Jeesus ihmisenä

Uskon kaksi tulkintalinjaa

Tämän kirjoituksen työnimenä oli ”Miksi 99 prosenttia uskovista on väärässä?”. On opettavaista perehtyä uskon historiaan, apostolisesta ajasta nykypäivän ekumeniaan. Sen sanon heti aluksi, etten ole tuomitsemassa ketään kadotukseen väärästä uskosta. Jeesuskin sanoi painokkaasti “Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta” (Luuk 6:37). Raamattu kuitenkin myös kehottaa: “lähtekää ulos siitä, ettette tulisi osallisiksi sen synneistä”. Oikeaa oppia on etsittävä, siihen Raamattukin kannustaa ja sanoo:

“Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä” (Room 12:2).

Uskon rintamalinjat ovat kuitenkin muodostuneet jo kauan sitten. Omista käsityksistä pidetään kiinni ja oman kirkon jäsenet myös sidotaan hyväksyttyyn oppiin. Itse kun potkin tällaisia sitoumuksia vastaan ja olen halunnut hyväksyä vain totuuden, ja olen huomannut, miten vaikeaa se on; Raamattu jos mikä on tuhansien tulkintojen kirja. Sen vuoksi, olen pyrkinyt löytämään ’ankkurisanoja’ tai ankkurilauseita. Sillä tarkoitan sellaisia sanoja ja lauseita, jotka ovat mahdollisimman tulkintavapaita ja selviä. Esimerkiksi: “Meillä on vain yksi Jumala, Isä.” Tai Jeesuksen lause: “Isä on suurempi kuin minä”. Tällaisiin voi ankkuroida Jumalan sanaa ja tulkintoja. Hyvä ankkurisana tai -ilmaus ratkaisee vaikeissa tapauksissa tulkinnan ankkurin suuntaan. Raamatussa kun on niin paljon kuvaannollista ilmausta ja vaikeasti tulkittavia lauseita ihan liikaakin.

Tässä artikkelissa tukeudun sellaisiin lauseisiin kuten:

1 Kor 8:6 “niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.”

Tämä Korinttolaiskirjeen lause on siinä mielessä merkittävä, että se ottaa kantaa neljään tärkeään kohtaan uskossa: Ensinnäkin, se vakuuttaa, että meillä on ainoastaan yksi Jumala. Toiseksi, se osoittaa, että tämä Jumala on Isä, Jehova. Kolmanneksi, se vahvistaa, että kaikki on lähtöisin hänestä ja hänen yhteyteen me olemme luodut. Ja neljänneksi, että Isä Jumalan lisäksi meillä on hänen poikansa, meidän Herramme Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, myös me.

1 Tim 2:5 “Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”

Tuntuu joskus siltä, että tämäkin Raamatun lause on kirjoitettu näkymättömällä musteella. Joko ihmiset eivät näe sitä tai näkevät, mutta eivät ymmärrä tai suostu ymmärtämään. Koskaan en ole kuullut papin lainaavan tätä Raamatunjaetta! Tähänkin varmaan tarjotaan kommentiksi, että siinä viitataan Jeesuksen toiseen olomuotoon ja että taivaassa hän on Jumala. Miksi Paavali kuitenkin kirjoittaa, että välimies on ihminen Kristus Jeesus. Ja Jeesus oli tuolloin jo noussut taivaaseen.

Jos voimme uskoa tähän ankkurilauseeseen, voimme luottaa siihen, että Jeesus oli ’vain’ ihminen maan päällä ja on myös taivaassa sinne noustuaan. Se ei tarkoita sitä, ettemme voisi uskoa, että Jumala on antanut Jeesukselle kaiken (sen vallan) mikä hänellä itselleenkin on. Jeesuksella on Jumalan valta, mutta se ei tarkoita, että hän itse olisi Jumala kuten hänen isänsä on. Uskon myös Pyhään henkeen ja siihen, että nämä toimivat yhdessä, tai ’ovat yhtä’.

Joh 14:28 “Jos te rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.”

Tämä Kristuksen toteamus asemoi Kristuksen suhteessa Isä Jumalaan. Taas joku nostaa esille tulkintakortin ja sanoo, että Jeesus tarkoitti tässä itseään ihmisenä suhteessa kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Tähän vastaan vedoten edellä olevaan ankkurilauseeseen, jossa todistetaan Jeesuksen olleen ihminen: ja miksi ei, Jeesushan oli ja on ihminen!

Ankkurilauseiden alalohko on “sokeiden lukijoiden lauseet”. Nämä ovat lauseita, joita lukijat lukevat tajuamatta niiden järisyttävää merkitystä. Otan esimerkin: Joh 5:26 “Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä”. Se ei tarkoita, että Jehova tunnustaa Jeesuksen omaksi pojakseen, vaan, että Jumala kertoo antaneensa Jeesukselle ikuisen elämän! Lauseen merkitys on siinä, jos uskomme, että tämä on totta, niin Jeesuksella ei tätä ennen ollut kuolemattomuutta, koska hän oli ihminen. Noudattamalla täysin Jumalan tahtoa, ihminen Jeesus sai Jumalalta ikuisen elämän lahjan.

Entä johtopäätös? Jos Jeesus olisi ollut Jumala, ei hänelle olisi ollut tarpeen antaa ikuista elämää! Jumalallahan se on jo!

Toinen johtopäätös: Jeesus sai alkunsa vasta kaksi vuosituhatta sitten Jumalan Pyhän hengen ’varjostettua’ nuoren juutalaistytön ja saattaen tämän raskaaksi. Jeesus oli kuolevainen aina siihen saakka kunnes jumalamme Jehova antoi hänelle ikuisen elämän. Raamatun kertomukset Jeesuksen syntymisestä ikuisia aikoja sitten, ovat kuvaannollista kerrontaa ja ennusteita tulevasta.

Jeesusta on kuvattu Jumalan sanaksi. “Ja Sana oli Jumala”. Tässä olen todennut olevan sanajärjestysvirheen. Jumala oli Sana, on oikea lause. CLV käännös: In the beginning was the word, and the word was toward God, and God was the word.

Mihin johtopäätöksiin voisikaan johtaa ’Sana oli Jumala’? Sen toinen merkitys on Jeesus oli Sana ja tästä seuraa Jeesus oli Jumala. Tähän on varmasti pyrittykin. Mitä minä tarkoitan, on: Jumala loi maailman sanallaan. Raamatussa todetaan, että Jumala loi maailman yksin. Yksin.

Kun yli kymmenen vuotta sitten aloitin Raamatun lukemisen ja tutkiskelun, en ymmärtänyt lukemastani muuta kuin mitä siinä päällisin puolin sanottiin. Ryhdyin kirjoittamaan näitä Salattu Raamattu -artikkeleita noin viisi vuotta sitten, kun Raamattu Jumalan Pyhän hengen auttamana alkoi avautua minulle.

Onko Kristikunnan tavoitteena yksimielinen usko Raamatun Jumalaan? Historia kertoo uskoon pakottamisesta ja väkivallasta, jopa uskonsodista ja toisinuskovien vainoista. Ikinä emme pääse yksimielisyyteen uskon opinkappaleista, ellemme löydä yhteisesti hyväksyttyjä ankkurilauseita, uskon tärkeitä pääkohtia, joihin voimme sitoa uskomme. Yhteinen uskon näkemys on kylläkin kaunis ajatus.

En halua olla niin ryppyotsainen, että edellyttäisin yksimielisyyttä kaikista asioista. Noin viisitoista vuotta sitten olin aikeissa liittyä erääseen pienehköön uskontokuntaan. Reputin sen vanhimpien haastattelussa. Syynä oli, että sanoin ymmärtäväni niitä perheitä, jotka ainakin lasten takia katsoivat voivansa viettää joulujuhlaa lahjoineen ja muun perheen yhdessäolon merkeissä. Ja sehän ei sopinut.

Yhteisellä uskolla en halua tavoitella katolista ekumeniaa. Jumala on Raamatussa kehottanut lähtemään pois väärästä maailmanuskonnosta, ettemme tulisi sen synneistä osallisiksi.

Jeesuksen kaksiluonto-oppi

Isä Jumala, Jeesus Kristus ja Pyhä henki muodostavat kolmiyhteisen jumaluuden. Yhden version mukaan kaikki kolme ovat jumaluudessa tasavertaisia. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Isä Jumala on kaikkein korkein ja Jeesus on hänen jälkeensä. Maan päällä ollessaan Jeesus oli yhtä aikaa täysi Jumala ja täysi ihminen. Jumala lähetti hänet taivaasta maan päälle sovittamaan ihmiskunnan synnit ja siten pelastamaan ihmiskunnan.

Se, että Jeesuksen sanotaan olleen täysi Jumala ja täysi ihminen, tarkoittaa, että Jeesus oli täydellinen. Eihän Jumala voikaan ollakaan epätäydellinen. Sehän kuuluu Jumalan määritelmään, että Jumala on aina ollut ja on ollut täydellinen.

Kristuksen kaksiluonto-oppia kehitettiin 300–400 -luvuilla, kun piti kyetä perustelemaan, miten Jumala saattoi kuolla. Myös piti vastata kysymykseen, herättikö Jeesus Jumalana itsensä kuolleista tai jos hän oli ihminen, herättikö Jumala hänet kolmantena päivänä. Tavallisen kansan ymmärtämä selitys oli ja on, että Jeesus on “Jumala ihmisen ruumiissa”. Jeesus ei Jumalana tarvinnut Isä Jumalaa pelastamaan itseään kuolleista.

Raamattu kuitenkin todistaa, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista: Apt 4:10 “niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne. Room 4:24 vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen [Jumalaan], joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme. Room 8:11 Jos nyt hänen [Jumalan] Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.” – Paavali kertoessaan kuinka Jumala herätti Jeesuksen kuolleista, puhuu myös siitä, kuinka Jumala on tekevä eläväksi myös ne ihmiset, joiden ruumiissa Jumalan henki asuu.

Kaksiluonto-oppi määriteltiin lopulliseen muotoonsa Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. 1600-luvulla oppia vielä täydennettiin Kenosis-opilla, jolla selitettiin kuinka Jeesus tullessaan alas taivaan kirkkaudesta ja syntyessään ihmiseksi, luopui Jumalan muodosta. Fil 2:6 [Jeesus] “ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa [oikeudekseen] olla Jumalan kaltainen.”

Jeesus oli tämän opin mukaan yhtä aikaa, sekä ihminen että Jumala. Vaihtoiko hän olomuotoaan aina tarpeen mukaan? Jos oli tehtävä ihme, vaikka parantaa joku vakavasti sairas, tekikö Jeesus sen ihmisenä vai Jumalana? Entä kun hän julisti oppeja Jumalan valtakunnasta, kumpi hän oli tällöin? Vastaan: hän oli koko ajan ihminen. Jeesushan itse sanoi, ettei hän tee tai sano mitään omasta päästään, vaan hän tekee ja sanoo mitä Jumala antaa hänelle tehtäväksi.

Joh 14:10 “Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. 11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.”

Jeesus puhui siitä, että hän on Jumalassa ja Jumala asuu hänessä. Jumalan Pyhä henki oli opettanut Jeesusta jo pienenä poikana. Jeesuksen aloittaessa julkisen toimintansa noin kolmenkymmenen vuoden iässä, Jumala antoi henkensä asua pojassaan ja tämän hengen voimalla Jeesus suoritti ihmetekonsa. Jeesus oli jatkuvasti rukouksen muodossa yhteydessä Isään.

Joh 5:36 “Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.”

Joh 8:28 Niin Jeesus sanoi heille: “Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut.”

Joh 10:37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.
38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä.”

14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö. – Jeesus puhui ihmisen mahdollisuudesta tehdä suuria tekoja uskon voimalla, vaikka siirtää vuoria (Mat 17:20). Uskoa tarvittaisiin tähän vain sinapinsiemenen verran. Entä, jos uskoa onkin tosi paljon? Mitä tekoja ihminen pystyisi tekemään. Viimeisen tuomion jälkeen, kun ihmiset asustavat Jumalan paratiisissa Uudessa Jerusalemissa, he eivät suinkaan makoile laiskoina pilven reunalla, vaan he ovat Jumalan työtovereita. 1 Kor 3:9 “Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus.” Raamattukin todistaa Jumalan työskentelevän ahkerasti; Joh 5:17 Mutta Jeesus vastasi heille: “Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä. ” NIV: “My Father is always at his work to this very day, and I too am working.”

Onko Jeesus ollut olemassa ennen maan päälle tulemistaan?

Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa (Joh 3:13).

San 8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.

San 30:4 Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?

Onko Jeesus lähtenyt taivaasta maan päälle?

Edellä olevia Sananlaskujen jakeita on yleisesti käytetty todistamaan Jeesuksen olemisesta taivaassa Jumalan luona. Ne ovat kuitenkin vaikeita; vaikeasti käännettäviä ja vaikeasti tulkittavia kuvaannollisia ilmauksia. Raamatussa on kuitenkin Jeesuksen oma, suorasanaiselta vaikuttava kertomus: Joh 8:38 Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin teette, mitä olette kuulleet omalta isältänne.” Ja sitten vielä lisää: Joh 6:62 Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!

– Todistaako tämä Joh 8:38 Jeesuksen sanoneen, että hän on ollut taivaassa Isä Jumalan luona? Johanneksen jae 6:62 on myös Jeesuksen itsensä sanoma.

Jeesus sanoi useasti, että ”Isä on minut lähettänyt”. (Johanneksen evankeliumi:5:24, 5:30, 5,36, 5:37, 6:38, 6:44, 6:57, 7:16, 7:28, 7:29, 7:33, 8:16, 8:26, 8:29, 8:42, jne.) Nämä eivät suoranaisesti todista Jeesuksen olleen taivaassa. Isä on taivaasta lähettänyt poikansa, joka on saattanut olla jo maan päällä saadessaan käskyn Isältään ryhtyä julkisesti julistamaan Jumalan valtakuntaa.

Mitä se merkitsee ja mihin se johtaa, jos teemme ankkurilauseen em. Johanneksen jakeista 8:38 ja 6:62? Se hyvinkin tarkoittaa, että Jeesus on ollut taivaassa ennen syntymistään maan päälle. Onko hän ollut taivaassa ihminen vai Jumala? Jehovan todistajat uskovat, että Jeesus oli arkkienkeli Mikael ennen kuin hän tuli Jumalan Pojaksi. Tämä mielipide ei ole saanut muualta päin kannatusta. Olisiko Jeesus ollut ihminen taivaassa? Raamattu kuitenkin puhuu, että ensimmäinen ihminen oli Adam eikä suinkaan Jeesus eikä taivaassa. Tämäkään ei kuulosta oikealta.

Jäljelle jäisi vain vaihtoehto, että Jeesus oli Jumala, Isä Jumalan Poika taivaassa. Mihin tämä ajatus johtaa? No, siihen, että koska Jumala ei voi kuolla, Jeesuksen täytyi olla maan päällä sekä Jumala että ihminen. Se tarkoittaisi, että edellä lyhyesti referoimani oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta, olisi oikein. Voisiko olla niin, että Raamattu ei kertoisi näin keskeisestä totuudesta juuri sanaakaan, vaan ihmisten olisi pitänyt keksiä tämä oppi monien vaiheiden jälkeen useamman sadan vuoden kehittelyn tuloksena?

Vai oliko hän taivaassa samalla tavoin kuin Johanneskin? Hengessä?

Entä mitä sanoo kreikankielinen alkuteksti? Tutkitaanpa tarkemmin Joh 8:38:aa. Sana ’nähdä’ horaō

to see with the ὁράω :eyes
to see with the mind, to perceive, know.

Nähdä voi muutenkin kuin normaalisti silmillään. ’Nähdä’ voi myös mielessään. Kreikankielen prepositio ‘παρά’ pará luona, kuten lauseessa ”Isän luona”: properly, near; i.e. (with genitive case) from beside (literally or figuratively). – Myös kyseisessä lauseessa prpositio ’pará luona’ voi myös liittyä kuvaannolliseen ilmaukseen.

—–

Efe 4:9 Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin?

2 Tim 1:9 hän [Jumala], joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,

Efe 1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,

Vallitseva käsitys on, että Jeesus on osa kolmiyhteistä Jumalaa. Isä Jumala ja Pyhä henki ovat kaksi muuta. He ovat Athanasioksen uskontunnustuksen mukaan kaikki tasavertaisia jumaluudessa: “Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.”

Jumalan määritelmään kuuluu, että Jumala on kaikkivaltias, kaikkitietävä, kaikkialla läsnäoleva ja ikuinen eli Jumala on aina ollut olemassa. Hänellä ei ole alkua eikä loppua. Tämän määritelmän mukaan Jeesuksen olisi pitänyt olla aina olemassa.

Näin Kristikunnasta uskoo valtaosa, ehkä peräti 99 prosenttia. Siis niistä, joilla yleensäkin on edes jokin käsitys asiasta. Miten sadasta prosentista puuttuva 1 % uskoo? Miksi se uskon vaihtoehto on oikein?

Onko Jeesus Jumala, vai onko Jeesus ihminen?

Kyllä, vastaavat vallitsevan totuuden kannattajat. Heidän mielestään Raamattu osoittaa, että Jeesus on ollut maailman alusta lähtien Jumalan sana, taivaassa Isä Jumalan helmassa. Jehova antoi pojalleen taivaassa tehtäväksi tulla maan päälle pelastamaan ihmiskunnan ja lunastamaan sen syntivelan antamalla uhriksi oman henkensä ja verensä.

Jeesus kuoli ristinpuussa ja näin lunasti omalla verellään koko ihmiskunnan syntivelan niin, ettei yksikään häneen uskova jää pelastuksen ulkopuolelle. Jeesus oli maan päällä täydellinen ihminen ja täydellinen Jumala. Oppia kehiteltiin useammalla vuosisadalla ja lopullisen muotoilun hyväksyi Khalkedonin katolinen kirkolliskokous vuonna 451. Tämän opin ovat säilyttäneet myös protestanttiset kirkot. Miksi oppia piti muotoilla useamman vuosisadan aikana? No, tietenkin siksi, ettei Raamatussa puhuta tällaisesta opista yhtään mitään.

Jeesus – ihminen

Tärkeää tietoa Jeesuksesta ihmisenä

Jeesus on ihminen, mutta hänen isänsä on Isä Jumala, Jehova, joka saattoi Pyhän hengen avulla neitsyt Marian raskaaksi. Jeesuksella oli jatkuva yhteys Isäänsä taivaassa jo pienestä pojasta lähtien. Hän oli viisas ja sai Jumalalta toimintaohjeet, kun hän aloitti kolmekymppisenä julkisen Jumalan valtakunnan saarnaamisen. Jeesus sanoikin, että kaikki oli peräisin Jumalalta, ei hänen omaa keksintöään.

Jumala antoi hänelle ikuisen elämän (Joh 5:26)

Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Jumalallahan on jo aina ollut ikuinen elämä, eikä sitä voi hänelle antaa.

Jumala antoi hänelle kaiken vallan taivaassa ja maan päällä

Matteus 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.”

Tässäkin kirjoituksessa tutkin Raamatun sanaan pohjautuen Jeesuksen olemusta, Jumala vai ihminen vai molemmat? Jumala antoi Jeesukselle ikuisen elämän. Jumala antoi Jeesukselle kaiken vallan. Antoi! Kun väitetään Jeesuksen olleen Jumala taivaassa ennen maan päälle tulemistaan, niin ajatellaanpa Jeesuksen palaamista taivaaseen; eikö hän olisikin palannut Jumalaksi mikä hän oli ollut aiemmin? Minusta se tuntuisi loogiselta. Silloin Isä Jumalan ei olisi a) tarvinnut antaa Jeesukselle ikuista elämää, koska Jumalallahan se jo on ja b) ei olisi tarvinnut antaa kaikkea valtaa; sekin Jumalalla on.

Jeesus ei ole vielä käyttänyt kaikkea hänelle annettua valtaa. Sen hän tekee, kun saapuu maan päälle toisen kerran ja perustaa Tuhatvuotisen valtakunnan. Jeesus Kristus on koko maailman kuningas ja hallitsee ensimmäisen ylösnousemuksen pyhien kanssa tuhat vuotta, jonka jälkeen tapahtuu toinen eli tuomion ylösnousemus. Kun tuomiot on jaettu, maan päällä on vain Jumalan uskollisia palvelijoita. Sitten Jeesus luovuttaa vallan takaisin Isä Jumalalle.

Jeesus on ainoa välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä

Ihminen Jeesus on ainoa välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä. 1 Tim 2:5 sanoo, että “Yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus”. Katolinen kirkko on korottanut omalla päätöksellään Jeesuksen äidin välittäjäksi. Maria on katolisille ehkä tärkeämpi välittäjä kuin Jeesus. Jeesuksen asema perustuu Raamatun sanaan, Marian asema Katolisen kirkon päätökseen. Kumpi painaa enemmän? Tämän kirjeen kirjoittaja Paavali ’tapasi’ Kristuksen hänen taivaaseen astumisensa jälkeen; Paavali oli kiivas kristittyjen vainoaja ja Kristus käännytti hänet Damaskoksen tiellä. Kun Paavali kirjoittaa, että ihminen Jeesus Kristus, on välimies Jumalan ja ihmisten välillä, Paavali on täysin ollut tietoinen Kristuksen ylösnoususta taivaaseen.

Paavali todistaa, että Jeesus on taivaassa välittäjä Jumalan ja ihmisten kesken. Ja kaiken lisäksi Paavali väittää; tämä välittäjä Jeesus on ihminen.

Jeesus kärsi ja kuoli lunastaakseen ihmiskunnan synnin orjuudesta.

Miksi on tärkeää, että Jeesus nimenomaan on ihminen?

Hebrealaiskirjeen jae 2:17 sanookin: “Sentähden piti hänen [Jeesuksen] kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.”

Kun ihminen Adam lankesi syntiin, piti toisen mutta täydellisen ihmisen (Jeesuksen) sovittaa tämä syntiinlankeemus. Näin todistaa 1 Kor 15:21 “Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.”

Heb 5:8 Ja niin hän, vaikka oli [Jumalan] Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,

“Kun oli tullut täydelliseksi”. Jeesuksen jumaluuteen uskovat yrittävät todistaa, että Jeesus oli koko ajan täydellinen; hän oli täydellinen Jumala taivaassa ja täydellinen ihminen maan päällä. Heb 5:9 kuitenkin sanoo, että “ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset.” Edellinen jae sanoo vielä, että “hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden.” On totta, että Jesus eli synnittömän elämän. Jotain jäi vielä puuttumaan, että hän olisi ollut täydellinen. Hänen piti kärsiä ja oppia kärsimyksestä. Jeesus Kristus tiesi tämän, mutta hän myös tiesi, että kärsimyksen jälkeen hänelle tulisi määrättömästi kunniaa: 1 Piet 1:11 “ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta.”

Apt 17:3 “selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus.”

1 Piet 2:19 “Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien. ”

20 “Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa.”

21 “Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä.”

1 Piet 3:18 “Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä.”

4:1 “Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä.”

Profetioita Jeesuksesta.

Jokainen meistä on tehnyt syntiä ja siten rikkonut Jumalan lakia vastaan. Jeesus kuitenkin oli synnitön ja täytti eläessään täydellisesti kaikki lain vaatimukset, ja oli siten vapaa lain tuomiosta. Ja jotta Jeesus voisi sovittaa ihmiskunnan synnit, oli hänen itsekin oltava ihminen. Jeesus pystyi tarjoamaan Jumalalle täydellisen uhrin koko ihmiskunnan vapauttamiseksi synnin palkasta, kuolemasta. “Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa” (Room 8:1).

Jeesuksen kuolinhetkellä Jerusalemin temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti; Mat 27:50 “Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. 51 Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat.” Synnin erottava väliseinä pyhän Jumalan ja syntisen ihmisen väliltä on nyt poistunut.

Heb 10:19 “… meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, 20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta.” – Esirippu temppelin kaikkein pyhimmässä osassa, jonne vain ylimmäinen pappi aikaisemmin oli päässyt kerran vuodessa, oli nyt korvattu Jeesuksen Kristuksen ruumiilla ja hänen verellään.

1 Kor 15:20 “Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
21 Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan.”

Joh 6:44 “Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
45 Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.’ Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.

Ei niin, että kaikki tulevat ilman muuta Kristuksen tykö, vaan jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut.

46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. 47 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.

Jae 46 kirvoittaa sen kaltaisia kommentteja, että koska kukaan tavallinen ihminen ei ole Jumalasta ja Jeesus taas on Jumalan ainosyntyinen poika, ja hän sanoo nähneensä Jumalan, Jeesuksen täytyy olla Jumala. Onko Jeesuksen täytynyt olla taivaassa nähdäkseen Jumalan? Tämä on luonnollisesti ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto. On myös mahdollista, että Jeesus on nähnyt Jumalan hengessä. Jeesuksen ja Jumalan vuoropuheluunon voinut sisältyä Jumalan näyttäytyminen Pojalleen. Mikään Raamatun kohta ei tätä vahvista, joten se on taholtani vain spekulaatiota.

Monet eivät usko edes minkään todistuksen perusteella, että Jeesus on Jumala ja on sovittanut maailman synnit. Jeesus on sovittanut maailman synnit, se on totta. Jeesus kuitenkin oli ihminen, kun hänet ristiinnaulittiin. Kun Jeesus nousi Jumalan herättämänä kuolleista, hän nousi ihmisenä, mutta henkiruumiissa. Sellaisessa ruumiissa muutkin ihmiset nousevat kuolleista viimeiselle tuomiolle. Ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset eivät nouse tuomiolle, vaan he ovat Kristuksen kanssahallitsijoita ja pappeja.

Kristus nousi taivaaseen ihmisenä ja on taivaassakin ihminen, ainoa välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä. Apostoli Paavali kirjoitti näin kirjeessään 1 Tim 2:5. Miksi ei Jeesus Kristus olisi Jumala? Eikö Raamattu sanokin, että Jeesus on Jumala? Ei sano. Hän on Jumalan poika, jolle Isä Jumala antoi ikuisen elämän ja kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin. Kristuksesta voitaisiin kyllä täydellä syyllä sanoa, että hänellä on Jumalallinen valta, sama valta kuin Isällä.

Oliko Jeesus ihminen vai Jumala lunastaessaan ihmiskunnan syntivelan? Jotkut sanovat, että hänen täytyi olla Jumala kelvatakseen tähän tehtävään. Toiset sanovat, että hänen täytyi olla täysin synnitön ihminen pelastaakseen ihmiskunnan sen ensimmäisten ihmisten aikaansaamasta synnistä.

Mitä Raamattu sanoo? Jo 700 vuotta sitten profeetta Jesaja sanoi ennustaen:

Jes 53:3 “Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.”

Jesajakin sanoi Jeesukseen olleen ihmisten hylkäämä, halveksittu mies. Jeesuksen kuoleman myötä lain kirous lakkasi olemasta voimassa: “Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa” (Room 8:1).

Jesaja näkee Kristuksen jo 700 vuotta aiemmin näyssä; Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies… Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi… Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

Sovitus edellyttää veriuhria

Vanhan Testamentin aikoina Jumala antoi ihmisille mahdollisuuden saada syntinsä anteeksi: Kerran vuodessa ylimmäinen pappi meni kaikkein pyhimpään uhraamaan huolellisesti valitun, virheettömän eläinuhrin, jonka veri toi sovituksen Israelin kansalle. Puhtaan uhrin veren kautta synnin velka tuli maksetuksi. Kyse ei ollut verestä sinänsä; 3 Moos 17:11 selittää miksi veri oli sovituksessa olennaisen tärkeä: “Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu [elämä, elämän voima] on siinä. 12 Sentähden minä olen sanonut israelilaisille: Älköön kukaan teistä syökö verta; älköön myöskään muukalainen, joka asuu teidän keskellänne, syökö verta.” – Seuraavassa jakeessa käsketään veren laskeminen maahan tapetusta eläimestä. Kun ruokaa koskevia määräyksiä lievennettiin Jeesuksen aikoina, tämä kielto jäi edelleen voimaan.

Myös UT:n Hebrealaiskirje 9:22 sanoo “Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.” – Jeesus Kristus uhrasi verensä eli elämänsä ihmiskunnan pysyväksi lunastukseksi. Sitä uhria ei tarvitse uusia, koska uhri oli täysin puhdas ja synnitön.

Joh 3:16 “Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.”

Miksi pelastus vaati, että Jeesuksen täytyi kärsiä ja kuolla?

Jumalan säätämän lain mukaan “Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room 6:23) Eikö Jumala olisi voinut vain peruuttaa ihmiskunnan kuolemantuomion, varsinkin kun hänen poikansa Jeesus Kristus tuli maan päälle ja muodosti Uuden liiton? Mitä tämä Raamatun jae oikein tarkoittaa? Kaikkihan kuolevat, vanhurskaatkin. Tässä kuolema varmaankin tarkoittaa ”toista kuolema”. Entä synti, millaista syntiä tarkoitetaan? Kaikki synnit ovat anteeksiannettavissa, jos niitä katuu ja pyytää anteeksiantoa. Pienet synnit, joita jokainen on tehnyt, eivät varmaankaan ole niitä, jotka tuovat ”toisen kuoleman”. Eikö Jumala voinut vain antaa syntejä anteeksi?

Jumala sanoi selvästi Adamille, että rangaistus kielletystä puusta syömiselle oli, että “sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” (1 Moos 2:17)

Jumala karkotti Adamin ja Eevan Paratiisista ja samalla ihmiskunta alkoi hitaasti kuolla. Jumalan rangaistus kuolema siirtyi heidän jälkipolvilleen. Sitä tarkoitti Roomalaiskirjeen lause “synnin palkka on kuolema”. Lause kuitenkin jatkuu: “mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Vaikka syntiset ihmiset ansaitsevat kuolemanrangaistuksen, Jumala osoitti heitä kohtaan armoaan: Efe 1:7 “jossa meillä on lunastus hänen [Kristuksen] veren kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.

Jeesus oli Jumalan poika, mutta hän (Fil 2:7) “tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen.”

Jeesus tiesi olevansa Jumalan poika, mutta hän ei katsonut saaliikseen… Jeesus sanoikin Mat 11:29 “Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.”

Jesaja näkee ennekuvassaan tulevan Jeesuksen: Jes 53:2 “Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.” – Meidän kuvamme Jeesuksesta on muodostunut suurelta osin alttaritaulujen ja muiden taideteosten kuvaamasta Jeesuksesta. Niissä Jeesus esitetään kookkaana, pitkätukkaisena eurooppalaispiirteisenä. Jesajan kuva on toisenlainen. Jeesus oli kuin kuka hyvänsä sen ajan ihminen. Paavalikin katsoo, ettei miehen sovi olla pitkätukkainen, paitsi jos oli tehnyt nasiirilupauksen.

Kun Kristus oli tullut täydelliseksi…

Heb 2:10 “Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon [Jumalan] lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.”

Heb 5:7 “Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.
8 Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,
9 ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden [pelastuksen] aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset,
10 hän, jota Jumala nimittää ”ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan.”

“Kun oli tullut täydelliseksi”. Valtauskonnot yrittävät todistaa, että Jeesus oli koko ajan täydellinen. Hän oli täydellinen Jumala taivaassa ja täydellinen ihminen Valittujen maan päällä. Heb 5:9 kuitenkin sanoo, että ”kun hän oli tullut täydelliseksi kärsimyksensä jälkeen.

Mitä tarkoittaa kuuliaisuus? ὑπακοή hypakoḗ, from G5219; attentive hearkening, i.e. (by implication) compliance or submission:—obedience, (make) obedient, obey(-ing). Sen toinen merkitys on tottelevaisuus, engl. obedience

Kristus oli täydellinen ihminen siinä mielessä, että hän oli täysin synnitön. Minkä takia Raamattu sanoo, että ”kun hän oli tullut täydelliseksi”? Mitä vielä puuttui täydellisestä täydellisyydestä? Hänen piti vielä oppia kuuliaisuutta. Sen hän saavutti kärsimyksensä kautta. Siten hänestä tuli kuten Heprealaiskirje kertoo: 2:10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi. KJV: to make the captain of their salvation perfect through sufferings. Päämies: ἀρχηγός archēgos; the chief leader, prince.

Heb 2:17 “Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. 18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.”

Heb 4:15 “Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.”

Jeesus oppi kuuliaisuuden, koska hänellä oli ihmisenä oma tahto, tai synti lihassa, ja hän tuli kiusatuksi. Hän oppi kieltämään itsensä, “ottamaan ristinsä” ja viemään sen kuolemaan. Sen seurauksena hän ei koskaan tehnyt syntiä. Huomattavaa on, että kärsimyksen ja kuuliaisuuden oppimisen kautta hän tuli täydelliseksi.

Mat 27:46 “Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: ”Eeli, Eeli, lama sabaktani?” Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Hän ei vain kuollut fyysistä kuolemaa, vaan hän koki epätoivon, epäilyn että Jumala oli hylännyt hänet, kun hän riippui ristillä.”

Kun Jeesus kuoli ristillä, hän huusi: “Se on täytetty!” Jeesuksen kuollessa repesi temppelin esirippu ylhäältä alas. Temppelin esiripun repeäminen on vertauskuva siitä, että Jumala ei enää tarvinnut papin uhrausta. Eläinuhrit oli uhrattu, enää niille ei ollut tarvetta. Kristus Jeesus oli antanut kaikkien syntisten puolesta ikuisesti riittävän uhrin. Jeesus oli voittanut saatanan, joka oli kuoleman herra. Jumala herätti Jeesuksen kuolleista kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua. VT:n aikoina ylipappi uhrasi eläimen kerran vuodessa kansan syntien anteeksi saamiseksi. Kristus antoi oman viattoman verensä uhriksi, jota ei tarvitse uudistaa. Se lunastusuhri on voimassa kaiken aikaa, joka päivä.

Jeesuksen tarkoitus oli kaikkien ihmisten syntien sovitus. Hän antoi opetuslapsilleen lähetyskäskyn saada lisää opetuslapsia, jotka seuraisivat häntä. Jeesus sanoikin: “Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua” (Luuk. 9:23). Seuraamalla Jeesuksen esimerkkiä, voimme päästä osallisiksi yhtenä jäsenenä Kristuksen ’ruumiissa’. 1 Kor 12:12 “Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; 13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.”

1 Piet. 4:1-2 “Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä – 2 ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.”

Gal 5:24 “Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. 25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. Room. 8:13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.”

’Valittujen’ ihmisten kärsimykset

Valitut: 1 Kor 11:32 “mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. ” – Tässä on epäonnistuttu kääntämisessä.

Kun meitä tuomitaan, olisi parempi kääntää; kun meidät valitaan

κρίνω krínō, (G2919)

to separate, put asunder, to pick out, select, choose

properly, to distinguish, i.e. decide (mentally or judicially); by implication, to try, condemn, punish:—avenge, conclude, condemn, damn, decree, determine, esteem, judge, go to (sue at the) law, ordain, call in question, sentence to, think.

Siis: Kun meidät valitaan (κρίνω), niin Jumala kurittaa (παιδεύω )meitä, ettei meitä maailman kanssa tuomittaisi.

παιδεύω paideúō, from G3816; to train up a child, i.e. educate, or (by implication), discipline (by punishment):—chasten(-ise), instruct, learn, teach.

Miksi ihmistenkin pitää kärsiä? Eikö riittäisi, että Kristus kärsi ja kuoli meidän puolestamme? Room. 8:17 “Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.” 1 Piet. 4:13 “vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita.” Fil 3:10 “tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta.” – Näin kirjoittivat apostolit, joista useimmat kokivat samankaltaiset kuoleman kuin Kristuskin. Heidän jälkeensä uskovia vainottiin ja tapettiin ja Raamatun mukaan myös tulevina aikoina tapahtuu näin. Jeesuksen seuraajat kokevat kuitenkin erityisesti Jumalan kuritusta, eikä uskon vainoa. Jumala kurittaa omiaan pois synnistä, 11:32 … ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. – ’Maailman kanssa’ tarkoittaa viimeistä ylösnousemusta, jolloin koko maailma tuomitaan. Kadotukseen voivat joutua ne, joita Jumala ei ole kurituksella ohjannut pois synnistä. Ne, joita Jumala on rakastanut ja jotka hän on valinnut jo silloin kun hän vasta suunnitteli maailman luomista, hän on myös kurittanut ja näin varmistanut, että he ovat kelvollisia myös ensimmäiseen ylösnousemukseen ja hallitsemaan yhdessä Kristuksen kanssa.

Jeesuksen uskottiin tulevan myös Israelin kuninkaaksi, vaikka hän itse ei antanut mitään aihetta uskoa hänellä olevan tällaisia pyrkimyksiä (Joh 1:49). Apostolit elättelivät tällaisia toiveita maallisesta kuninkaasta, joka ajaisi pois roomalaiset valloittajat. Kristuksen ylösnousemisen jälkeen, lähellä hänen taivaaseen astumistumistaan, Jeesus kehotti heitä odottamaan Jerusalemissa. Apt 1:4 “Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. 1:6 Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ”Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?” – “Israelille valtakunnan”, kysyivät opetuslapset häneltä. Eivätkö he vieläkään ymmärtäneet, että Jumalan valtakunta kuului kaikille kansoille?

Olemmeko me Jumalan lapsia?

Joh. 1:12 “Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.”

Gal. 3:26 “Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.”
Gal. 4:6 “Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!”

1 Joh 3:1 “Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.”

Uskovat ovat Jumalan lapsia, joita Kristus kutsuu veljikseen. Heb 2:11 “Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi [ja sisriksi].”

Jumalan lapsina ja Kristuksen veljinä, ihmisiä uskon myötä odottaa Jumalan paratiisissa suuri tulevaisuus Jumalan työtovereina. Minkälaisia työtehtäviä Jumala antaa, jää nähtäväksi. Ihmisillä on kuitenkin käytettävissään mahtavat voimat, kuten Kristus osoitti kertoessaan uskon voimasta. Mat 17:20 Niin hän sanoi heille: “Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta.” Ja myös Luuk. 17:6 Niin Herra sanoi: “Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: ’Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen’, ja se tottelisi teitä.”

Me olemme Jumalan lapsia ja Kristuksen veljiä

Monet Raamatun jakeet todistavat, että kaikki uskovat ovat Jumalan lapsia. Jeesuskin on Jumalan lapsi, vieläpä niin, että hän syntyi Jumalan poikana Pyhän hengen ’varjostettua’ juutalaisen neitsyen Marian. Monet jakeet todistavat lisäksi, että Jeesuskin tunnustaa uskovat omiksi veljikseen ja sisarikseen.

Luuk 20:35 “Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle. 36 Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.”

Joh 1:12 “Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän [Kristus] antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.”

1 Joh 3:1 “Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä. 2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.”

Room “8:14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”
16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. ”

… ja Kristuksen veljiä

Uskovat ovat Jumalan lapsia, joita Kristus kutsuu veljikseen. Heb 2:11 “Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi. Myös Mat 12:50 vahvistaa saman: ”Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

Meistä tulee ylösnousemuksessa Jeesuksen veljiä, ja me saamme osan jumalallisesta luonnosta!

2 Piet 1:2-4 “Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. 3 Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.”

Kuolemallaan hän sovitti ne, jotka uskovat häneen ja Jumalaan. Voittamalla synnin Jeesus voitti kuoleman. Saatana ei enää ole kuoleman valtias. Elämänsä ja kuolemansa kautta hän antoi meille mahdollisuuden ikuiseen elämään. Niitä, jotka seuraavat häntä, hän ei häpeä kutsua veljikseen!

Oliko Jumala epäonnistunut ihmisen luomisessa? Ihminen ei ollut kestävällä tavalla täydellinen, koska saatana pääsi näin helposti tuhoamaan Jumalan ja ihmisen välisen suhteen? Entä jos Jumala olisi hävittänyt pahan eli saatanan heti kun se pahuus ilmeni? Miksi Jumala on antanut ajan kulua poistamatta pahaa luotaan? Tarvittiin uhri, jollaiseksi vain Jumalan poika oli riittävä. Ihmisten on myös kärsittävä ja opittava tottelevaisuuteen (kuuliaisuuteen). Jeesuksen uhrista pääsevät ensimmäisenä osalliseksi ensimmäisen ylösnousemuksen valitut. Entä muitten syntisten ihmisten kohtalo? Onko ratkaisu Jumalan puhdistavan tulen käsittely. Vaiko annihilaatio suurille syntisille?

Jumalan ikuisuus: Kuvittelen ikuisuuden ajan ympyränä, jossa ei ole alkua eikä loppua. Jumala liikkuu siinä edes takaisin. Muutoin ikuisuutta en pysty käsittämään.

Jumalan suunnitelma ennen maailman perustamista

Nykyajan tiede arvioi maailman iäksi noin 14 miljardia vuotta. Raamatun mukaan Jumala on yksin luonut kaiken etukäteen tekemänsä suunnitelman mukaisesti. Koska Jumala on kaikkitietävä, se tarkoittaa, että Jumala jo etukäteen tiesi mitä luomakunnassa tulee tapahtumaan. Hän päätti, että hänen poikansa tulisi pelastamaan ihmiskunnan sekä johtamaan apulaistensa kanssa Jumalan valtakuntaa maan päällä. Apulaisetkin Jumala oli valinnut etukäteen.

Miika 5:1 kertoi jo Vanhassa Testamentissa oman poikansa tulemisesta ja syntymisestä Beetlememissä: “Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.” – Jumala näki poikansa tulevan maailman ja Tuhatvuotisen valtakunnan kuninkaana, koko maailman herrana. Näin ollen on oikein sanoa, että Jeesuksen kirkkaus oli Isä Jumalan mielessä ja suunnitelmissa jo ennen maailman perustamista. Johannes sanookin 17:5 “Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.” CLV And now glorify Thou Me, Father, with Thyself, with the glory which I had before the world is with Thee.”

Paavali kirjoittaa:

Efe 1:4 “niinkuin hän [Jumala] ennen maailman perustamista oli hänessä [Kristuksessa] valinnut meidät [Paavalin ja Efesossa olevat uskovat] olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,”

2 Tim 1:9 “hän [Jumala], joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja.”

Yllä olevista Paavalin kirjoittamista Raamatun jakeista käy ilmi, että Jumala oli valinnut ennen maailman perustamista Paavalin ja Efesossa olevat uskovat pyhät. Kirjeestä Timoteukselle ilmenee, että Jumala on pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella armonsa mukaan, joka ”meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja”.

’Ennen maailman perustamista’ ja ’ennen ikuisia aikoja’ ovat samoja sanontoja, mitä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta ja joilla todistetaan Jeesuksen Kristuksen olleet Jumalan luona ennen maailman perustamista. Kaikki ymmärrämme, ettei Paavali ja Efesossa olevat uskovat olleet olemassa ennen maailman perustamista. He olivat, samoin kuin Jumalan poika Jeesus Kristus oli olemassa, Jumalan ajatuksissa ja hänen suunnitelmassaan jo ennen kuin Jumala oli luonut maailmaa.

Joh 17:24 “Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.” CLV: Father, those whom Thou hast given Me, I will that, where I am, they also may be with Me, that they may be beholding My glory which Thou has given Me, for Thou lovest Me before the disruption of the world.”

Room 8:29 “Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; 30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.”

Efe 5:27 “saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.”

Kol 1:22 “Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä.”

2 Tes 2:13 “Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.”

2 Tim 1:9 “hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja.” CLV: Who saves us and calls us with a holy calling, not in accord with our acts, but in accord with His own purpose and the grace which is given to us in Christ Jesus before times eonian,

Room 8:30 “mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut. CLV Now whom He designates beforehand, these He calls also, and whom He calls, these He justifies also; now whom He justifies, these He glorifies also.”

1 Kor 2:7 “vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme.” CLV: but we are speaking God’s wisdom in a secret, wisdom which has been concealed, which God designates before – before the eons, for our glory,

Tässä ilmenee Jumalan ennakkosuunnitelma, jonka Jumala on tehnyt jo ennen maailmanaikoja ja salannut aina Jeesuksen tuloon saakka.

Raamattu puhuu edeltätietämisestä (-määräämisestä), joka koskee aikaa ennen maailman perustamista. Kristuksen sanotaan olleen Jumalan tykönä kirkastettuna jo ennen maailman olemassaoloa. Kirkkaus tarkoittaa Jeesuksesta kyseenollen Messiaan kuninkaallista majesteettisuutta, jonka Jumalan sanotaan antaneen Kristukselle. Johannes 17:5 tosin kertoo Kristuksen todenneen, että hänellä jo oli kirkkaus Jumalan luona ennen kuin maailma olikaan.

Tällainen majesteetillinen kirkkaus ei oikein sovi tähänastisten käännösten kuvaukseen siitä, kun Jeesus pienenä lapsena leikki Jumalan luona taivaassa. San 8:30 “silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin; 31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.” Toinen käännösvaihtoehto on ’Jumalan rakennusmestarina’. Huomaatte varmaan millaisia käännösvaikeuksia kohtaamme vanhoissa teksteissä.

Ensin pitäisi osata erottaa kuvaannollinen ilmaus kirjallisesta. Luulenpa, että nämä ovat mitä suurimmassa määrin kuvaannollisia ilmauksia – Jeesuslapsi “leikitsemässä Isänsä luona maanpiirin päällä.” Näen tässä Jumalan suunnitelman ja poikansa Jeesuksen sitä toteuttamassa. CLV: Prov 8:30-31 Then I was beside Him as His foster child, And I was filled with bliss day by day, Gamboling before Him all the time, Gamboling in the habitance of His earth, And my bliss was in the sons of humanity.”

Strong’s lisää määritelmien joukkoon myös sen ihmisten tulevaisuutta kuvaavan olotilan, kirkkauden, jonka uskovat ihmiset saavuttavat Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä. Dan 12:3 Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti. Matteus puolestaan kuvaa näin: 13:43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.

1 Pietarin kirje:
1:20 hänen, joka tosin oli edeltätiedetty (foreknown) jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, 1:21 jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan. CLV: foreknown, indeed, before the disruption of the world, yet manifested in the last times because of you, who through Him are believing in God,

Johanneksen evankeliumi:
17:5 Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan. CLV: And now glorify Thou Me, Father, with Thyself, with the glory which I had before the world is with Thee.”

Jeesus sanoo, että hänellä oli kirkkaus; a thing belonging to Christ, Strong’s mukaan:

the kingly majesty of the Messiah
the absolutely perfect inward or personal excellency of Christ; the majesty

a most glorious condition, most exalted state

of that condition with God the Father in heaven to which Christ was raised after he had achieved his work on earth
the glorious condition of blessedness into which is appointed and promised that true Christians shall enter after their Saviour’s return from heaven

Jumala ei pelkästään luonut tätä suurta ja ihmeellistä maailmaa, jossa olemme ja elämme. Luomiseen kuului suunnitelma, joka oli tehty jo ennen kuin luominen edes alkoi. Kaikkitietävänä Jumala näki mitä hänen luomakunnassaan tulee tapahtumaan. Hän myös valitsi ihmiskunnasta ne, jotka tulisivat toteuttamaan hänen suunnitelmansa.

Miika 5:1 kertoi jo Vanhan Testamentin puolella Jumalan pojan tulemisesta ja syntymisestä Beetlememissä: ”Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.” – Jumala näki poikansa tulevan maailman ja Tuhatvuotisen valtakunnan kuninkaana, koko maailman herrana. Näin ollen on oikein sanoa, että Jeesuksen kirkkaus oli Isä Jumalan mielessä ja suunnitelmissa jo ennen maailman perustamista. Johannes sanookin 17:5 ” Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.”

Jumalan suunnitelma ei rajoittunut pelkästään poikansa Jeesuksen tulevan roolin näkemiseen. Paavali kirjoittaa:

Efe 1:4 ”niinkuin hän [Jumala] ennen maailman perustamista oli hänessä [Kristuksessa] valinnut meidät [Paavalin ja Efesossa olevat uskovat] olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,”

2 Tim 1:9 hän [Jumala], joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,

Raamattu ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa. Kysymys on siitä, miten tulkitsemme Raamattua ja sen vaikeita jakeita.

Jeesus ei ollut maan päällä itsenäinen toimija. Isä Jumala oli lähettänyt hänet suorittamaan tehtävää. Jeesus sai toimintaohjeet Jumalalta; Jumala kertoi mitä hänen on sanottava ja mitä tehtävä. Jeesus ei ollut Jumala, vaan ihminen.