen syntymistään maan päälle. Onko hän ollut taivaassa ihminen vai Jumala? Jehovan todistajat uskovat, että Jeesus oli arkkienkeli Mikael ennen kuin hän tuli Jumalan Pojaksi. Tämä mielipide ei ole saanut muualta päin kannatusta. Olisiko Jeesus ollut ihminen taivaassa? Raamattu kuitenkin puhuu, että ensimmäinen ihminen oli Adam eikä suinkaan Jeesus eikä taivaassa. Tämäkään ei kuulosta oikealta.

Jäljelle jäisi vain vaihtoehto, että Jeesus oli Jumala, Isä Jumalan Poika taivaassa. Mihin tämä ajatus johtaa? No, siihen, että koska Jumala ei voi kuolla, Jeesuksen täytyi olla maan päällä sekä Jumala että ihminen. Se tarkoittaisi, että edellä lyhyesti referoimani oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta, olisi oikein. Voisiko olla niin, että Raamattu ei kertoisi näin keskeisestä totuudesta juuri sanaakaan, vaan ihmisten olisi pitänyt keksiä tämä oppi monien vaiheiden jälkeen useamman sadan vuoden kehittelyn tuloksena?

Vai oliko hän taivaassa samalla tavoin kuin Johanneskin? Hengessä?

Entä mitä sanoo kreikankielinen alkuteksti? Tutkitaanpa tarkemmin Joh 8:38:aa. Sana ’nähdä’ horaō
1. to see with the ὁράω :eyes
2. to see with the mind, to perceive, know.
Nähdä voi muutenkin kuin normaalisti silmillään. ’Nähdä’ voi myös mielessään. Kreikankielen prepositio ‘παρά’ pará luona, kuten lauseessa ”Isän luona”: properly, near; i.e. (with genitive case) from beside (literally or figuratively). – Myös kyseisessä lauseessa prpositio ’pará luona’ voi myös liittyä kuvaannolliseen ilmaukseen.

—–

Efe 4:9 Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin?

2 Tim 1:9 hän [Jumala], joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,

Efe 1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,

Vallitseva käsitys on, että Jeesus on osa kolmiyhteistä Jumalaa. Isä Jumala ja Pyhä henki ovat kaksi muuta. He ovat Athanasioksen uskontunnustuksen mukaan kaikki tasavertaisia jumaluudessa: “Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.”

Jumalan määritelmään kuuluu, että Jumala on kaikkivaltias, kaikkitietävä, kaikkialla läsnäoleva ja ikuinen eli Jumala on aina ollut olemassa. Hänellä ei ole alkua eikä loppua. Tämän määritelmän mukaan Jeesuksen olisi pitänyt olla aina olemassa.

Näin Kristikunnasta uskoo valtaosa, ehkä peräti 99 prosenttia. Siis niistä, joilla yleensäkin on edes jokin käsitys asiasta. Miten sadasta prosentista puuttuva 1 % uskoo? Miksi se uskon vaihtoehto on oikein?

Onko Jeesus Jumala, vai onko Jeesus ihminen?

Kyllä, vastaavat vallitsevan totuuden kannattajat. Heidän mielestään Raamattu osoittaa, että Jeesus on ollut maailman alusta lähtien Jumalan sana, taivaassa Isä Jumalan helmassa. Jehova antoi pojalleen taivaassa tehtäväksi tulla maan päälle pelastamaan ihmiskunnan ja lunastamaan sen syntivelan antamalla uhriksi oman henkensä ja verensä.

Jeesus kuoli ristinpuussa ja näin lunasti omalla verellään koko ihmiskunnan syntivelan niin, ettei yksikään häneen uskova jää pelastuksen ulkopuolelle. Jeesus oli maan päällä täydellinen ihminen ja täydellinen Jumala. Oppia kehiteltiin useammalla vuosisadalla ja lopullisen muotoilun hyväksyi Khalkedonin katolinen kirkolliskokous vuonna 451. Tämän opin ovat säilyttäneet myös protestanttiset kirkot. Miksi oppia piti muotoilla useamman vuosisadan aikana? No, tietenkin siksi, ettei Raamatussa puhuta tällaisesta opista yhtään mitään.

Jeesus – ihminen

Tärkeää tietoa Jeesuksesta ihmisenä

Jeesus on ihminen, mutta hänen isänsä on Isä Jumala, Jehova, joka saattoi Pyhän hengen avulla neitsyt Marian raskaaksi. Jeesuksella oli jatkuva yhteys Isäänsä taivaassa jo pienestä pojasta lähtien. Hän oli viisas ja sai Jumalalta toimintaohjeet, kun hän aloitti kolmekymppisenä julkisen Jumalan valtakunnan saarnaamisen. Jeesus sanoikin, että kaikki oli peräisin Jumalalta, ei hänen omaa keksintöään.

Jumala antoi hänelle ikuisen elämän (Joh 5:26)

Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Jumalallahan on jo aina ollut ikuinen elämä, eikä sitä voi hänelle antaa.

Jumala antoi hänelle kaiken vallan taivaassa ja maan päällä

Matteus 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.”

Tässäkin kirjoituksessa tutkin Raamatun sanaan pohjautuen Jeesuksen olemusta, Jumala vai ihminen vai molemmat? Jumala antoi Jeesukselle ikuisen elämän. Jumala antoi Jeesukselle kaiken vallan. Antoi! Kun väitetään Jeesuksen olleen Jumala taivaassa ennen maan päälle tulemistaan, niin ajatellaanpa Jeesuksen palaamista taivaaseen; eikö hän olisikin palannut Jumalaksi mikä hän oli ollut aiemmin? Minusta se tuntuisi loogiselta. Silloin Isä Jumalan ei olisi a) tarvinnut antaa Jeesukselle ikuista elämää, koska Jumalallahan se jo on ja b) ei olisi tarvinnut antaa kaikkea valtaa; sekin Jumalalla on.

Jeesus ei ole vielä käyttänyt kaikkea hänelle annettua valtaa. Sen hän tekee, kun saapuu maan päälle toisen kerran ja perustaa Tuhatvuotisen valtakunnan. Jeesus Kristus on koko maailman kuningas ja hallitsee ensimmäisen ylösnousemuksen pyhien kanssa tuhat vuotta, jonka jälkeen tapahtuu toinen eli tuomion ylösnousemus. Kun tuomiot on jaettu, maan päällä on vain Jumalan uskollisia palvelijoita. Sitten Jeesus luovuttaa vallan takaisin Isä Jumalalle.

Jeesus on ainoa välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä

Ihminen Jeesus on ainoa välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä. 1 Tim 2:5 sanoo, että “Yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus”. Katolinen kirkko on korottanut omalla päätöksellään Jeesuksen äidin välittäjäksi. Maria on katolisille ehkä tärkeämpi välittäjä kuin Jeesus. Jeesuksen asema perustuu Raamatun sanaan, Marian asema Katolisen kirkon päätökseen. Kumpi painaa enemmän? Tämän kirjeen kirjoittaja Paavali ’tapasi’ Kristuksen hänen taivaaseen astumisensa jälkeen; Paavali oli kiivas kristittyjen vainoaja ja Kristus käännytti hänet Damaskoksen tiellä. Kun Paavali kirjoittaa, että ihminen Jeesus Kristus, on välimies Jumalan ja ihmisten välillä, Paavali on täysin ollut tietoinen Kristuksen ylösnoususta taivaaseen.

Paavali todistaa, että Jeesus on taivaassa välittäjä Jumalan ja ihmisten kesken. Ja kaiken lisäksi Paavali väittää; tämä välittäjä Jeesus on ihminen.

Jeesus kärsi ja kuoli lunastaakseen ihmiskunnan synnin orjuudesta.

Miksi on tärkeää, että Jeesus nimenomaan on ihminen?

Hebrealaiskirjeen jae 2:17 sanookin: “Sentähden piti hänen [Jeesuksen] kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.”

Kun ihminen Adam lankesi syntiin, piti toisen mutta täydellisen ihmisen (Jeesuksen) sovittaa tämä syntiinlankeemus. Näin todistaa 1 Kor 15:21 “Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.”

Heb 5:8 Ja niin hän, vaikka oli [Jumalan] Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,

“Kun oli tullut täydelliseksi”. Jeesuksen jumaluuteen uskovat yrittävät todistaa, että Jeesus oli koko ajan täydellinen; hän oli täydellinen Jumala taivaassa ja täydellinen ihminen maan päällä. Heb 5:9 kuitenkin sanoo, että “ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset.” Edellinen jae sanoo vielä, että “hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden.” On totta, että Jesus eli synnittömän elämän. Jotain jäi vielä puuttumaan, että hän olisi ollut täydellinen. Hänen piti kärsiä ja oppia kärsimyksestä. Jeesus Kristus tiesi tämän, mutta hän myös tiesi, että kärsimyksen jälkeen hänelle tulisi määrättömästi kunniaa: 1 Piet 1:11 “ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta.”

Apt 17:3 “selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus.”

1 Piet 2:19 “Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien. ”

20 “Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa.”

21 “Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä.”

1 Piet 3:18 “Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä.”

4:1 “Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä.”

Profetioita Jeesuksesta.

Jokainen meistä on tehnyt syntiä ja siten rikkonut Jumalan lakia vastaan. Jeesus kuitenkin oli synnitön ja täytti eläessään täydellisesti kaikki lain vaatimukset, ja oli siten vapaa lain tuomiosta. Ja jotta Jeesus voisi sovittaa ihmiskunnan synnit, oli hänen itsekin oltava ihminen. Jeesus pystyi tarjoamaan Jumalalle täydellisen uhrin koko ihmiskunnan vapauttamiseksi synnin palkasta, kuolemasta. “Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa” (Room 8:1).

Jeesuksen kuolinhetkellä Jerusalemin temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti; Mat 27:50 “Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. 51 Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat.” Synnin erottava väliseinä pyhän Jumalan ja syntisen ihmisen väliltä on nyt poistunut.

Heb 10:19 “… meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, 20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta.” – Esirippu temppelin kaikkein pyhimmässä osassa, jonne vain ylimmäinen pappi aikaisemmin oli päässyt kerran vuodessa, oli nyt korvattu Jeesuksen Kristuksen ruumiilla ja hänen verellään.

1 Kor 15:20 “Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
21 Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan.”

Joh 6:44 “Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
45 Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.’ Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.

Ei niin, että kaikki tulevat ilman muuta Kristuksen tykö, vaan jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut.

46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. 47 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.

Jae 46 kirvoittaa sen kaltaisia kommentteja, että koska kukaan tavallinen ihminen ei ole Jumalasta ja Jeesus taas on Jumalan ainosyntyinen poika, ja hän sanoo nähneensä Jumalan, Jeesuksen täytyy olla Jumala. Onko Jeesuksen täytynyt olla taivaassa nähdäkseen Jumalan? Tämä on luonnollisesti ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto. On myös mahdollista, että Jeesus on nähnyt Jumalan hengessä. Jeesuksen ja Jumalan vuoropuheluunon voinut sisältyä Jumalan näyttäytyminen Pojalleen. Mikään Raamatun kohta ei tätä vahvista, joten se on taholtani vain spekulaatiota.

Monet eivät usko edes minkään todistuksen perusteella, että Jeesus on Jumala ja on sovittanut maailman synnit. Jeesus on sovittanut maailman synnit, se on totta. Jeesus kuitenkin oli ihminen, kun hänet ristiinnaulittiin. Kun Jeesus nousi Jumalan herättämänä kuolleista, hän nousi ihmisenä, mutta henkiruumiissa. Sellaisessa ruumiissa muutkin ihmiset nousevat kuolleista viimeiselle tuomiolle. Ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset eivät nouse tuomiolle, vaan he ovat Kristuksen kanssahallitsijoita ja pappeja.

Kristus nousi taivaaseen ihmisenä ja on taivaassakin ihminen, ainoa välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä. Apostoli Paavali kirjoitti näin kirjeessään 1 Tim 2:5. Miksi ei Jeesus Kristus olisi Jumala? Eikö Raamattu sanokin, että Jeesus on Jumala? Ei sano. Hän on Jumalan poika, jolle Isä Jumala antoi ikuisen elämän ja kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin. Kristuksesta voitaisiin kyllä täydellä syyllä sanoa, että hänellä on Jumalallinen valta, sama valta kuin Isällä.

Oliko Jeesus ihminen vai Jumala lunastaessaan ihmiskunnan syntivelan? Jotkut sanovat, että hänen täytyi olla Jumala kelvatakseen tähän tehtävään. Toiset sanovat, että hänen täytyi olla täysin synnitön ihminen pelastaakseen ihmiskunnan sen ensimmäisten ihmisten aikaansaamasta synnistä.

Mitä Raamattu sanoo? Jo 700 vuotta sitten profeetta Jesaja sanoi ennustaen:

Jes 53:3 “Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.”

Jesajakin sanoi Jeesukseen olleen ihmisten hylkäämä, halveksittu mies. Jeesuksen kuoleman myötä lain kirous lakkasi olemasta voimassa: “Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa” (Room 8:1).

Jesaja näkee Kristuksen jo 700 vuotta aiemmin näyssä; Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies… Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi… Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

Sovitus edellyttää veriuhria

Vanhan Testamentin aikoina Jumala antoi ihmisille mahdollisuuden saada syntinsä anteeksi: Kerran vuodessa ylimmäinen pappi meni kaikkein pyhimpään uhraamaan huolellisesti valitun, virheettömän eläinuhrin, jonka veri toi sovituksen Israelin kansalle. Puhtaan uhrin veren kautta synnin velka tuli maksetuksi. Kyse ei ollut verestä sinänsä; 3 Moos 17:11 selittää miksi veri oli sovituksessa olennaisen tärkeä: “Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu [elämä, elämän voima] on siinä. 12 Sentähden minä olen sanonut israelilaisille: Älköön kukaan teistä syökö verta; älköön myöskään muukalainen, joka asuu teidän keskellänne, syökö verta.” – Seuraavassa jakeessa käsketään veren laskeminen maahan tapetusta eläimestä. Kun ruokaa koskevia määräyksiä lievennettiin Jeesuksen aikoina, tämä kielto jäi edelleen voimaan.

Myös UT:n Hebrealaiskirje 9:22 sanoo “Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.” – Jeesus Kristus uhrasi verensä eli elämänsä ihmiskunnan pysyväksi lunastukseksi. Sitä uhria ei tarvitse uusia, koska uhri oli täysin puhdas ja synnitön.

Joh 3:16 “Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.”

Miksi pelastus vaati, että Jeesuksen täytyi kärsiä ja kuolla?

Jumalan säätämän lain mukaan “Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room 6:23) Eikö Jumala olisi voinut vain peruuttaa ihmiskunnan kuolemantuomion, varsinkin kun hänen poikansa Jeesus Kristus tuli maan päälle ja muodosti Uuden liiton? Mitä tämä Raamatun jae oikein tarkoittaa? Kaikkihan kuolevat, vanhurskaatkin. Tässä kuolema varmaankin tarkoittaa ”toista kuolema”. Entä synti, millaista syntiä tarkoitetaan? Kaikki synnit ovat anteeksiannettavissa, jos niitä katuu ja pyytää anteeksiantoa. Pienet synnit, joita jokainen on tehnyt, eivät varmaankaan ole niitä, jotka tuovat ”toisen kuoleman”. Eikö Jumala voinut vain antaa syntejä anteeksi?

Jumala sanoi selvästi Adamille, että rangaistus kielletystä puusta syömiselle oli, että “sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” (1 Moos 2:17)

Jumala karkotti Adamin ja Eevan Paratiisista ja samalla ihmiskunta alkoi hitaasti kuolla. Jumalan rangaistus kuolema siirtyi heidän jälkipolvilleen. Sitä tarkoitti Roomalaiskirjeen lause “synnin palkka on kuolema”. Lause kuitenkin jatkuu: “mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Vaikka syntiset ihmiset ansaitsevat kuolemanrangaistuksen, Jumala osoitti heitä kohtaan armoaan: Efe 1:7 “jossa meillä on lunastus hänen [Kristuksen] veren kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.

Jeesus oli Jumalan poika, mutta hän (Fil 2:7) “tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen.”

Jeesus tiesi olevansa Jumalan poika, mutta hän ei katsonut saaliikseen… Jeesus sanoikin Mat 11:29 “Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.”

Jesaja näkee ennekuvassaan tulevan Jeesuksen: Jes 53:2 “Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.” – Meidän kuvamme Jeesuksesta on muodostunut suurelta osin alttaritaulujen ja muiden taideteosten kuvaamasta Jeesuksesta. Niissä Jeesus esitetään kookkaana, pitkätukkaisena eurooppalaispiirteisenä. Jesajan kuva on toisenlainen. Jeesus oli kuin kuka hyvänsä sen ajan ihminen. Paavalikin katsoo, ettei miehen sovi olla pitkätukkainen, paitsi jos oli tehnyt nasiirilupauksen.

Kun Kristus oli tullut täydelliseksi…

Heb 2:10 “Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon [Jumalan] lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.”

Heb 5:7 “Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.
8 Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,
9 ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden [pelastuksen] aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset,
10 hän, jota Jumala nimittää ”ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan.”

“Kun oli tullut täydelliseksi”. Valtauskonnot yrittävät todistaa, että Jeesus oli koko ajan täydellinen. Hän oli täydellinen Jumala taivaassa ja täydellinen ihminen Valittujen maan päällä. Heb 5:9 kuitenkin sanoo, että ”kun hän oli tullut täydelliseksi kärsimyksensä jälkeen.

Mitä tarkoittaa kuuliaisuus? ὑπακοή hypakoḗ, from G5219; attentive hearkening, i.e. (by implication) compliance or submission:—obedience, (make) obedient, obey(-ing). Sen toinen merkitys on tottelevaisuus, engl. obedience

Kristus oli täydellinen ihminen siinä mielessä, että hän oli täysin synnitön. Minkä takia Raamattu sanoo, että ”kun hän oli tullut täydelliseksi”? Mitä vielä puuttui täydellisestä täydellisyydestä? Hänen piti vielä oppia kuuliaisuutta. Sen hän saavutti kärsimyksensä kautta. Siten hänestä tuli kuten Heprealaiskirje kertoo: 2:10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi. KJV: to make the captain of their salvation perfect through sufferings. Päämies: ἀρχηγός archēgos; the chief leader, prince.

Heb 2:17 “Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. 18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.”

Heb 4:15 “Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.”

Jeesus oppi kuuliaisuuden, koska hänellä oli ihmisenä oma tahto, tai synti lihassa, ja hän tuli kiusatuksi. Hän oppi kieltämään itsensä, “ottamaan ristinsä” ja viemään sen kuolemaan. Sen seurauksena hän ei koskaan tehnyt syntiä. Huomattavaa on, että kärsimyksen ja kuuliaisuuden oppimisen kautta hän tuli täydelliseksi.

Mat 27:46 “Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: ”Eeli, Eeli, lama sabaktani?” Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Hän ei vain kuollut fyysistä kuolemaa, vaan hän koki epätoivon, epäilyn että Jumala oli hylännyt hänet, kun hän riippui ristillä.”

Kun Jeesus kuoli ristillä, hän huusi: “Se on täytetty!” Jeesuksen kuollessa repesi temppelin esirippu ylhäältä alas. Temppelin esiripun repeäminen on vertauskuva siitä, että Jumala ei enää tarvinnut papin uhrausta. Eläinuhrit oli uhrattu, enää niille ei ollut tarvetta. Kristus Jeesus oli antanut kaikkien syntisten puolesta ikuisesti riittävän uhrin. Jeesus oli voittanut saatanan, joka oli kuoleman herra. Jumala herätti Jeesuksen kuolleista kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua. VT:n aikoina ylipappi uhrasi eläimen kerran vuodessa kansan syntien anteeksi saamiseksi. Kristus antoi oman viattoman verensä uhriksi, jota ei tarvitse uudistaa. Se lunastusuhri on voimassa kaiken aikaa, joka päivä.

Jeesuksen tarkoitus oli kaikkien ihmisten syntien sovitus. Hän antoi opetuslapsilleen lähetyskäskyn saada lisää opetuslapsia, jotka seuraisivat häntä. Jeesus sanoikin: “Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua” (Luuk. 9:23). Seuraamalla Jeesuksen esimerkkiä, voimme päästä osallisiksi yhtenä jäsenenä Kristuksen ’ruumiissa’. 1 Kor 12:12 “Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; 13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.”

1 Piet. 4:1-2 “Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä – 2 ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.”

Gal 5:24 “Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. 25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. Room. 8:13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.”

’Valittujen’ ihmisten kärsimykset

Valitut: 1 Kor 11:32 “mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. ” – Tässä on epäonnistuttu kääntämisessä.

Kun meitä tuomitaan, olisi parempi kääntää; kun meidät valitaan

κρίνω krínō, (G2919)
1. to separate, put asunder, to pick out, select, choose
properly, to distinguish, i.e. decide (mentally or judicially); by implication, to try, condemn, punish:—avenge, conclude, condemn, damn, decree, determine, esteem, judge, go to (sue at the) law, ordain, call in question, sentence to, think.

Siis: Kun meidät valitaan (κρίνω), niin Jumala kurittaa (παιδεύω )meitä, ettei meitä maailman kanssa tuomittaisi.

παιδεύω paideúō, from G3816; to train up a child, i.e. educate, or (by implication), discipline (by punishment):—chasten(-ise), instruct, learn, teach.

Miksi ihmistenkin pitää kärsiä? Eikö riittäisi, että Kristus kärsi ja kuoli meidän puolestamme? Room. 8:17 “Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.” 1 Piet. 4:13 “vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita.” Fil 3:10 “tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta.” – Näin kirjoittivat apostolit, joista useimmat kokivat samankaltaiset kuoleman kuin Kristuskin. Heidän jälkeensä uskovia vainottiin ja tapettiin ja Raamatun mukaan myös tulevina aikoina tapahtuu näin. Jeesuksen seuraajat kokevat kuitenkin erityisesti Jumalan kuritusta, eikä uskon vainoa. Jumala kurittaa omiaan pois synnistä, 11:32 … ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. – ’Maailman kanssa’ tarkoittaa viimeistä ylösnousemusta, jolloin koko maailma tuomitaan. Kadotukseen voivat joutua ne, joita Jumala ei ole kurituksella ohjannut pois synnistä. Ne, joita Jumala on rakastanut ja jotka hän on valinnut jo silloin kun hän vasta suunnitteli maailman luomista, hän on myös kurittanut ja näin varmistanut, että he ovat kelvollisia myös ensimmäiseen ylösnousemukseen ja hallitsemaan yhdessä Kristuksen kanssa.

Jeesuksen uskottiin tulevan myös Israelin kuninkaaksi, vaikka hän itse ei antanut mitään aihetta uskoa hänellä olevan tällaisia pyrkimyksiä (Joh 1:49). Apostolit elättelivät tällaisia toiveita maallisesta kuninkaasta, joka ajaisi pois roomalaiset valloittajat. Kristuksen ylösnousemisen jälkeen, lähellä hänen taivaaseen astumistumistaan, Jeesus kehotti heitä odottamaan Jerusalemissa. Apt 1:4 “Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. 1:6 Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ”Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?” – “Israelille valtakunnan”, kysyivät opetuslapset häneltä. Eivätkö he vieläkään ymmärtäneet, että Jumalan valtakunta kuului kaikille kansoille?

Olemmeko me Jumalan lapsia?

Joh. 1:12 “Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.”

Gal. 3:26 “Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.”
Gal. 4:6 “Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!”

1 Joh 3:1 “Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.”

Uskovat ovat Jumalan lapsia, joita Kristus kutsuu veljikseen. Heb 2:11 “Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi [ja sisriksi].”

Jumalan lapsina ja Kristuksen veljinä, ihmisiä uskon myötä odottaa Jumalan paratiisissa suuri tulevaisuus Jumalan työtovereina. Minkälaisia työtehtäviä Jumala antaa, jää nähtäväksi. Ihmisillä on kuitenkin käytettävissään mahtavat voimat, kuten Kristus osoitti kertoessaan uskon voimasta. Mat 17:20 Niin hän sanoi heille: “Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta.” Ja myös Luuk. 17:6 Niin Herra sanoi: “Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: ’Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen’, ja se tottelisi teitä.”

Me olemme Jumalan lapsia ja Kristuksen veljiä

Monet Raamatun jakeet todistavat, että kaikki uskovat ovat Jumalan lapsia. Jeesuskin on Jumalan lapsi, vieläpä niin, että hän syntyi Jumalan poikana Pyhän hengen ’varjostettua’ juutalaisen neitsyen Marian. Monet jakeet todistavat lisäksi, että Jeesuskin tunnustaa uskovat omiksi veljikseen ja sisarikseen.

Luuk 20:35 “Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle. 36 Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.”

Joh 1:12 “Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän [Kristus] antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.”

1 Joh 3:1 “Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä. 2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.”

Room “8:14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”
16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. ”

… ja Kristuksen veljiä

Uskovat ovat Jumalan lapsia, joita Kristus kutsuu veljikseen. Heb 2:11 “Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi. Myös Mat 12:50 vahvistaa saman: ”Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

Meistä tulee ylösnousemuksessa Jeesuksen veljiä, ja me saamme osan jumalallisesta luonnosta!

2 Piet 1:2-4 “Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. 3 Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.”

Jumalan lapsina ja Kristuksen veljinä, ihmisiä uskon myötä odottaa Jumalan paratiisissa suuri tulevaisuus Jumalan työtovereina. Minkälaisia työtehtäviä Jumala antaa, jää nähtäväksi. Ihmisillä on kuitenkin käytettävissään mahtavat voimat, kuten Kristus osoitti kertoessaan uskon voimasta. Mat 17:20 Niin hän sanoi heille: “Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta.” Ja myös Luuk. 17:6 Niin Herra sanoi: “Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: ’Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen’, ja se tottelisi teitä.”

Kuolemallaan hän sovitti ne, jotka uskovat häneen ja Jumalaan. Voittamalla synnin Jeesus voitti kuoleman. Saatana ei enää ole kuoleman valtias. Elämänsä ja kuolemansa kautta hän antoi meille mahdollisuuden ikuiseen elämään. Niitä, jotka seuraavat häntä, hän ei häpeä kutsua veljikseen!

Oliko Jumala epäonnistunut ihmisen luomisessa? Ihminen ei ollut kestävällä tavalla täydellinen, koska saatana pääsi näin helposti tuhoamaan Jumalan ja ihmisen välisen suhteen? Entä jos Jumala olisi hävittänyt pahan eli saatanan heti kun se pahuus ilmeni? Miksi Jumala on antanut ajan kulua poistamatta pahaa luotaan? Tarvittiin uhri, jollaiseksi vain Jumalan poika oli riittävä. Ihmisten on myös kärsittävä ja opittava tottelevaisuuteen (kuuliaisuuteen). Jeesuksen uhrista pääsevät ensimmäisenä osalliseksi ensimmäisen ylösnousemuksen valitut. Entä muitten syntisten ihmisten kohtalo? Onko ratkaisu Jumalan puhdistavan tulen käsittely. Vaiko annihilaatio suurille syntisille?

Jumalan ikuisuus: Kuvittelen ikuisuuden ajan ympyränä, jossa ei ole alkua eikä loppua. Jumala liikkuu siinä edes takaisin. Muutoin ikuisuutta en pysty käsittämään.

Jumalan suunnitelma ennen maailman perustamista

Nykyajan tiede arvioi maailman iäksi noin 14 miljardia vuotta. Raamatun mukaan Jumala on yksin luonut kaiken etukäteen tekemänsä suunnitelman mukaisesti. Koska Jumala on kaikkitietävä, se tarkoittaa, että Jumala jo etukäteen tiesi mitä luomakunnassa tulee tapahtumaan. Hän päätti, että hänen poikansa tulisi pelastamaan ihmiskunnan sekä johtamaan apulaistensa kanssa Jumalan valtakuntaa maan päällä. Apulaisetkin Jumala oli valinnut etukäteen.

Miika 5:1 kertoi jo Vanhassa Testamentissa oman poikansa tulemisesta ja syntymisestä Beetlememissä: “Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.” – Jumala näki poikansa tulevan maailman ja Tuhatvuotisen valtakunnan kuninkaana, koko maailman herrana. Näin ollen on oikein sanoa, että Jeesuksen kirkkaus oli Isä Jumalan mielessä ja suunnitelmissa jo ennen maailman perustamista. Johannes sanookin 17:5 “Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.” CLV And now glorify Thou Me, Father, with Thyself, with the glory which I had before the world is with Thee.”

Paavali kirjoittaa:

Efe 1:4 “niinkuin hän [Jumala] ennen maailman perustamista oli hänessä [Kristuksessa] valinnut meidät [Paavalin ja Efesossa olevat uskovat] olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,”

2 Tim 1:9 “hän [Jumala], joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja.”

Yllä olevista Paavalin kirjoittamista Raamatun jakeista käy ilmi, että Jumala oli valinnut ennen maailman perustamista Paavalin ja Efesossa olevat uskovat pyhät. Kirjeestä Timoteukselle ilmenee, että Jumala on pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella armonsa mukaan, joka ”meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja”.

’Ennen maailman perustamista’ ja ’ennen ikuisia aikoja’ ovat samoja sanontoja, mitä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta ja joilla todistetaan Jeesuksen Kristuksen olleet Jumalan luona ennen maailman perustamista. Kaikki ymmärrämme, ettei Paavali ja Efesossa olevat uskovat olleet olemassa ennen maailman perustamista. He olivat, samoin kuin Jumalan poika Jeesus Kristus oli olemassa, Jumalan ajatuksissa ja hänen suunnitelmassaan jo ennen kuin Jumala oli luonut maailmaa.

Joh 17:24 “Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.” CLV: Father, those whom Thou hast given Me, I will that, where I am, they also may be with Me, that they may be beholding My glory which Thou has given Me, for Thou lovest Me before the disruption of the world.”

Room 8:29 “Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; 30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.”

Efe 5:27 “saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.”

Kol 1:22 “Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä.”

2 Tes 2:13 “Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.”

2 Tim 1:9 “hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja.” CLV: Who saves us and calls us with a holy calling, not in accord with our acts, but in accord with His own purpose and the grace which is given to us in Christ Jesus before times eonian,

Room 8:30 “mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut. CLV Now whom He designates beforehand, these He calls also, and whom He calls, these He justifies also; now whom He justifies, these He glorifies also.”

1 Kor 2:7 “vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme.” CLV: but we are speaking God’s wisdom in a secret, wisdom which has been concealed, which God designates before – before the eons, for our glory,

Tässä ilmenee Jumalan ennakkosuunnitelma, jonka Jumala on tehnyt jo ennen maailmanaikoja ja salannut aina Jeesuksen tuloon saakka.

Raamattu puhuu edeltätietämisestä (-määräämisestä), joka koskee aikaa ennen maailman perustamista. Kristuksen sanotaan olleen Jumalan tykönä kirkastettuna jo ennen maailman olemassaoloa. Kirkkaus tarkoittaa Jeesuksesta kyseenollen Messiaan kuninkaallista majesteettisuutta, jonka Jumalan sanotaan antaneen Kristukselle. Johannes 17:5 tosin kertoo Kristuksen todenneen, että hänellä jo oli kirkkaus Jumalan luona ennen kuin maailma olikaan.

Tällainen majesteetillinen kirkkaus ei oikein sovi tähänastisten käännösten kuvaukseen siitä, kun Jeesus pienenä lapsena leikki Jumalan luona taivaassa. San 8:30 “silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin; 31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.” Toinen käännösvaihtoehto on ’Jumalan rakennusmestarina’. Huomaatte varmaan millaisia käännösvaikeuksia kohtaamme vanhoissa teksteissä.

Ensin pitäisi osata erottaa kuvaannollinen ilmaus kirjallisesta. Luulenpa, että nämä ovat mitä suurimmassa määrin kuvaannollisia ilmauksia – Jeesuslapsi “leikitsemässä Isänsä luona maanpiirin päällä.” Näen tässä Jumalan suunnitelman ja poikansa Jeesuksen sitä toteuttamassa. CLV: Prov 8:30-31 Then I was beside Him as His foster child, And I was filled with bliss day by day, Gamboling before Him all the time, Gamboling in the habitance of His earth, And my bliss was in the sons of humanity.”

Strong’s lisää määritelmien joukkoon myös sen ihmisten tulevaisuutta kuvaavan olotilan, kirkkauden, jonka uskovat ihmiset saavuttavat Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä. Dan 12:3 Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti. Matteus puolestaan kuvaa näin: 13:43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.

1 Pietarin kirje:
1:20 hänen, joka tosin oli edeltätiedetty (foreknown) jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, 1:21 jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan. CLV: foreknown, indeed, before the disruption of the world, yet manifested in the last times because of you, who through Him are believing in God,

Johanneksen evankeliumi:
17:5 Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan. CLV: And now glorify Thou Me, Father, with Thyself, with the glory which I had before the world is with Thee.”

Jeesus sanoo, että hänellä oli kirkkaus; a thing belonging to Christ, Strong’s mukaan:
1. the kingly majesty of the Messiah
2. the absolutely perfect inward or personal excellency of Christ; the majesty
a most glorious condition, most exalted state
1. of that condition with God the Father in heaven to which Christ was raised after he had achieved his work on earth
2. the glorious condition of blessedness into which is appointed and promised that true Christians shall enter after their Saviour’s return from heaven
Jumala ei pelkästään luonut tätä suurta ja ihmeellistä maailmaa, jossa olemme ja elämme. Luomiseen kuului suunnitelma, joka oli tehty jo ennen kuin luominen edes alkoi. Kaikkitietävänä Jumala näki mitä hänen luomakunnassaan tulee tapahtumaan. Hän myös valitsi ihmiskunnasta ne, jotka tulisivat toteuttamaan hänen suunnitelmansa.

Miika 5:1 kertoi jo Vanhan Testamentin puolella Jumalan pojan tulemisesta ja syntymisestä Beetlememissä: ”Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.” – Jumala näki poikansa tulevan maailman ja Tuhatvuotisen valtakunnan kuninkaana, koko maailman herrana. Näin ollen on oikein sanoa, että Jeesuksen kirkkaus oli Isä Jumalan mielessä ja suunnitelmissa jo ennen maailman perustamista. Johannes sanookin 17:5 ” Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.”

Jumalan suunnitelma ei rajoittunut pelkästään poikansa Jeesuksen tulevan roolin näkemiseen. Paavali kirjoittaa:

Efe 1:4 ”niinkuin hän [Jumala] ennen maailman perustamista oli hänessä [Kristuksessa] valinnut meidät [Paavalin ja Efesossa olevat uskovat] olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,”

2 Tim 1:9 hän [Jumala], joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,

Yllä olevista Paavalin kirjoittamista Raamatun jakeista käy ilmi, että Jumala oli valinnut ennen maailman perustamista Paavalin ja Efesossa olevat uskovat pyhät. Kirjeestä Timoteukselle ilmenee, että Jumala on pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella armonsa mukaan, joka ”meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja”.

’Ennen maailman perustamista’ ja ’ennen ikuisia aikoja’ ovat samoja sanontoja, mitä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta ja joilla todistetaan Jeesuksen Kristuksen olleet Jumalan luona ennen maailman perustamista. Kaikki ymmärrämme, ettei Paavali ja Efesossa olevat uskovat olleet olemassa ennen maailman perustamista. He olivat, samoin kuin Jumalan poika Jeesus Kristus oli olemassa, Jumalan ajatuksissa ja hänen suunnitelmassaan jo ennen kuin Jumala oli luonut maailmaa.

Raamattu ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa. Kysymys on siitä, miten tulkitsemme Raamattua ja sen vaikeita jakeita.

Jeesus ei ollut maan päällä itsenäinen toimija. Isä Jumala oli lähettänyt hänet suorittamaan tehtävää. Jeesus sai toimintaohjeet Jumalalta; Jumala kertoi mitä hänen on sanottava ja mitä tehtävä. Jeesus ei ollut Jumala, vaan ihminen.
Ihminen – Jumal’olento
Ihmisen luominen jumalolennoksi

… sinä teit hänestä lähes jumal’olennon (Psa 8:6)

1 Moos 2:7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu [nefesh]

1 Kor 15:45 Niin on myös kirjoitettu: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu”; viimeisestä Aadamista [Kristuksesta] tuli eläväksitekevä henki

Adam ja Eeva asustivat paratiisissa. Sen toki kaikki tietävät. Millaisiksi Jumala loi heidät? Tavallisiksi ihmisiksikö? Ei, he olivat lähes jumal’olentoja. Jumala loi heidät omaksi kuvakseen. Jumala sanoo 1 Moos 1:27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Edellisessä jakeessa Jumala sanoo vielä: … ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme. Ei siis mikään ihme, että Raamatussa sanotaan ihmistä ”lähes jumal’olennoksi”.

Sakarja: 12:1 Ennustus, Herran sana Israelista. Näin sanoo Herra, joka on jännittänyt taivaan ja perustanut maan ja joka on luonut ihmisen hengen hänen sisimpäänsä:  2 Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri, ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä.

12:8 Sinä päivänä on Herra suojaava Jerusalemin asukkaita; ja kompastuvainen heidän seassansa on sinä päivänä oleva niinkuin Daavid, ja Daavidin suku on oleva niinkuin jumal’olento, niinkuin Herran enkeli heidän edessänsä.

Ihmisestä voimme lukea lisää Psalmista 8:

8:4 Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,
5 niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?
6 Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal’olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella;
7 panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle:
8 lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet,
9 taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee.
10 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!

Kun Raamatussa puhutaan ihmisestä, käytetään tilanteen mukaan sanoja henki, sielu, ruumis, liha, sydän. Kun Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, tarkoitetaan ihmisellä koko ihmistä, ei pelkästään nk. sisäistä ihmistä (henki, sielu, sydän). Henki, sielu ja ruumis kuvaavat ihmistä eri puolilta, mutta useinkin sanat ovat valittu tavalla, jota ei aina osaa selittää.



Sielu (nefesh) ja henki (ruach)

Onko sielu kuolematon?

Käsitteeseen sielu yhdistyy useampi eri sana. Tutkinkin sielua Raamattun esimerkkijakeiden avulla. Aloitan heti Raamatun ensimmäisestä kirjasta ja ihmisen luomisesta. Jumala sanoi… ja puhalsi ihmiseen… näin ihmisestä tuli elävä sielu (nefesh). Kun Raamattu sanoo, että ihmisestä tuli, se tarkoittaa, että ihminen itse on sielu. Sana sielu on eräissä käännöksissä käännettu ‘elävä olento’ ja se onkin aivan oikein. Tulevista esimerkeistä näemme, että sanalla sielu on useita merkityksiä. Sana esiintyy satoja kertoja niin Vanhan Testamentin kuin uudenkin puolella.

Gotquestions.org: Kysymys: Onko ihmisen sielu kuolevainen vai iankaikkinen? Vastaus: ”On ilmiselvää, että ihmisen sielu on iankaikkinen. Tämä ilmenee selvästi monista Uuden ja Vanhan testamentin kohdista: Ps. 22:26; 23:6; 49:7-9; Saarn. 12:7; Jeesus myös opetti eräiden päätyvän ”…iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään” (Matt. 25:46). Näin sanoo myös Daniel 12:2 ”Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset ikuiseen elämään, toiset häpeään ja ikuiseen kauhuun.” Samaa kreikankielistä sanaa käytetään viittaamaan ”rangaistuksen” ja ”elämän” kestoon ja näin ollen on selvää, että sekä vanhurskailla että jumalattomilla on iankaikkinen kuolematon sielu”.

”Nämä” eli tuomion saaneet ihmiset menevät, näin monet uskovat, iankaikkiseen rangaistukseen. Kun kuolleet nousevat ylösnousemuksessa saadakseen viimeisen tuomionsa, varmaankin tuomituilla on rangaistuksessa tallella ajatuksensa ja tunteva mielensä. Jos tuomio on iankaikkinen, niin varmaankin tuomittujen ymmärrys rangaistuksessa säilyy koko ajan. Tuomitut myös muistavat elämänsä aikana tekemänsä niin hyvät kuin pahatkin teot. Siinä mielessä sielu eli ihmisen mieli ja ajatukset ovat tallessa kuoleman ajan ylikin. Kun ihminen saa viimeisellä tuomiolla rangaistuksen, on hänen muistettava kaikki tekemisensä, nekin, jotka ovat unohtuneet muistin syövereihin. Eihän hän muuten ymmärtäisi mistä hänet tuomitaan. Ehkäpä rangaistuksen sovittaminen merkitsee, että ihminen saa unohtaa pahat tekonsa ja saa näin rauhan sieluunsa eli mieleensä.

Mitä sanoja on käytetty Raamatussa kuvaamaan sielua?

Strong’s G5590 ψυχή psychē: soul (58x), life (40x), mind (3x), heart (1x), heartily (with G1537) (1x), not translated (2x). Textus Receptus Occurrences — 105x in 13 unique form(s). ’Psychē’ voidaan siis kääntää sielun lisäksi sanoilla: elämä, mieli, ajatukset, muistot

ψυχή psychḗ, from G5594; breath, i.e. (by implication) spirit, abstractly or concretely (the animal sentient principle only; thus distinguished on the one hand from G4151, which is the rational and immortal soul; and on the other from G2222, which is mere vitality, even of plants: these terms thus exactly correspond respectively to the Hebrew H5315, H7307 and H2416):—heart (+ -ily), life, mind, soul, + us, + you.

Sielussa ’asuu’ tunteita, haluja niin myönteisiä kuin vastenmielisiäkin. Sielu nähdään ikään kuin Jumalan työkaluna, joka on moraalinen olento tavoitteena iankaikkinen elämä. Sielu ei ole osa ruumista eikä se ruumiin tavoin häviä kuolemassa. Samoilla linjoilla on gotquestions.org, jonka käsityksen mukaan ”on selvää, että sekä vanhurskailla että jumalattomilla on iankaikkinen kuolematon sielu”. Vuosia sitten, kun aloin tutkia uskon asioita, olin sitä mieltä, että henki (spirit, pneuma) on ihmiselle tärkein, ruumiilla ei ole merkitystä ja sielun sisältämät ajatukset, muistot ja tuntemukset vain häviävät ihmisen kuollessa. Tässä artikkelissa kerron onko käsitykseni yhtään muuttunut vuosien saatossa.

Sielun poistuminen kuolemassa on kielikuva, sillä sielu ei jatka olemassaoloaan riippumattomana ruumiista, vaan kuolee sen mukana. Yksikään raamatunjae ei kerro, että ’sielu’ eroaisi ruumiista kuoleman hetkellä. Hes 18:4 ja 19 ”Se sielu [ihminen], joka syntiä tekee – sen on kuoltava.”

Vanhasta Testamentista löytyy paljon jakeita sielusta. Raamattu puhuu sielun ’säästämisestä’ ja ’pelastamisesta’ kuolemasta. Psa 78:50 Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan. Psa 116:8 1 Moos 37:21 ”Älkäämme lyökö häntä [nakah nephesh] kuoliaaksi.” 4 Moos 35:11 … Niihin paetkoon tappaja, joka tapaturmaisesti on jonkun [nakah nephesh] surmannut. Job 36:14 ”Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu …” Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta. Myös Jaak 5:20 ”joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden”.

On sanottu, että ’Kuolemattoman sielun’ käsite kuuluu vanhaan kreikkalaiseen filosofiaan, ei Raamattuun.”

Olen myös tutkinut tuomioiden ikuisuutta; jos tuomiot eivät olisikaan ikuisen ikuisia, silloin rangaistukset olisivat ihmistä muuttavia ja kehittäviä. Tätä pohdiskelen viimeisessä luvussa.

Lähdetäänpä selvittämään sielun olemusta ja mitä Raamattu sanoo sielusta.

1 Moos 2:7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.

Sielu, hepr. nefesh, tarkoittaa elävää olentoa, elämää, elämänvoimaa tms. Tätä tarkoittaa Mooses sanoessaan ”niin ihmisestä tuli elävä olento”. Kun Jumala oli puhaltanut luomansa, mutta vielä elottoman ihmisruumiin sieraimiin elämän hengen (ruach, elämänvoiman), niin ihmisestä tuli elävä sielu (nefesh). Katsotaan toinen esimerkki. 2 Moos 21:22 J”os miehet tappelevat keskenänsä ja … mutta vahinkoa ei tapahdu, … 23 Mutta jos vahinko tapahtuu, niin annettakoon henki hengestä,” Tässä henki ei olekaan ruach, vaan nefesh. Ihminen on elävä sielu, mutta ihmisellä on henki.

Eläimilläkin on henki, mutta eläimen kuollessa sen henki laskeutuu maahan kun taas ihmisen henki nousee ylös Jumalan luokse. Henki, jonka Jumala on antanut ihmiselle, merkitsee, että ihminen on täysin riippuvainen Jumalasta. Jumala, joka antoi ihmiselle elämän hengen, voi sen myös ottaa pois.

Nyt seuraa yllättävä tieto: eläimetkin ovat sieluja! Raamatun luomiskertomuksessa kuvaillaan: 1 Moos 1:20 Ja Jumala sanoi: ”Viliskööt vedet eläviä olentoja [nephesh נֶפֶשׁ], ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla.” 1:24 Ja Jumala sanoi: ”Tuottakoon maa elävät olennot [nephesh נֶפֶשׁ], kunkin lajinsa mukaan. Tämän raamatunkohdan mukaan kalat, kotieläimet ja villieläimet ovat kaikki ”sieluja” nefesh. ’Sielun’ tilalla käytetään nykyisin ilmaisua ’eläviä olentoja’ ja sitähän sana nefesh tai psyche merkitseekin. Eläimiä sanotaan sieluiksi (nefesh) 1 Moos 9:10:ssä, 3 Moos 11:46:ssa ja 4 Moos 31:28:ssa.

Paitsi elävää olentoa sana ”sielu” tarkoittaa myös ihmisen elämää. Jumala sanoi Moosekselle 2 Moos 4:19: ” … kaikki ne ovat kuolleet, jotka väijyivät sinun henkeäsi [nefesh]. Kun varhaisempina aikoina Raakel synnytti poikaansa Benjaminia, ”hänen sielunsa oli lähtemäisillään – sillä hän kuoli”. (1 Moos 35:18–19). Jeesus puolestaan sanoi: Joh 10:11 ”Minä olen se hyvä paimen; hyvä paimen antaa sielunsa lampaiden puolesta.” Jeesus antoi elämänsä [eli sielunsa] lunnaiksi ihmiskunnan puolesta. ”Sielu” viittaa näissä raamatunjakeissa selvästikin ihmisen elämään. Lisää esimerkkejä: 1 Kun 17:22 ”Ja Herra kuuli Eliaa, ja pojan sielu tuli häneen takaisin, ja hän virkosi henkiin”. Mat 10:39 Joka löytää elämänsä [psychē], kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä [psychē] minun tähteni, hän löytää sen. Joh 15:13 Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä [psychē ] ystäväinsä edestä. Apt 20:10 … ”Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki” [psychē ].

Psa 33:6 ”Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä”. Jumalan hengestä sanotaan, että se on Hänen toimiva voimansa. Psalmin mukaan Jumala on luonut taivaan joukot (enkelit) henkensä voimalla.

Elämällä tarkoitetaan Raamatussa erityisesti ikuista elämää. Sellaista, johon toisella kuolemalla ei ole enää valtaa. Ensimmäisessä ylösnousemuksessa, siihen osallistuvat uskovat, saavat ikuisen elämän. Muut ihmiset, jotka saavat ikuisen elämän, saavat sen vasta tuhannen vuoden kuluttua ns. tuomion ylösnousemuksessa. 1 Tim 6:16 ”jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä – hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.”

Jumalalla on aina ollut elämä. Kristuksella on elämä, koska Jumala on sen antanut hänelle (Joh 5:26). Kenelläkään muulla ei ole elämää. Sen voi saavuttaa vasta ylösnousemusta seuraavan tuomion jälkeen.

Miten henki (ruach, pneûma) ja sielu (psychḗ) eroavat toisistaan?

Henkiä on erilaisia. On Jumalan Pyhä Henki, Kristuksen henki, ihmisen henki. Kaikilla ihmisillä on ihmisen henki, mutta kaikilla ei ole Jumalan henkeä. Jos me saamme Jumalan henkeä itsellemme, me saamme samalla Hengen hedelmiä: Gal 5:22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Ilmestyskirjassa kerrotaan kuinka niille ihmisille, joissa on Jumalan henkeä, enkelit antavat lopun aikana Jumalan sinetin osoitukseksi, että nämä kuuluvat Jumalalle ja varjeltuvat lopun ajan melskeissä.

Henki on elämälle välttämätön; Jaak 2:26 sanookin, että ”niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut”. Saar 12:7 todistaa mitä tapahtuu kun ihminen kuolee: Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin. Monet luulevat, että kuolematon sielu mieluummin kun henki nousee ylös taivaaseen Jumalan luokse ihmisen kuollessa. Kaikkien ihmisten on aikanaan kuoltava. Kaikki sielut [ihmiset] tekevät syntiä ja siksi kuolevat; synnin palkka on kuolema. Sielut eli ihmiset siis kuolevat. Ei ole kuolemattomia sieluja. Kirjoitin kuitenkin uskovani, että ylösnousemuksessa siirryttäessä viimeiselle tuomiolle, ylösnoussut ihminen tavallaan saa sielunsa takaisin ja muistaa kaiken tekemänsä, niin hyvän kuin pahankin. Muistaa sellaisetkin asiat, jotka hän oli elinaikanaankin jo unohtanut ja kun ihminen ”tuomitaan tekojensa mukaan” niin hänen on luonnollisesti muistettava kaikki tekemisensä. Tässä mielessä sielu on siis kuolematon. Roomalaiskirje lupaakin, että ” 6:23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” – Ilman tätä Jumalan armolahjaa kaikki ihmiset saisivat tekojensa perusteella kadotustuomion. Viimeisessä luvussa pohdiskelen tätä tarkemmin.

πνεῦμα pneûma, from G4154; a current of air, i.e. breath (blast) or a breeze; by analogy or figuratively, a spirit, i.e. (human) the rational soul, (by implication) vital principle, mental disposition, etc., or (superhuman) an angel, demon, or (divine) God, Christ’s spirit, the Holy Spirit:—ghost, life, spirit(-ual, -ually), mind. Vertaa G5590.

Sielut virkosivat eloon

Ilmestyskirjan jakeessa 20:4 puhutaan sieluista, jotka virkosivat eloon.

20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut [psychē], jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Tässä jakeessa voisi hyvinkin käyttää sanaa ’henget’ eli spirits. Ihmisen henki nousee kuoleman jälkeen ylös taivaaseen ja tässä puhutaan niistä hengistä, jotka virkosivat eloon ja nousevat ylösnousemuksessa Kristusta vastaan hallitakseen hänen kanssaan tuhat vuotta.

Jopa uskontunnustuksessa vakuutetaan uskoa ruumiin ylösnousemukseen. Moni ajattelee, että haudassa makaava ruumis nousee ylös saatuaan ensin Jeesukselta ruumiiseen hengen. Ylösnousemus kuitenkin tapahtuu henkiruumiissa, mutta ruumiissa kuitenkin.

Mikä nousee ylös? Henki, sielu vai ruumis?

Henki, sielu ja ruumis. 1 Tes 5:23 Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

Ihmisen mieli ja ajatukset eli ihmisen psyyke voi olla maallinen. Sitä mukaa kun Jumalan tai Kristuksen henki pääse vaikuttamaan sanan kautta, ihmisen mieli voi muuttua ja jalostua.

Monella on sellainen käsitys, että kuollessa nimenomaan kuolematon sielu nousee ylös taivaaseen, mutta se ei ole oikein; kuollessa ihmisen henki (spirit) nousee ylös taivaaseen. Katso kirjoitus hengestä. Apt 7:59 kertoo Stefanuksen kivittämisestä: ”Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: ”Herra Jeesus, ota minun henkeni!” Stefanus ei siis rukoillut, että Jeesus ottaisi hänen sielunsa taivaaseen, vaan hänen henkensä [pneuma, spirit]. Eikö Stefanus siis uskonut, että hänellä olisi kuolematon sielu, jonka hän toivoisi päätyvän taivaaseen? Sielu eli ihmisen ruumis tai ihminen elävänä olentona, maatuu haudassa, mutta ihmisen henki on Jumalan luona taivaassa valmiina ylösnousemukseen.

Ihmisen kuollessa henki palaa Jumalan tykö, joka on sen antanutkin (Saar 12:7).

Saarn 3:20 Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun. – Kaikki kuolevat ihmiset ja eläimet ja palaavat maan tomuun. Saarnaaja lausuu kuinka ’tomu’ eli ihmisen ruumis palaa maahan, mutta henki nousee Jumalan luokse taivaaseen.

Keiden henget nousevat taivaaseen? Kaikkienko ihmisten? Ehkäpä, vaikka Stefanus painokkaasti rukoili, että Jeesus ottaisi vastaan hänen henkensä. Saar 12:7 ei kuitenkaan tee erotusta sen suhteen kenen henki nousee taivaaseen ja kenen mahdollisesti ei. Tutkin tähän liittyviä kysymyksiä kirjoituksissani lopun ajasta. Ilmeni, että Jumalan valittuja koetellaan ja opetetaan kärsimystenkin kautta jo heidän elinaikanaan. Heb 12:6 ”sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa.” Näin heidän ei tarvitse enää osallistua lopun aikojen koettelemuksiin, vaan he ovat valmiit ylösnousemukseen Kristuksen tulemisen yhteydessä. Heidän henkensä ovat nousseet taivaaseen kuluneiden parin vuosituhannen aikana. Mitä hengille on tapahtunut sinä aikana? Ovatko henget olleet tietoisessa tilassa tänä aikana? Näin voi olla, vaikka en ole varma asiasta. Jos näin on, ovat henget saaneet vielä taivaallista opetusta tulevaa johtotehtäväänsä varten. Näin he ovat jalostuneet ja tulleet täydellisiksi Kristuksen hallituskumppaneiksi. Näin sanookin Heb 12:23 taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö.

– Vanhurskaiden henget ovat taivaassa Jumalan luona. Mitä hengille tapahtuu taivaassa heidän odottaessaan aikaa, jolloin Kristus palaa maan päälle? Henget tulevat tänä aikana täydellisiksi! Se tarkoittaa, että he ovat valmiit ylösnousemukseen ja yhdessä Kristuksen kanssa ottamaan maan hallinnon. Taivaassa olevat henget yhdessä niiden ylösnousevien henkien kanssa, jotka nousevat maan päältä ja kaikki tapaavat Kristuksen pilvissä.

Heb 12:23 puhuu valtakunnasta, joka ei järky ja jossa vanhurskaitten henget ovat tulleet täydellisiksi: Taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö. Ihmisen henki (Pneuma) on kreikkalaisten kirjoitusten käyttämä sana, joka kuvaa ihmisen suhdetta Jumalaan. Hengessään ihminen voi kokea Jumalan kohtaamisen. Kun apostoli Paavali toivottaa Galatalaiskirjeen lopussa siunausta Galatian seurakunnalle veljinä Kristuksessa, hän sanoo: Gal 6:18 Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa, veljet. Amen. Vastaavasti Filippiläiskirjeen lopussa: 4:23 Herran Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa.

Kirjeessään Roomalaisille Paavali välittää lupauksen: Room 8:11 Jos nyt hänen henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne henkensä kautta, joka teissä asuu.

On myös muunlaisia kuin vanhurskaita henkiä, jotka eivät peri valtakuntaa. Heitä kuvataan Efesolaiskirje 2:2:ssa: joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan [saatanan], sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa.

Ensimmäisessä ylösnousemuksessa henkiruumiissa olevat pyhät saavat periä valtakunnan Kristuksen ollessa heidän kuninkaansa: Heb 12:28 sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky. Room 8:16 henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. 17 mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.

Raamatussa on vain yhdessä kohdassa käytetty sanaa kuolematon, immortal; NASB 1 Tim 1:17 Now to the King eternal, immortal, invisible, the only God, be honor and glory forever and ever. Amen. KR 38: 1:17 Mutta iankaikkiselle kuninkaalle, katoamattomalle, näkymättömälle, ainoalle Jumalalle, kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti! Amen. KJV: Now unto the King eternal, immortal… Sana immortal aphthartos esiintyy KJV:ssakin vain yhden kerran Jumalasta puhuttaessa, mutta ei koskaan ihmisen sielusta kyseen ollen.

Hes 18:4 Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu – ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava. Room 6:23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Elämä veressä

3 Moos 17:10 Kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskellänne, syö verta, mitä tahansa, sitä ihmistä vastaan, joka verta syö, minä käännän kasvoni ja hävitän hänet kansastansa. 17:11 Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä. – Jo Mooseksen aikana Israelin kansalle ja sen kanssa asuville muukalaisille annettiin tiukka käsky olla syömättä verta. Syötävästä lihasta tuli veri ensin laskea maahan. Perustelu oli selvä; lihan sielu on sen veri. Tämä tarkoittaa, että eläimen sielu eli elämänvoima on sen veressä. Sama käsky ja periaate uudistetaan myös Uuden Testamentin puolella. Käsky koskee myös nykyajan ihmisiä, vaikkakaan useimmat eivät ole sellaisesta edes kuulleet ja jos ovat niin hylkäävät sen naureskellen.

Jehovan todistajat ovat vieneet opin vielä pidemmälle. Verensiirrotkin ihmiseltä toiselle ovat pääsääntöisesti kiellettyjä.

3 Moos 17:12 Sentähden minä olen sanonut israelilaisille: Älköön kukaan teistä syökö verta; älköön myöskään muukalainen, joka asuu teidän keskellänne, syökö verta.
17:13 Ja kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskellänne, saa pyydystetyksi syötävän metsäeläimen tai linnun, hän vuodattakoon sen veren maahan ja peittäköön multaan.
17:14 Sillä kaiken lihan sielu on sen veri, jossa sen sielu on; sentähden minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön.

5 Moos 12:23 Ole vain luja siinä, ettet syö verta; sillä veri on sielu, ja sielua sinun ei pidä syömän lihan kanssa. – Jos ymmärtää Raamatun sanoman aivan kirjaimellisesti – niin tässä kohdassa kuin monessa muussakin – voi erehtyä aivan väärille jäljille. Veri ei ole sielu eikä sielua voi syödä. Veri on elämälle ehdottoman tärkeää. Verta on oltava riittävä määrä ja veren on voitava kiertää ruumiissa kuljettamassa välttämättömiä ravinteita. Veri merkitsee elämää niin ihmiselle kuin eläimellekin. Elämähän olikin psychē:n yksi merkityksistä. Miksi sitten verta ei saisi syödä eikä ruokaa, jonka valmistamisessa on käytetty verta? Musta makkara ja veriletut ovat kuulemma hyvin maukkaita ja niissä on arvokkaita ravintoaineita. 3 Moos 17:10:ssä sanottiinkin, että … ”veri tuottaa sovituksen, koska siinä on elämä”. Jeesus Kristus vuodatti verensä ja antoi elämänsä sovittaakseen jokaisen ihmisen synnit ja tällä tavoin mahdollistaen jokaiselle ihmiselle ikuisen elämän. Ehkä et ole tullut ajatelleeksi veren syömistä tässä valossa? On tietysti ymmärrettävää, että kaksi tuhatta vuotta sitten ei ollut mahdollista puhua tai kirjoittaa veren siirroista. Veren siirrolla ei ole suoranaisesti mitään tekemistä veren syömisen kanssa ja verensiirto potilaalle pelastaa elämän. Kuinka elämän pelastaminen olisi sopimatonta ja epäkunnioittavaa?

Apt 15:20 vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta. 15:29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin …”

– Apostolin tekojen kirjoittajan Luukaksen mukaan apostolit neuvottelivat millaisia ohjeita Antiokiassa ja Syyriassa ja Kilikiassa (nyk. Turkissa) oleville veljille tulisi antaa, ettei heitä rasitettaisi ylenmääräisillä käyttäytymissäännöillä. Tärkeänä kuitenkin pidettiin, ettei kajottu epäjumalille uhrattuun lihaan ja myös piti karttaa verta sinänsä ja myös lihaa, josta verta ei oltu laskettu pois. Nämä yhdessä rinnastettiin haureuteen, johon ei myöskään pitänyt ryhtyä. ”Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin”, todettiin lopuksi. Kun tiedämme kuinka lukemattoman monia ja pikkutarkkoja ohjeita juutalaisille oli sälytetty, apostolien ohjeet uusille kristityille olivat harvat, mutta sitäkin tärkeämmät.

Sydän. Kol 3:23 ”Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille,” ’Tehkää sydämestänne’ kuulostaa paremmalta kuin tehkää ’sielustanne’. Tässä on kuitenkin käytetty sanaa psyke, joka tarkoittaa sielua tai henkeä. Apostolin kehotus kumpuaa siis ajatuksesta, että kristillisten tekojemme tulee olla peräisin aidosta lähimmäisen rakkaudesta eli ’sydämestä’. ’Sydämessä’ uskotaan sijaitsevan ihmisen tunteet ja tahto hyvään tai pahaan. Ihmisen sanotaan olevan lämminsydäminen tai sitten hän on kylmä sydämeltään. Jokus 1970-luvulla Jehovan todistajat kirjoittivat artikkeleita, joissa he pyrkivät todistamaan, että sydän oikeasti on se paikka ihmisen ruumiissa, jossa tällaiset ajatukset syntyvät. Nykyisin kaikki taitavat olla samaa mieltä siitä, että ajatustoiminta tapahtuu aivoissa ja sydän on vain ajatustoiminnan kuvaannollinen paikka.

Muutama esimerkki sydämestä:

Room. 5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

2. Kor. 1:22 joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.

Mat 13:15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’

Apt 4:32 Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu;

Room 8:27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.

1 Kor 4:5 Älkää sentähden lausuko mitään tuomiota, ennenkuin aika on, ennenkuin Herra tulee, joka myös on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten aivoitukset; ja silloin kukin saa kiitoksensa Jumalalta.

Heb 3:12 Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta,

2 Piet 2:14 heidän silmänsä ovat täynnä haureutta eivätkä saa kylläänsä synnistä; he viekoittelevat horjuvia sieluja, heillä on ahneuteen harjaantunut sydän; he ovat kirouksen lapsia.

Liha. Jumala ja enkelit ovat henkiä ja henkiruumiissa. Ihminen on taas fyysisessä ruumiissa. Ihminen on lihaa. Kun ihminen on taipuvainen tekemään syntiä, hän saattaa puolustuksekseen lainata Matteuksen tai Markuksen jaetta: Mat. 26:41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.” Paavali kertoo myös kuinka vaikea on elää niin kuin hengessään haluaisi:

Room 7:15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen. Paavali jatkaa lihan himon tuomista ongelmista Gal. 5:17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.

Voiko ’lihan himo’ syntyä pelkästä lihasta, vai vaaditaanko siihen ’sydäntä’ tai aivoja? Markus vastaa tähän: 7:21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, 22 aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys. 23 Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen.”

Epätäydellinen ihminen

Synti. Uskontotunnilla koulussa keskusteltiin synnistä. Oppilaat, varsinkin tytöt, olivat kiinnostuneita tietämään oliko jokin asia syntiä, esim. oliko tanssi syntiä, kysyttiin. Opettaja määritteli synnin: synti on sydämen luopumista Jumalasta. Aika hyvä määritelmä. Edellä pohdinkin juuri sydämestä lähtevää pahuutta ja syntiä. Jumala antoi kymmenen käskyään ja Kristus kiteytti ne rakkauden kaksoiskäskyksi; rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Jumalan rakastaminen on sitä, että pidämme Hänen käskynsä. Onkin helppo testata onko jokin asia syntiä vai ei; kysyy yksinkertaisesti itseltään, onko jokin asia Jumalan tai lähimmäisen rakastamista.

Syntikäsitys tulee lain tuntemisesta. Siitä tiedämme mikä on syntiä. Jos jossakin kulttuurissa ei ole Jumalan lain tuntemusta, ei voi olla samanlaista syntikäsitystäkään. Ei voi olla myös samanlaista katumustakaan, kun ihminen ei miellä tehneensä mitään syntiä. ”Viidakon lain” mukaan vierasheimolaisen tappaminen voi olla hyvä teko eikä mikään synti ja katumisen aihe. Ei voi kehottaa ketään katumaan ellei ensin opeta miksi. Omatunto antaa piston sydämeen kun ihminen tietää -vaikka alitajuisesti- tekevänsä väärin Jumalan lakia vastaan.

Ihmisen degeneroituminen. Ihminen luotiin täydelliseksi, lähes jumal’olennoksi niin kuin Raamattu todistaa. Sitten Saatana houkutti Eevan ja Adamin syntiin, vastustamaan Jumalan ainoata käskyä. Rangaistukseksi Jumala karkotti heidät paratiisista. He myös menettivät ikuisen elämän lahjan. Pikku hiljaa he vanhenivat ja ensimmäinen kuolema korjasi heidät heidän elettyään lähes tuhat vuotta. Myös heidän jälkeläisensä elivät nykymittapuulla pitkän elämän, mutta pikku hiljaa heidän jälkeläisensä elinikä alkoi laskea. Nooan aikoihin tultaessa Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, 6:6 niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä. 7 Ja Herra sanoi: ”Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni.” 1.Moos. 6:3 Silloin Herra sanoi: ”Minun henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta.”

Ihmisen tulevaisuus

Uusi luomus

Ylösnousemuksessa ihminen saa uuden ruumiin, henkiruumiin. Ylösnousseet ovat enkeleiden kaltaisia. Enkelit ovat näkymättömiä, mutta voivat myös esiintyä fyysisessä ruumiissa. Tobitin kirjassa (apokryyfikirja) on kertomus enkeli Rafaelista, joka asui pidemmän aikaa ihmisten seurassa ja vasta ennen paluutaan taivaaseen paljasti olevansa enkeli. Hebrealaiskirjeessa sanotaan enkeleistä: 13:2 Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan.

Ylösnousseet vanhurskaat ja viimeisellä tuomiolla ikuisen elämän saavat tulevat Adamin kaltaisiksi, sellaisiksi kuin Jumala ihmisen alun perin tarkoitti. Silloin on kaikki luotu uudeksi, niin maa kuin ihmisetkin. Sitä ennen on ihmisten ponnisteltava uskossa täällä maan päällä.

2 Piet 1:4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee

2 Kor 5:17 Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. – Jos uskova kestää uskossaan loppuun saakka, hän syntyy uudelleen ylhäältä, Jumalasta. Hänestä tulee Jeesuksen kaltainen.

Efe 2:19 ”niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette Pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,” 1 Kor 15:48 Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset. 49 Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.

Psa 17:15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella. KJV 1789 As for me, I will behold thy face in righteousness: I shall be satisfied, when I awake, with thy likeness.

Ylösnousemuksessa ihmisestä tulee henkiolento, Kristuksen kaltainen. Psa 17:15 ”herätessäni ravita sinun muotosi katselemisella” on väärin käännetty. KJV 1789 kääntää kohdan näin: when I awake, with thy likeness. … kun herään sinun kaltaisenasi. – Ylösnoussut on herätessään Kristuksen kaltainen. Tämä koskee siis ensimmäisen eli pyhien ylösnousemuksen osallisia.

Tämän vahvistaa vielä Johannes: 1 Joh 3:2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

Jeesus lupasi myös: Joh 14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö.

Kristuksen veljet ja sisaret. Heb 2:11 Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, Tästä voisi helposti päätellä, että veljet on rajoitettu pyhien suppeaan joukkoon. Näin ei pidä kuitenkaan päätellä. Matteus ja Markus ikäänkun laajentavat veljien ja sisarten joukkoa: Mar 3:35 ja Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun [Jeesuksen] veljeni ja sisareni ja äitini.” Samoin: Mat 12:50 Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

Siis jokainen, joka tekee Jumalan tahdon, on Jeesuksen veli, sisar tai äiti!

Raamatussa puhutaankin siitä, että kaiken kaikkiaan on vain yksi joukko. Johannes sanookin: Joh 10:16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

– He kaikki tulevat olemaan Jumalan lapsia. Uskova saa Jumalan Hengen ja sinetin vakuudeksi ja pelastukseksi ahdistuksen ajan koittaessa. Room 8:16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. 2. Kor 1:22 joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme. 2. Kor. 5:5 Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.

Mahtavat voimat. Mat 17:20 Niin hän sanoi heille: ”Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta.”
21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, niin ette ainoastaan voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: ’Kohoa ja heittäydy mereen’, niin se tapahtuisi.

Edellä olevien jakeiden mukaan, uskovat voisivat uskonsa voimalla tehdä mahtavia tekoja. Tuossa vaiheessa opetuslapsilla ei vielä ollut tällaista uskoa. Taivaaseen noustuaan Jeesus lähetti heille Pyhän Hengen, ja sen mukana he saivat suuret vallat. Jeesus kuitenkin puhui yhdestä paimenesta ja yhdestä laumasta, että kaikki olisivat yhtä Jumalassa; että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat… (Joh. 17:21)

Miten ihmiset eroavat enkeleistä Jumalan suunnitelmien mukaan?

Heb 1:14: Eivätkö he [enkelit] kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä? Enkelit ovat palvelevia henkiä, joiden tulevaisuus tarkoittaa niiden ihmisten palvelemista, jotka saavat periä autuuden (pelastuksen). Tämä koskee kaikkia enkeleitä, myös saatanaa ja hänen joukkoaan. Saatanaa harmittaa tämä tavattomasti; hän haluaisi saavuttaa samanlaisen aseman kuin Jumala. Siksi hän tekee kaikkensa ihmiskunnan harhauttamiseksi ja viime kädessä sen tuhoamiseksi. Yksi saatanan keinoista on Raamatun sanan vääristäminen ja väärien oppien iskostaminen ihmiskunnalle. Tässä saatana onkin onnistunut hyvin. Kahden miljardin kristityn joukko on hajaantunut tuhansiin ja tuhansiin kirkkokuntiin, joilla on mitä moninaisempia uskonnollisia oppeja. Näistä merkittävin on oppi Jumalan kolminaisuudesta. Raamatusta tiedämme, että saatana joukkoineen tuhotaan; ensin saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi ja sen jälkeen vapautetaan yrittämään vielä yhden kerran, mutta se johtaa saatanan joukkojen tuhoon.

Mutta, mikä on ihmiskunnan uskovien osa tulevaisuudessa?

Jumala ei luvannut maailmaa enkeleiden hallittavaksi – vaan ihmisen. ”Tämän maailman jumala” eli saatana ja hänen mukanaan muut langenneet enkelit kadehtivat ihmisille varattua osaa; Jeesus Kristus tunnustaa veljikseen ja sisarikseen ne ihmiset, joissa asuu Jumalan henki. Jeesuksella on tässä joukossa myös tulevaisuudessa johtajan rooli, vaikka muutoin kaikki ihmiset ovat yhtä Jumalassa ja ovat jumalolentoja (God beings) niin kuin heidän alkuperäinen tarkoituksensakin oli.

Hebrealaiskirjeessa (2:10) kerrotaan kuinka Kristus kärsimysten kautta saattaa paljon Jumalan lapsia kirkkauteen samalla itse tullen täydelliseksi. Jumala sanoo, että ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että Kristus olisi esikoinen monien veljien joukossa (Room 8:29). – Esikoinen jo sanana viittaa siihen, että Jeesuksen lisäksi tulee hänen jälkeensä paljon Jumalan poikia. Kristus on tämän suuren joukon esikoinen, mutta huomaa, että nämä, joita Kristus kutsuu veljikseen, ovat ylösnoustessaan mitä suurimmassa määrin Kristuksen kaltaisia. Gal 3:26 lupaa meille: Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia (tai poikia) Kristuksessa Jeesuksessa. Ja 4:7 lisää: … mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.

Mitä Jumalan pojat sitten perivät? Mihin käyttäisimme niitä mahdollisuuksia mitä Jumalan pojilla on? Emme kai siirtelisi vuoria mereen vain sen takia, että se olisi meille mahdollista. Jeesushan vain kuvasi niitä suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia mihin Jumalan pojat pystyisivät uskon voimalla. Mitä tehtäviä Jumala antaakaan uudessa maailmassa? Ehkä Jumalalla on suunnitelmia, joista emme vielä tiedä mitään. Olen kuitenkin varma siitä, että tulevassa maailmassa ei istuta pilven reunalla tai syödä elämän puun hedelmiä solisevan puron rannalla. Kerrotaanhan Jumalasta, että hän tekee jatkuvasti työtä – jos toki lepäsikin seitsemäntenä päivänä. Joh 5:17 Mutta Jeesus vastasi heille: ”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä.” Ja meidän roolistamme kertoo 1 Kor 3:9: Sillä me olemme Jumalan työtovereita;
Enkelit
Millaisia enkelit ovat?

Raamatun ulkopuolella kerrotaan enkeleistä enemmän kuin itse Raamatussa. Erityisesti Apokryfikirjoissa on mielenkiintoisia, jopa lennokkaitakin kertomuksia, mutta rajoitun tässä ensisijaisesti siihen mitä Raamattu sanoo. Jos Jumala olisi nähnyt tarpeelliseksi antaa enemmän tietoa ja yksityiskohtia, voisimme varmaan lukea ne Raamatun sivuilta. Mitä enkelit ovat, millaisia ne ovat ja mitä ne oikein tekevät? Kuinka paljon niitä on? Ovatko ne henkiolentoja? Kuolemattomia? Synnittömiä?

Enkeli merkitsee lähettilästä, sanansaattajaa. Se on hepreaksi malák, kreikaksi ángelos, jota käytetään sekä ihmislähettiläistä että taivaallisista lähettiläistä. Mal 2:7 sanookin: ”Sillä papin huulten pitää tallettaman tieto, ja hänen suustansa etsitään opetus; sillä hän on Herran Sebaotin sanansaattaja. Enkeleistä puhuu myös Ilmestyskirja. Seuraava jae on hyvä panna merkille; se on perustana tämän artikkelin tarjoamalle tulkinnalle. Ilm. 1:20 ”Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa.”

Raamatun kirjoissa mainitaan enkelit yhteensä lähes 300 kertaa sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa.

Enkelit ovat luotuja olentoja. Raamatussa kerrotaan Job 38:7 “… kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?” Siis heitä kutsutaan Jumalan pojiksikin. Jeesus Kristus on kuitenkin ainoa ainosyntyinen Jumalan Poika ja ylösnousemuksensa jälkeen, kun Jumala on tehnyt hänen Herraksi ja Kristukseksi, on tullut paljon enkeleitä korkeammaksi. Jeesus Kristus ei ole eikä ole koskaan ollut enkeli, vaikka esim. Jehovan todistajat näin uskovat.

Luuk 20:36 puhuu ylösnousevista ihmisistä ja vertaa heitä enkeleihin: ”Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia. Onko Jumala luonut enkelit kuolemattomiksi? 1 Tim 6:16 sanoo Jumalasta: ”jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä – hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.” – Yleisesti ymmärretään, että enkelit ovat kuolemattomia henkiä ja em. Luukkaan jae voi osaltaan johtaa ajatukset tähän johtopäätökseen. Paavali kuitenkin sanoo, että Jumala on ainoa, jolla on kuolemattomuus. Tiedämme Raamatusta, että on toinenkin, jolla on kuolemattomuus – Jeesus Kristus, jolle Isä Jumala antoi kuolemattomuuden. Joh 5:26 ”Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä”. Enkeleillä ei ainakaan vielä ole kuolemattomuutta.

Herran enkeli

Onko Herran enkeli Kristus? Monet kirkot kannattavat ajatusta, että tämä enkeli oli Kristus, mutta se on epäuskottava monista syistä, joista yksi on Hebrealaiskirjeen sana: 1:5 ”Sillä kenelle enkeleistä [tarkoittaa ei kenellekään] hän koskaan on sanonut: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”; ja taas: ”Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani”? – Jos Jeesus ei ole Herran enkeli, kuka sitten on? Tulkitsen asian niin, että Herran enkeli on kuka hyvänsä enkeli, joka esiintyy Jumalan toimeksiannosta ikään kuin Jehova itse.

Joh 1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. – Mikäli Jeesus Kristus olisi Herran enkeli, hän varmaankin olisi nähnyt taivaassa Jumalan, isänsä. Raamattu ei kuitenkaan sano: paitsi ainokainen poika [on nähnyt Jumalan]. Johannes sanoo vain, että Jumalan ainokainen poika on hänet ilmoittanut.

Tässä tulee laajemminkin pohdittavaksi kysymys Jeesuksen pre-eksistenssistä ja jumaluudesta, mutta koska olen käsitellyt sitä muualla, todettakoon vain Pietarin tavoin Jeesuksesta: ”hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten” (1 Piet 1:20). … Mooses sanoi israelilaisille: ’Profeetan, minun kaltaiseni, Jumala on teille herättävä teidän veljienne joukosta.’ (Apt 7:37).

Jesaja 63:9 käyttää Herran enkelistä ilmausta ”hänen kasvojensa enkeli”, engl. ”the angel of His presence”, mikä osuvasti kuvastaa enkelin ominaisuutta ja enkelin saamaa toimeksiantoa. Itse kääntäisin tämän ilmaisun vaikkapa ”Jumalan läsnäolon edustaja”. Tämä ilmaus siis tarkoittaa enkeliä, joka on Jumalan asialla. Enkelistä voidaan tällöin käyttää samaa nimeä kuin Jumalasta eli Elohiym.

Mat 28:2 Ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille.
3 Hän oli näöltään niinkuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi.

Dan 10:5 Minä nostin silmäni ja näin, ja katso: oli eräs mies, puettuna pellavavaatteisiin ja kupeet vyötettyinä Uufaan kullalla.
6 Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän vasken välke; ja hänen sanojensa ääni oli kuin suuren kansanjoukon pauhina.

.

Langenneet enkelit

Paavali muistuttaa 2. Korinttolaiskirjeessä 11:14 että ”itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi” ja 11:15 ”hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen”. Saatanaa ei turhaan kutsuta valheen isäksi.

Toinen syntiin langennut ryhmä oli enkeleitä, jotka ottivat fyysisen muodon ja ryhtyivät sukupuolisiin suhteisiin maan naisten kanssa. 1 Moos 6:4 ”Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.” – Nämä enkelit Herra ”pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon” (Juud 1:6).

2 Piet 2:4 ”Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen (cast them into hell, ταρταρόω tartaroō), pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi”. – Ilmestyskirjan 9:1 käyttämä sanonta on ”Ja viides enkeli puhalsi pasunaan; niin minä näin tähden, taivaasta maan päälle pudonneen, ja sille annettiin syvyyden kaivon avain”. Kreikkalaiset pitivät sitä maanalaisena alueena, ja ehkä se rinnastettaisiin meren alla olevaan syvään paikkaan, josta demonien sanotaan nousevan 9:11 ”Niillä oli kuninkaanaan syvyyden enkeli, jonka nimi hebreaksi on Abaddon ja kreikaksi Apollyon.”

Edellä olevat kapinallisista enkeleistä kertovat tapahtumat sattuivat tuhansia vuosia sitten. Uuden Testamentin kirjoittajat kertovat:

Efe … synteihinne, 2:2 joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa,

Efe 6:12 Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.

Maailmanvaltiaita kreik. κοσμοκράτωρ kosmokrátōr, tarkoittaa: lord of the world, prince of this age i.e. the devil and his demons. Saatanaa Raamatussa kutsutaankin tämän maailman ruhtinaaksi (kuninkaaksi).

Jos tottelemattomien enkelien kapinalliset teot olivat pienen mittakaavan tottelemattomuutta, nyt on kyse suuren mittakaavan taistelusta ja maailman valtiudesta. Jo apostolit aikoinaan kävivät vastaiskuun, jotta ihmiset pelastuisivat ja Jumalan tahto toteutuisi.

Fil 2:12 Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte; 13 sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.

Luukas kertoo miten Jeesus ajoi pois riivaajia (demons): 4:33 Ja synagoogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki. Tämä huusi suurella äänellä:
34 ”Voi, mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä.”
35 Niin Jeesus nuhteli häntä sanoen: ”Vaikene ja lähde hänestä.” Ja riivaaja viskasi hänet maahan heidän keskelleen ja lähti hänestä, häntä ollenkaan vahingoittamatta. 41 Myös lähtivät riivaajat ulos monesta, huutaen ja sanoen: ”Sinä olet Jumalan Poika!” Mutta hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät hänen olevan Kristuksen.

Johannes puhuu Saatanasta, 1 Joh 5:19 ”Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.” – Saatana on johdossa! Maailman ihmisistä enemmistö on muita kuin kristittyjä. Kristityt ovat riitautuneina jakaantuneet tuhansiin ja tuhansiin eri uskontokuntiin, joiden Raamatulliset opit ovat samalla tavoin jakautuneita eivätkä enää perustu yksinomaan Jeesuksen julistamaan evankeliumiin ja apostoliseen oppiin.

Iso joukko enkeleitä tullaan tuomitsemaan viimeisenä päivänä. Heidän tuomarinaan ovat ihmiset, mutta emme tiedä minkä tuomion nämä enkelit, mm. saatana sekä Nooan aikana taivaallisen asuinsijansa jättäneet enkelit, tulevat saamaan.

.

Jumalan pojat

Enkelit olivat myös hyviä ja pyhiä. Poikkeuksena eräs korkeimmista enkelistä Lucifer, jonka tunnemme saatanana. Raamattu kertoo kuinka hän ylpistyi ja halusi saada itselleen samanlaista palvontaa kuin Jumalakin. Hän sai mukaansa kapinaan kolmasosan kaikista enkeleistä. Sodasta taivaassa kerron hieman myöhemmin.

Job: 1:6 mutta kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa. 38:7 kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?

Psalmit: 29:1 Daavidin virsi. Antakaa herralle, te Jumalan pojat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.

Jumalan pojat ovat enkeleitä ja enkeleiden joukossa oli myös saatana, kuten Job kertoo. Aamutähdet ovat myös enkeleitä, synonyymi sanalle Jumalan pojat.

Korkea-arvoinen enkeli, kaunis ja viisas voideltu kerubi, jota kutsuttiin nimellä Kointähti (engl. Lucifer, latinalaisen Vulgatan mukaan) ja Aamuruskon poika, lankesi kauneutensa ja viisautensa tähden ja tahtoi korottaa itsensä Jumalan vertaiseksi (Hes 28:1-3, 14-19). Tuo ylpistyminen ja lankeemus teki hänestä saatanan, niinkuin Raamattu häntä kutsuu. Saatana on siis kointähti (tai aamutähti). Jobissa 38:7 kuvataan maailman luomiseen liittyen: … kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat? Jeesus puolestaan kertoo ilm 22:16: ”Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.” (Suomalaiset Raamatunkäännökset kirjoittavat saatanan pienellä s:llä. Tämän kirjoitussarjan englanninkieliseen versioon joudun kuitenkin kirjoittamaan Satan, koska englanninkielessä korostuu saatana erisnimenä. Käytäntö on vaihdellut aikojen mukaan; esimerkiksi pronomini hän on kirjoitettu Hän silloin kun on ollut puhe Jumalasta tai Jumalan pojasta.)

Ihmiset ovat joutuneet tekemisiin enkeleiden kanssa. Heidät tavatessaan ihmiset ovat osoittaneet enkeleille kunnioittavaa palvontaa minkä enkelit ovat torjuneet. Esim. Ilm 19:10 ”Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki.”

Enkelit ovat kuitenkin palvelevia henkiä: Heb 1:14 ”Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden [pelastuksen] periä?” – Keitä varten enkelit ovat palvelemaan lähetettyjä? Niitä ihmisiä, jotka tulevat pelastumaan Jumalan valtakuntaan.

Enkeleitä on satoja miljoonia. Ilmeisesti Raamatun aikana ei ole ollut käytössä niin suurta määrää kuvaavaa lukua (miljoona, miljardi), vaan enkelien määrää on kuvattu sanomalla ”10000 kertaa 10000 ja tuhat kertaa tuhat…”

Enkeleillä on Jumalan tehtävää suorittaessaan käytettävissä Jumalan valtuudet ja voimat. Siksi heitä saatetaan kutsuakin samalla nimityksellä Elohiym – Jumala.

Enkelien voimasta on osoituksena kertomus yhden enkelin suorittamasta Israelin vihollisten surmaamisesta. Yhden yön aikana yksi enkeli surmasi 185.000 vihollisen sotilasta. (Jes 37:36)

.

Esimerkkejä enkeleiden toiminnasta

Dan 9:21 Ja kun minä vielä puhuin rukouksessa, tuli se mies, Gabriel, jonka minä olin nähnyt ennen näyssä, kiiruusti kiitäen minun tyköni ehtoouhrin aikana.
22 Ja hän opetti minua, puhui minulle ja sanoi: ”Daniel, nyt minä olen lähtenyt neuvomaan sinua ymmärrykseen.

Enkelit pystyvät liikkumaan paikasta toiseen yhdessä silmänräpäyksessä. Erään apokryfikertomuksen mukaan enkeli keskusteli Abrahamin kanssa ja joutui välillä käymään taivaassa kysymässä neuvoa. Enkeli kävi ja sai neuvot ja palasi ilman, että Abraham huomasi mitään.

…

Miikael (tarkoittaa ’Jumalan kaltainen’)

Daniel 12:1 ”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.”

Daniel 10:12 Ja hän sanoi minulle: ”Älä pelkää, Daniel, sillä ensimmäisestä päivästä asti, jona sinä taivutit sydämesi ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalasi edessä, ovat sinun sanasi tulleet kuulluiksi; ja sinun sanojesi tähden minä olen tullut.
13 Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni, sillä minä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuningasten tykö.
14 Ja minä tulin opettamaan sinulle, mitä on tapahtuva sinun kansallesi päivien lopulla; sillä vielä tämäkin näky koskee niitä päiviä.”

Dan 10:20-21 Ja hän sanoi: ”Tiedätkö, mitä varten minä olen tullut sinun tykösi? Nyt minä käyn jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan, ja kun minä olen päässyt hänestä, niin katso: tulee Jaavanin enkeliruhtinas”. Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael”. – Jakeessa 21 enkeli toteaa: ”Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael”. Kuka on tämä jakeen 10:20 enkeli, joka sotii saatanan enkeliruhtinaita vastaan? Hänen nimeään en tiedä, mutta enkeli itse on saamassa apua enkeliruhtinas Miikaelilta.

Saatanalla oli useita omia enkeliruhtinaita puolellaan, mutta enkeli kertoo Danielille, että ainoastaan Miikael, ”teidän enkeliruhtinaanne”, on käytettävissä tämän enkelin rinnalla taistelussa saatanaa vastaan. Miksi Jumala ei asettanut enempää enkeleitä vastustamaan saatanaa? Olisihan taivaassa ollut enkelivoimaa vaikka kuinka paljon!

Pienempiä riivaajia tai paholaisia oli tietysti paljon. Osa Jumalan tahtoa vastaan toimineista enkeleistä, jotka ottivat maan naisia itselleen ja jotka synnyttivät heille lapsiakin, oli sidottu ja heitetty syvyyden kaivoon odottamaan tulevaa tuomion päivää, jolloin Jumalan pyhät Jeesuksen alaisuudessa tulisivat tuomitsemaan myös enkeleitä.

Miksi Jumala oli sallinut saatanan tehdä tällaista kapinallista ja hajottavaa työtä pitkään puuttumatta siihen heti alkuunsa? Olisihan Jumala voimallaan voinut näin tehdä koska hyvänsä. Muuta selitystä en keksi kuin sen, että Jumala haluaa ihmisten osoittavan kenen tahtoa he toteuttavat. Suurin osa näyttää valitsevan saatanan tietoisesti tai tietämättään.

Juud 1:9 Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ”Rangaiskoon sinua Herra!”

Ilm 12:7 Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,

.

Gabriel (tarkoittaa ’Jumala on voimakas’)

Daniel 8:16 Ja minä kuulin ihmisen äänen Uulain keskeltä, ja se huusi ja sanoi: ”Gabriel, selitä tälle se näky!”

Luuk 1:19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: ”Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.

Luuk 1:26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

Arkkienkeli Gabrielin tehtäviin on usein kuulunut Jumalan tärkeiden viestien toimittaminen ihmisille. Tunnetuin viesti koski Jumalan ilmoitusta Marialle, että tämä oli tuleva raskaaksi ja synnyttäisi Jumalan pojan.

…

Rafael (tarkoittaa ’Jumala parantaa’)

Tobitin kirja (katkelma apokryyfikirjasta). Rafael paljastaa olevansa Jumalan enkeli.

15-22 ”Minä olen Rafael, yksi niistä seitsemästä enkelistä, jotka ovat Herran lähellä ja joiden on lupa tulla hänen kirkkautensa eteen.” Molemmat miehet säikähtivät ja heittäytyivät pelon vallassa kasvoilleen maahan. Mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Rauha teille! Kiittäkää aina Jumalaa. En minä omaa hyvyyttäni tullut teitä auttamaan, vaan Jumala tahtoi minun tulevan. Häntä teidän pitää kiittää kaikkina aikoina, hänelle laulaa ylistystä. Nyt ymmärrätte senkin, että minä en itse asiassa ole syönyt mitään; teistä vain näytti siltä. Kiittäkää te Herraa täällä maan päällä, antakaa kaikesta kunnia Jumalalle. Minä nousen hänen luokseen, joka minut lähetti. Kirjoittakaa muistiin kaikki tämä, mitä teille on tapahtunut.” Rafael nousi taivaalle, ja kun Tobit ja Tobia kohottautuivat jaloilleen, he eivät enää nähneet häntä. He kiittivät Jumalaa, lauloivat hänen ylistystään ja kertasivat kiitollisina hänen suuria tekojaan. Heille oli ilmestynyt Jumalan enkeli.”

Rafaelin tapaan toisetkin enkelit saattavat liikkua maan päällä ihmisiksi naamioituneina. Ovatko he täyttämässä Jumalalta saamaansa tehtävää? Tuskin vain kuljeskelemassa, niin kuin saatana kerran vastasi Jumalalle (Job 1:7). Heb 13:2 ”Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan.”

Enkelit ovat monta kertaa tulleet ihmisten avuksi vaaran uhatessa. Tässä vain muutama esimerkki:

Kaksi enkeliä varoitti Sodoman ainoaa vanhurskasta Jumalan palvelijaa, Lootia ja auttoivat hänen perhettään pelastumaan Sodomaa kohtaavalta tuholta. (1 Moos:19. luku)

Enkeli kulki Egyptin halki ja surmasi maan esikoiset olivatpa nämä ihmisiä tai eläimiä ja näin auttoi Moosesta ja juutalaisia pakenemaan Egyptin orjuudesta. (2 Moos 12:12-23)

Enkeli pysäytti Abrahamin ennen kuin hän ennätti tappaa poikansa uhriksi Jumalalle, sanoen: 22:12 Niin hän sanoi: ”Älä satuta kättäsi poikaan äläkä tee hänelle mitään, sillä nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi.” (1 Moos 22:12)

Herran enkeli kertoi Joosefille totuuden Marian raskaudesta kertoen: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. (Mat 1:20)

Herran enkeli auttoi Pietaria pakenemaan vankilasta Apt 5:19-20 Mutta yöllä avasi Herran enkeli vankilan ovet ja vei heidät ulos ja sanoi: ”Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat.”

Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille. (Mat 28:2)

..

Enkelit palvelijoina

Enkelit ovat palvelevia henkiä (Heb 1:14). ”Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä? – …”jotka saavat autuuden periä” tarkoittaa niitä, jotka tulevat pelastumaan ja osoittaa, että enkelit palvelevat näitä ihmisiä jo heidän elinaikanaan.

Enkelit palvelevat, heprean sana on sharath, joka käännetään palvella. Esim. minister to God before the Throne day and night. Millaista palvelua enkelit mahtavat suorittaa Jumalalle? Tarvitseeko Jumala enkelten palvelua? Jumalahan on henki, kaikkivaltias. Ymmärtäisin sen, että enkelit palvovat Jumalan valtaistuimen edessä. Jeesus tarvitsi enkelten palvelua oltuaan paastoamassa erämaassa neljänkymmenen päivän ajan.

Ihmiset ja enkelit

Heb 2:5 Sillä enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme. 6 Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: ”Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?
7 Sinä teit hänet [ihmisen] vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle.” Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.

Edellä olevat jakeet puhuvat enkelien ja yleensä ihmisten suhteesta. Jakeesta 9 lähtien Hebrealaiskirje puhuu myös ihmisestä, mutta siitä ihmisestä, joka oli täydellisen synnitön.

2:9 Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.

10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.
11 Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän [Jeesus] ei häpeä kutsua heitä veljiksi,
12 kun hän sanoo: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä”;

13 ja taas: ”Minä panen uskallukseni häneen”; ja taas: ”Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!”
14 Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen,
15 ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.
16 Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa.
17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.
18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.

Jeesuksella on doktriinin mukaan kaksi luontoa, ihmisen ja Jumalan. Maan päällä toimimista varten tämä kaksiluonto-oppi selittää, että Jeesus luopui jumaluudesta, voidakseen olla maan päällä ihmisenä. Tämä oppi vahvistettiin Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451, koska muuten kristinusko olisi suurissa opillisissa ongelmissa; Jumalahan ei voi kuolla. Siksi selitettiin, että Jeesus kuoli ihmisenä ja otti ylösnoustessaan takaisin jumaluutensa. Näin tulkitaan seuraava Filippiläiskirjeen kohta:

Fil 2:6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
8 hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.

On syytä muistaa ja ymmärtää, että Jeesus on Jumalan ainosyntyinen poika. Jumalan poikana, vaikkakin ihmisenä, hän olisi voinut vaatia itselleen jumalallista kohtelua. Jeesus kuitenkin menetteli toisin: hän alensi itsensä tavalliseksi ihmiseksi, joka oli myös nöyrä. Sitä tarkoitti ”ei katsonut saaliiksensa [ei pitänyt kiinni oikeudestaan] olla Jumalan kaltainen”.

Heb 2:9 ”Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.” – Jeesus oli niin kuin muutkin ihmiset nyt ovat ”enkeleitä halvempia”. Kun Jumala korotti Jeesuksen hänen ylösnousunsa jälkeen Herraksi ja Kristukseksi, Jeesuksen arvo suhteessa enkeleihin nousi paljon enkeleitä korkeammaksi, kuten Heb 1:4 todistaa: ”tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän”.

Kun tulkitsemme näitä em. jakeita huolellisesti, on meidän pantava merkille, että Jeesus tuli enkeleitä paljon korkeammaksi. Hebrealaiskirje ym. eivät sano, että Jeesus olisi aina ollut enkeleitä paljon korkeampi!

Entä mikä tulee olemaan ihmisten asema ja suhde enkeleihin? Tiedämme, että pelastuksen saavat tulevat olemaan Jumalan poikia – kuten enkelitkin. Myös tiedämme, että ylösnousseita Jeesus kutsuu veljikseen ja sisarikseen. Pelastuneista ihmisistä tulee Jumalan työtovereita. Tähän asti enkelit itse ovat kertoneet asemastaan vain Jumalan palvelijoina. Heb 2:16 kuitenkin kertoo ratkaisevan totuuden Jumalan aikomuksesta: ”Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen [jälkeläiset] hän ottaa huomaansa.”

Enkeleiden sota taivaassa

Sodan syynä oli Saatanan (Lucifer, ’valon tuoja’) aloittama kapina Jumalan kaikkivaltiutta vastaan. Saatana oli, niin kuin kaikki muutkin enkelit luotu hyväksi. Hän johti kolmasosaa enkelikunnasta. Lucifer ei tyytynyt olemaan merkittävä enkelijohtaja; hän kadehti Jumalan saamaa palvontaa ja halusi itsekin saada samanlaista palvontaa osakseen.

Saatana totesi Jumalan suunnitelman ihmisten suhteen. Ihmisten oli määrä tulla enkeleitä merkittävämmäksi ryhmäksi. Saatana päätti ottaa ihmiset omaan komentoonsa. Raamattumme alkulehdillä alkaa ihmiskunnan tarina ihmisen luomisesta, Adamista ja Eevasta. Raamatun viimeinen kirja kertoo apostoli Johanneksen saamasta ilmestyksestä. Siihen sisältyy myös kuvaus saatanan taistelusta oman asemansa puolesta ja sitten hänen tulevasta häviöstään taistelussa. Korkea-arvoisesta enkeliruhtinaasta Valontuojasta (”Light Bearer”) on tullut Lohikäärme!

Ilman saatanaa Raamatun tarina olisi ollut aivan toisenlainen. Jumalan tahdon mukaisesta hyvän voittokulusta onkin tullut taistelu hyvän ja pahan välillä – Jumalan tahdon toteuttamisesta saatanan eli tämän maailman ruhtinaan taistelu ihmisten saamisesta omalle puolelleen.

Raamatun viimeinen kirja Ilmestyskirja kertoo lopun ajan tapahtumista ja taisteluista.

Ilmestyskirja:
12:1 Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.
2 Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.
3 Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;
4 ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.
5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.

Nainen luvun 12 alussa on ilman muuta Maria, Jeesuksen äiti. Maria synnytti poikalapsen, joka tulee hallitsemaan maailmaa rautaisella valtikalla.

Ilm 12:1 symbolinen merkitys kuvaa a) Israelia, Jumalan omaa kansaa ja sen kahtatoista “tähteä” eli sukukuntaa. b) Kristuksen kahtatoista apostolia ja tälle perustukselle rakennettuja seurakuntia ‘Karitsan morsianta’. Tämä Jumalan kirkko on kuitenkin pieni vähemmistö ja enemmistön muodostaa porttokirkko, josta Kristus sanoo “lähtekää ulos siitä”. Kol 1:18 ”Ja hän [Kristus] on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.”

Jakeessa 5 hypätään Jeesuksen ylösnousemukseen eli kolmekymmentä vuotta ajassa eteenpäin. ”Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö”.

12:6 ”Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.”

Tämän jakeen vaimo on Jumalan uskollinen seurakunta maan päällä, joka joutuu pakenemaan ’erämaahan’ turvaan saatanan vainoa. Sitten hypätään tulevaisuuden näyssä taas ajassa eteenpäin, sotaan taivaassa.

12:7 ”Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,”

Sotaa johtaa arkkienkeli Mikael. Eikö Jeesus ollutkaan mukana, vaikka jakeessa 12:5 todettiin Jeesuksen (lapsen!) tulleen temmatuksi taivaaseen? Ei, Jeesus on matkalla maan päälle ottaakseen siellä kuninkuuden. Ja kuninkuutta edeltää niin ikään sota samaa vihollista vastaan; Saatana häviää sodan taivaassa ja hänet miljoonine kannattajineen heitetään maan päälle. Monet ovat sitä mieltä, että sota on jo käyty ja saatana joukkoineen heitetty maan päälle. Pohdin asiaa hieman myöhemmin ja siltä pohjalta, että mikä todistaisi, että sota on jo käyty ja toisaalta mikä todistaisi, että se on vielä tapahtuva tulevaisuudessa.

12:8 mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.
9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.

Jakeessa 12:10 ilmoitetaan riemuiten: ”Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos”.

Johannes kuuli näyssä suuren äänen sanovan, että tämän voiton seurauksena on syntynyt Jumalan valtakunta ja Hänen Voideltunsa eli Kristuksen valta. Tapahtuma liittyy siis lähitulevaisuuteen, lopun aikaan. Se liittyy myös Kristuksen toiseen tulemiseen, jolloin hän ottaa Jumalan valtakunnan kuninkuuden ja hallitsee yhdessä ylösnousseitten pyhien kanssa. Kristus saapuu valtavan enkelijoukkonsa kanssa ja sotii saatanan joukkoja vastaan voittaen ne. Tätä edeltää seitsemän vuotta kestävä ahdingon aika ja Herran päivä.

Taivaat ja niissä asuvat voivat riemuita, mutta voi maata! “perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” (Ilm 12:12).

Suuressa vihassaan saatana ryhtyy vainoamaan maan päällä olevien uskovien seurakuntaa: ja lohikäärme vihastui vaimoon [Kristuksen seurakuntaan] ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus (j.17). Saatanan vainoa kestää 42 kuukautta: 12:14 mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa [3,5 vuotta, 42 kk] poissa käärmeen näkyvistä.

– Tämä aika sijoittuu sen tapahtuman jälkeen “kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle” (12:13). Seurakunnan vainon aika 3,5 vuotta kestää puolet koko seitsemän vuoden ahdingon ajasta ja sijoittuu sen jälkimmäiselle puoliskolle.

2 Kor 4:4 ”Niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.” – Saatanasta raamattu käyttää nimitystä ’tämän maailman jumala’. Pietari kirjoitti karkeasti samoihin aikoihin Johanneksen Ilmestyskirjan kanssa: 1 Piet 5:8 ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä”. – Saatana on vuosituhansien ajan pyrkinyt eri keinoin nielaisemaan ihmisiä omikseen.

”Nyt on tullut… meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta”.

Mitä tarkoittavat ilmaisut ”tullut pelastus ja voima”, ”meidän Jumalamme valtakunta”, ”hänen Voideltunsa valta”? Pelastuksen tuleminen voidaan tulkita Jeesuksen lunastusuhrin toteutumiseen. Entä ”tullut Jumalamme valtakunta”? Jumalan valtakunta on ollut iät ja ajat taivaassa eikä valtakunnan tulemisesta sinne voi olla kysymys. Entä onko Jumalan valtakunta tullut maan päälle? Tähän yhdistetään vielä ”ja hänen Voideltunsa valta”. Voidellun eli Kristuksen valta on toteutunut taivaassa, mutta ei vielä maan päällä. Kristukselle on tosin annettu kaikki valta niin taivaassa kuin maan päälläkin, mutta tulkitsen sen varmaksi lupaukseksi, joka vielä odottaa täyttymystään.

Tärkeä kysymys, joka askarruttaa monia on: milloin tämä sota käydään ja milloin saatana enkeleineen heitetään ulos taivaasta maan päälle? Aloitettiinko sota heti kun Luciferin Jumalan tahdon vastainen toiminta kävi ilmeiseksi? Sen suuri ja kaikkien tuntema osoitus oli ensimmäisten ihmisten vietteleminen vastustamaan Jumalan antamaa määräystä Edenin puutarhassa. Ei aloitettu. Ei myöskään kielletty saatanaa astumasta taivaaseen Jumalan eteen. Päinvastoin: Jumala luovutti maan kuninkuuden saatanalle! Voiko se pitää paikkansa?

Seuraava Raamatunjae on syytä lukea tarkasti ja ajatuksella: Jer 27:5 ”Minä [Herra Sebaot] olen tehnyt maan sekä ihmiset ja eläimet, jotka maan päällä ovat, suurella voimallani ja ojennetulla käsivarrellani, ja minä annan sen, kenelle hyväksi näen”. Saatana vahvisti saaneensa maan kaikkien kansojen herruuden sanomalla Jeesukselle Luuk 4:6 ”Sinulle [Jeesukselle] minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. 7 Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun.”

Saatanan ja Jeesuksen kohtaaminen tapahtui noin 4000 vuotta Adamin ja Eevan viettelemisen jälkeen. Kaiken tämän ajan Jumalan pitkämielisyys kesti saatanan kapinan hänen tahtoaan vastaan.

Toinen esimerkki: Kun Jobin aikana saatana astui Jumalan eteen, hän sanoi vastauksena Jumalan kysymykseen ”Mistä sinä tulet?”: ”Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta.” (Job 2:2) Tämäkin siis osoittaa, että saatanalla on ollut pääsy taivaaseen Jumalan luokse eikä häntä tai hänen enkeleitään ollut vielä heitetty sieltä pois.

Kolmanneksi: Joh 12:31 Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos.

Johannes kirjoitti evankeliumissaan, että tämän maailman ruhtinas (saatana) pitää heitettämän ulos – siis futuurissa. Johannes kirjoitti evankeliuminsa, kun Jeesus oli ollut nousseena taivaaseen useita vuosikymmeniä. Tämäkin tarkoittaa, että sotaa taivaassa ei oltu vielä käyty eikä saatanaa enkeleineen ollut vielä heitetty maan päälle.

Muistakaamme, että Jumalalla on ennakkosuunnitelma, jonka mukaan kaikki maailmassa tapahtuu.

Milloin sota sitten käydään taivaassa?

Jakeessa 12:10 kerrotaan kuinka saatana on tullut heitetyksi ulos taivaasta: ”meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos”. Voidellun valta kytketään saatanan ulosheittämiseen.

Saatanan ulosheittämisestä on esitetty seuraavanlainen tulkinta: Jeesus noustessaan taivaaseen ja saatuaan Jumalalta kaiken vallan taivaassa ja maan päällä, heitätti saatanan kannattajineen ulos taivaasta maanpäälle. Voidaanko sen seurauksena todeta, että ’nyt on tullut meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta’? Ei aivan näin. On muistettava, että Johannes sai näyn ja kirjoitti Ilmestyskirjan noin 60-70 vuotta sen jälkeen kun Jeesus astui taivaaseen. Tässä yhdessä luvussa tapahtumat vaihtelevat ajallisesti Jeesuksen syntymähetkestä hänen taivaassa tapahtuneeseen puhdistukseen saakka. Edellä kuvattu tulkinta voisi olla mahdollinenkin, mutta harkitaanpa vielä.

Tarkoittaako ”nyt on tullut valta…” sitä, että on tullut Jumalan ja Kristuksen valta taivaassa? Ei varmaankaan! Jumalan valta on ollut kiistaton iät ja ajat. Se tarkoittaa, että maan päälle on tullut Jumalan valtakunta, joka tarkoittaa, että Pyhät hallitsevat Jumalan valtakunnan edustajina ja hänen Voideltunsa Jeesus Kristus on tämän valtakunnan kuningas. Siis, maan päällä tulee olemaan Kristuksen tuhatvuotinen valtakunta. Silloin voidaan todeta, että ”nyt on tullut ”meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta”, ja siihen ajankohtaan kohdistuu saatanan ja hänen joukkonsa heittäminen pois taivaasta maan päälle.

Luuk 10:17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: ”Herra, riivaajatkin (devils) ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden.”
18 Silloin hän sanoi heille: ”Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.

Tarkoittaako Jeesus, että taivaassa käytiin sota sinä aikana, kun Jeesus oli maan päällä? Vasta tällöinkö riivaajat (devils) saapuivat ihmiskuntaa vaivaamaan? Olihan saatana ollut maan päällä jo Adamin ja Eevan aikana. Jumala kysyi kerran Saatanalta missä tämä oli ollut: Job 1:7 (ja 2:2) Niin Herra kysyi saatanalta: ”Mistä sinä tulet?” Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ”Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta.”

Saatana oli katsastelemassa paikkoja jo 1000-2000 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Saatana esiintyy myös Tyyronin kuninkaana. Pidän selvänä, että hänellä oli jo tuolloin oma enkelikuntansa palvelijoinaan sekä muita enkeliruhtinaita maan päällä tiettyjä alueita hallitsemassa.

Kun Adam ja Eeva aikoinaan karkotettiin paratiisista, he lisääntyivät ja yhteiskuntaan syntyi paljon uusia ihmisiä. Syntiä ja pahuutta oli paljon. Mistä tämä synnin määrä johtui? Mistäpä muusta kuin saatanan ja hänen joukkonsa toiminnasta. Niinpä Jumala päätti hukuttaa koko ihmiskunnan vedenpaisumuksen alle.

Danielin kirjassa kerrotaan Persian enkeliruhtinaasta ja Jaavanin (Kreikan) enkeliruhtinaasta, joita vastaan ’Danielin enkelin’ oli taisteltava lähes yksin, apunaan vain arkkienkeli Miikael. Jo Danielin aikana näyttää olleen langenneita enkeliruhtinaita johtamassa kaupunkivaltioita Tyyronin lisäksi Persiassa ja Kreikassa. Nämä kapinalliset enkelit olivat voimakkaita siitä päätellen, että Danielin enkeli joutui pitkän ajan taistelemaan näitä enkeleitä vastaan. Tällä haluan vain osoittaa, että Jeesuksen lausuma ”Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman” ei tarkoita, että Jeesus olisi silloin nähnyt oikeasti tämän tapahtuvan, muutoin kuin ennenäkynä.

Kun Jeesus tulee taivaasta maan päälle, se tapahtuu samaan aikaan kun taivaassa alkaa sota, jonka seurauksena Saatana joukkoineen heitetään maan päälle. Kun Kristus on saapunut maan päälle toisen kerran, hän ’näkee’, että Saatana heitettiin kuin salaman leimahdus maan päälle. Myös maan päällä alkaa sota, jonka seurauksena Saatana joukkoineen häviää ja Saatana sidotaan tuhannen vuoden ajaksi. Saatanan apurit Antikristus ja väärä profeetta heitetään tuliseen järveen.

Senhän tiedämme, että saatana ja hänen demoninsa ovat toimineet maan päällä pitkän aikaa jo tätä ennenkin. Saatanalla on kuitenkin ollut pääsy taivaaseen Jumalan eteen tähän saakka. Jakeessa 12 todetaan ”Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!”

12:11 Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti.
12 Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!”
13 Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt.

Jakeessa 13 maan päälle heitetty saatana ajaa takaa poikalapsen synnyttäjää eli Jeesuksen äitiä Mariaa. Onko tämän jakeen perusteella sitten pääteltävä, että saatana olisi heitetty maan päälle jo Jeesuksen ollessa vastasyntynyt vauva? Vai, onko tulkittava, että poikalapsen synnyttänyt vaimo Maria tarkoittaa kuvaannollisesti myös kirkkoa, joka syntyi Jeesuksen ja opetuslasten myötä? Kysymyksessä on saatanan Jumalan kirkkoon kohdistama vaino. Raamatussa ja erityisesti Ilmestyskirjassa melkein kaikki tuntuu olevan kuvaannollista ilmaisua.

…

Kaksi todistajaa

Ilm 11:3 ”Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan.”
4 ”Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä.”

Mitä tarkoittavat öljypuut ja lampunjalat?

Psa 52:10 Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti.

Sak. 4:11 Ja minä lausuin ja sanoin hänelle: ”Mitä ovat nämä kaksi öljypuuta lampunjalan oikealla ja vasemmalla puolella?”

12 Sitten minä toistamiseen lausuin ja sanoin hänelle: ”Mitä ovat nuo kaksi öljypuun terttua kahden kultaisen putken kohdalla, jotka vuodattavat sisästänsä öljynkultaa?”
13 Niin hän sanoi minulle näin: ”Etkö tiedä, mitä ne ovat?” Minä vastasin: ”En, Herra.”
14 Hän sanoi: ”Nämä ovat ne molemmat öljyllä voidellut, jotka seisovat kaiken maan Herran edessä.”

Öljypuut ja lampunjalat ovat kuvaannollinen ilmaus, eiväthän öljypuut ja lampunjalat voi seisoa Herran edessä. Ilmestyskirjakin kertoo: Ilm 1:20 … ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa.”

Nämä kaksi todistajaa, joita nimitetään öljypuuksi ja lampunjalaksi, ovat kaksi Jumalan seurakuntaa (kirkkoa), jotka rohkeasti todistavat 3,5 vuoden ajan. Jakeessa 11:7 ilmenee, että ”kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät”. Heidän ”ruumiinsa” viruvat Jerusalemin kadulla 3,5 päivää (11:9).

Monet ihmiset iloitsevat ja riemuitsevat, sillä nämä kaksi kirkkoa olivat vaivanneet julistuksellaan heitä. Kirkoilla on ollut valta jakaa vitsauksia uppiniskaisille kirkon jäsenille. Sen vuoksi ihmiset riemuitsevat, kun peto nousee syvyydestä ja hävittää kirkot. Jakeessa 11:11 kerrotaan miten nämä kirkot virkoavat ja kirkkojen pyhät nousevat taivaaseen oltuaan kuolleena 3,5 päivää.

Koko tämä kertomus on kuvaannollista ilmausta ja täytyy tulkita sen mukaisesti.

11:5 Ja jos joku tahtoo heitä [todistajia] vahingoittaa, lähtee tuli heidän suustaan ja kuluttaa heidän vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, on hän saava surmansa sillä tavalla.
6 Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei sadetta tule heidän profetoimisensa päivinä, ja heillä on valta muuttaa vedet vereksi ja lyödä maata kaikkinaisilla vitsauksilla, niin usein kuin tahtovat.
7 Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät.
8 Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa [Jerusalemissa] myös heidän Herransa ristiinnaulittiin.
9 Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä salli, että heidän ruumiinsa pannaan hautaan.

Miksi todistajien ruumiiden sanotaan makaavan kuolleina juuri kolme ja puoli päivää? Jumalan todistajat seurakunnat ”kuolevat” eli lakkaavat toimimasta todistajina täksi ajaksi. Sen jälkeen Jumala herättää heidät ja kutsuu ylös taivaaseen. Jakeessa 12 todetaan heidän ylösnousunsa.

11:10 Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa [kaksi Jumalan seurakuntaa] olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat.
11 Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät.
12 Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: ”Nouskaa tänne!” Niin he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.

– Tässä on kyse tulkintani mukaan ensimmäisestä ylösnousemuksesta: ensimmäisenä nousevat uskossa aikanaan kuolleet ja sen jälkeen, niin kuin 1 Kor 15:51-52 kertoo ”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me [ylösnousevat] muutumme [enkelien kaltaisiksi henkiolennoiksi]”. – Kun taivaasta kuuluu ääni ”nouskaa tänne”, kuuluu myös viimeisen eli seitsemännen pasuunan ääni (luku 12) ja saatana joukkoineen heitetään maan päälle. Jeesus Kristus tapaa ylösnousevat, jotka ovat tulleet häntä vastaan pilviin.

.

Jumala varjelee uskovia

12:13 ”Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt”. – Kuningas Herodes vainosi Josefia ja Mariaa ja tapatutti suuren määrän poikavauvoja. Josef ja Maria pakenivat Israelista Egyptiin ja Jeesus pelastui. Luvun 12 seuraavissa jakeissa puhutaan miten käärme/lohikäärme vainosi vaimoa tappaakseen tämän. Vaimo ei kuitenkaan ole Jeesuksen äiti Maria, vaan Jumalan oma seurakunta (kirkko). Myös ajallisesti tämä ei tapahdu Jeesuksen syntymän aikaan. Se käy ilmi jakeesta 17, jossa kerrotaan lohikäärmeen epäonnistumisen jälkeen lähteneen sotimaan niitä vastaan, ”jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus”. Jeesushan oli pieni vauva, eikä vielä ollut aloittanut julkista toimintaansa.

14 Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä.

Tästä aikamääreestä ”aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa” voidaan todeta, että se on sama eli 1260 päivää eli 3,5 vuotta, joka on mainittu jo jakeessa 12:6. Tapahtumien järjestys on kovin heittelehtivää. Jakeessa 14 todetaan, että Jumalan seurakunta on turvassa 3,5 vuoden ajan. 12:14 ”Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä”. Tämä ajanjakso on tunnettu Raamatussa nimellä ”Suuri ahdistus”. Sen aikaansaa saatana. Suuren ahdistuksen (engl. Tribulation) ajan jälkeen seuraa Herran vihan päivä. Se on ajallisesti yhtä pitkä aika, 3 ja puoli vuotta. Molemmat yhteensä 7 vuotta, eli yhden ’vuosiviikon’ mittainen aika lopun aikana.

Danielin kirjan 9. luvussa enkeli Gabriel selittää tulevia aikoja – viimeisen vuosiviikon tapahtumia – Danielille:

9:23 Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä olen tullut sitä ilmoittamaan; sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky.
24 Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.
25 Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja.
26 Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.
27 Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.”

Danielin profetian tulkinnasta olen kirjoittanut artikkelin täällä.

Ilm 12:17 Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.

Saatana siis vihastuu Jumalan seurakuntaan, ja jakeen 12:15 mukaan ”syöksi kidastaan vettä niin kuin virran”, mutta ”maa avasi suunsa ja nieli virran”. Tämän epäonnistuttua Saatana suuntasi toimenpiteensä muita kristittyjä vastaan. Raamatussa luvataan kuitenkin, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. (Jooel 2:32, Apt 2:21, Room 10:13)

12:18 Ja se [Saatana] asettui seisomaan meren hiekalle.

Mitä tarkoittaa meri? Entä meren hiekka?

Daniel kirjassaan kuvaa kuinka merestä nousi vuorollaan neljä petoa, jotka kuvasivat neljää valtakuntaa ja niiden kuninkaita. Ilmestyskirjassaan Johannes kirjoittaa kuinka 13:1 ”Ja minä näin pedon nousevan merestä; sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä.” Kirjan lopussa 21:1 todetaan … ”sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.” – Meri kuvaa ihmiskuntaa. Hiekka kuvaa paljoutta: Esimerkiksi Jes 10:22 ”Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, on siitä palajava ainoastaan jäännös.”

Siis, kun saatana asettui seisomaan meren hiekalle, tulkitsen sen tarkoittavan, että saatana katsoi maan ihmismäärää ja suunnitteli miten saisi kaikki puolelleen, pois oikean Jumalan palvonnasta.

..

Enkelit ja Pyhä henki

Raamatun monista jakeista näemme kuinka enkelit osallistuvat maailman asioiden järjestelyyn sen mukaan mitä Jumala antaa heille tehtäväksi. Entä sitten, miten Pyhä henki osallistuu Jumalan suunnitelman toteuttamiseen? Pyhä henki ei ymmärtääkseni puutu maailman päivittäisiin, konkreettisiin asioihin, vaan sensijaan vaikuttaa ensisijaisesti ihmisten mieliin. 2 Piet 1:21 sanookin kuvaavasti: ”sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.” Apt 1:8 ”vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” Ja myös Luukas viitaten Jesajaan 4:18 ”Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen”

Pyhällä hengellä ei ole kutsumanimeä toisin kuin Jumalalla on Jehova ja hänen pojallaan Jeesus. Pyhä henki ei ole persoona samalla tavoin kuin Jumala ja Kristus. Pyhää henkeä on luonnehdittu ’Jumalan toimivaksi voimaksi’. Apt 7:55 ”Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän [Stefanus] loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella.” Jos Pyhä henki olisi Jumalan tavoin persoona, olisi Stefanus varmaankin nähnyt näyssään myös tämän kolmannen persoonan.

…

Taivaalliset valtarakenteet

Kol 1:15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. 16 Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen,

Valtaistuimet (thrones G2362 θρόνος thronos)

A throne seat, metaph. to God, the governor of the world, to the Messiah, Christ, the partner and assistant in the divine administration, assigned in the NT to kings, hence, kingly power or royalty, to judges i.e. tribunal or bench, to elders.

Taivaasta puhuttaessa valtaistuimia on kaksi; Jumalan valtaistuin ja hänen oikealla puolellaan Jumalan pojan, Jeesuksen Kristuksen valtaistuin. Efe 1:20-21 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. – Tämä Kristukselle tuleva korkea asema Jumalan oikealla puolella oli Jumalan suunnitelmissa jo ennen maailman luomista.

Eräs suurimmista ’enkeliruhtinaista’ Lucifer, josta sitten tuli saatana, ryhtyi kadehtimaan tällaista valtaistuimeen liittyvää asemaa ja valtaa ja halusi samanlaiseen asemaan kuin Jumalakin. Hänelle ei riittänyt enkeliruhtinaan valta ja suuri loisto ja siksi hän ryhtyi kapinoimaan.

Herraudet (dominions G 2963 κυριότης kyriotēs)

dominion, power, lordship; in the N. T. one who possesses dominion. KJV kääntänyt dominion (3x), government (1x).

Efe 1:20 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,
21 korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.

2 Piet 2:10 ja varsinkin ne, jotka lihan jäljessä kulkevat saastaisissa himoissa ja ylenkatsovat herrauden. Nuo uhkarohkeat, itserakkaat eivät kammo herjata henkivaltoja,
11 vaikka enkelitkään, jotka väkevyydeltään ja voimaltaan ovat suuremmat, eivät lausu heitä vastaan herjaavaa tuomiota Herran edessä.

Samaa sanaa käyttää myös Jeesuksen veli Juuda, joka kirjoittaa 1:8 Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.
9 Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ”Rangaiskoon sinua Herra!”

Hallitukset ἀρχή archḗ, from Strong’s G756; (properly abstract) a commencement, or (concretely) chief (in various applications of order, time, place, or rank):—beginning, corner, (at the, the) first (estate), magistrate, power, principality, principle, rule.

Tätä sanaa, ’arkki’ on käytetty kuvaamaan alkua ja joissakin tapauksissa kaiken alkua. Arkkienkeli nimitys liittyy tämän sanan käyttöön.

Mar 13:19 Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule.

Luuk 1:2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,

Joh 1:1-2 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä.

Vallat ἐξουσία exousia G1849. KJV kääntää tämän Power (69x), authority (29x), right (2x), liberty, jurisdiction, strength (1x)

Valtaistuimet, herraus, hallitukset tai vallat eivät siis ole jokin laji enkeleitä, vaan enkelikuntaan liittyvä Jumalan säätämä ominaisuus, jota enkelikunta kunnioittaa, mutta ihmiset aina eivät.

Enkeleille on annettu monia erilaisia tehtäviä ja niihin liittyviä asemia. Raamattu ei puhu kuin muutamasta tavallisten enkeleiden lisäksi: Serafit, kerubit ja arkkienkelit.

Arkkienkeleinä on Raamatussa mainittu nimeltä vain yksi enkeli – Miikael. Myös enkeli Gabrieliä on pidetty arkkienkelinä. Monet uskovat, että arkkienkeleitä on seitsemän. Tällöin viitataan Ilmestyskirjaan; esim 8:2 ”Ja minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasunaa.”

– Korkea-arvoisen enkelin valtuuksiin kuuluu pääsy Jumalan eteen ja tässä jakeessa Jumalan edessä seisovat nämä enkelit. Juutalaisen perimätiedon mukaan näiden arkkienkeleiden nimet ovat Miikael, Gabriel, Rafael, Uriel, Raguel, Saragael ja Remiel. Nämä nimet on mainittu apokryyfikirjoissa, kuten Tobitin ja Enokin kirjoissa. Mutta, pitäytykäämme Raamatun antamaan tietoon. Arkkienkeli Miikaelia kutsutaan Davidin kirjassa ’yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista (10:13) ja ’teidän enkeliruhtinaaksenne’ (10:21), joten hän on useiden enkeliruhtinaiden joukossa nimenomaan Jumalan valitun kansan enkeliruhtinas. Kun Jeesus Kristus tulee toisen kerran maan päälle 1 Tes 4:16 sanoo: ”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin”.

Toinen korkea-arvoinen enkeli on Gabriel (merkitsee ’Jumalan voima’), jonka tehtäviin kuuluu tärkeiden viestien toimittaminen niitä koskeville ihmisille ihmisille. Tunnetuin viesti on toimitettu Marialle ja se koski hänen tulemistaan raskaaksi ja Jumalan pojan synnyttämistä. Myös Marian tulevalle puolisolle Josefille enkeli, ehkä nimenomaan Gabriel, kertoi Marian raskauden alkuperästä. Myös Daniel sai unessa viestin Gabrielilta: 9:21 Ja kun minä vielä puhuin rukouksessa, tuli se mies, Gabriel, jonka minä olin nähnyt ennen näyssä, kiiruusti kiitäen minun tyköni ehtoouhrin aikana. – Enkeli Gabriel esiintyy Danielille miehenä eikä suinkaan siivekkäänä enkelinä.

Serafit ovat myös korkea-arvoisia enkeleitä. Serafit kuvataan usein punaisina, koska serafi tarkoittaa ’palavia’. Raamatussa mainitaan serafit Jesajassa 6:2 ”Serafit seisoivat hänen ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät.” Jesajan 6. luvussa Jumala kyselee kuka olisi halukas profetoimaan Israelin kansalle ja Jesaja ilmoittautuu halukkaaksi. 6:6 Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista… Jakeissa 6:9-10 paljastuu Jumalan vaikeasti ymmärrettävä viesti: ”Mene ja sano tälle kansalle: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.’ 10 Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.”

Serafeilla on kuusi siipeä, joista kahta käytetään lentämiseen ja muilla peitetään silmät ja jalat. Serafit ja muutkin enkelit ovat henkiolentoja. Ne liikkuvat taivaasta maahan tai ilmestyvät ihmisten uniin, mutta eivät oikeasti lennä siipien avulla. Siivet ja lentäminen on käsitykseni mukaan kuvaannollista ilmausta kertoen kyvystä liikkua nopeasti paikasta toiseen. Silmien peittäminen saattaa kuvastaa suojautumista Jumalan kirkkaudelta. Mooses pyysi Jumalalta 2 Moos 33:18 ”Anna siis minun nähdä sinun kirkkautesi.” Jumala vastasi: 33:20 ”Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.”

Kerubit

Raamatun tunnetuin kerubi on Lucifer, josta sitten tuli saatana.

Hes 28:13 Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit. Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet; karneolia, topaasia ja jaspista, krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa, valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin.

Hes 28:14 Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal’olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.

28:15 ”Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys.”

.

Saatana – tämän maailman Jumala

Jer 27:5 ”Minä [Herra Sebaot] olen tehnyt maan sekä ihmiset ja eläimet, jotka maan päällä ovat, suurella voimallani ja ojennetulla käsivarrellani, ja minä annan sen, kenelle hyväksi näen”.

– Jumala antoi maailman saatanalle, joka lupasi sen Jeesukselle, jos Jeesus olisi kumartanut saatanaa. Kun Jumala lupasi Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen koko maan, Hän ei varmaankaan tarkoittanut, että maan ylimpänä johtajana olisi saatana. Kun Abraham saa lunastaa Jumalan lupauksen, on varmaa, että maa on silloin puhdistettu saatanasta ja hänen joukoistaan. Saatanan mukana kulkee kuolema, mutta tuleva maailma on vapautettu kuolemasta; ihmiset, jotka asuvat siinä ovat saaneet palkintonsa.

Saatana on tullut tutuksi Raamatun lukijoille jo Raamatun alkulehdiltä, kun hän käärmeen muodossa petti Adamia ja Eevaa. Kuka vain rikkoi Jumalan käskyjä vastaan, heti saatana “yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä” (Ilm 12:10). Myös Job, jonka Jumala oli todennut vanhurskaaksi mieheksi, sai saatanan epäilemään hänen todellista vanhurskauttaan. Myös Pietari kertoo saman kaltaisesta saatanan toiminnasta: 1 Piet 5:8 ”olkaa raittiit, valvokaa. teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.” – Näin saatana on menetellyt koko ihmiskunnan historian ajan. Entä nyt kun lopun aika on käsillä? Mikä tulee olemaan saatanan osuus niissä tapahtumissa?

Ilm 12:3 ”Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;”

Tämän jakeen peto tavataan niin Ilmestyskirjassa kuin myös Danielin kirjassa. Se on näyttelevä merkittävää roolia lopun ajan taisteluissa. Lohikäärme tunnistetaan saatanaksi, ja lohikäärmeen seitsemän päätä ja kymmenen sarvea kuvaavat valtioliittoa, jonka tarkoituksena on tuhota Israelin valtio.

Saatana Tyyron kuninkaana

Hes 28:12 ”Ihmislapsi, viritä itkuvirsi Tyyron kuninkaasta ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellinen kauneudessa.
13 Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit. Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet; karneolia, topaasia ja jaspista, krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa, valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin.
14 Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal’olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.
15 Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys.

Hesekiel kirjoittaa Tyyron kuninkaasta, ihmisestä jonka hän kuvauksessaan osoittaa kerubiksi! Näistä jakeista käy ilmi, että Tyyron kuningas/saatana on enkeli ja luotu olento. Häntä kuvataan jumal’olennoksi, joka oli koristeltu loistavin jalokivin. Hän toimi luomisestaan lähtien moitteettomasti Jumalan tahdon mukaisesti siihen asti kunnes hänessä löydettiin vääryys.

Vaikeasti ymmärrettävä asia tässä selostuksessa on, että Tyyron kuninkaan, ihmisen sanotaan olevan enkeli, Kerubi. Tulkitsen tämän siten, että Tyyron kuningas oli oikeasti ihminen, johon saatana ’oli mennyt’ samalla tavoin kuin saatana meni Juudas Iskariotiin.

Hesekielin 28. luvun alusta lähtien puhutaan Tyyron kuninkaasta. Kohta todetaan, ”että sinä olit kerubi…” ja kerubihan on korkea-arvoinen enkeli. Kerubin todetaan olleen Edenissä, Jumalan puutarhassa. Kysymyksessä on saatana. Hes 28:2 ”ihmislapsi, sano Tyyron ruhtinaalle: näin sanoo Herra, Herra: koska sinun sydämesi on ylpistynyt ja sinä sanot: ’minä olen jumala, jumalain istuimella minä istun merten sydämessä’, ja olet kuitenkin ihminen, et Jumala, vaikka omasta mielestäsi olet Jumalan vertainen”.

Saatanasta käytetään myös nimitystä, kointähti tai aamuruskon poika. Jes 14:12 kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja. Jesajankin lausuma on ennustus tulevasta. Joissakin Raamatunkäännöksissä käytetään saatanasta nimeä Lucifer (valontuoja).

Jesaja jatkaa: 14:13Sinä sanoit sydämessäsi: ’minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen pohjolaan. 14 Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni korkeimman vertaiseksi.’ 15 Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan. –’Pohjimmainen hauta’ tarkoittaa samaa paikkaa kuin mihin heitettiin odottamaan viimeistä tuomiota ne langenneet enkelit, jotka ottivat fyysisen hahmon ja yhtyivät ihmisten tyttäriin (Juuda 1:6).

Saatanan kohtalosta kertoo Ilm 20:1 ”Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet kädessään.
2 Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi
3 ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa.”

Näistä jakeista käy ilmi kuinka saatana ylpistyi ja ryhtyi pyrkimään Jumalan vertaiseksi. Ylpistyminen ja pyrkiminen Jumalan vertaiseksi on varmaankin toteutunutta todellisuutta. Sen sijaan saatanaa ei vielä ole heitetty ’pohjimmaiseen hautaan’. Se tapahtuu vasta kun Kristus tulee toisen kerran; hän heittää Antikristuksen ja väärän profeetan tuliseen järveen ja saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi. Tältä osin on kyse ennakkonäystä, joka toteutuu, kun Jeesus tulee toisen kerran.

…

Saatana – ilmavallan hallitsija

Efe 2:2 Joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa.

Mitä mahtaa apostoli tarkoittaa kirjoittaessaan saatanasta ilmavallan hallitsijana? Nykyaikana ilmavallan omaaminen on sotatoimien voittamisen kannalta tärkeä edellytys, mutta pari tuhatta vuotta sitten sellaista sisältöä tälle käsitteelle tuskin olisi voitu antaa. Jotkut Raamatun kommentoijat sanovat viitaten juutalaisten vanhoihin käsityksiin, että demonien ja pahojen henkivoimien katsottiin asustavan taivaan avaruudessa. Ehkäpä tämä on oikea tulkinta.

Entä mitä ovat nämä tottelemattomuuden lapset? He ovat Jumalan lasten vastakohta. Kun Jumalan lapset pyrkivät tekemään Jumalan tahdon, nämä tottelemattomuuden lapset vähät välittävät siitä. He kuuluvat saatanalle, tämän maailman jumalalle. 2 Kor 4:4 ”niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on jumalan kuva.”

– Paavali muistuttaa efesolaisia kuinka hekin aikaisemmin vaelsivat ”tämän maailman menon mukaan” ja olivat … ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme (Tiit 3:3). Efesolaisia lopuksi varoitetaan seurauksista: ”älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia” (Efe 5:6).

Miten saatana toimii?

Joh 8:44te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

Saatana on osoittautunut valehtelijaksi jo Raamatun alkulehdiltä lukien. Mitään rehellistä ei hänessä ole. Seuraavassa joitakin Raamatunjakeita, jotka kuvastavat saatanan toimintaa. 1 Piet 5:8 olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Saatana (toiselta nimeltä perkele) on vihainen ja epätoivoinen. Hän tietää, että hänellä ei ole paljon aikaa. Ilm 12:12 ”sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” – Kun saatana Johanneksen ilmestyksessä heitettiin pois taivaasta alas maan päälle, hänen mukanaan seurasi kolmasosa taivaan enkeleistä. Saatanan joukkojen lukumäärä on tavattoman iso, kenties satoja miljoonia. Nämä langenneet enkelit (demonit) ovat saatanan käytettävissä ihmiskunnan houkuttamisessa pois tosi Jumalan ja hänen kirkkonsa yhteydestä. Demoneita – riivaajia – on ollut maan päällä ihmisiä kiusaamassa jo ennen Jeesuksen aikaa. Jeesus ja hänen opetuslapsensa paransivat ihmisiä ajamalla demoneja pois.

…

Saatana valkeuden enkelinä

Jumala lähetti Jeesuksen tuomaan evankeliumin sanomaa ihmiskunnalle. Mitä tekee saatana joukkoineen? Markus evankeliumissaan kertoo Jeesuksen vertauksesta 4:15 ”Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan.”

– Valitettavasti saatana joukkoineen on voitolla. Kovin pieniä ovat ne seurakunnat, joihin apostolinen evankeliumin sana on juurtunut. Saatanalle sopii mitä parhaiten, että oikean evankeliumin sijaan ihmisille tarjotaan vääristeltyä evankeliumia. Saatana itse johtaa tätä hyökkäystä ja 2 Kor 11:14 kertookin miten: ”eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.”

Paitsi, että saatana itse esiintyy valkeuden enkelinä, Raamattu kertoo, että monet kirkon palvelijatkin ovat samassa mukana. Seuraavassa jakeessa asia vahvistetaan: 15 ”ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen”.

Saatana pääsee vaikuttamaan ihmisten sydämien kautta heidän toimintaansa. Johannes kertoo 13:2 ”ja ehtoollisella oltaessa, kun perkele jo oli pannut Juudas Iskariotin, Simonin pojan, sydämeen, että hän kavaltaisi Jeesuksen”. Ja mitä sen jälkeen tapahtui, Luukas kertoo 22:3 ”niin saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista”. Juudas oli pettynyt todetessaan, ettei Jeesus perustaisikaan valtakuntaansa ja ryhtyisi sen kuninkaaksi heidän aikanaan. Tätä pettymystä saatana oitis käytti hyväkseen ja me kaikki tiedämme kuinka sitten kävi.

Saatana onnistuu hyvin viettelyissään, jos vain ihmiset vähänkin ovat vastaanottavaisia. Kovin tuntuvat olevan. Jos Paavalin kertoman mukaan hänen seurakuntalaisensa olivat aiemmin menneet ”tämän maailman menon mukaan”, niin sama meno taitaa olla päällä tänäkin päivänä. Raamattu varottaa ja neuvoo: Jaak 4:7 ”Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. 8 lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä…” – Monin tavoin pyrkii saatana pitämään kristityt erossa Jumalasta. Apostoli kertookin miten hänkin on joutunut saatanan toimien kohteeksi: 1 Tes 2:18 ”Sentähden olemme tahtoneet tulla teidän tykönne, minä, Paavali, puolestani, en vain kerran, vaan kahdestikin, mutta saatana on meidät estänyt”.

Saatana tietää mitä hänelle ja hänen joukoilleen tulee tapahtumaan. Aikaa on hänellä vähän. Hän varmaan tietää, että hän tulee häviämään, mutta hän haluaa viedä mukanaan kadotukseen niin paljon ihmisiä kuin suinkin mahdollista.

Miten saatana tekee työtään ’tottelemattomuuden lapsissa’?

Efe 6:12 ”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa”.

Efesolaiskirjeessä apostoli selvittää kuka ja missä vihollinen on; vihollisia ovat pahuuden henkiolennot, jotka asuvat avaruudessa. Näin on tilanne tällä hetkellä, mutta kun Kristus tulee taivaallisine sotajoukkoineen, saatana häviää taistelun ja saatana apureineen sidotaan tuhanneksi vuodeksi.

Muita luonnehdintoja saatanasta

Saatana on syyttäjä. Ilm 12:10 Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.

Hän on myös kiusaaja. Mat 4:3 Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: ”jos sinä olet Jumalan poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” 1 Tes 3:5 Sentähden minä, kun en enää jaksanut kestää kauemmin, lähetinkin tiedustelemaan teidän uskoanne, ettei vain kiusaaja liene teitä kiusannut ja meidän vaivannäkömme mennyt hukkaan.

Saatana on pettäjä. 2 Kor 4:4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.

Saatana on vastustaja. 2 Tes 2:4 tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä Jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

Tämän maailman kuninkuus on ollut saatanan ja on vieläkin. Kohta tulee kuitenkin aikakausi, jonka kuninkaana hallitsee Kristus. Jeesus itse todisti näin Mat 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi:

”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä”.Tämän vallan Jeesus ottaa toisen tulemisensa yhteydessä, kun Hän perustaa maan päälle Jumalan valtakunnan tuhatvuotisen alkujakson ja hallitsee sen kuninkaana yhdessä pyhien joukon kanssa. Saatana on sen ajan sidottuna eikä pääse häiritsemään ihmisiä.

Vaikka saatana Johanneksen näyssä syöstiin pois taivaasta, hän yrittää yhä korottaa valtaistuimensa Jumalaa korkeammalle. Hän väärentää kaiken, mitä Jumala tekee, toivoen pääsevänsä maailman palvonnan kohteeksi ja toivoen rohkaisevansa Jumalan valtakunnan vastustamista. Saatana on kaikkien väärien kulttien ja uskontojen alkuperä. Saatana tekee mitä tahansa saadakseen oikeat Jumalan palvelijat johdetuksi harhaan. Hän tekeytyy valkeuden enkeliksi (2 Kor 11:14) ja saa monet papit julistamaan toista evankeliumia eli muutettua evankeliumia. 2 Kor 11:4 ”Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte”.

Ei ole ollenkaan samantekevää millaista oppia seurakunnalle jaetaan. Onko kirkoissa julistettu evankeliumin opetus Raamatun mukaista? Maailmassa on jopa kymmeniä tuhansia eri kirkkokuntia ja niiden jakama opetus saa välillä suorastaan eriskummallisia muotoja. Ei ole minun asiani tuomita ketään uskoipa ihminen miten tahansa. Rakentavassa hengessä esitetty kritiikki pitää jokaisen kestää. Jokainen kysyköön itseltään: onko uskoni Raamatun mukaista?

Mutta silti, on syytä varoa. Galatalaiskirjeessäkin (1:8) varotetaan: mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.…

…

Enkelit lopun ajan tapahtumissa

Ilm luku 9: kolmasosa ihmisistä surmataan.

Enkeleillä on tärkeä tehtävä lopun ajan tapahtumissa. Enkelit painavat sinetin Jumalan palvelijain otsaan, etteivät Herran päivän vitsaukset kohdistuisi heihin (Ilm 9. luku). Mitä tapahtuu niille, joilla ei ole Jumalan sinettiä? Ilmestyskirja kertoo 9:3 ”Ja savusta lähti heinäsirkkoja maan päälle, ja niille annettiin valta, niinkuin maan skorpioneilla on valta;
4 ja niille sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa maan ruohoa eikä mitään vihantaa eikä yhtään puuta, vaan ainoastaan niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan”. Ovatko he Jumalan enkeleitä vaiko saatanan? Jae 9:11 selvittää: ”Niillä oli kuninkaanaan syvyyden enkeli, jonka nimi hebreaksi on Abaddon ja kreikaksi Apollyon”. – Jumalan enkelit eivät ole syvyydessä tai muutoin ohjaa syvyyden vankeja, vaan tässä on kyse langenneesta enkelistä. Syvyyden enkelin nimi merkitsee ’hävittäjä’.

Nämä ’heinäsirkat, olivat tulosta viidennen enkelin pasuunaan puhaltamisesta. Huomattavaa on, että heinäsirkkojen ei annettu tappaa ihmisiä, vain kiusata heitä niin että ihmiset jopa etsivät kuolemaa päästäkseen kiusaajista eroon. Heinäsirkat eivät kuitenkaan olleet näitä siivekkäitä pikku hyönteisiä, jotka nykyisinkin kiusaavat ihmiskuntaa syöden maanviljelijöiden kasvattamat viljat. Tämän vitsauksen heinäsirkat olivat jakeen 9:7 mukaan ”heinäsirkat olivat sotaan varustettujen hevosten kaltaiset, ja niillä oli päässään ikäänkuin seppeleet, kullan näköiset, ja niiden kasvot olivatikään kuin ihmisten kasvot”. 9:9 Ja niillä oli haarniskat ikäänkuin rautahaarniskat, ja niiden siipien kohina oli kuin sotavaunujen ryske monien hevosten kiitäessä taisteluun. – Jakeessa kuvataan mitä ilmeisimmin nykyaikaisia taistelujoukkoja, sekä sotilaita varustuksineen ja aseineen, ”siipien kohinan” kuvatessa helikoptereiden ja lentokoneiden aiheuttamaa ”ryskettä”. Mitä tarkoittaa se, kun sanotaan heinäsirkkojen ’kiusaavan’ ihmisiä? Ehkä se tarkoittaa miehitysjoukkojen käyttäytymistä valloittaessaan alueita joukkojen edetessä kohti tavoitettaan Israelia.

Sitten tapahtumat kärjistyvät.

Kun seuraava eli kuudes enkeli puhaltaa pasuunaan 9:15 ”Silloin päästettiin ne neljä enkeliä, jotka hetkelleen, päivälleen, kuukaudelleen ja vuodelleen olivat valmiina tappamaan kolmannen osan ihmisistä.” Keitä sitten ovat nämä neljä enkeliä? Raamattu kertoo, että he ovat olleet sidottuina pitkän aikaa. Sana, jota Raamattu käyttää sitomisesta on δέω déō; a primary verb; to bind (in various applications, literally or figuratively):—bind, be in bonds, knit, tie, wind. – Ovatko he Jumalan enkeleitä, vaiko Saatanan? Jos he ovat Jumalan enkeleitä, sidottuna oleminen on siinä tapauksessa käsitettävä kuvaannollisena ilmauksena; heille on annettu ohje odottaa kunnes aika on täysi.

Jae 9:17 kuvaa tätä lopun aikana käytävää valtavien armeijajoukkojen tuhoamistaistelua: ”Ja tämänkaltaisilta minusta näyttivät hevoset ja niiden selässä istujat näyssä: ratsastajilla oli tulipunaiset ja tummansinervät ja tulikivenkeltaiset haarniskat; ja hevosten päät olivat kuin leijonain päät, ja niiden suusta lähti tuli ja savu ja tulikivi. 9:18 Näistä kolmesta vitsauksesta sai kolmas osa ihmisiä surmansa: tulesta ja savusta ja tulikivestä, jotka lähtivät niiden suusta.

Vaikka kolmasosa ihmiskunnasta saa surmansa, ihmiset ”eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä varkauksistaan” (9:21). Enkelin pasuunaan puhaltamisen tarkoitus on ikään kuin varoittaa tulevasta vitsauksesta. Kun enkeli vuodattaa maljan, se kuvaa totutuvaa Jumalan rangaistusta.

…

Ilm luku 16: Harmagedonin sota

Raamattu kuvaa kuudennen enkelin maljan vuodattamista luvussa 16:12 ”Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille. 13 Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista”. – Viimeistään nyt paljastuu näiden enkeleiden laatu; jae 14 paljastaa, että ne ovat riivaajien henkiä (enkeleitä): 14 ”Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan [Harmagedoniin] Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä”.

Saatana on enkeli ja henki. Ovatko saatanan apurit Antikristus, jolle saatana antoi oman valtansa, sekä Pyhän hengen saatanallinen vastine väärä profeetta, ovatko he myös henkiä? Näin voisi päätellä jakeesta 14, jossa sanotaan ”ne ovat riivaajien [demonien] henkiä”, enkeleitä, joita saatana komentaa. Langenneet enkelit ovat ennenkin ”menneet ihmisiin” kuten huomasimme tapahtuneet Jaavanissa (Kreikassa) ja Persiassa Danielin aikana ja itse saatanan Tyyroon kuninkaana. Tai niin kuin saatana ’meni’ Juudas Iskariotiin (Luuk 22:3). Sen sijaan maan kuninkaat, jotka lähtevät sotaan tavoitteena Israelin tuhoaminen, ovat ihmisiä, joiden maallisia ja uskonnollisia pyrkimyksiä hyväksikäyttäen henkivoimat ohjaavat heitä.

– Lohikäärme on Saatana ja saastaiset henget (enkelit) ovat: peto eli Antikristus, väärä profeetta ja edellä mainittu syvyyden enkeli Apollyon (merkitsee hävittäjä). Tämän suuren sodan seurauksena Antikristus ja väärä profeetta heitetään tuliseen järveen ja saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi. Vielä yksi iso sota on käymättä tai oikeastaan kaksi.

Ilm luku 20: saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi

Raamatussa tapahtumat eivät aina ole loogisesti ajallisessa järjestyksessä. Nämäkin Ilmestyskirjan tapahtumat on kerrottu useassa kohdin. Luvussa 20 palataan vielä aikaisempaan ajankohtaan, jossa taivaan enkeli ottaa kiinni lohikäärmeen eli saatanan. 20:2-3 ”Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa.

– Miksi saatanaa ei tuhota heti kun hänet on otettu kiinni? Pohdittuani asiaa tulin tulokseen, että kiinniotettaessa Kristuksen tuhatvuotinen valtakunta oli vasta tulossa. Saatana piti sitoa tämän valtakunnan olemassaolon ajaksi, ettei hän eikä kukaan hänen apurinsa pääsisi häiritsemään Kristuksen ja pyhien johtaman valtakunnan työtä – Jumalan sanan istuttamista jokaisen maan asukkaan sydämeen. Sitten vasta saatana päästetään irti suorittamaan viimeistä testiään; saako hän enää ketään puolelleen taistelemaan Jumalaa vastaan? Raamatun luvusta 20 saamme tietää, että saatana onnistuu ”villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja… joiden luku on kuin meren hiekka”.

…

Ilm luku 20: Googin sota kun saatana päästetty irti.

Hesekiel 38-39 luvut Googin sota

Kun tuhat vuotta on kulunut, päästetään saatana vankeudestaan (Ilm 20:7). Saatana ”lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka” (20:8).

Hesekiel ennusti nämä sodat omana aikanaan: 38:14 Sentähden ennusta, ihmislapsi, ja sano Googille: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä sinä kyllä huomaat, että minun kansani Israel asuu turvallisena,
15 ja lähdet asuinpaikastasi pohjan periltä, sinä ja sinun kanssasi lukuisat kansat, jotka kaikki ratsastavat hevosilla: suuri joukko, lukuisa sotaväki.
16 Sinä hyökkäät minun kansani Israelin kimppuun kuin pilvi, peittääksesi maan. Päivien lopulla on tämä tapahtuva. Ja minä annan sinun karata maahani, että pakanakansat tulisivat tuntemaan minut, kun minä osoitan pyhyyteni sinussa, Goog, heidän silmäinsä edessä.
17 Näin sanoo Herra, Herra: Etkö se ole sinä, josta minä muinaisina päivinä puhuin palvelijaini, Israelin profeettain, kautta, jotka niinä päivinä ennustivat, vuodesta vuoteen, että minä annan sinun karata heidän kimppuunsa?
18 Mutta sinä päivänä, jona Goog karkaa Israelin maahan, sanoo Herra, Herra, nousee minun vihani hehku.
19 Kiivaudessani, tuimuuteni tulessa minä sanon: Totisesti tulee sinä päivänä suuri maanjäristys Israelin maahan.
20 Ja minun edessäni vapisevat meren kalat ja taivaan linnut ja metsän eläimet ja kaikki maassa liikkuvat matelijat ja kaikki ihmiset, jotka maan pinnalla ovat; ja vuoret luhistuvat, ja vuorenpengermät sortuvat, ja kaikki muurit sortuvat maahan.
21 Ja minä kutsun häntä vastaan kaikille vuorilleni miekan, sanoo Herra, Herra: toisen miekka on oleva toista vastaan.
22 Minä käyn oikeutta hänen kanssansa rutolla ja verellä. Ja minä annan sataa kaatosadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä hänen päällensä, hänen sotalaumojensa päälle ja lukuisain kansojen päälle, jotka hänen kanssansa ovat.
23 Niin minä osoitan suuruuteni ja pyhyyteni sekä teen itseni tunnetuksi lukuisain pakanakansain silmien edessä. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Vaikka ihmiskunnalla ja kaikilla kansoilla on aikaa tuhat vuotta elää rauhassa Kristuksen ja pyhien hallitessa maailmaa, saada opetusta vailla saatanan houkutuksia, mitä tapahtuukaan kun saatana päästetään irti? Saatana onnistuu houkuttelemaan puolelleen valtavat määrät ihmisiä monista kansoista ’maan neljältä kulmalta’. Heidän määränsä kuvataan olevan kuin meren hiekka. Kuinka on mahdollista, että ihmiskunta, joka on elänyt tuhat vuotta ilman saatanan häirintää ja houkutusta, nyt yhtäkkiä kääntyy Kristuksen hallintoa vastaan? Sen voi jotenkin ymmärtää, kun muistelee Israelin pakoa Egyptistä. Israelilaiset todistivat suurta ihmettä paetessaan Punaisen Meren poikki veden väistyessä heidän tieltään ja lopuksi hukuttaessa faaraon joukot. Kohta kansa kuitenkin unohti tapahtuneen ja Jumalan ihmeen ja ryhtyivät napisemaan. Ja kun Mooses poistui vuorelle saamaan Jumalalta kymmenen käskyn lakeja, kansa riehaantui palvomaan rakentamaansa kultaista epäjumalaa.

Ihmiskunta ei näytä tänä tuhannen vuoden aikana Kristuksen hallinnosta huolimatta muuttuvan, jos kerran lukemattomat ihmiset ja kansojen armeijat lankeavat saatanan houkutuksille ja saatanan tekemille ihmeille. Olen ollut siinä käsityksessä, että Kristus ja pyhät hallitessaan tuhannen vuoden ajan, juurruttavat tosi Jumalan palvelun kaikkiin kansoihin. Olen ajatellut, että koko maailman väestö on kristittyjä. Kuinka väärässä olenkaan ollut.

Mutta taistelusta tulee lyhyt. Ilm 20:9 kertoo: Ja henousevat yli maan avaruudenja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät. Vaikka taistelutoimia ei kuvata sen tarkemmin, voidaan jakeesta päätellä sen muistuttavan nykyaikaisia sotatoimia. Saatanan joukot nousevat avaruuden kautta piirittämään pyhien joukkoa Jerusalemissa. Minkälaisilla lentokoneilla tai raketeilla se tapahtuu, ei ole tiedossa, mutta päättelen joukkojen ja kuljetusvälineiden olevan fyysisiä, ei pelkästään henkivoimia. Saatanan joukkoihin liittyneet ihmiset tuhoutuvat taivaasta lankeavalla tulella. Myös saatana ja hänen henkivaltansa tuhotaan.

Jakeessa 20:7 vahvistetaan vielä edellä 20:2-3 lausuttu: Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan, 8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka. Varsin yleisesti on tulkittu Googin merkitsevän Venäjän johdolla tapahtuvaa hyökkäystä Israeliin. Googin sota alkaa, kun tuhat vuotta on kulunut saatanan vangitsemisesta. Kun tänä päivänä ei saatanaa ole edes vangittu ja tuhannen vuoden aika ei ole edesvalkanut, on vaikea ottaa kantaa siihen onko Venäjä hyökkäämässä Israeliin. Onko silloin edes koko Venäjää olemassa?

Tässä artikkelissa olen katsonut tapahtumia enkeleiden näkökulmasta ja sen vuoksi huomattavaa on, että nimenomaan saatana on taas asialla. Osa saatanan apureista on jo ollut heitettynä tuliseen järveen.

9.luvun sotaa ei osattu kuvata nykyaikaisin ilmauksin, vaan siitä sanotaan, että ’hevosten päät olivat kuin leijonain päät, ja niiden suusta lähti tuli ja savu ja tulikivi’. Jae 20:9 kertoo niin ikään nykyaikaisin asein käytävästä sodasta: ”Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät”. – Langenneiden enkelten kapina on viimeinkin päättynyt.
Puhuuko Jumala sinulle?
Maailman näyttämö Raamatun mukaan

Hebrealaiskirje 1:1 “Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, 2 on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.”

“Isän aika” on Kristuksen syntymään saakka. Isä Jumala loi maailman ja kaikki mitä siinä on. Mitä tarkoittaa Raamatun sana, että Jumala on luonut maailman Pojan kautta? Olen tulkinnut sen niin, että Uusi maailma Kristuksesta eteenpäin, on Jumalan Pojan aikaa, hänen luomustaan: jonka kautta hän on luonut aion’in (aikajakson) tulevan maailman ajan. Hän ei luo fyysistä maailmaa vaan pelastuksen maailman ja viimeisen tuomion maailman ja sen jälkeisen henkisen maailman, avautuvan Jumalan Uuden maailman. Siinä elävät ikuista elämää pelastuneet, Jumalan työtovereina.

Kiinnititkö huomiota jakeen 2 käyttämään sanontaan “näinä viimeisinä päivinä?” Usein ihmiset ajattelevat, että viimeiset päivät ovat vasta tulvaisuudessa. Raamattu kuitenkin sanoo, että Jumala puhui viimeisinä päivinä Jeesuksen kautta. Jos oletamme, että viimeiset päivät ovat vielä käynnissä ja jatkuvat lähitulevaisuudessa, niin uskon, että Jeesus on se, joka puhuu meille tänäänkin. Jeesus, ”Jumalan edustaja maan päällä”, puhuu meille nyt käynnissä olevina viimeisinä aikoina, sen opin kautta, jonka hän antoi opetuslapsilleen ja nämä monina kirjeinä välittivät eteenpäin seurakunnille.

Edellä olevaa tulkintaa viimeisten päivien alkamisesta jo Hebrealaiskirjeen aikoihin, puolustaa se, Paavali kovasti painotti ihmisten käyttäytymistä ja halua elää tämän maailman kuninkaan (saatanan) ajamaan tapaan. Oli helppo nähdä, että tällainen synnillinen meno oli osoitus aikojen lopusta. Toiseksi, Jeesus oli luvannut tulla pian, ja apostolit sekä seurakunnat odottivat Kristuksen toista tulemista koska hyvänsä tapahtuvaksi.

Viimeisten päivien tunnusmerkit, joita esim. Matteus luettelee, ovat kuitenkin kuvausta niin suurista koko maailmaa ravistelevista tapahtumista, että katson viimeisten päivien alkaneen vasta näiden tunnusmerkkien täyttymisen jälkeen. Esimerkiksi maailmansodat voivat täyttää näiden päivien ahdistuksen tunnusmerkit.

VT: aikoina Jumala puhui profeettojen kautta, UT:n aikana Jeesuksen kautta

Vanhan Testamentin aikoina Jumala näytti olevan aktiivinen ohjaamaan Israelin toimia ja ohjeistamaan valtakunnan johtoa. Jopa sellaisissa kysymyksissä, joiden voisi katsoa kuuluvan vaikkapa enkeliarmeija johdolle. Otetaan tästä esimerkkinä keskustelu Jumalan ja kuningas Daavidin kesken: 2 Sam 2:1 “Sen jälkeen Daavid kysyi Herralta: Menenkö minä johonkin Juudan kaupunkiin? Herra vastasi hänelle: Mene. Ja Daavid kysyi: Mihinkä minä menen? Hän vastasi: Hebroniin.”

Jos ihminen esittää Jumalalle häntä polttavan kysymyksen, vastaako Jumala ja jos ei vastaa, niin miksi ei. On tietysti ero asioiden välillä. Yksittäisten ihmisten polttavatkin kysymykset ovat vähäpätöisiä verrattuna valtakunnan tason ongelmiin. Jos Jumala opastaisi yksittäisiä ihmisiä arjen pikku asioissa ja kiitolliset ihmiset kertoisivat ”Jumala vastasi” -palstalla, minkä neuvon kukin sai Jumalalta, Jumalasta tulisi helposti liian arkipäiväinen ongelmien ratkoja.

Jumalan puhumisen voi käsittää myös toisella tavalla; Jumala puhuu uskossa olevalle ihmiselle Pyhän henkensä kautta ja ihminen ei kuule puhetta korvillaan, vaan sydämellään.

Heb 1:1 “Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, 1:2 on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.”

Jumala loi vanhan, fyysisen maailman; Apt 17:24 “[Isä] Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä.”

Olennainen viesti Hebrealaiskirje 1:2 tässä jakeessa on, että Jumala on puhunut meille Pojan kautta. Minkä maailman Kristus on luonut, kun Raamattu todistaa 5 Moos 10:14 “Katso, taivaat ja taivasten taivaat, maa ja kaikki, mitä siinä on, ovat Herran, sinun Jumalasi.” Kristus on luonut Uuden, henkisen maailman perustan. Tähän maailmaan voi päästä vain Kristuksen kautta. Jeesus sanookin painokkaasti: “Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh 14:6). Heb 3:15 “Kun sanotaan: Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa” – Meidän on syytä kuulla mitä Poika puhuu meille.

Raamatun mukaan Jumala puhui usein ääneen ihmisten kanssa. Seuraavassa muutama esimerkki Vanhan Testamentin ajalta:

2 Moos 3:14: “Jumala vastasi Moosekselle: Minä olen se, joka minä olen. Ja hän sanoi vielä: ”Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne.”

Joos 1:1 “Herran palvelijan Mooseksen kuoltua sanoi Herra Joosualle, Nuunin pojalle, Mooseksen palvelijalle, näin:”

1 Sam 3:11 “Ja Herra sanoi Samuelille: Katso, minä teen Israelissa sellaisen teon, että joka sen kuulee, sen molemmat korvat soivat.”

Jes 7:3 “Silloin Herra sanoi Jesajalle: Mene Aahasta vastaan, sinä ja sinun poikasi Sear-Jaasub, Ylälammikon vesijohdon päähän, Vanuttajankedon tielle,”

Jer 1:7 “Niin Herra sanoi minulle: Älä sano: ’Minä olen nuori’, vaan mene, kunne ikinä minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua.”

Apt 8:26 “Mutta Filippukselle puhui Herran enkeli sanoen: Nouse ja mene puolipäivään päin sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gassaan ja on autio.”

Apt 9:4 “ja hän [Saul eli Paavali] kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua? 5 Hän sanoi: Kuka olet, herra? Hän vastasi: ”Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.” – Tämä kertomus on ehkä säväyttävin Uuden Testamentin kertomus siitä, kuinka Jeesus oikeasti puhui Saulille, sokaisi hänet ja muutaman päivän päästä kristittyjä murhan himossaan vainonnut Saul oli kääntynyt Kristuksen uskolliseksi seuraajaksi.

Apt 9:15 “Mutta Herra [Kristus] sanoi hänelle [Ananiakselle]: ”Mene; sillä hän [Saulus eli Paavali] on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.” – Kristus puhui Ananiakselle näyssä, kun taas Saulille Kristus puhui Damaskoksen tiellä. Saulin matkakumppanit eivät kuulleet mitään, joten Kristuksen puhe ei ollut julkinen.

Haulla “Herra sanoi” löytyy noin tuhat Raamatun jaetta. “Jumala sanoi” esim 1 Moos 21:12 Mutta Jumala sanoi Aabrahamille: Älä pahastu … ” Raamatussa on satoja lauseita, joihin sisältyy ilmaisu “Jumala sanoi…” – Voin vain todeta, että Jumala eli Herra, on ollut kovin aktiivinen erityisesti Vanhan Testamentin puolella.

Puhuuko Jumala meille vielä nykyäänkin?

Jumala on puhunut meille Sanansa kautta. 2 Tim. 3:16 “Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa.” – Toisessa kirjeessään Pietari tuo esille, miten armo ja rauha lisääntyy Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. 2 Piet 1:3 “Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.”

Eräässä kirjoituksessa vastattiin otsikon kysymykseen, “Puhuuko Jumala meille?”; Kyllä puhuu, mutta Jumalan Pyhä henki puhuu Jumalan sanan kautta.

Jumala puhuu meille omantuntomme kautta, jotta erottaisimme oikean väärästä. Paavali varoittaa meitä, ettemme antaisi tämän maailmanajan muuttaa meitä sen mukaiseksi. Meidän tulisi rakentaa ja uudistaa itsemme ja tutkia “mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” Jokaisen tulee ajatella itsestään kohtuuden mukaisesti “sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut” (Room 12:2-3). – Paitsi että Kristus puhui meille apostoliensa kautta kaksi vuosituhatta sitten, kaikki olennainen on taltioitu Raamattuun ja on meidän käytettävissämme tänäkin päivänä. Kristus puhuu meille myös tänään, jos vain kuuntelemme ja etsimme hänen totuuttaan.

Raamatun kirjoitukset voi ymmärtää vain, jos Pyhä henki avaa ne.

Raamattu sanoo, 2 Pietarin kirjeessä: 1:21 “sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.”

Ihmiset eivät juurikaan ymmärrä Raamattua. He eivät ymmärrä sitä edes luettuaan. Myöskään he eivät ymmärrä mitä pappi puhuu kirkossa, koska pappi ei opeta, vaan toistelee vanhoja fraaseja. Ihmiset ovat vaipuneet uneliaisuuteen.

Room 11:8 sanookin “niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi, tähän päivään asti.”

Jeesus toisti opetuslapsilleen Jesajan sanat kansasta, jonka sydän on paatunut ja jonka silmät ovat ummessa, etteivät he näkisi ja ymmärtäisi.

Jes 6:9 “Niin hän [Jumala] sanoi [Jesajalle]: Mene ja sano tälle kansalle: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.’ 10 Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.” (Ks. Apt 28:26)

Mat 13:13 “Sentähden minä [Jeesus] puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
14 Ja heissä käy toteen Esaiaan [Jesajan] ennustus, joka sanoo: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

Jo Kristuksen ollessa maan päällä hän joutui toteamaan samoin kuin Jesajakin, että ihmisillä on uneliaisuuden henki, eivätkä näe eivätkä kuule. Näin on tänäkin päivänä; vaikka Jumala ja Kristus puhuvat ihmisille Raamatun kautta, ihmiset ovat samalla tavoin ”uneliaita” eivätkä viitsi vaivautua ottamaan selvää mitä Jumala on heille puhunut Kristuksen kautta. Rukoile siis, että Jumalan Pyhä henki avaisi sinulle Raamatun sanoman. Kaikki ei aukene yhdellä kertaa, vaan asia kerrallaan.

Jumala puhuu sinulle antaessaan sinulle ymmärrystä!

Hengestä syntyminen

Jumala muinoin lupasi Israelilaisille: Hesekiel 36:26 “Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. 27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.” – Kun ihminen tulee uskoon, hän saa samalla tavoin “uuden sydämen” ja “uuden hengen.”

Apostoli Paavali kirjoittaa: “Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa” (Room 8:9). Jeesus sanoi: Joh 10:27 “Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.”

Paavalin Roomalaiskirje sisältää tärkeää luettavaa: 8:11 “Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.”

“Kaikki ne, joita Jumalan Henki ohjaa, ovat Jumalan lapsia. Ette te näet saaneet orjan pelokasta mieltä vaan Jumalan lapselle sopivan mielen. Sen turvin me huudamme: Abba! Isä! Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Ja jos kerran olemme hänen lapsiaan, olemme myös perillisiä. Olemme Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa. Jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, me myös pääsemme samaan kirkkauteen kuin hän.” (Room 18:14-17 UT2020) – Roomalaiskirje 8:11 puhuu myös tämän ajan ihmisille; Jos Pyhä henki asuu meissä, on Jumala, joka herätti Kristuksen kuolleista, myös eläväksitekevä meidän kuolevaiset ruumiimme sen Pyhän hengen kautta joka asuu meissä. Roomalaiskirje 18. luku puhuu opetuslapsille sanoen, että jos he joutuvat kärsimään yhdessä Kristuksen kanssa, opetuslapset pääsevät samaan kirkkauteen Kristuksen kanssa. Jeesus lupasi apostoleille, että kukin heistä tulee hallitsemaan Kristuksen kanssa – Kristus maailman kuninkaana, apostolit kukin yhtä Israelin kahdestatoista heimosta.

Joh 3:3 “Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” – Uudestisyntyminen tarkoittaa Jumalan Pyhästä hengestä syntymistä. Ilman sitä et voi ymmärtää Jumalan sanaa, vaan väärinymmärryksen mahdollisuus on olemassa ja joudut helposti väärien tulkintojen uskoon.

Jeesus sanoi Joh 3:6: “Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. 7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.” Paavalin Efosolaisille lähettämä kirje jatkaa: 2:18 “sillä hänen [Kristuksen] kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. 19 Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.” – Tällöin toteutuu Jumalan alkuperäinen suunnitelma, tehdä ihminen omaksi kuvakseen, omiksi lapsikseen. Ja tällöin, tottakai, Isä Jumala puhuu lapsilleen, omalle perheelleen, omille työtoverelleen.

Room 8:13 “Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”
16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
20 Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan,
21 koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.
24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.
26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.

27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.
28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.

29 Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa.”

Kuinka voin tietää, että olen uudestisyntynyt? Kuinka voin olla varma, että se mitä kirjoitan tässä blogissa, on Jumalan totuus? Meillä kaikilla on mahdollisuus lukea samaa Raamattua. On erilaisia käännöksiä, mutta loppujen lopuksi kyse on Sanan ymmärtämisestä. Kysynkin itseltäni, olenko minä ymmärtänyt oikein ja monet muut toisin uskovat ovat ymmärtäneet väärin?

Otan esimerkin. Kolme-neljäsataa luvuilla kirkon johtohenkilöt kokoontuivat suuriin kirkolliskokouksiin. Päättivät pitkien puheiden jälkeen, että Jumala on yksi, mutta kolmiyhteinen. Niin varmoja olivat silloin ja vielä tänäänkin, että vuosisatojen ajan ne, jotka eivät uskoneet näin, oli määrä tappaa. Heitä vainottiin ja poltettiin roviolla ja langetettiin kirkonkirouksia. Kysypä itseltäsi: voiko tällainen usko, joka johtaa näin hirvittäviin tekoihin, olla oikein ja Jumalan tahdon mukainen? Sanot ehkä puolustavasti, että eihän enää nykypäivänä ole tällaista. No ei, mutta sekö nyt oikeuttaisi tuhannen vuoden takaiset perustelut, että ei enää tänään!

Kirjoitin edellä väärien tulkintojen uskoon joutumisesta. Olen tavannut vakaita uskovia Jehovan todistajissa, helluntailaisissa, Roomalais-katolisissa ja tietysti Luterilaisissa. Tietysti vierastan Jehovan todistajien joitakin oppeja, kuten, että Jeesus oli ennen kuin Jumala korotti hänet, enkeli Mikael. Roomalais-katolisista olen kirjoittanut eräässä artikkelissani ja osoittanut useita vääriä tulkintoja ja käytäntöjä. Jumala kuitenkin tuntee ihmisten sydämet eikä tuomitse ihmistä, jos hän on vilpittömästi erehtynyt.

Kysyin, mistä voin tietää, että minun esittämäni tulkinta on oikein? Rukoilen, että Jumalan Pyhä henki ohjaa minua. Tätä pyydän joka kerta kun käyn kirjoittamaan jostakin raamatullisesta kysymyksestä. Myös saamani valon ja tulen näyn Jumalalta ymmärrän kannustavan minua kirjoittamaan rohkeasti ja luottaen Jumalan Pyhän hengen johdatukseen. Tunnustan, että en tiedä enkä ymmärrä läheskään kaikkea. Jokaisen asian oikein tietäminen ei olekaan oleellista pelastumisen kannalta; tärkeää on oikea sydämen asenne; halu ja pyrkimys ymmärtää Raamatun sanaa, eikä sokea usko kirkon jakamaan ja vuosisatoja toistamaan ihmisten kehittämiin oppeihin.

Kuka ei synny hengestä uudelleen?

2 Kor 4:4 sanookin asian näin: “Tämän maailman jumala on sokaissut niiden silmät, jotka eivät usko, niinpä he eivät näe Kristuksen evankeliumin valoa..” – Raamattu käyttää saatanasta nimitystä “Tämän maailman jumala”. Saatanan tavoite on, että hän saisi puolelleen, mikäli mahdollista kaikki tämän maailman ihmiset. Mitä tarkoittaa Raamattu, kun se sanoo saatanan sokaisseen niiden silmät, jotka eivät näe Kristuksen evankeliumin valoa? Sokaistuminen tapahtuu siten, että ihminen alkaa tavoitella maallista hyvää ja elämää “tämän maailman menon mukaan.” Siinä elämässä ei ole aikaa syventyä miettimään Jumalan sanaa. Kun ihminen tavoittelee rahaa, valtaa, kunniaa, toisten ihmisten ihailua yms. maallista hyvää, hän kuvittelee menestyessään saavansa paljon. Hän kuitenkin saa vähän ja sekin on katoavaista. Jos hän tavoittelisi pyhitystä ja pääsyä Herran yhteyteen, hän voisi jo maan päällä saavuttaa rauhan ja onnen ja lopulta ikuisen elämän.

Uskallan väittää, että tällaisia “saatanan opetuslapsia” on kristityistäkin suurin osa. He ovat nimellisesti kristittyjä. He katsovat sen riittävän, että käyvät ehkä tunnelman vuoksi joulukirkossa, mutta heiltä puuttuu halu päästä osalliseksi Kristuksen tarjoamasta valosta, joka tulee Jumalan valtakunnan evankeliumista.

Pahimmillaan nämä sokaistuneet ovat 2.Timoteuksen kirjeen kertomalla tavalla:
3:1 “Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
2 Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,
3 rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,
4 pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;
5 heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.”

Herra puhui

2 Moos 3:4 “Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, huusi hän, Jumala, hänelle [palavasta] pensaasta ja sanoi: ”Mooses, Mooses!” Hän vastasi: Tässä olen.
3:6 Ja hän sanoi vielä: Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.”

2 Moos 3:14 “Jumala vastasi Moosekselle: Minä olen se, joka minä olen. Ja hän sanoi vielä: Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne.”

Tuom 20:18 “Ja he nousivat ja lähtivät Beeteliin ja kysyivät Jumalalta. Israelilaiset sanoivat: Kenen meistä on ensiksi lähdettävä taistelemaan benjaminilaisia vastaan? Herra vastasi: Juuda ensiksi.”

1 Kun 18:24 “Sitten huutakaa te jumalanne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala, joka vastaa tulella, on Jumala. Kaikki kansa vastasi ja sanoi: Niin on hyvä.”

2 Kun 1:10 “Mutta Elia vastasi ja sanoi viidenkymmenenpäämiehelle: Jos minä olen Jumalan mies, niin tulkoon tuli taivaasta ja kuluttakoon sinut ja sinun viisikymmentä miestäsi. Silloin tuli taivaasta tuli ja kulutti hänet ja hänen viisikymmentä miestänsä.”

1 Aik 14:14 “Niin Daavid kysyi taas Jumalalta, ja Jumala vastasi hänelle: Älä mene heidän jälkeensä, vaan kierrä heidät ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.”

Psa 99:6 “Mooses ja Aaron hänen pappiensa joukossa ja Samuel niiden joukossa, jotka avuksi huusivat hänen nimeänsä, he huusivat Herraa, ja hän vastasi heille. 7 Hän puhui heille pilvenpatsaasta; he noudattivat hänen todistuksiansa ja käskyjä, jotka hän oli heille antanut.”

Joona 4:9 “Mutta Jumala sanoi Joonalle: Onko vihastumisesi risiinikasvin tähden oikea? Tämä vastasi: Oikea on vihastumiseni kuolemaan asti.”

Mat 3:17 ”Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.”

Apt 11:9 “Niin vastasi ääni taivaasta toistamiseen ja sanoi: ’Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi.”

Erityisesti Vanahan Testamentin puolella on erään tiedon mukaan jopa kaksi tuhatta (itse laskin noin 1500) lausetta, joissa Jumala sanoi,’ ’Herra sanoi,’ tai ’Jumala puhui’ tai muu vastaava ilmaus Jumalan tai taivaasta kuuluvan äänen sanomana. Yllä olevien esimerkkien kirjo on laaja: Jumala voi puhua kuten Moosekselle, palavasta pensaasta. Jumala voi myös antaa neuvoja kenen tulee ensin lähteä benjaminilaisia vastaan taistelemaan. Ratkaistaessa kumman osapuolen jumala on oikea Jumala, se joka sytytti tulen, oli oikea Jumala. Elian pyynnöstä Jumala lähetti tulen taivaasta ja kulutti viisikymmentä miestä. Jumala antoi Daavidille yksityiskohtaisen neuvon hyökätä sanoen: “Älä mene heidän jälkeensä, vaan kierrä heidät ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.” Kun Israelilaiset huusivat Jumalaa avuksi, hän puhui heille pilvenpatsaasta. Jumala ja Joona kävivät vuoropuhelua Niniven kaupungin armahtamisesta, ja Herra kasvatti Joonalle risiinikasvin ja seuraavana päivänä lähetti madon sen kuivattamaan.

Jumala puhui Jeremiaalle, Jer 1:9 “Ja Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani. Ja Herra sanoi minulle: Katso, minä panen sanani sinun suuhusi.”

Uuden Testamentin puolella saattoi “taivaasta kuulua ääni, joka sanoi…”. UT:ssa Jumala on jättänyt esiintymiset Jeesukselle; sen sijaan, että VT:ssa Jumala sanoi… UT:ssa “Jeesus sanoi…” toistuu lukemattomia kertoja.

Luuk 1:12 kertoo kuinka Herran enkeli ilmestyi pappi Sakariaalle. “Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko. 13 Mutta enkeli sanoi hänelle: ”Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.” – Kaikki tuntevat kertomuksen enkelin ilmestymisestä neitsyt Marialle (Luuk 1:30) ja myöhemmin Joosefille (Mat 1:20) ja Jeesuksen syntyessä joukolle paimenia kedolla (Luuk 2:10).

Kukaan ei ole nähnyt Jumalaa, jos näkee, kuolee

Meidän kristittyjen on vaikea ymmärtää pelkoa Jumalan kasvojen näkemisestä tai Jumalan äänen kuulemisesta ja tämän johtamisesta kuolemaan. Jesaja kuitenkin oli kauhuissaan, koska oli nähnyt Herran. Tämä oli yleinen uskomus Raamatullisessa ajassa, ja nimenomaan Vanhan Testamentin puolella. Syynä on pidetty Jumalan pyhyyden korostamista tuona aikana.

2 Moos 33:20 “Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.”

2 Moos 20:19 “Ja he sanoivat Moosekselle: ”Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuulemme. Älköön Jumala puhuko meidän kanssamme, ettemme kuolisi.”

5 Moos 5:25 “Miksi on meidän siis kuoleminen? Sillä tämä suuri tuli kuluttaa meidät. Jos me vielä kuulemme Herran, meidän Jumalamme, äänen, niin me kuolemme.
5 Moos. 18:16 On tapahtuva aivan niin, kuin sinä Herralta, sinun Jumalaltasi, anoit Hoorebilla, silloin kun seurakunta oli koolla ja sanoit: ’Älköön minun enää suotako kuulla Herran, minun Jumalani, ääntä älköönkä nähdä tätä suurta tulta, etten kuolisi.”

Tuom 13:22 “Niin Maanoah sanoi vaimolleen: ”Me olemme kuoleman omat, sillä olemme nähneet Jumalan.” – Itse asiassa, Maanoah ja hänen vaimonsa olivat nähneet Herran enkelin; 13:21 eikä Herran enkeli enää ilmestynyt Maanoahille ja hänen vaimollensa. Nyt Maanoah tiesi hänet Herran enkeliksi.”

2 Moos 33:19 “Hän vastasi: Minä annan kaiken ihanuuteni käydä sinun ohitsesi ja huudan nimen ’Herra’ sinun edessäsi. Ja minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, armahdan, ketä armahdan.” 33:20 “Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.”

5 Moos. 5:26 “Sillä kuka kaikesta lihasta on koskaan niinkuin me kuullut elävän Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä ja jäänyt henkiin?”

Tuom 6:22 “Kun Gideon näki, että se oli Herran enkeli, sanoi Gideon: Voi minua, Herra, Herra, kun olen nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin! 23 Mutta Herra sanoi hänelle: Rauha sinulle! Älä pelkää, sinä et kuole.”

Uurim ja Tummin

Israelilaisilla oli tarve tietää, miten Jumala suhtautuisi esiin tuleviin tilanteisiin. Jumala ei vastannut edes ylipapin kysymyksiin omalla äänellään. Jumalan vastaus kuitenkin saatiin asettamalla kysymys ja siihen kaksi vaihtoehtoa. Näistä toisen Jumala valitsi vastauksekseen.

2 Moos 28:30 “Ja pane jumalanvastausten rintakilpeen uurim ja tummim, niin että ne ovat Aaronin sydämen päällä, hänen astuessaan Herran eteen. Ja niin kantakoon Aaron Jumalan vastaukset israelilaisille sydämensä päällä aina Herran edessä ollessaan.”

4 Moos. 27:21 “Ja hän astukoon pappi Eleasarin eteen, ja tämä kysyköön hänen puolestaan uurimin kautta Jumalan vastausta Herran edessä. Hänen käskystänsä he lähtekööt ja hänen käskystänsä he tulkoot, hän ja kaikki israelilaiset hänen kanssansa, koko seurakunta.”

Näistä jakeista, joissa mainitaan uurim ja tummim, ei tarkemmin selviä millaisia ne olivat. Niiden tarkoitus on kuitenkin selvä, saattaa Jumalan vastaukset israelilaisille, edellyttäen, että heillä oli kaksi vaihtoehtoista ratkaisua valittavanaan.

Vanhan Testamentin aikana. 1 Samuelin kirja: 28:6 “Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.”

1 Sam 14:41 “Ja Saul sanoi Herralle, Israelin Jumalalle: Anna oikea arpa. Niin arpa osui Joonataniin ja Sauliin, ja kansa pääsi vapaaksi.” – Tästä ilmenee mistä on kysymys, oikean vastauksen arpomisesta tai niin kuin uskottiin, että Jumala osoittaa arvan avulla oikean vastauksen.

Juudaksen tilalle uusi apostoli arvalla. Jeesuksen ollessa vielä apostolien luona maan päällä, hän tietysti ohjeisti ja opasti opetuslapsiaan kaikissa kysymyksissä. Sen jälkeen, kun Jeesus oli noussut taivaaseen, opetuslapset varmaankin olivat ymmällään monien ongelmien kanssa. Yksi tällainen ongelma oli uuden apostolin nimeäminen Juudas Iskariotin tilalle. Saivatko he Kristukselta taivaasta valintaohjeita? Kaikesta päätellen eivät saaneet, koska he turvautuivat vanhaan keinoon; rukouksen jälkeen arvottiin kahden vaihtoehtoisen kandidaatin välillä.

Apt 1:23 “Ja he asettivat ehdolle kaksi, Joosefin, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, lisänimeltä Justukseksi, ja Mattiaan.
24 Ja he rukoilivat ja sanoivat: ”Herra, sinä, joka kaikkien sydämet tunnet, osoita, kummanko näistä kahdesta sinä olet valinnut
25 ottamaan sen paikan tässä palveluksessa ja apostolinvirassa, josta Juudas vilpistyi pois, mennäkseen omaan paikkaansa.”
26 Ja he heittivät heistä arpaa, ja arpa lankesi Mattiaalle, ja hänet luettiin niiden yhdentoista kanssa apostolien joukkoon.”

Jumalan pyhyys

Mooses halusi nähdä Pyhän Jumalan kasvot. 2 Moos 3:6 “Ja hän sanoi vielä: Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.”

2 Moos: 33:20 “Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.”

Taivaassa Serafit huusivat Jumalan edessä Pyhä, Pyhä, Pyhä (Jes 6:3). Jesajakin tunsi pelkoa Jumalan kohtaamisesta, vaikkakin vain näyssä 6:5, “Niin minä sanoin: Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.”

Jumalan Uudessa maailmassa viimeisen tuomion jälkeen, on vain vanhurskaita ihmisiä, jotka eivät enää tee syntiä. Kristuksen ovat ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset jo nähneetkin. 1 Joh 3:2 “Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.” – Se on ymmärrettävää, onhan Kristus ihminen myös taivaassa. Ehkä Kristuksen kirkkaus ei ole samanlaista kuin Isä Jumalan. Kristuksen kasvojen näkemisestä Raamattu puhuu ja lupaa, että hänen kanssahallitsijansa saavat nähdä hänet “sellaisena kuin hän on.” 1 Joh 3:2 “Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.”

Viimeisen tuomion jälkeen hyväksytyn tuomion saaneet voivat nähdä Jumalan kasvot, koska he ovat nyt Pyhiä, eikä heissä ole enää syntiä. Samalla tavoin, kun Kristus tulee, hänen omansa pääsevät häntä vastaan pilviin ja voivat nähdä Kristuksen sellaisena kuin hän on, koska niin Kristus kuin ensimmäisen ylösnousemuksen Pyhät ovat kaikki Pyhiä.

Entä Isä Jumalan kasvot, saavatko pelastuneet nähdä Jumalan? Jesaja 6:2 kertoo näystä taivaassa: “Serafit seisoivat hänen [Jumalan] ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät.” – Serafit ovat korkea-arvoisimpia enkeleitä Jumalan läheisyydessä. Jos heidän on peitettävä silmänsä Jumalan kirkkaudelta suojautumiseksi, ei varmaankaan mukaan muukaan enkeli voi katsoa Jumalan kirkkautta. Raamattu ei kuitenkaan kerro asiasta enempää. Jumalan kirkkaus on niin voimakasta, että sitä eivät voi katsoa enkelit taivaassa eivätkä ihmiset maan päällä. Jos Jumala haluaa ilmestyä ihmiselle, hän ei voi esiintyä kaikessa kirkkaudessaan, vaan hänen on käytettävä jotain korvaavaa, vaikkapa enkeliä tai kolmea ihmishahmoa.

1 Joh 1:5 UT 2020 “Tämä on se sanoma, jonka kuulimme Jeesukselta Kristukselta ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole lainkaan pimeyttä.”

KR 38 “Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.”

Raamattu sanoo Kristuksen sanomaa valoksi. – Jumala on henki (niin kuin kaikki muutkin taivaassa), Jumala on rakkaus ja Jumala (sekä Kristus) on valo. 1 Joh 4:8 “Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.”

“Jumala on puhdasta valoa, jota ei tahraa eikä sumenna mikään. Vanha käännös sanoi, että hän on valkeus. Sellaisena hän ei ole voinut ilmestyä yhdellekään ihmiselle, sillä emme kestäisi niin voimakasta valoa. Sen sijaan taivaassa hän on läsnä. Ilmestyskirja sanoo: ”Yötä ei enää ole oleva. He eivät tarvitse lampun valoa eivätkä auringon valoa, sillä Herra Jumala valaisee heitä.” (Ilm 22.) Itse asiassa Jumalan olemuksesta ilmaistaan kolme asiaa: Jumala on Henki, Jumala on rakkaus ja Jumala on valo. Valo kuvaa hänen pyhyyttään. Apostoli Johannes kirjoittaa kirjeensä ensimmäisessä luvussa: 1 Joh 1:5 “Jumala on valo, eikä hänessä ole mitään pimeää.” Koko artikkeli täällä.

Saavat nähdä Jumalan; Jumalaa ei Vanhan Testamentin aikana saanut kukaan nähdä. Pyhän Jumalan näkeminen merkitsi kuolemaa. Kristus oli ihmisenä kaikkien nähtävissä. Matteus sanoo kuka voi nähdä Jumalan: 5:8 “Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.” Heb 12:14 “Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.” – Herra, Lord, on tässä jakeessa κύριος, joka viittaa Kristukseen. Kun esimerkiksi Herran enkeli ilmestyi Marian puolisolle Joosefille, enkelistä sanotaan ”angel of the Lord” eli sama Lord, joka käännetään sanalla κύριος. Kyseessä ei kuitenkaan voinut olla Kristuksen enkeli, vaan Isä Jumalan enkeli, koska Jeesus ei ollut vielä edes syntynyt. Jumalan enkelit ovat ἄγγελος θεός aggelos theos.

Jumala sanoo: “Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen.” (Jesaja 57:15)

Mitä merkitsee Jumalan pyhyys? Täydellisyyttä? Oikeamielisyyttä? Armollisuutta? Ainakin Jumala on täydellinen. Hänelle kaikki on mahdollista. Jumalaa onkin kuvattu sanomalla, että hän on kaikkivaltias, kaikkitietävä, kaikkialla läsnäoleva. Onko Jumala oikeamielinen? Kun Jumala antoi käskyn tuhota Israelin vihollinen viimeiseen mieheen ja naiseen ja lapseen saakka jättämättä ketään henkiin, monella herää ihmettelevä kysymys, oliko se oikein? Eikö olisi pitänyt antaa armoa ja jättää edes osa henkiin? Jumala varmaankin ajatteli, että Israelin kansa täytyi pitää puhtaana pakanallisista vaikutteista ja sen vuoksi Jumala antoi määräyksiä puhdistaa oman kansansa keskuudesta pois esimerkiksi sen, joka söi verta tai joka uhrasi epäjumalille. (3 Moos 17 luku). Tarkat määräykset eivät koskettaneet kauempana asuvia, koska heidän tapansa eivät niin helposti levinneet oman kansa keskuuteen.

Jumala on Raamatun mukaan kiivas ja hänen vihansa saattoi syttyä tuossa tuokiossa. Näin kävi esimerkiksi silloin kun Liitonarkkia oltiin kuljettamassa ja härät kompuroivat. Ussa pelkäsi Arkin putoavan kyydistä ja koski Arkkiin.” Ehkä Ussa oli syypää epäuskoon; hän ei uskonut, että Jumala tulisi apuun eikä hänen tarvitsisi koskea Liiton arkkiin (2 Sam 6:6-7). Entä, miksi Jumala ei osoittanut armollisuutta vaikkapa sitä sapattisääntöä rikkonutta kohtaan, joka erämaavaelluksen aikana keräsi sapattina risuja polttopuiksi? Jumala vihastui ja määräsi hänet kivitettäväksi. Risuja kerännyt mies varmaan tiesi säännöksen, ettei sapattina saanut kerätä polttopuita; hän ei vaan uskonut, että tämä Jumalan määräys oli niin ehdoton.

Tällä tavoin arvioi Jumalaa syntinen, epätäydellinen ihminen, joka ei ymmärrä Jumalan perusteluista. Jumalahan sanookin sanassaan, Jes 55:9 “Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”

Jeesus Kristus ihmisenä tuntee ihmisen ja hänellä on mahdollisuus armahtaa kaikkia syntisiä. Onhan Isä Jumala antanut hänen tehtäväkseen jakaa viimeinen tuomio kullekin ihmiselle. Joh 5:22 “Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle.”

Jumala puhui minulle näyssä

Kerran, myöhään illalla nukkumaan käydessäni, oli vuoden pimein aika, syttyi itsestään valo huoneeseeni. Ymmärsin sen tulevan Jumalalta, koska valo oli puhtaan valkoinen, kuin maito. Sitten valo sammui itsekseen. Sen tilalle syttyi tuli, jonka yhdistin helposti omaan kirjoitustyöhöni. Mitä tarkoittaa tämä valo näyssäni? Kristus sanoi olevansa maailman valo, ja ymmärsin, että hän lupasi tätä valoaan minulle. Tulkitsin tulen edustavan hengen paloa ja että sen ymmärryksen, jonka olin Raamatusta saanut, minun pitäisi siirtää myös muille ihmisille. Menemättä enempää näyn yksityiskohtiin, kokemus rohkaisi uskoani ja siksi jatkan kirjoittamista uskoen asiaani, vaikkakin olen eri mieltä valtavirran teologian kanssa joissakin yksityiskohdissa.

Joh 8:12 UT20 “Jeesus alkoi taas puhua ihmisille: Minä olen maailman valo. Minun seuraajieni ei koskaan tarvitse kulkea pimeässä, sillä heillä on elämän valo.”

1 Joh 1:5 “Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.”

En voi sanoa, toisin kuin Vanhan Testamentin profeetat, että ”minulle tuli tämä Jumalan sana…” Ahkeran lukemisen ja tutkimisen tuloksena, olen vain oppinut vuosien aikana kiinnittämään huomioni tiettyihin asioihin. Kiitän tästä Jumalaa. Ilman häntä olisin vain toistellut kaikkien tuntemia fraaseja. Niitä on netti täynnä; sinänsä hyvää tarkoittavien uskovien kirjoittamia ajatuksia. Miksi Jumala ei ole puhunut heille niin kuin minulle?

Tulkintaongelmat. Kun kirjoittelen näitä Raamattuaiheisia kirjoituksiani, minulla on usein tulkintavaikeuksia. Raamattu vaan on näin kirjoitettu. Eräässä tuoreessa kirjoituksessani kysyinkin, miksi Jumala, et antanut sellaista Raamattua, joka olisi täysin selvä ja vapaa tulkintaongelmista? Silloin ei olisi keskenään riiteleviä kirkkokuntiakaan. Otanpa esimerkin tulkintaongelmasta: Tämän kirjoituksen viimeisillä sivuilla, tuon esille Jumalan lupaukset Uudesta maailmasta. Tämä sivustoni sisältää Uuden Testamentin – erään sen monista käännösversioista – ja kaikki ne jakeet, joissa Jeesus puhuu, on merkitty punaisella värillä. Sellaiseksi on merkitty myös Ilmestyskirjan jae 5. Ei sillä ole merkitystä, antaako lupauksen Isä Jumala tai Jeesus Kristus. Väristä välittämättä, tulkitsin, että siinä puhuu itse Jumala.

Lähes päivittäin kirjoitan näitä blogikirjoituksiani. Lähes päivittäin luen Raamatusta minua kiinnostavia jakeita. Huomaan tällöin, useinkin, että tässä tai tuossa jakeessa on virhe. Otanpa pari esimerkkiä:

Johanneksen evankeliumin alussa sanotaan.. “ja Sana oli Jumala”. Kaikkihan me tiedämme sen tarkoittavan, että Jeesus Kristus on Jumalan sana ja kun Raamattu sanoo, että Sana oli Jumala, ei kukaan voi väittää vastaan, että Sana eli Jeesus Kristus on Jumala. Katsokaapa alkutekstiä! Siellä sanotaankin, että “Jumala oli sana”! Joh 1:1 καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος. Etsin eri Raamatun käännöksistä, mutta vain yhdestä käännöksestä löysin oikean käännösversion: CLV “In the beginning was the word, and the word was toward God, and God was the word.” CLV tarkoittaa Konkordanttista käännöstä.

Otan toisen esimerkin: Ajatelkaapa tilannetta, että Jeesus on ristiinnaulittu, kuollut ja sitten hän on ylösnoussut. Epäuskon ja kaiken toivon menettämisen jälkeen, opetuslapset tapaavat ylösnousseen opettajansa. Hän antaa heille uuden käskyn; menkää ja tehkää opetuslapsia kaikista kansoista kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen. Kaikkihan ovat kuulleet tämän! Varmaan opetuslapset sanoivat Jeesukselle: Kyllä, Jumalan Poika, näin lupaamme tehdä. Käyttivätkö he juuri näitä sanoja, ehkä eivät. Mutta nyt viimein opetuslapset, kun olivat todistaneet Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen, viimeinkin uskoivat pohjaan saakka mitä Jeesus sanoi. Kyllä, opettaja, näin tulemme varmasti tekemään!

Kohta tuli ensimmäinen Helluntai ja Pyhä henki vuodatettiin niin opetuslasten kuin tuhansien muidenkin päälle. Raamattu kertoo, kuinka opetuslapset kastoivat kolme tuhatta kuulijaa ”Jeesuksen Kristuksen nimeen”. Mitä ihmettä!

Olivatko opetuslapset unohtaneet, että he olivat luvanneet kastaa uudet kristityt Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen? Vai olisiko selitys, että tämä Raamatun kohta on väärennys? Selityksenä se, että katolisella kirkolla oli polttava tarve löytää Raamatusta tukea kolmiyhteiselle Jumalalle? Tässäpä oli oivallinen kohta parantaa Raamatun tekstiä ja korjata siihen jäänyt virhe. Niinpä tekstiä korjattiin, koska siihen oli mitä ilmeisimmin jäänyt puuttumaan sanat “Isän” ja “Pyhän hengen”. Pitikö apostolien siis kastaa “Isän ja Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän hengen nimeen?” Ei vieläkään mennyt täysin oikein. He vain kastoivat ”Jeesuksen Kristuksen nimeen.”

Pyytäkää Jumalaa antamaan Pyhän henkensä johtaa teitä lukiessanne Raamatun sanaa. Kun Pyhä henki ohjaa teitä, ettette konemaisesti toista mitä teille on opetettu vuosituhansien aikana. Pyhä henki pysäyttää teidät miettimään mitä Raamattu oikeasti sanoo. Pyytäkää Jumalalta, että hän puhuisi teille, missä kohdin on kyse ihmisten kehittämästä opista ja missä aidosta Jumalan sanasta.

Kuinka usein kohtaankaan uskovien kirjoittamia, muuten erinomaisia kirjoituksia, mutta niistä paistaa vain yksi puute; kaikissa toistetaan opittuja lauseita ajattelematta, että ne eivät perustu Raamatun opetukseen, vaan perustuvat ikivanhoihin kirkolliskokousten päätöksiin, siis ihmisten oppeihin, eivät siihen mitä Jumala on profeettojensa kautta sanonut. Kolossalaiskirje sanookin: 2:20 “Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä. 23 Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.”

On erotettava Jumalan puhe ja vanhat tavat, ihmisten käskyt ja opit, perinnäissäädökset! Markus kirjoittaa tästä näin: 7:8 “Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä. 9 Ja hän sanoi heille: Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne. 13 Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette.”

Voiko epätäydellinen ihminen tulla pyhäksi?

Mitä “pyhitetty” tarkoittaa? Hebrealaiskirje: 7:26 Kuvaa Kristusta ylimmäisen papin ominaisuudessa: “Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut.”

Paavali Roomalaiskirjeessään kuvailee omaa rooliaan: 1:1 “Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia.”

Pyhä siis erottuu maailmasta. Hän lakkaa elämästä tämän maailman jumalan haluamalla maailmallisella tavalla. Pyhittyminen merkitsee Jumalan Pyhän Hengen saamista. Pyhät ovat Jumalan valittuja. Pyhyyden voi myös menettää lankeamalla takaisin synnilliseen ja maailmalliseen elämään. Jopa Jumalan valituille voi käydä näin.

Ollakseen, tullakseen ja pysyäkseen pyhänä, ihmisen täytyy erottautua synnistä ja kaikesta mitä syntiin liittyy. Pietari oivalsi pyhityksen liittyvän elinikäiseen vaellukseen: Pietari kirjoitti 1.kirjeessään: 1:15 “sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi. 16 Sillä kirjoitettu on: Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.”

1 Piet 2:9 kirjeessä valituille muukalaisille Pietari kutsuu hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa asuvia seurakuntalaisiaan Jumalan omaksi kansaksi ja pyhäksi heimoksi, “jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi.” – Näin muutkin kuin juutalaiset saivat Hengen pyhittämisen kautta aseman Jumalan kansana.

1 Piet 2:9 “Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa. 10 te, jotka ennen ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa, jotka ennen ette olleet armahdetut, mutta nyt olette armahdetut.”

Paavali kutsuu kirjeidensä tervehdysaloituksessa kirjeiden vastaanottajia pyhiksi:

Room. 1:7 “kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

2 Kor. 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle ynnä kaikille pyhille koko Akaiassa.

Efe 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa.”

Hebrealaiskirje 12:14 toteaa pyhyyden ja pyhityksen merkityksestä: “Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.” UT 2020 kääntää tämän “Pyrkikää elämään rauhassa kaikkien kanssa ja tavoitelkaa puhtautta, jota ilman ei kukaan saa nähdä Herraa.” Jakeessa 12:14 käytetään kuitenkin sanaa ἁγιασμός hagiasmos, joka tarkoittaa pyhitystä engl. sanctification, ei kysymys ole ’puhtaudesta’. Pyhä on luonnollisesti myös puhdas, mutta en pidä puhtaus -sanaa tässä kohdin onnistuneena. Toki pyhän ihmisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat. Ihmisten tulee eläessään pyrkiä pyhitykseen, koska se on edellytys Herran näkemiseen.

Room 6:22 “Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän.” – Roomalaiskirjeen jakeen mukaan päästessään eroon synnistä, ihminen tulee Jumalan palvelijaksi ja saa sen seurauksena pyhityksen ja lopuksi ikuisen elämän.

Kol 1:2 “Kolossassa asuville pyhille ja uskoville veljille Kristuksessa. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme!”

Ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeen 4.luvussa annetaan monia neuvoja miten saavuttaa pyhittyminen karttamalla jo tuona aikana uskoviakin koettelevia syntejä.

Raamatun mukaan “Ei kukaan ole pyhä niinkuin Herra; paitsi sinua ei ole yhtäkään, eikä ole kalliota meidän Jumalamme vertaista.” (1 Sam 2:2). Raamatussa kuitenkin puhutaan ihmisten pyhittymisestä. Mitä siis tarkoittaa kun Raamattu sanoo, että vain Herra on Pyhä? Ainakin se on totta, että Jumala on aina ollut ja aina ollut pyhä. Ihminen on syntyjään epäpyhä, mutta voi tulla pyhäksi.

Tämän kirjoituksen otsikko käsittelee sitä, miten Jumala puhuu ihmiselle. Ajatukseni on, että kun ihminen on tullut pyhitetyksi, hän pääsee Jumalan valtakuntaan ja hänestä tulee Jumalan työtoveri. Silloin hän voi nähdä Jumalan ja puhua hänen kanssaan. Siis puhua Jumalalle ihan oikeasti ja saada Jumalan vastaus. Tätä ei ihminen voi saavuttaa, paitsi jos Jumala poikkeuksellisesti niin haluaa. Se ei tarkoita, etteikö Jumala kuulisi hänen puoleensa kääntyvää ihmistä, vaikka hän ei ole vielä saavuttanut pyhyyttä, vaan on vasta matkalla. Jumala puhuu ihmiselle ”hiljaisesti” ja ohjaa tätä matkan kestäessä.

Kristuksen Tuhatvuotisesta valtakunnasta kertoo Jesaja 65:24 “Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen.”

Jumala lähettää enkelinsä, jotka voivat esiintyä ihmisenä

Tobitin kirjassa Aabrahamille ilmestyi enkeli Rafael.

11 “Minä kerron nyt teille koko totuuden mitään salaamatta. Äskenhän jo sanoin, että kuninkaan salaisuuksia ei pidä paljastaa mutta Jumalan teot tulee tuoda kiittäen julki. 12 Kun sinä ja Saara rukoilitte, minä vein teidän rukouksenne Herran kirkkauden eteen, ja samoin tein silloin, kun sinä, Tobit, hautasit kuolleita. 13 Kun sinä epäröimättä nousit pitopöydästä ja lähdit hautaamaan vainajaa, 14 minut oli lähetetty panemaan sinut koetteelle, mutta samalla Jumala lähetti minut parantamaan sinut ja miniäsi Saaran.”

15 “Minä olen Rafael, yksi niistä seitsemästä enkelistä, jotka ovat Herran lähellä ja joiden on lupa tulla hänen kirkkautensa eteen.”

16 “Molemmat miehet säikähtivät ja heittäytyivät pelon vallassa kasvoilleen maahan. 17 Mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Rauha teille! Kiittäkää aina Jumalaa. 18 En minä omaa hyvyyttäni tullut teitä auttamaan, vaan Jumala tahtoi minun tulevan. Häntä teidän pitää kiittää kaikkina aikoina, hänelle laulaa ylistystä. 19 Nyt ymmärrätte senkin, että minä en itse asiassa ole syönyt mitään; teistä vain näytti siltä. 20 Kiittäkää te Herraa täällä maan päällä, antakaa kaikesta kunnia Jumalalle. Minä nousen hänen luokseen, joka minut lähetti. Kirjoittakaa muistiin kaikki tämä, mitä teille on tapahtunut.» Rafael nousi taivaalle, 21 ja kun Tobit ja Tobia kohottautuivat jaloilleen, he eivät enää nähneet häntä. 22 He kiittivät Jumalaa, lauloivat hänen ylistystään ja kertasivat kiitollisina hänen suuria tekojaan. Heille oli ilmestynyt Jumalan enkeli!”

1 Moos 22:10 “Ja Aabraham ojensi kätensä ja tarttui veitseen teurastaakseen poikansa.
22:11 Silloin Herran enkeli huusi hänelle taivaasta sanoen: Aabraham, Aabraham! Hän vastasi: Tässä olen.”

1 Moos 16:10 “Ja Herran enkeli sanoi hänelle [Haagarille, Abrahamin vaimon Saarain orjattarelle]: Minä teen sinun jälkeläistesi luvun niin suureksi, ettei heitä voida lukea heidän paljoutensa tähden.”

1 Moos 19:1 “Ja ne kaksi enkeliä tulivat Sodomaan illalla, ja Loot istui Sodoman portissa; ja nähtyänsä heidät Loot nousi heitä vastaan ja kumartui maahan kasvoillensa. 19:11 Ja he [enkelit] sokaisivat ne miehet, jotka olivat talon ovella, sekä nuoret että vanhat, niin että he turhaan koettivat löytää ovea.”

1 Moos 18:1 “Ja Herra ilmestyi hänelle [Abarahamille] Mamren tammistossa, jossa hän istui telttamajansa ovella päivän ollessa palavimmillaan. 18:2 Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso, kolme miestä seisoi hänen edessänsä; nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja kumartui maahan.”

“Älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä.” (Heb 13:2)

Monet ahdistuneet ihmiset purkavat tuskaansa Jumalaan sanoen, Jumala miksi et vastaa minulle!

Isä Jumala puhui VT:n aikoina eri yhteyksissä, niin profeetoille kuin tavallisillekin ihmisille. Kun Jeesus oli ollut maan päällä, hän puhui ihmisille. Sen jälkeen, kun Kristus oli noussut taivaaseen, hän ei ole puhunut suoraan juuri kenellekään. Kuitenkin Kristus ilmestyi Paavalille ja puhuikin suoraan hänelle, vaikkakaan muut lähellä olleet eivät kuulleet mitään.

Joillekin suoraan – kuten Paavalille – tai sitten näyssä kuten Ananiakselle. Paavali oli lähestymässä Damaskoa, Apt 9:3 kertoo; “… yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä; 4 ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?” 5 Hän sanoi: Kuka olet, herra? Hän vastasi: Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.” – Näin Jeesus katsoi tarpeelliseksi puhua suoraan ihmiselle, Saulille, josta sitten tuli apostoli Paavali ja Uuden Testamentin ahkerin kirjoittaja.

1 Tes 2:13 “Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.”

Jes 55:11 “niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.”

2 Piet 1:3 “Koska hänen [Jeesuksen Kristuksen] jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.”

Reformistit Martti Luther ja John Calvin julistivat, että on vain yksi paikka, jossa Jumala puhuu meille ja se on Raamattu. Nämä miehet oivat esiin periaatteen, joka tunnetaan nimellä Sola Scriptura, jonka periaatteen kannattaja minäkin olen ollut aivan kirjoitusteni alusta lukien. Tämä periaate asettaa Raamatun sanan kaiken uskonnollisen toiminnan yläpuolelle; nyt on vain käynyt niin, että kirkolliskokoukset, paavit ja piispat ovat ottaneet itselleen oikeuden tulkita ja jopa muuttaa Jumalan sanaa.

En hyväksy sellaista Jumalan sanan muuttamista, kuten esim. että, katoliset ovat poistaneet yhden käskyn ja jakaneet toisen käskyn kahdeksi, jotta käskyjen lukumäärä ei muuttunut. Sen sijaan hyväksyn ja kannatan Raamatun tulkinnasta johtuvaa Raamatun kielen muuttamista niin, että sen ajan ihmiset oikein sen ymmärtäisivät. Esimerkiksi tässä kirjoitussarjassani on jouduttu selittämään Kuningas Jaakon ajalta olevia vanhoja sanoja niiden merkityksen ymmärtämiseksi.

Jumala ja Jeesus Kristus puhuvat meille Raamatun sanan kautta.

Uusi taivas ja uusi maa

Ilmestyskirjan toiseksi viimeinen luku kuvaa Uutta taivasta ja uutta maata, koska ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet. Sanonta, että merta ei enää ole, lienee kuvaannollista kerrontaa ja mahdollisesti tarkoittaa, ettei syntisten ihmisten suuria massoja enää ole, vaan he ovat saaneet tuomionsa ja sen mukaan heillä ei ole pääsyä Jumalan uuteen taivaaseen ja maahan.

Ilm 21:1 “Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.”

Johannes näkee näyssään, että pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutuu alas taivaasta. Sen mukana itse Jumala tulee asumaan maan päällä uudessa Jerusalemissa, sen asukkaiden keskellä. On jäljellä vain Jumala, Kristus ja heidän kansansa.

21:4 “ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.”
5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki.” Ja hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet.”
6 Ja hän sanoi minulle: ”Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.”

Kuolema on voitettu, ei enää murhetta, koska kaikki entinen on mennyt. Jumala antaa kaikille janoaville elämän veden lähteestä lahjaksi. Johannes ei näe temppeliä, sillä sitä ei tarvita, koska Jumala ja Kristus ovat sen temppeli. Kaupunki ei tarvitse valokseen aurinkoa tai kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaiseen sen ja lamppuna on Jeesus Kristus.

21:22 “Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
23 Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.
27 Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.”

Ilmestyskirja on mitä suurimmassa määrin kuvaannollista ilmausta. Erityisesti sen 21. luku on symboliikkaa ja kuvaannollista ilmausta. Kallistun sen mielipiteen suuntaan, joka näkee kuvauksen kertovan Jumalan ja Karitsan hallitsemasta henkisestä yhteisöstä. Sitä tukevat mm. edellä oleva kuvaus kaupungin valaistuksesta; Uusi Jerusalem ei tarvitse auringon tai kuun valoa. Toiseksi, kaupunki on luvun lopussa olevan kuvauksen mukaan rakennettu käyttäen kalliita kiviä kuten jaspista, safiireja, kelkedonia, smaragdeja, sardonyksiä, jne. Kaupungin kaksitoista porttia ovat tehdyt kahdestatoista helmestä, kukin portti yhdestä jättiläiskokoisesta helmestä, ja kaupungin katu on puhdasta kultaa.

Ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset ovat Raamatun mukaan henkiruumiissa enkä näe mitään syytä, miksi toisen eli tuomion ylösnousemuksen osalliset eivät olisi. Miksi heidän tarvitsisi vaihtaa fyysisiin ruumiisiin? Kun Raamattu puhuu ”ruumiin ylösnousemuksesta,” ei pidä ymmärtää fyysisen ruumiin olevan ylösnousemusruumis. Koko Uusi Jerusalem, jossa hallitsevat Isä Jumala ja Kristus sekä kaikki asukkaat ovat henkiruumiissa.
Millaisen Jumalan valitsisin itselleni?
Miten Jumalan voisi valita?

Kummasteletko kirjoitukseni otsikkoa? Miten minä voisin valita Jumalan itselleni? Mutta näinhän jokainen uskova tekee. Kun hän valitsee minkä kirkon uskoon hän ryhtyy, tai itse asiassa ei edes valitse, vaan seuraa sitä valintaa, jonka hänen vanhempansa tekivät, kun kastattivat pienen vauvansa. Jotenkin siis olet päätynyt jonkin kirkkokunnan jäseneksi ja palvelet sitä Jumalaa, jonka kirkkosi on valinnut ja jollaiseksi on Jumalan määritellyt.

Oletko käynyt itsesi kanssa uskonnollisia pohdiskeluja? Useimmiten ihmiset pohdiskelevat ainakin yksittäisiä kysymyksiä. Jos valitset itsellesi uskon, sen mukana seuraa tämän uskon Jumala. Entä, oletko miettinyt, millaisen Jumalan haluaisit itsellesi? Puhun nyt kristinuskosta ja kristinuskon Jumalasta.

Olisiko Jumala sellainen Raamatun Jumala, joka esiintyy Vanhan Testamentin puolella ja sanoo olevansa Israelin Jumala. Tällainen Jumala on kiivas ja nopeasti suuttuva ja rankaisee surmaamalla palvelijansa, joka ei kunnioita hänen pyhyyttään. Jumalahan suuttui hirmuisesti, kun eräs mies ainoastaan kosketti siirrettävää Liiton arkkia, kun vetohärät kompuroivat ja mies pelästyi, että arkki putoaa maahan. Tai sellainen Jumala, joka määräsi miehen kivitettäväksi, kun tämä oli kerännyt risuja polttopuiksi sapattina. Tai Jumalan, joka surmasi temppelipalvelijan, joka ei ollut valmistautunut palvelukseen asianmukaisesti. Olisiko peräti ottanut viinihuikan ennen palvelusta?

Nykyisin kuva Jumalasta on toisenlainen. Jeesuksen rooli hänen noustuaan taivaaseen, on korostunut ja hänen tulemisensa ajatus vielä lisää Pojan merkitystä niin kirkkojen opissa kuin ihmisten ajatuksissakin. Raamatussa sanat ”Jumalan rakkaus” löytyvätkin nimenomaan Uuden Testamentin puolelta, vaikka sillä ei tarkoiteta Kristuksen rakkautta. Kristukseen yhdistyy usein armo, onhan hän viimeisen tuomion ylin tuomari. Raamatun UT:n mukaan kuitenkin Jumala on rakkaus. (1 Joh 4:8). Kuva Jumalasta Vanhan Testamentin puolelta katsottuna ei kuitenkaan korosta tätä Jumalan ominaisuutta.

Kuvittele, että olet elänyt sellaisessa yhteisössä, jossa ei palvota mitään Jumalaa. Koskaan et ole sellaiseen uskonut. Sitten Jumala ilmestyy sinulle sanoen: ”Minä olen Jumala, sinun luojasi. Olen luonut sinut omaksi kuvakseni. Sinun on määrä palvoa ja palvella minua. Olet omasta mielestäsi viisautta täynnä. Selvitä nyt, millaisen uskonnon mukaan sinun on palveltava minua. Valitse maailman lukuisista uskonnoista paras ja totuudellisin.”

Miten ryhtyisit toteuttamaan saamaasi Jumalan käskyä? Olisiko seuraavista keinoista apua?

Tiedon kerääminen valinnan pohjaksi

Hieno ajatus. Kuinka voisinkaan valita parhaan, jos en tiedä millainen se on? Ensin selvittäisit, mikä on tämä Jumala, joka ilmestyi sinulle. Jumala antoi vain yhden vinkin: ”Valitse kristinusko. Maailmassa on kyllä maita, joissa väitetään olevan jopa miljoonia jumalia. Valitse kristinusko ja etsi sen yksi ja ainoa Jumala.” Ryhdyt toimeen. Löydät määrättömästi tietoa Jumalasta. On painettua kirjoitusta ja on tietoa nykyaikaisessa muodossa, Internetissä. Yrität ryhmitellä aineistoa:
- Mitä Jumala on mahdollisesti itse kertonut itsestään?
- Mitä eri kirkot ovat kirkolliskokouksissaan lausuneet Jumalasta?
- Mitä uskontotutkijat ovat kirjoittaneet?
Tunnut suorastaan hukkuvan ”tiedon” paljouteen. Niillä on yksi yhteinen piirre; kaikki väittävät tietävänsä totuuden, toisin kuin muut, jotka ovat harhaoppeja. Mistä löydät uskottavaa tietoa? Sellaista tietoa, johon voit luottaa?

Itse olen kaikissa opillisissa kysymyksissä tukeutunut Raamattuun. Uskotko Raamatun sanaan? Jotkut paljonkin Raamattua lukeneet ja tutkineet ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että Raamattu on oikeastaan Israelin kansan satukirja. Paitsi satuja, siinä on eri maista peräisin olevia uskomuksia.

Hämmästyitkö kysymystä? Ymmärrätkö, että sinä valitset, millaiseen opilliseen yhteisöön liityt ja tämän myötä valitset tämän yhteisön hyväksymän käsityksen Jumalasta?

Ryhtyisitkö katolisen uskon kannattajaksi?

Ensimmäiset kristityt olivat nimenomaan katolisia. Katolinen tarkoittaakin sanana yleistä. ’Yleinen’ kirkko alkoi muodostua apostolien ajan jälkeen, mutta sitä ennen oli historian kannalta lyhyt aika, jolloin ei ollut muodollista kirkkoa. Oli vain uskovien yhteisiä kokoontumisia, joita vainojen takia jouduttiin pitämään salaisissa ja vaihtuvissakin paikoissa. Kokoontumiset olivat rakkaudellisia yhteistilaisuuksia ilman muodollisia johtajia ja muodollisia seremonioita. Leivän murtaminen ja rukous kuvastivat näitä kokoontumisia. Kaikilla oli puheoikeus, sen mukaan millaisen armolahjan olivat Jumalalta saaneet.

Jo apostolien elinaikana alkoi tämä kuva murtua; jotkut pyrkivät ”eturivin penkeille”. Tapahtui myös jakautumista eri henkilöiden johtamiin ryhmiin. 1. Korinttolaiskirje kuvaa seurakunnassa tapahtuvaa klikkiytymistä: 1:12 ”Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: ”Minä olen Paavalin puolta, toinen: Minä Apolloksen, joku taas: Minä Keefaan, joku vielä: Minä Kristuksen.”

Ilmestyskirjan 1-3 luvut kuvaavat eri seurakuntia; Efeson, Smyrnan, Pergamon, Tyatiran, Sardeen, Filadelfian ja Laodikean. On nähty, että tämä kuvaus kuvastaa myös nykyaikaa siten, että nykyinen kristitty yhteisö on osa Laodikean seurakuntaa.

Siitä Ilmestyskirjan näyssä Kristus lausuu: 3:14 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.
17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.

– ’Silmävoidetta’ olisi siis jo tarvittu ensimmäisellä vuosisadalla, vaikka Kristuksen ja useimpien opetuslasten maallinen elämä oli vasta päättynyt. Katolinen kirkko ja sen valta alkoi jo muodostua.

Valitsisitko katolisen uskon, jos sinulla olisi siihen aito mahdollisuus, ilman kaikkia niitä esteitä, joita ihmisen tiellä on, jos haluaa vaihtaa uskontoa? Ei se ole vaikeaa, ovathan jotkut näin tehneetkin ja kääntyneet katoliseksi.

Olisiko katolinen usko oikea valinta?

Jos valitset katolisen kirkon, selvitä itsellesi, onko sen oppi Jumalan tahdon mukainen ja oppi sekä toiminta Kristuksen opetuksen mukainen. Näin myös selvität itsellesi, onko katolisen kirkon käsitys Jumalasta oikea.

Toteuttaako katolinen usko täysin Jumalan tahdon? Ihmiset ovat epätäydellisiä, se on selvä, mutta kysymys on tärkeä. Valitsemasi uskon tulisi olla täydellinen, siis opillisessa mielessä sekä myös Jumalan mielestä täydellinen ja hänen hyväksymänsä. Otan yhden esimerkin:

Kymmenen käskyn väärentäminen.

Hyväksyykö Jumala, että Jumalan antamaa kymmentä käskyä on muutettu? 2 Moos 20:4, ”Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.”

Juutalainen 2 Moos 20:4 mukainen sanamuoto. 2. You shall have no other gods besides Me. You shall not make for yourself a sculptured image, or any likeness of what is in the heavens above or on the earth below, or in the waters under the earth.

Protestanttinen 2. käskyn sanamuoto: 2. Thou shalt not make unto thee any graven image. (KJV)

Katolinen 2. käskyn sanamuoto: 2. You shall not take the name of the Lord, your God, in vain.

– Kun katoliset eivät toisessa käskyssä sano mitään jumalankuvista, he ovat pitäneet käskyjen lukumäärän kymmenessä jakamalla ’himoitsemiskäskyn’ kahdeksi: 9. You shall not covet your neighbor’s wife. 10. You shall not covet anything that belongs to your neighbor. – Näin naapurin vaimon siveys on saanut korostetun Raamatun suojan vieraitten himoilta, kun tämä on kielletty 9. käskyssä. Viimeisessä, 10. käskyssä taas on kielletty naapurin kaiken muun kuin vaimon himoitseminen. Minne hävisi kielto tehdä Jumalan kuvia?

Raamatun toisen käskyn pitäminen kymmenen käskyn joukossa on tärkeää. Jumala oli varmaan huomannut pakanain tekevän itselleen jumalia kivestä tai puusta. Jumala varmaan näki tulevaisuuteen, jossa jumalankuvia tehtiin paitsi patsaan muotoon veistämällä, myös maalaamalla. Jos olet vieraillut katolisessa kirkossa, olet varmaan havainnut, kuinka jokaisessa on pyhimysten kuvia ja -patsaita. Katolisethan palvovat ja rukoilevat myös pyhimyksiä.

Miä luulet, hyväksyykö Jumala, että katoliset ovat korottaneet Rooman piispan paaviksi, joka on Jumalan Pojan Sijainen (Vicarius Filii Dei) maan päällä? Entä Neitsyt Maria, jonka katoliset uskovat olevan taivaassa ja toimivan välittäjänä ihmisten ja Jumalan kesken? Mariahan on saanut arvonimen ’Jumalan äiti.’

Valitsetko jonkin protestanttisen kirkon uskon?

Vanhan sanonnan mukaan ”hedelmistään puu tunnetaan.” Katolisen kirkon hedelmät ovat kauhistuttavia. Kovin kauaksi eivät jää 1500-luvun uskonpuhdistuksenkaan aikaansaannokset. Paitsi, että nämä tahot taistelivat toisiaan vastaan mm. kolmekymmenvuotinen sota 1600 -luvun alussa Keski-Euroopassa, myös omia vainottiin ja tarvittaessa sytytettiin jopa polttorovioita väärin uskoville. Tällaisia olivat mm. 1500-luvun anabaptistit, jotka eivät tyytyneet lapsena saatuun kasteeseen vaan halusivat ottaa uuden, uskovaisen kasteen. Polttorovioita ei toki enää sytytetä, mutta opillisesti asetelmat eivät ole paljon muuttuneet. Moni näkee ekumeenisen kehityksen toivottavana. Onko oikein antaa periksi oikeassa uskossa? Kenen usko mahtaakaan olla se oikea?

Katoliset kirkot ja protestanttiset kirkot yhdessä muodostavat enemmistön kristityistä. Kristittyjen yhteenlaskettu jäsenmääränsä on noin 2400 miljoonaa. Roomalaiskatolisia on hieman yli puolet.

Hyväksyisitkö jonkin vapaan suunnan omaksesi?

Kaikki kirkkokunnat, jotka tunnustavat Jehovan Isä Jumalaksi ja Jeesuksen Kristuksen Jumalan pojaksi, voidaan lukea kristityiksi uskontokunniksi. Isot kirkot ja monet pienetkin karsastavat esim. Jehovan todistajia, eivätkä halua laskea heitä mukaan kristillisiin kirkkokuntiin, koska he eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi. Jospa jätettäisiin asiasta päättäminen Jeesukselle Kristukselle.

Raamatun tulkinnan vaikutus

Minulle on muodostunut näkemys ihmisten uskosta: kun ihminen alkaa uskoa Jumalaan, mielipiteillä ja uskonkäsityksillä on pohjana sen uskonnollisen yhteisön käsitys, johon he kuuluvat. Olen pannut tämän merkille tämän jo vuosia sitten. Kirkon tai muun yhteisön opillisen käsityksen muuttaminen on mahdotonta ilman yhteisön auktoriteettien mukanaoloa muutoksessa. Kirkkojen johto taas puolustaa kynsin ja hampain ikivanhoja oppejaan. Muutoksen saaminen läpi on mahdotonta, olivatpa perusteet kuinka hyviä tahansa.

Raamattu muodostuu valinnoista, eri ’manuskriptien’ välillä. Niissä on eroja, joitten välillä on tehtävä valinta, mikä on oikea. Niissä on esimerkiksi lisäyksiä marginaaliin, jotka seuraava kopioija sisällyttää itse tekstiin. Yhtään täysin alkuperäistä ei ole säilynyt, mutta tutkimalla ja vertaamalla tekstejä on muodostunut yleisesti hyväksytty käsikirjoitus.

Sen jälkeen on vielä osattava tulkita oikein, Vanhan Testamentin hepreankielinen käsikirjoitus ja Uuden Testamentin Koineen kreikankielinen kirjoitus. Sitten kuvaan astuu kirkkopolitiikka; kirkon johto, papit, piispat ja myöhemmin paavit, ajoivat Sanan merkityksestä omalle kirkolleen hyödyllistä näkemystä. Tämä ilmeni mm. käsityksessä Jumalan ikuisesta rangaistuksesta – helvetin tulessa. Rangaistuksen paikka, ”tulinen järvi”, jossa syntiset kärsivät aina ja ikuisesti, on vielä tänäkin päivänä monen kirkkokunnan tulkinta.

Jos et ole varma oikeasta käännöksestä tai tulkinnasta, on tutkittava asiaa selitysteoksista tai selvitettävä sanojen usein monien merkityksien joukosta se oikea. On uskallettava asettaa kysymyksenalaisiksi kirkon ehkä vanhojakin ja syvään juurtuneita oppeja.

Kaikilla kristillisillä kirkoilla on käytettävissään sama Raamattu ja sen pohjalla olevat käsikirjoitukset. Kirkkojen opilliset erot syntyvätkin tulkinnasta. Kun jokin tulkinta on aikoinaan, ehkä jo kauan sitten, hyväksytty, ei tulkinnan korjaaminen ole mahdollista. Joutuisihan kirkko tällöin myöntämään erehtyneensä. Ja erehtyneitä kirkot ovat, monetkin ja suurestikin. Seuraavassa esimerkkejä mieleeni tulevista eriävistä tulkinnoista itseni ja valtavirran kirkkojen välillä. Näitä olen tutkinut ja niistä myös kirjoittanut Salatussa Raamatussa. Jos olet eri mieltä, toivon, että se perustuu perusteelliseen asian selvittämiseen eikä vain siihen, että kirkon pastori selitti asian toisin.

Opillisia erimielisyyksiä valtavirran kirkkojen ja itseni välillä:
- Kysymys Jumalan kolminaisuudesta
- Onko Jeesus sekä ihminen että Jumala?
- Onko Sana Jumala, vaiko Jumala sana? (Joh 1:1-2)
- Onko Pyhä henki Jumala, vai Jumalan voima?
- Onko Jeesus ollut taivaassa ennen maan päälle tuloaan?
- Pääsevätkö uskovat kuoltuaan taivaaseen?
- Käskikö Jeesus kastaa Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen? (Mat 28:19)
Jne.

Tutkimista riittää, mutta se on antoisaa!

Nykyisin on vallalla käsityksiä, joiden mukaan Raamatussa on suuri osa historiallisesti ja tieteellisesti katsoen arveluttavia kirjoituksia. Jotkut käyttävät sanaa ’satuja’. Myös kyseenalaistetaan Raamatun kirjoittajia; ovatko apostolit kirjoittaneet tekstinsä itse, vai joku heidän oppilaansa? Olen nähnyt asian näin: jos Raamatussa (lähinnä VT:ssa) todetaan alkuun, että ”minulle tuli Jumalan sana” tai vastaavaa, uskon sen olevan varmasti Jumalan itsensä sanaa. Muut kirjoitukset, ovatko ne vaikkapa Paavalin itsensä tai hänen oppilaansa kirjoittamia, ei ole ratkaisevaa. Tekstit voivat siitä huolimatta olla, Jehovan todistajain käyttämää ilmaisua lainaten, ”Jumalan henkeyttämiä”.

Nykyisin pohdiskelen monia Raamatullisia kysymyksiä, mutta en tiedä milloin saan niihin selvyyttä. Olen asettanut joitakin Jumalaan liittyviä totuuksia kyseenalaisiksi ja kysynytkin Jumalalta, miksi olet tehnyt näin? Joku kollega on saattanut jopa kadottaa uskonsa, mutta olen tajunnut oman vajavaisen ymmärrykseni ja muistanut Jumalan sanan: Jes 55:9 ”Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”

Uskon vääristymiä: Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta ja Jeesuksen kahdesta luonnosta

Kristinuskoon on pesiytynyt piirteitä pakanauskonnoista, ensin katoliseen kirkkoon ja sitä kautta protestanttisiin kirkkokuntiin. Tällaisia ovat mm. oppi kolmiyhteisestä Jumalasta ja Jesuksen kaksiluonto-oppi.

Katolisen kirkon, muitahan ei oikeastaan ollutkaan alkuvuosisatoina, kirkolliskokouksien päätöksiin pääsi sotkeutumaan valitettavia opillisia vääristymiä. Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta on yksinkertaisesti selitettynä tällainen: Jumala muodostuu kolmesta persoonasta, jotka kaikki erikseenkin ovat täysiä Jumalia, mutta yhdessä muodostavat kolminaisuusopin mukaisen yhden Jumalan, ”Isä ja Poika ja Pyhä Henki”.

Tästä kolmesta persoonasta on vielä todettava, että Jumalan Poika on täysin ihminen, mutta myös täysin Jumala. Hän on kuitenkin vain yksi persoona, jolla on kaksi luontoa. Muilla jumalpersoonilla, eli Isällä ja Pyhällä hengellä, on kummallakin vain yksi luonto. Jeesus omaksui opin mukaan ihmisen luonnon, kun hän tuli taivaasta ja syntyi neitsyt Mariasta. Hänellä kuitenkin säilyi jumalallinen luonto, mutta hän kuoli ristiinnaulittuna ihmisen luonnon puolesta, ei Jumalana. Kenosis-opin mukaan Jeesus oli maan päällä olonsa ajan enkeleitä halvempi, mutta vain ihmisen luontonsa puolesta.

Vastustan kyseistä oppia jo senkin vuoksi, että se on ihmisten kehittämä oppi, jollaisesta Raamattu varoittaa. Aivan maatiaisjärjellä ajatellen kysyn, eikö Jumalan olemuksesta kuuluisi Raamatun antaa selvitys? Miksi kului satoja vuosia ennen kuin riitelevät kirkolliskokoukset saivat asian sovituksi. Asiaa pohjustettiin Nikean kokouksessa vuonna 325, jossa sovittiin, että Jumala ja Kristus ovat samaa olemusta. Myöhemmin huomattiin vuonna 381 Konstantinopolin konsiilissa myös Pyhä Henki korottaa tähän tasa-arvoisten jumalpersoonien joukkoon.

Isä Jumalalla on korkein ’olemus’ ja hän antaa toimintamääräyksiä Pojalleen ja Pyhälle hengelle. Poika ei voi antaa toimintamääräyksiä Isälle, mutta kylläkin Pyhälle hengelle. Todistaako tämä arvojen erilaisuus, että kaikkia ovat tasa-arvoisia? Alun perin idea kolmen persoonan jumaluudesta on peräisin pakanauskonnoista, Babyloniasta ja Egyptistä.

Raamatun mukaan Isä yksin on korkein, Jumala. Jeesus itsekin puhuu itsestään vain Jumalan poikana. Raamattu todistaa Jumalan tehneen Jeesuksen Herraksi ja Kristukseksi, ei Jumalaksi. Jeesus myös sai Isältä ikuisen elämän. Pyhän hengen osalta todistus jumaluudesta on kaikkein olemattomin. Katolinen kirkko, joka muotoili opin ja lanseerasi sen ensin Nikean kirkolliskokouksessa käyttäen pakanakansoilta tuttua kolmen jumalan mallia. Sadat kirkolliskokouksen osanottajat kahta lukuun ottamatta hyväksyivät opin pelätessään keisarin kostoa. Katolisen kirkon tavalliset maallikkojäsenet saatiin tunnustamaan oppi lukemalla heille (koska itse eivät osanneet) oppiin sisältyvä pelote: ”Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.” – Helvettiin joutumisen pelko auttoi opin omaksumista.

Kristillisessä maailmassa tämä oppi on joka tapauksessa ihmisten kehittämä oppi, ei Jumalan antama ilmoitus itsestään, ei edes apostolien opetusta. Kuinka voisit luottaa sellaiseen? Kuinka voisit pitää tätä oppia uskosi perustana, kulmakivenä. Kirjoitukseni otsikkoa mukaillen kysyn, valitsetko Jumalaksesi pakanallisiin uskomuksiin perustuvan ja katolisen harhaopin mukaisen jumalan? Näin kuitenkin on, että yli miljardi kristityksi itseään laskevaa ihmistä valitsee tällaisen uskon ja sen mukana tulevan harhakäsityksen Jumalasta.

Pelkäätkö, että et pelastu, jos hylkäät väärän uskonkappaleen? Pelolla on hallittu ihmiskuntaa aina siitä lähtien, kun katolinen kirkko pääsi valtaan. Toinen yhtä suuri tekijä on ihmisten välinpitämättömyys. Eräässä Raamattupiirissä otin esille tällaisen kysymyksen ja todistin sen katoliseksi harhaopiksi, johon on yhtynyt myös protestanttinen kirkkokunta. Kävin keskustelua erään piirin jäsenen kanssa. Mikä oli lopputulos? Hän myönsi lopuksi sanoen: ”niin, onhan se merkillistä.” Hänen ajatuskulkunsa ei edennyt pidemmälle. Miten on sinun kanssasi, lukijani? Onko sinulle ehdottoman tärkeää pitäytyä puhtaassa kristillisessä opissa?

Katolinen kirkko johti apostolisen ajan jälkeen kirkon opin määrittelyä. Jokainen, joka ei tunnustanut Jumalan olevan kolmiyhteinen ja erityisesti Jeesuksen olevan isä Jumalan kanssa tasa-arvoinen, merkitsi tällaisen kirkon jäsenen jättämistä kirkon ja jopa pelastuksen ulkopuolelle. Raamattu kuitenkin sanoo, ettei pidä lausua kadotustuomiota. Luuk 6:37 ”Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.”

Suurin osa ihmiskunnasta elää väärän opin alaisessa kirkossa ja kuolee sen myötä. En usko, että erehtyminen vaikuttaa ihmisen pelastumiseen. Uskon ylimmäisen tuomarin, Jeesuksen Kristuksen, ymmärtävän miten vaikeaa on erota uskonnollisesta yhteisöstä, johon on saattanut kuulua jo pienestä pitäen. Miten lienee tällaisten oppien kehittäjien kohtalo aikanaan? Onko heillä ”puhtaat jauhot pussissa”? Tuskinpa he voivat vedota tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen samalla tavoin kuin yksittäiset kirkkojen jäsenet. Tieto tuo tuskaa, sanotaan.

Jehovan todistajat ovat esimerkki uskonnollisesta yhdyskunnasta, joka on juutalaisten tavoin ehdottomasti vain yhden Jumalan hyväksymä. He perustelevat uskoa ja pysyttäytymistään kolmiyhteisen jumaluuden ulkopuolella: ”MIKSI ei tuhansien vuosien aikana kukaan Jumalan profeetoista opettanut hänen kansalleen kolminaisuutta? Eikö lopulta Jeesus olisi voinut käyttää kykyään Suurena Opettajana selvittääkseen kolminaisuusopin seuraajilleen? Henkeyttäisikö Jumala ihmisiä kirjoittamaan satoja sivuja Raamattuun eikä kuitenkaan opettaisi tämän aineiston välityksellä lainkaan kolminaisuutta, jos se olisi uskoon kuuluva ”keskeinen oppi”?

Pitäisikö kristittyjen uskoa siihen, että vuosisatoja Kristuksen ja sen ajan jälkeen, kun Jumala henkeytti Raamatun kirjoittamisen, hän tukisi sellaisen opin muotoilua, joka oli tuhansien vuosien ajan hänen palvelijoilleen tuntematon ja joka on ”selittämätön mysteeri”, ”ihmisjärjelle käsittämätön”, jolla myönnetään olevan pakanallinen tausta ja joka oli ”paljolti kirkkopoliittinen kysymys”? https://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1101989303

Jeesuksen kaksi luontoa

Toinen eriskummallinen kirkolliskokousten hyväksymä oppi, on oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta eli dyofysitismi, jonka mukaan Jeesus on sekä täysin Jumala että täysin ihminen. Nämä kaksi luontoa ovat hänessä ”sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta.” Kaksiluonto-oppi muotoiltiin ja hyväksyttiin lopullisesti Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451.

Kesti siis yli 400 vuotta kristikunnan päästä selvyyteen vapahtajansa olemuksesta ja sekin meni väärin.

Tulkintani mukaan oppi oli pakko kehittää sen selittämiseksi, kuinka on mahdollista, että Jumala on ristiinnaulittu ja kuollut. Kun Jumala ei voi kuolla, selitettiin, että Kristus kuoli ihmisenä. Se on sinänsä oikein, koska Jeesus Kristus on ihminen vieläkin, taivaassakin. Jumala ei hän ole samassa mielessä kuin Isä Jehova, mutta kuuluu osana jumaluuteen.

Miten on mahdollista, että Jeesus tai Pyhä henki eivät olisi Jumalia, jumalpersoonia, mutta kuitenkin olisivat osa jumaluutta (godhead)? Jos käyttäisin taloustieteellistä terminologiaa, sanoisin, että Isä, Poika ja Pyhä henki muodostavat taivaallisen johtoryhmän. Johtoryhmän johtaja on Isä Jumala ja sen jäseninä ovat hänen poikansa, Jeesus Kristus, meidän Herramme sekä toimeenpanevan yksikön päällikkö, Pyhä henki.

Jos nyt epäilys on vallannut mielesi, mitä teet? Jos luovut uskosta Jumalan kolminaisuuteen ja Jeesuksen kahteen luontoon, heität taaksesi pitkälti yli miljardin ihmisen muodostamia kirkollisia yhteisöjä.

Vaikka olen moittinut niin isojen kirkkojen kuin pienienkin oppeja Raamattuun perustumattomiksi, en kuitenkaan millään lailla halua tuomita näiden kirkkojen jäseniä ja heidän uskoaan. Olen varma, että kaikissa näissä kirkoissa on paljon hyviä, uskovia kristittyjä, jotka tulevat pärjäämään hyvin viimeisellä tuomiolla. Tietystikin kirkoissa on paljon maallistuneita jäseniä, jotka ovat kirkon jäseniä vain, koska heidät on kastettu kyseisessä kirkossa. Vain pieni osa kirkon jäsenistä on aktiivisia, toimintaan osallistuvia jäseniä.

Kirjoituksen otsikko on ”Minkälaisen Jumalan valitsisin?” Kaikilla on tänä päivänä valinnan mahdollisuus; jos ei löydy hyväksyttävää Jumalaa ja sen mukana uskonnon oppirakennelmaa, Raamattu ohjeistaa ”lähtekää pois siitä, ettette tulisi sen synneistä osallisiksi.” Ilm 18:4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.
5 Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.
6 Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.

Tämä oli minun valintani. Tutustuin kyllä muutaman vuoden ajan Jehovan todistajien oppiin. Viikoittain kävi luonani kahden hengen lähetystö ja kävimme lävitse heidän opinkappaleitaan. Vaihtoehtoisesti minä vierailin jonkun todistajan kotona samassa tarkoituksessa, lisänä hyvät kahvit ja pullat. Jehovan todistajien opeissa on joitakin kohtia, joita en millään voinut pitää paikkansapitävinä. Esimerkiksi keskeinen opinkappale Jeesuksen toisen tulemisen (parousia, tuleminen tai näkynätön läsnäolo) maan päälle jo vuonna 1914.

Tämä käsitys muistuttaa tässä kohdin preteristien käsitystä; preteristien mukaan Kristus on palannut, mutta jo silloin kun hän lupasikin eli ’pian’, tarkoittaen ensimmäistä vuosisataa. https://salatturaamattu.fi/onko-jeesus-jo-tullut-toisen-kerran/

Onko pelastuksen ehto pysyttäytyminen oikeassa opissa? Monet lahkot ja jopa isotkin kirkot antavat ymmärtää, että näin on asia. Kirkon ote ihmistä on todella pitävä. Pelko joutumisesta tuomituksi viimeisellä tuomiolla on niin vahva, ettei ihminen vajavaisine tietoineen yksinkertaisesti uskalla toimia vasten oman kirkkonsa opetusta. Sanovathan kirkkojen uskontunnustukset (esim. Athanasioksen tunnustus), että ”ilman tätä oikeaa uskoa ei voi pelastua.”

Oletko lukenut Raamatusta mitä sinun tulee uskoa, että pelastuisit? Siellähän sanotaan moneen kertaan ”usko Herraan Jeesukseen… ” Apt 16:31 Niin he sanoivat: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.” – Voiko perhekunnan yksi uskova pelastaa mukanaan koko perhekunnan. Perhekuntakin lienee laajempi käsitys kuin tämän päivän ydinperhe. Tuskin siitä on kysymys, vaan siitä, että perheen pää aikoinaan määritti perhekunnan asioita aika yksinvaltaisesti. Nykyisin jokainen vastaa omista tekemisistään, myös uskonasioissa. Jokaisen oma usko ratkaisee.

Room 10:9 ”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;” 10 ”sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.”

2 Tim 3:15 … että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

Tämän uskon voit toteuttaa melkein missä uskonnollisessa yhteisössä tahansa. Tai ilman yhteisöä, aivan pelkkänä yksinäisenä uskovana. Uskovien yhteisö on silti paljon antoisampi kuin yksin toimiminen, sen voin todistaa oltuani Ev.lut. -kirkosta erossa noin viisikymmentä vuotta. Kansankirkko ei painosta jäsentään mitenkään eikä mihinkään. Jotkut voivat taas kokea pienen uskonnollisen yhteisön paineen liian voimakkaana ja pakottavana; on lähes pakko osallistua tiettyyn ohjelmaan ja ottaa vastaan annettuja tehtäviä.

Kaksi Jumalaa

Entä jos valitset uskon, jonka mukaan on kaksi Jumalaa; Isä Jumala ja Poika Jumala, Jeesus Kristus. Tällainen uskontokunta on olemassa, joka toimii pääasiassa USA:ssa, The Restored Church of God. Wikipedia kertoo seuraavaa: “The Restored church of God denies the Trinity, says that God is a composition of two beings who lives in the northern part of heaven, that Jesus is a god, that being born again means being resurrected from flesh to spirit, that the earth was re-created, that people will not go to hell and will be annihilated, that Christians do not go to heaven, that Jesus was raised on Saturday, that Jesus could have sinned, that the Holy Spirit is a force, and that salvation is a process that is not earned, but can be lost.”

Olen lueskellut heidän kirjallisuuttaan, jota on aika paljon ja kattavasti. Ihan hyviä kirjoituksia, joskin tuntuu, että he eivät kovin kärkkäästi tuo esille kirkkonsa erikoispiirteitä, joista jotkut ovat vähän eriskummallisia. Sinänsä olen ihmetellytkin, ettei tällaisia kahden Jumalan – Isä ja Poika – uskon yhdistelmiä ole tullut vastaan enemmän. Alleviivaamiini uskonkohtiin suhtaudun myönteisesti: Kristityt eivät mene taivaaseen, helvettiä ei ole, vaan annihilaatio, Jeesus nousi kuolleista yleisesti uskotun sunnuntain asemasta lauantaina, Pyhä henki on Jumalan toimeenpaneva voima ja pelastusta ei voi ansaita.

Sen sijaan en tiedä, mitä oikeasti tarkoittaa Jumalan asuminen Pohjois-taivaassa tai maan uudelleen luominen. Jumala kyllä lupaa luoda kaiken uudeksi. Ylösnousemuksen jälkeen pelastuneet ovat Jumala uudessa maailmassa ja Jumala itse asuu heidän keskellään. Maan uudelleen luomisen täytyy tarkoittaa tulevaisuutta. Heillä on myös oppi, joka selittää mihin Israelin kadonneet heimot ovat suuntautuneet eli missä päin maailmaa kukin heimo nykyisin oleskelee.

Jos valitset tämän opin Jumalasta, joudut ainakin hyväksymään säännöllisen kymmenysten maksun kirkon ylläpitoon. Tämän kirkon edeltäjä perusti Church of God -kirkon ja sen nimissä ennusti tulevia, mutta ennustuksen eivät toteutuneet. Tällaisista vääristä profeetoista Raamattu varoittaa. En osaa sanoa, onko RCG kirkko -uusi versio- tässä suhteessa ja toiminut samoin kuin edeltäjänsä, vaiko pidättynyt ennustuksista.

Usko yhteen Jumalaan

Jos liittyisit juutalaisuuteen, hyväksyisit samalla uskon yhteen Jumalaan. Ihan oikeasti, vain yhteen ainoaan Jumalaan. Tämän jumalakäsitteen vanhin, merkittävin ja lähes ainoa edustaja on juutalaisuus. Jumala Jehova valitsi omaksi kansakseen juutalaiset heimot. Vaikka juutalaiset luopuivat Jumalasta moneen kertaan, Jumala on ollut lupaukselleen uskollinen. Jumala antoi Israelille käskynsä Mooseksen välityksellä ja teki heidän kanssaan liiton, jota kutsutaan Lakiliitoksi.

Kääntyminen juutalaisuuteen merkitsisi minun ymmärrykseni mukaan, että kääntyjä luopuu muista jumalista, myös uskosta Jeesuksen ja Pyhän hengen jumaluuteen. Olisitko valmis ottamaan tämän askeleen?

Jeesuksen, Jumalan pojan, tehtävänä oli alunalkujaan Mat 15:24 mukaan: ”Hän vastasi ja sanoi: Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.” – Ts. johdattaa kahtiajakautunut (fariseukset ja saddukeukset) Israel Jumalansa tykö. Vasta Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeen, Pietarin näky johdatti apostolit näkemään Jumalan tarkoituksen – evankeliumin viemiseen myös maailman pakanakansoille. Apostolit olivat aluksi vastahakoisia, mutta vähitellen seurakuntia alkoi syntyä Välimeren ympärillä oleviin maihin.

Kristus oli julistanut Lakiliiton tilalle Uuden liiton. Luuk 22:19 ”Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. 20 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.”

Apostolit ottivat vastaan käännynnäisiä Uuden liiton seurakuntiin. Aluksi oli noudatettava juutalaisia menoja kääntymisen toteuttamiseksi. Näistä eniten kiistaa aiheutti vaatimus ympärileikkauksesta. ”Kansojen apostoli” Paavali, jonka Jeesus pakkokäännytti, kirjoittaa Room 2:29 ”vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.”

Ehkä tahtomattaan, Paavali on määritellyt minut ja lukemattomat muut uskovat juutalaisiksi. Ei tarvitse olla kirjaimen mukaan (juutalaisesta äidistä syntynyt) juutalainen voidakseen olla sisäisesti juutalainen.

Tämä on tärkeä oivallus! Mitä se merkitsee, sinulle ja minulle, ”meille juutalaisille?”

Jos olet sisäisesti juutalainen, sinun tulee uskoa yhteen Jumalaan. Siis oikeasti vain yhteen, ei useamman jumalpersoonan muodostamaan ”yhteen” Jumalaan. Uskoa siis siihen Jumalaan, joka jo Raamatun alkulehdillä osoittautui Israelin yhdeksi ja ainoaksi Jumalaksi.

Mitä Raamattu sanookaan siitä, että Jumala on yksi?

Kolmiyhteiseen Jumalaan uskovatkin väittävät hekin uskovansa yhteen Jumalaan. Kuitenkin heidän mukaansa Jesuskin on Jumala sekä myös Pyhä henki on Jumala. On kuitenkin mahdollista uskoa, että Jumala on todellakin yksi. Olet ehkä ammentanut tämän uskon lukemalla Raamatusta seuraavia jakeita:

5 Moos:
6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.

2 Kuningasten kirja:
19:15 Ja Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: ”Herra, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.

Jesaja:
37:16 ”Herra Sebaot, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.

Markuksen evankeliumi:
12:29 Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;

Johanneksen evankeliumi:

5:44 ”Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?
8:41 Te teette isänne tekoja. He sanoivat hänelle: Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala.
17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.”

Room 3:30 koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.

1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Galatalaiskirje:
3:20 Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.

1 Timoteuksen kirje:
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

Jaakobin kirje:
2:19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

Tämän uskon johtaja on Jumalan poika, Jeesus Kristus. Hän on Jumalan ylimmäinen pappi. Hebrealaiskirje vahvistaa: 2:17 ”Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.” – Jeesus, Jumalan poika, on ikuisesti Jumalan ylimmäinen pappi, eikä niin kuin juutalaisten ylimmäiset papit, vuoden ajan kerrallaan.

Hänet, ihmisen, on Jumala korottanut taivaassa itsensä jälkeen kaikkein korkeimmaksi niin taivaassa kuin maan päällä. Tästä korottamisesta Raamattu lausuu, että Jumala teki hänet Herraksi ja Kristukseksi. Johannes kertoo evankeliuminsa kirjoittamisen tarkoituksena olevan Joh 20:31 ”… nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.” Miksi Johannes kirjoitti näin? Miksi hän ei kirjoittanut, ”että uskoisitte, että Jeesus on Jumala ja tasa-arvoinen jumaluudessa Isän ja Pyhän Hengen kanssa?” Johanneksen evankeliumia pidetään evankeliumeista kaikkein voimakkaimmin Kristuksen jumaluutta puolustavana. Miten se voi olla mahdollista, kun Johannes kirjoittaa, että evankeliumin tarkoituksena on ollut osoittaa, että Jesus on Jumalan poika, ja uskomalla häneen on ihminen saava ikuisen elämän?

Löydätkö muuten yhtään kohtaa Raamatusta, jossa todettaisiin selvin sanoin Jeesuksen olevan Jumala? Vielä senkin jälkeen, kun Jeesus oli noussut taivaaseen, Raamatussa todetaan hänen olevan taivaassa ihminen ja toimivan välittäjänä. (Varmaan jokin virhe tai väärinkäsitys tapahtunut 1 Tim 2:5:n kirjoittajalle?)

Raamatussa todetaan Jeesuksen olevan profeetta: 5 Moos 18:18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. – Kuinka Jumalaa voidaan käskeä? Apt 7:37, ”Tämä on se Mooses, joka sanoi israelilaisille: ’Profeetan, minun kaltaiseni, Jumala on teille herättävä teidän veljienne joukosta.” – Jeesusta nimitetään Mooseksen kaltaiseksi profeetaksi!

Jeesus ei ollut aiemmin Jumala eikä hänestä tullut Jumalaa sillä, että hänet Jumala korotti Herraksi ja Kristukseksi. Mielestäni Juutalaiset voisivat hyvin hyväksyä tämän. Suurin syy siihen, etteivät juutalaiset tätä hyväksy, on, että kristitty maailma ei aidosti usko yhteen Jumalaan.

Mitä Jeesus todisti Jumalasta?

Johanneksen evankeliumin kirjoittaja kertoo Jeesuksen sanoneen kahteen otteeseen, että ”Isä on yksin Jumala”, sen sijaan, että olisi sanonut itseään Jumalaksi.

Joh 5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

Joh 1:34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.”

Joh 10:36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, sentähden että minä sanoin: ’Minä olen Jumalan Poika’?

Mat 27:43 Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: ’Minä olen Jumalan Poika.

Luuk 22:70 Silloin he kaikki sanoivat: Sinä siis olet Jumalan Poika? Hän vastasi heille: Tepä sen sanotte, että minä olen.

Eikö Jumalan Poika voisi olla tasa-arvoinen jumaluudessa Isän kanssa?

Joh 14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.

Apt 5:31 Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

Fil 2:9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,

Apt 2:36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.

Jeesus itse todistaa, että Isä on häntä suurempi. Kuinka voisi silloin olla mahdollista, että Isä ja Poika olisivat silloin tasa-arvoisia jumaluudessa? Samaa osoittaa se, että Jumala on korottanut poikansa Jeesuksen päämieheksi ja vapahtajaksi sekä antanut hänelle kaikkia korkeimman nimen. Jumala on tehnyt poikansa Herraksi ja Kristukseksi (Apt 2:36).

Ehkä kaikkein merkittävin todistus siitä kuinka Jumala on tehnyt pojalleen, on että kuten Johannes sanoo 5:26 ”Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.” ”Elämän antaminen” tarkoittaa sitä, että Isä antoi Pojalleen ikuisen elämän, kuolemattomuuden. Tämä Raamatun jae tarkoittaa, että ennen elämän antamista, Jeesus oli ihmisenä tavallinen kuolemainen. Ei Jumala, koska Jumala ei voi kuolla. Jos Jeesus olisi ollut Jumala, ei Isä Jumalan olisi tarvinnut korottaa poikaansa Herraksi ja Kristukseksi. Korotus olisi ollut nyt itse asiassa alennus, jos Jeesus olisi ollut aiemmin taivaassa Jumalana.

Antaessaan ikuisen elämän pojalleen, Jeesus Kristus sai samalla oikeuden antaa ikuinen elämä kaikille niille ihmisille, jotka Jumala on antanut hänelle. Joh 17:2 ”koska sinä [Jumala] olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut.” – Samaa todistaa 1. Johanneksen kirje: 5:11 ”Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.”

Edellä oleviin Raamatun todistuksiin pohjaan uskoni yhteen ainoaan Jumalaan, Isä Jumalaan, Jehovaan. Jeesus on Jumalan ainoa Poika, ihminen, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Pyhä Henki on voima, jota Jumala ja Kristus käyttävät, kun he toteuttavat Jumalan tahtoa. Ihminen on ”Jumala kuva,” vaikkakaan vielä emme näe tätä toteutuneena muutoin kuin Jeesuksen osalta; välittäjänä taivaassa.

Mikä oli Jumalan suunnitelma ihmisen osalle, kun hän loi ihmisen ”omaksi kuvakseen”? Olihan Jumalalla suuri joukko enkeleitä käytettävissään, joten mihin tarkoitukseen on ihminen luotu? Mikä tulee olemaan enkeleiden ja ihmisten välinen työnjako? Onko kuolemattoman ihmiskunnan tuleva tehtävä Jumalan sanan levittäminen muihin maailmoihin, joissa emme vielä ole edes käyneet? Siitä olen varma, että Jumalan uudessa maailmassa ei pelkästään makoilla elämän puun varjossa välillä siitä hedelmää poimien, vaan uskon, että Jumalan suunnitelmat ihmiskunnalle ovat suuret.

Viimeinen tuomio Kristuksen edessä – minkä uskon valitsemalla pelastut varmimmin?

Olen tässä kirjoituksessani tuonut esille, että kaikki kirkot ja uskontokunnat vakuuttavat, että juuri heidän oppiaan noudattamalla, varmistat itsellesi pelastuksen viimeisellä tuomiolla. Kerron sen lopussa, mutta pohdiskelen ensin mitä seikkoja ylin tuomari Jeesus Kristus ottaa huomioon tuomiossaan.

2 Kor 5:10 ”Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.”

Tästä tuomioistuimen eteen joutumisesta on vapautettu ensimmäisen ylösnousemuksen pyhät, jotka hallitsevat Kristuksen kanssa hänen tuhatvuotisessa valtakunnassaan. Toinen seikka tämän jakeen arvioimiseen: huomioiko Kristuksen tuomioistuin vain ihmisen eläessään tekemät teot? Eihän kukaan tee pelkästään hyvää tai pelkästään pahaa. Tuleeko tuomio sen mukaan kumpia on enemmän? Vai, painotetaanko tekoja ja sitten lasketaan kummankin joukon yhteissumma? Miten tekoja arvosteltaessa otetaan huomioon anteeksianto, jonka saa katuessaan ja pyytäessään Jumalalta anteeksi?

Monet ovat sitä mieltä, että uskova ihminen, joka luopuu uskostaan, ei voi millään saada tätä anteeksi, vaan on varmasti menossa ikuiseen rangaistukseen. On nähty tällainen uskosta luopuminen Pyhän hengen pilkkana. Kyse ei olisi näin ollen ihmistä vaivaavasta epäuskosta, jota jokainen uskova välillä tuntee; epäilys kalvaa mieltä ja ihminen saattaa kokea Jumalan epäoikeudenmukaiseksi. Itse olen sitä mieltä, että paluu Kristuksen luokse on aina mahdollista ja siihen liittyy aina anteeksianto.

Ja lopuksi tärkein argumentti: Raamattu lupaa pelastuksen sille, joka uskoo Jeesukseen. Tähänkin liittyy samat argumentit kuin edellisiin. Eli, jos esimerkiksi kääntyy Kristukseen uskovaksi kuolinvuoteellaan, saako kääntymisellään anteeksi kaikki pahat teot, vaikka ryöstöt, varkaudet ja murhat yms.?

Apt 15:11 Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin.

Room 4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä

Apt 5:15 ”Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. – Viimeisen tuomion tuomarina on Jeesus Kristus, ihminen. Siinä missä ensimmäinen ihminen aiheutti synnillään kirouksen ihmiskunnalle, ’viimeinen ihminen’ Jumalan poika on saanut vallan tuomita ja myös armahtaa ihmiskunnan.

Room 5:20 ”Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi.”

Jakeessa 20 puhutaan siitä, kuinka laki(liitto) tuli ihmisen ja Jumalan väliin suurentamaan entisestään ihmisen rikkomusta. Kun näin synti tuli suureksi, silloin armo tuli ylenpalttiseksi. Mitä se tarkoittaa? Kun ihmiskunnassa synnit lisääntyvät ja suurentuvat, sitä mukaa Kristus kasvattaa armoaan ihmiskunnalle, aina ylenpalttisen suureksi saakka.

Kun lakiliiton aikana ihmisten oli noudatettava yli kuuttasataa määräystä, oli lähestulkoon mahdotonta noudattaa niitä kaikkia. Kristuksen uuden liiton määräykset voidaan typistää yhteen, kaiken kattavaan; Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Jeesus tosin sanoi, Mat 5:18 ”Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.” ’Kunnes taivas ja maa katoavat’ tarkoittaa minun mielestäni ikuisuutta. Tämä on ongelmallinen Raamatun jae, koska koko lakiliitto syrjäytettiin Jeesuksen jälkeen. Jeesus itse noudatti eläessään voimassa olevaa lakia. Jumalan sana on ikuista, ei niinkään laki(liitto), jonka Jeesus itse syrjäytti. Heb 1:10 Ja: ”Sinä, Herra, olet alussa maan perustanut, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja; 11 ne katoavat, mutta sinä pysyt.” – Taivas ja maa katoavat, mutta Jumala ja hänen sanansa pysyvät. Tämä on kuvaannollinen ilmaus, jonka avulla osoitetaan Jumalan pysyvyys, joka kestää pidempään kuin taivas ja maa.

En usko, että on olemassa vain yksi ja ainoa kristillinen oppi, joka varmistaa pelastumisen viimeisellä tuomiolla muiden oppien epäonnistuessa? Kuitenkin olen varma tulkinnastani yhdestä Jumalasta. Jos minä olen oikeassa, suurin osa ihmiskuntaa on väärässä. Vai voisiko koko muu ihmiskunta olla oikeassa ja vain minä väärässä?

Jos luit tämän kirjoituksen ja erityisesti tämän viimeisen luvun, tiedät mitä vastaan. Ei pelastus ole sidottu yhteen ja ainoaan ”oikeaan” kristilliseen uskoon. Voit aivan huoletta vaihtaa toiseen kirkkoon, jos katson sen paremmin noudattavan Kristuksen opetusta. Vai olisiko peräti niin, että jos tietoisesti sinnittelet kirkossa, joka toimii vastoin Raamatun sanaa, saatat tulla osalliseksi sen synneistä ja ansaitset Jumalan rangaistuksen. Kristus, ylin tuomari kuitenkin katsoo erikseen jokaisen sydämeen, eikä tuomitse kaikkia yhdessä nipussa.

Olitpa minkä kirkon jäsen tahansa tai minun laillani yksittäinen uskova, en usko Kristuksen tuomitsevan sinua, vaikka vilpittömästi erehtyisitkin uskon kysymyksissä. Jos vaikka olisit väärässä kristillisessä uskossa, et saa siitä Kristuksen rangaistusta, mutta saatat menettää sen vanhurskauden seppeleen, joka on luvattu niille, jotka tuntevat Jumalan ja hartaasti odottavat Kristuksen tulemista (2 Tim 4:8).

Kolmiyhteinen Jumala

Athanasiuksen uskontunnustus

Mikä on kolmiyhteisen Jumalan persoonien arvojärjestys?

Väärennöksiä ja lisäyksiä kolminaisuuden todistamiseksi

Kaksiyhteinen Jumala – puolesta ja vastaan

Kaksi jumalolentoa, Isä ja Poika

Pyhä Henki

Missä on Pyhän hengen valtaistuin?

Yksi kaikkivaltias Jumala, Isä

Mikä on Isän ja Pojan suhde tulevaisuudessa?

Raamattu on maailman väärinymmärretyin kirja

Mikä todistaa Kolmiyhteisestä Jumalasta?

Jeesus Kristus, Jumalan Poika, ihminen – Voiko Ihminen olla Jumala?

Johanneskin tunnusti Jeesuksen Jumalakseen! – Todellako?

Ihminen Jeesus Kristus

Jumalan sana, -viisaus ja -voima

Jeesus eli ihmisenä, kuoli ihmisenä ja nousi kuolleista ihmisenä

Jeesuksen ja apostolien tekemistä ihmeistä

En minä itsestäni voi mitään tehdä… (Joh 5:30)

Pyhä Henki – Toimiiko Pyhä Henki itsenäisesti?

Onko Pyhä Henki persoona?

Mikä on Jumalan nimi?

Ei kukaan ole nähnyt Jumalaa (Joh 1:18)

Jeesuksen suhde Jumalaan UT:n mukaan

Mitä tarkoittaa jumaluuden koko täyteys?

Jeesus: Profeetta, Jumalan palvelija vai Jumalan poika?

Ketkä todistavat, että Jeesus on Jumalan poika?

Jeesuksen pre-eksistenssi

Jeesus – profeetta ja ihminen

Onko Jeesus Ylienkeli Mikael?

Hebrealaiskirjeessä puhutaan sekä Jeesuksesta että enkeleistä.

Onko Jeesus Jumala?

Jeesuksen korottaminen

Korotettiinko Jeesus Jumalaksi?

Onko Jeesus Jumalan Sana? (Joh 1. luku)

Alkusanat: Mikä on kirjoitukseni tarkoitus?

Jeesuksen jumaluudesta ja ihmisyydestä

Enkeli Gabrielin ilmoitus Marialle

Kuvaannollisia ilmauksia ja kirjaimellisia ilmauksia

Kysymyksiä mietittäväksi

Jumalan ennakkosuunnitelma

Jumalan ennalta näkeminen ja -valinta

Jeesuksen taivaallinen asema

Jeesus on taivaassakin ihminen

Jeesuksen tuleva rooli on Ylimmäinen Pappi

Kuolleiden ylösnousemus

Jumalan tarkoitus

Uskon kaksi tulkintalinjaa

Jeesuksen kaksiluonto-oppi

Onko Jeesus ollut olemassa ennen maan päälle tulemistaan?

Onko Jeesus lähtenyt taivaasta maan päälle?

Onko Jeesus Jumala, vai onko Jeesus ihminen?

Jeesus – ihminen

Jeesus on ainoa välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä

Jeesus kärsi ja kuoli lunastaakseen ihmiskunnan synnin orjuudesta.

Sovitus edellyttää veriuhria

Miksi pelastus vaati, että Jeesuksen täytyi kärsiä ja kuolla?

Kun Kristus oli tullut täydelliseksi…

’Valittujen’ ihmisten kärsimykset

Olemmeko me Jumalan lapsia?

Me olemme Jumalan lapsia ja Kristuksen veljiä

Jumalan suunnitelma ennen maailman perustamista

Ihmisen luominen jumalolennoksi

Sielu (nefesh) ja henki (ruach)

Miten henki (ruach, pneûma) ja sielu (psychḗ) eroavat toisistaan?

Sielut virkosivat eloon

Mikä nousee ylös? Henki, sielu vai ruumis?

Elämä veressä

Epätäydellinen ihminen

Ihmisen tulevaisuus

Miten ihmiset eroavat enkeleistä Jumalan suunnitelmien mukaan?

Millaisia enkelit ovat?

Herran enkeli

Langenneet enkelit

Jumalan pojat

Esimerkkejä enkeleiden toiminnasta

Enkelit palvelijoina

Ihmiset ja enkelit

Enkeleiden sota taivaassa