KÄÄNNÖS- JA TULKINTAKYSYMYKSIÄ


  • Vanhurskauden seppele, elämän kruunu, ikuinen elämä

    Vanhurskauden seppeleTästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä [ensimmäisen ylösnousemuksen päivänä], eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistäänrakastavat.

    ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua (2 Tes 2:10).

    Miksi ihmisten pitäisi lukea Raamattua sekä tutkia ja pohdiskella sen sanomaa? Moni ei avaa Raamattua koskaan, vaikka sellainen on kirjahyllyssä. Tässä on kysymys vakavasta asiasta, ihmisen pelastumisesta. Tessalonikalaiskirjeessä todistetaan, että ne ihmiset joutuvat kadotukseen, jotka eivät rakasta totuutta. Miten totuutta voisikaan rakastaa jos ei tiedä mikä on totuus? Rakkaus totuuteen tarkoittaa palavaa halua tietää mitä Jumala sanoo ihmiselle. Kun lukee Raamattua, sen sanomasta ydinasiat tulevat selkeästi esille. Raamatussa on myös paljon vaikeita asioita, kielikin voi olla vanhahtavaa. Mitä enemmän luet ja pohdiskelet, sitä enemmän Raamatun ymmärtäminen vaatii työtä ja vaivaa. Joudut pohdiskelemaan sanojen todellista merkitystä. Onko sana käännetty oikein alkukielestä? Jos se onkin oikein käännetty, mitä se itse asiassa tarkoittaa? Välillä epäusko valtaa mielen, etkä ole enää varma miten uskoa jokin opinkappale, joka jo oli mielestäsi selvitetty asia. Moni luovuttaa ajatellen, että kirkon viisaat ovat nämä asiat selvittäneet.

    Tässä kirjoituksessa pohdiskelen käännöksen ja tulkinnan ongelmakysymyksiä joidenkin Raamatun esimerkkien pohjalta. Osa näistä on merkityksellisiä sen takia, että ne on nostettu mm. kolminaisuusopin tärkeimpien todistuskappaleiden joukkoon.

    Henkeyttäessään Raamatun kirjoituksia profeettojen tai apostolien avulla Jumala on varmasti nähnyt, että ko. kirjoitukset tulevat aiheuttamaan oppikiistoja ja kirkkojen jakautumista vuosien saatossa tuhansiin toisistaan eroaviin kirkkoihin. Varmasti Jumala olisi osannut muotoilla sanomansa niin, että siinä ei olisi mitään tulkinnan varaa. Miksi siis Hän ei tehnyt niin, vaan salli palvelijoidensa kirjoittaa vaikeatulkintaisella tavalla?

    Osa Raamatun sanomasta on täysin yksinkertaista ja täysin selvää, yhdellä lukemisella ymmärrettävää tekstiä. Monelle se riittää uskon rakentamiseen. Joku toinen taas tutkii Raamatun vaikeitakin kysymyksiä vuosikausia selvittääkseen jumalisuuden salaisuudet. Heti aluksi otan tutkittavaksi kysymyksen vanhurskauden seppeleestä, elämän kruunusta ja ikuisesta elämästä. Ikuisen elämän osaa jokainen määritellä, mutta entä vanhurskauden seppeleen tai elämän kruunun. Senkin jälkeen kun näille kahdelle on annettu määritelmä, jää avoimia kysymyksiä.

    Keskustelin tästä erään uskonnollisen yhdyskunnan jäsenen kanssa, mutta emme päässeet yksimielisyyteen. Hän ei voinut myöntää, että Paavali lupaa jakeessa (2 Tim 4:8) uskoville saman palkinnon (elämän kruunun) kuin mitä hän uskoo itsekin saavansa. Tämä taas johtui siitä, että uskonnon edustajat vakaasti uskovat, että tällaisen palkinnon saa vain 144.000 ihmistä (jotka koostuvat heidän yhdyskuntansa jäsenistä). Jos palkinnon saajien määrää laajennettaisiin, putoaisi heidän keskeiseltä opinkappaleeltaan pohja pois. Vastaavia esimerkkejä on Raamatun tulkinnassa vaikka kuinka paljon. Jos olet trinitaari, tulkitset melkoisella varmuudella joitakin Raamatunkohtia kolminaisuusopin hyväksyvällä tavalla. Lähesty siis Raamattua mielessäsi vain rakkaus totuuteen.

    2 Tim  4:8 Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä [ensimmäisen ylösnousemuksen päivänä], eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat.
    Jaak. 1:12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!
    Ilm. 2:10 Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämänkruunun.
    Tiit 1:2 apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella (ἐλπίδι ζωῆς αἰωνίου ἣν ἐπηγγείλατο), jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja-
    Joh 5:26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. 1 Joh 5:11 Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.

    Jos 2 Tim 4:8 perusteella on vaikea todistaa, että Paavali lupaa kaikille muutakin kuin ikuisen elämän, voisiko sen todistaa sillä perusteella, että 1.ylösnousemukseen oikeutetut tulevat hallitsemaan Jumalan valtakuntaa yhdessä Jeesuksen kanssa.

    Ilm 20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.
    5 Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.
    20:6 Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.

    Näistä Ilmestyskirjan jakeista voimme päätellä seuraavaa:
    Jakeessa 20:4 puhutaan niistä, jotka ensimmäisessä ylösnousemuksessa virkosivat eloon; he saivat ikuisen elämän, elämän, johon kuolemalla ei ole enää valtaa. He olivat sellaisia ihmisiä, jotka joko olivat tulleet teloitetuiksi Jeesuksen tähden tai muutoin olivat uskollisia Jumalan sanalle eivätkä olleet kumartaneet petoa tai ottaneet sen merkkiä otsaansa tai käteensä. Jakeessa 20:5 puhutaan muista kuolleista: he saivat elämän vasta tuhatvuotisen valtakunnan lopussa, jolloin on kaikkia koskeva yleinen tuomio. Silloin nousevat ylös niin vanhurskaat kuin epävanhurskaatkin. Ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset ovat jakeen 20:6 mukaan autuaita ja pyhiä, koska he eivät voi enää kuolla. He ovat siis kuolemattomia Jumalan ja Kristuksen pappeja, jotka hallitsevat yhdessä Kristuksen kanssa Jumalan valtakuntaa tuhat vuotta.

    Timoteuksen kirjeessä Paavali puhuu vanhurskauden seppeleestä, jonka hän sanoo saavansa ylösnousemuksen päivänä. Paavali myös toteaa, että saman seppeleen saavat myös kaikki muut, jotka rakastavat Jeesuksen tulemista. Em. Jakeista kävi ilmi, että ylösnousseet saavat ikuisen elämän ylösnousemuksen päivänä. Mitä muuta he saavat? He saavat korkean aseman Jumalan valtakunnassa, jota he hallitsevat yhdessä Jeesuksen Kristuksen ja kaikkien ylösnousseiden pyhien kanssa.

    Näin tulkitsen käsitteet vanhurskauden seppele (engl. crown of righteousness) ja elämän kruunu (engl. crown of life). Englantilainen käännös puhuu kruunusta (crown), joka viittaa hallitusvaltaan. λοιπὸν ἀπόκειτα μοι ὁ τῆς δικαιοσύνης στέφανος – Loipon apokeitai moi ho tes dikaiosynes stephanos. Strongs määrittelee sanan stephanos: that which surrounds, i.e. a crown, garland, honor, glory. Tiituksessa ja monissa muissa kohdin puhutaan vain ikuisesta (αἰωνίου) elämästä. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että Paavali tarkoittaa vanhurskauden seppeleellä (tai kruunulla) jotain enemmän kuin pelkästään ikuista elämää. Jos Paavali olisi tarkoittanut em. jakeessa ikuista elämää, olisi hän toki voinut käyttää samaa sanontaa kuin lukuisissa muissa jakeissa on tätä tarkoittaen käytetty.

  • Juutalainen ajattelu- ja kirjoitustapa

    Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;  (Mark. 12:29) 

    5 Moos 6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.

    Jeesus vahvisti Israelin uskontunnustuksen sanasta sanaan. Jos Jeesuksen ja apostolien aikana joku olisi edes yrittänyt selittää Jumalan muodostuvan Isä Jumalan, Jehovan, lisäksi yhdestä tai kahdesta muusta jumalpersoonasta, ko. henkilö olisi hyvinkin voinut tulla kivitetyksi jumalanpilkasta. Johannes kertoo evankeliumissaan kuinka juutalaiset aikoivat kivittää Jeesuksen juuri em. syystä. Jeesus kuitenkin kertoi kuulijoille minkä nämä itse asiassa tiesivätkin; jumalaksi voidaan kutsua ihmistäkin, jolle Jumalan sana on tullut ja joka toimii Jumalan valtuuttamana (kuten Jeesus). Jeesus ei missään kohtaa Raamattua väittänyt olevansa Jumala tai kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona. Sen sijaan hän tunnusti olevansa Jumalan Poika.

    Joh 10:29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.  10:30 Minä ja Isä olemme yhtä.”
    10:31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.   32 Jeesus vastasi heille: ”Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?”
    33 Juutalaiset vastasivat hänelle: ”Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi.”
    34 Jeesus vastasi heille: ”Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: ’Minä sanoin: te olette jumalia’?
    35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli – ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin
    36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, sentähden että minä sanoin: ’Minä olen Jumalan Poika’?
    37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.
    38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä.”

     

    Monet tutkijat ovat tuoneet esiin sen, että me länsimaiset Raamatuntutkijat emme riittävästi ota huomioon käännöksissämme sitä, että juutalaiset ajattelivat ja myös kirjoittivat joissakin asioissa eri tavalla kuin me. Tätä pitäisi minunkin tutkia enemmän, mutta otan esiin yhden seikan, joka putkahti esille useammankin kerran ja aluksi aiheutti minulle hämmennystä.

    UT:ssa saatetaan käyttää tulevista tapahtumista ilmaisua, jonka mukaan tapahtuma olisi jo tapahtunut. Sillä painotetaan ilmoituksen varmuutta; se on varmasti tuleva tapahtumaan. Muutama esimerkki tällaisista ilmauksista:

    Joh 17:22  ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä-

    Rukouksessaan Isälle Jeesus sanoo jakeessa 22 antaneensa häneen uskoville sen kirkkauden, jonka hän sai Isältään. Siis: ”olen antanut”, vaikka tämä on vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta on sillä tavoin niin varmaa, että sen voi jo katsoa annetuksi.

    Joh 3:13 Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, ihmisen poika, joka on taivaassa.

    Tässä Jeesus puhuu fariseus Nikodeemukselle. Jeesus käyttää sanontaa ” ihmisen poika, joka on taivaassa”, mutta Jeesustahan ei ollut vielä edes ristiinnaulittu keskustelun tapahtuessa.

    Kol 1:13 häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt  meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.

    2 Kor 5:1 Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.

    Kun Paavali kirjoittaa, että heillä on asumus Jumalalta, hän tarkoittaa, että heillä on lupaus sellaisesta. Se, että Raamatun sanassa on kysymys myöhemmin täyttyvästä lupauksesta, ilmenee selvästi Joh 5:24:stä: Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.  Toinen merkittävä lupaus on se, että tällainen uskova ei joudu tuomittavaksi. Jos ihminen ei joudu tuomittavaksi, se tarkoittaa, että hän on saanut ikuisen elämän, johon toisella kuolemalla ei ole valtaa. Se taas merkitsee, että ihminen pääsee osalliseksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta ja hän tulee Jeesuksen alamaisena hallitsemaan maata yhdessä muiden Pyhien kanssa. 

    Kirjoittaessaan Kolossalaisille apostoli Paavali oli vielä tukevasti maan päällä, eikä ollut siirtynyt Kristuksen kuninkuuden alaiseen Jumalan valtakuntaan. Tämän olen tulkinnut varmaksi lupaukseksi, joka kuitenkin on ehdollinen. Kun kristitystä tulee Jumalan lapsi ja hän saa Pyhän Hengen lahjan, hänestä tulee samalla valittu. Valittuna oleminen on kuitenkin ehdollista; se edellyttää, että valittu pysyy uskossa loppuun asti. Raamatusta tiedämme, että lopun aikoina .. vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin (Mat 24:24).

  • Onko Jeesus Jumala?        

    Niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa (1 Kor 8:6).

    Tämä Korinttolaiskirjeen painokas toteamus on hyvä pitää mielessä aina kun harkitsee jonkin muun Raamatunjakeen perusteella Pojan tai Pyhän Hengen jumaluutta. Kun yleisesti hyväksytään periaate, että Raamattu ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa, on sen joka hyväksyy Pojan tai Pyhän Hengen jumaluuden, annettava selitys tälle jakeelle 1.Kor. 8:6; meillä on vain yksi Jumala, Isä!

    1 Tim 3:16 KR 38: Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.

    KJV 1789: And without controversy great is the mystery of godliness: God was manifest in the flesh, justified in the Spirit, seen of angels, preached unto the Gentiles, believed on in the world, received up into glory.

     

    Jeesus Jumala vai ihminen?

    Tämä on hyvin merkityksellinen jae; ei ole ollenkaan samantekevää onko kyseessä Jumala, joka on ilmestynyt lihassa, vaiko ainoastaan ihminen, ”hän joka”. Jos oikea käännös on Jumala, se tarkoittaisi, että Jeesus on Jumala, joka on ilmestynyt lihassa. Katolinen käsikirjoitus Vatican MS ymmärrettävästä syystä haluaa tulkita tämän ”Jumala ilmestyi lihassa…” , mutta sen sijaan Alexandrian MS tulkitse sen ”He who…” Kumpi on oikein? Kirjoituksessa on mitättömän pieni ero kirjoituksessa kahden tekstin välillä.

    Panin selvitti asian Raamatun numerollisuuden avulla ja totesi, että versio ”Hän, joka” toteuttaa koodin oikein. 16 And confessedly great is the mystery of :godliness;

    Who was manifested in the flesh, Justified in the spirit, Seen of angels, Preached among nations, Believed on in the world, Received up in glory. (NENT)

    KR 38 onkin valinnut oikean käännöstavan. Tämä jae ei todista Jeesuksen jumaluuden puolesta, eikä sitä vastaan.

     

    Jeesus – vanhurskas palvelija (Jesaja 53)    

    Seuraavat katkelmat luvun 53 jakeista ovat monille tuttua kuvausta Jeesuksesta Kristuksesta.

    Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet…. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. … meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana … hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden… Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. .. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut. … Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa… hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

    Seuraavassa kuitenkin käsittelen jakeita 11 ja 12.

    53:11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
    12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

    Jesaja kirjoitti Jumalalta saamansa ennekuvauksen Kristuksesta n. 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Jakeessa 11 huomioni kiintyy Kristuksen kuvaukseen Jumalan vanhurskaana palvelijana. Jeesusta ei kuvata Jumalana, ei edes Jumalan poikana, vaan Jumalan palvelijana. Yhtä merkittävä ellei merkittävämpikin on jakeen 12 luonnehdinta Jesuksen saamasta palkinnosta.

    Kun tutkii eri kommentaarien käännösesityksiä jakeesta 12, ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin on tätä jaetta tulkittu ja käännetty.

    Ei tässä voi olla kyse siitä, että Kristus saisi palkinnoksi puolelleen maan mahtavat hallitsijat, jotka ottaisivat osaa kristuksen voiton saaliiseen..  Ei Kristus tule maan päälle toista kertaa sotimaan ja sotasaalista hakemaan. Kristus palkitaan, koska hän tyhjensi elämänsä kuolemaan epäoikeudenmukaisen tuomion johdosta. Lutherkin kääntää väärin sanoessaan, että ”senvuoksi annan hänelle suuren joukon saaliiksi”. Kyse on mielestäni palkkiosta, asemasta, ei ryöstösaaliista onnistuneen sodankäynnin tuloksena. Luther on siinä mielessä oikeassa, että Kristuksen ’saalis’ on pelastuneet ihmiset. Väkevien kanssa Kristus saalista jakaa; Kristus tulee maan päälle Jumalan enkeliarmeijan ja pyhiensä kanssa ja sotii saatanan joukkoja vastaan. ’Saaliiksi’ saadaan mm. nk. suuri joukko, joka koostuu kaikista kansoista ja on niin suuri, ettei sen määrää kyetä laskemaan.

    Vaikeinta tuntuu olevan selittää mitä tarkoittaa osa suurten joukossa. What is meant by “giving a portion (bârabbı̄m),” is clearly seen from such passages as Isaiah 52:15; Isaiah 49:7, according to which the great ones of the earth will be brought to do homage to Him, or at all events to submit to Him. Tämän kaltaisia tulkintoja, jossa osa suurten joukossa nähdään vain Jeesuksen maan suurilta hallitsijoilta saamana kunnioituksena ja palvontana. Mutta ei Jeesus tule maan päälle hakemaan kunniaa maan kuninkailta! Hän tulee itse kuninkaaksi ja alistaa kaikki valtakunnat ja kuninkaat valtansa alle.

    Mitä siis tarkoittaa osa suurten joukossa? Keitä ovat nämä suuret? Senhän tietysti päättää itse Jumala Jehova, mutta voin kuvitella, että niiden joukossa on Hänen ystävänsä Abraham, kuningas David, joka oli Hänen mieleisensä mies jne. Jumalan vanhurskas palvelija, Hänen ihmiseksi syntynyt Poikansa saa osansa tässä seurassa. Kristus perustaa tuhatvuotisen rauhan valtakunnan ja on sen hallitsija yhdessä pyhien kanssa.

    Jotkut tutkijat ovatkin nähneet Jeesuksen asemaan kuuluvana paitsi kuninkuuden, myös pappeuden. Kun tuhatvuotinen kausi on päättynyt, kuolema on voitettu ja saatana sekä epävanhurskaat tuhottu, jäljelle jäävät vain vanhurskaat ja kaikki ovat Jumalan vanhurskaita palvelijoita ja Jeesus heidän ylimmäinen pappinsa Melkizedekin mukaan.

     

    Jeesus Jumalan Poika,  ihminen ja välittäjä

    Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus (1 Tim 2:5)

    Miten analysoisimme tätä Raamatun jaetta? Se alkaa samalla tavoin kuin 1 Kor 8:6, jossa sanotaan: niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, … ja yksi Herra, Jeesus Kristus…

    Kummatkin jakeet ovat mielestäni yksiselitteisiä. Meidän Jumalamme on yksi ja ainoa. Häntä voimme kutsua Isäksi – hänhän on meidän luojamme Room 8:15 …te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!” Timoteuksen kirjeen Jae jatkuu toteamuksella: välimies [välittäjä] Jumalan ja ihmisten välillä on niin ikään yksi. Kun Paavali puhuu Timoteuksen kirjeessä yhdestä välittäjästä, kirjeessään korinttolaisille hän vakuuttaa, että meillä on yksi Herra. Siis yksi Jumala, Isä JA on yksi Herra Jeesus Kristus. Isä Jumala ja Herra Jeesus Kristus ovat siis eri persoonia. Jumala on Isä ja Jeesus Kristus on Herra; kaksi eri persoonaa ja kaksi eri arvoa.

    Timoteukselle osoittamassaan kirjeessä tulee Kristuksen osaksi uusi tehtävä; hän on välimies tai välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä. Varsinainen pommi tuleekin aivan lopussa; Jeesus Kristus on ihminen! Hän oli ihminen maan päällä toimiessaan, sen me kaikki tiedämme ja sen uskomme. Tarkoittaako Paavali, että Jeesus olisi pysynyt ihmisenä kuolemansa ja ylösnousemuksensa ja taivaaseen astumisensa jälkeenkin?

    Tarkoittaako ko. raamatunlause, että Jeesus oli välittäjänä vain ollessaan maan päällä? En kuitenkaan saata hyväksyä tällaista ajallista rajausta välittäjänä toimimiseen. Päinvastoin, uskon vakaasti, että Jeesus puhuu puolestamme myös taivaassa ollessaan. Näin vakuuttaa

    1 Joh 2:1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.

    Tämä Paavalin kirje on kirjoitettu 50 ja 60-lukujen vaihteessa, noin kolme vuosikymmentä Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen. Paavalilla kuten muillakin apostoleilla oli siinä vaiheessa muodostunut yhteinen uskonkäsitys Jeesuksen ylösnousemuksen merkityksestä. Jeesus oli maan päällä 40 päivää ennen taivaaseen astumistaan ja tänä aikana Jeesus varmasti kertoi ja antoi evästyksen opetuslapsilleen heidän tehtävistään. Ei ole ajateltavissa, että apostolit olisi lähetetty viemään evankeliumia maailmalle väärin tiedoin Jeesuksesta.

    Oliko Jeesus silloin tunnustautunut Jumalaksi? Sanoihan Tuomaskin Jeesukselle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani” (Joh 20:28). Miksi sitten Paavali selittää, että Jeesus Kristus on ihminen? Eikö apostoleille ollutkaan tullut selväksi Jeesuksen jumaluus? Vaikka Paavali ei ollut varsinainen apostoli, hän oli kuitenkin tullut tehtävään itsensä Jeesuksen valitsemana Damaskoksen tiellä. Paavalihan oli kansojen apostoli; Apt 13:47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: ”Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti”. Ei kai Jeesus olisi sallinut Paavalin välittää väärää tietoa kuten, että Jeesus on vain ihminen vaikkakin on välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä.

    Toiseksi, tästä lausumasta Jeesuksen toimimisesta välittäjänä ihmisten ja Jumalan välillä, voimme vetää johtopäätöksen. Katolisen kirkon välittäjiksi korottamat Jeesuksen äiti Neitsyt Maria sekä kirkon pyhimykset ovat vääriä välittäjiä. Nämä kaikki ovat kuolleita ja ”kuolleet eivät tiedä mitään” (Saar 9:5).

    On olemassa vanha katolisten isien kehittämä oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta. Sen mukaan hän on sekä Jumala, että ihminen. Jos näin olisi, voisin ymmärtää ajatuksen siitä, että Jeesus oli ihminen maan päällä ja muuttui takaisin Jumalaksi noustessaan taivaaseen. Tätä oppia itsessään en kuitenkaan kannata.

    Jeesus sanoi Mat 12:50 mukaan: ”Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” Jotkut saattavat kommentoida tätä lupaavaa lausuntoa sanoen, että siinä puhui ihminen Jeesus. Entäpä nyt kun Jeesus on taivaassa? Jos hän on Jumala, tunnustaako hän lupauksensa mukaisesti Jumalan tahdon täyttävät ihmiset veljikseen? Vai onko Jeesus taivaassa ihminen, vaikkakin henkiruumiissa?

    1 Joh 3:2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen [Kristuksen] kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

     

    Joh 1:18 Ainoa Poika, joka itse on Jumala  

    KR 92 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.

    NENT  God no one hath ever seen; an only begotten, himself God, who is unto the bosom of the Father, HE hath declared him.

    KJV 1789 No man hath seen God at any time; the only begotten Son, which is in the bosom of the Father, he hath declared him.

    KR 38 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.

    Tässä on hankalasti ratkaistava käännöstapaus. KR  38 sekä monet muut käännökset eivät puhu Jeesuksen jumaluudesta mitään tässä jakeessa. Itse asiassa, en onnistunut löytämään Raamatunkäännöstä, joka kääntäisi sen samalla tavalla kuin KR 92. Siihen on ympätty lisäys ”joka itse on Jumala”. Svenska Bibeln 1917 kuitenkin tarjoaa vaihtoehtoisen käännöksen: ”Ingen har någonsin sett Gud; den enfödde Sonen, som är i Faderns sköte [Eller: Ingen har någonsin sett Gud; en enfödd Gud, han som är i], han har kungjort vad Gud är”. Myös NENT tekee poikkeuksen valtavirrasta lisäten ”himself God”. Mistä Panin tai Svenska Bibeln on löytänyt tällaisen lisäyksen mahdollistavan lauseen? Westcott-Hort ja muut vastaavat laitokset ovat olleet kaikkien käytettävissä vuodesta 1881 lukien.

    Kun NENT lisää sanat himself God, voidaan kysyä, mistä taitava kreikankielen tuntija on löytänyt jumala-sanaan ison alkukirjaimen? Kreikankielinen alkuteksti on joko kaikki sanat pienellä tai kaikki isoilla kirjaimilla. Jeesushan on joka tapauksessa jumala. Isä Jumala korotti hänet kaikkien yläpuolelle ja itsekin kutsui Poikaansa JUMALAKSI (Heb. 1:8). Ison alkukirjaimen käyttö viittaisi siihen, että Jeesus olisi osa kolmiyhteistä Jumalaa, ellei suorastaan kaikkivaltias Jumala siinä missä Isäkin ja Pyhä Henkikin. Yhden jakeen perusteella en kuitenkaan lähtisi näin pitkälle menevää tulkintaa tekemään.

    Samantyyppinen omavaltainen käännös KR 92:ssa on Filippiläiskirje 3:14:sta: Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat.  – Vertaa tätä käännöstä KR 38:aan: ”minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.” KR 92 lupaa pääsyn taivaaseen, kun taas KR 38 puhuu vain taivaallisesta kutsumuksesta.

    Aivan eri käsityksen saa KR 92:sta! Vaikka 92 onkin parempaa nykysuomea, on siinä tulkinnallisesti tietoisesti vääristetty Raamatun sanaa: KR 92 Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omatTaivaallinen kutsumus ei ole sama kuin ’pääsy taivaaseen’. Paavali kirjoittaa tässä kohden, että Jumala on kutsunut hänet taivaallisella kutsumisella. KR 92 kutsuu käännöksessään Kristuksen omat, ei vain Paavalia.

     

    Heb 1:8-9                                                                                       

    Seuraavien jakeiden katsotaan olevan varma todistus siitä, että Jeesus on Jumala:

    1:8 mutta Pojasta: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.
    9 Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä, enemmän kuin sinun osaveljiäsi.”

    Onko jakeen Jumala tarkoitus todellakin olla isolla J:llä? Kreikankielen kirjoituksessahan ei ollut erikseen isoja ja pieniä kirjaimia, vaan kaikki olivat joko tai ja vielä kirjoitettuna samaan pötköön ilman välimerkkejä. Tämä jae on myös sanasta sanaan sama kuin Psa. 45:7, jossa sanat on osoitettu kuningas Salomonille, joka oli ’jumala pienellä j:llä’. Jakeesta 9 saamme lisätukea sille, että Jeesus oli jumala; Jumala, sinun Jumalasi… kertoo, että Jeesuksella oli Jumala. Kun Jeesuksella oli Jumala, Hän itse ei voinut olla Jumala. Jeesus oli oleva Israelin kuningas, Messias, siinä missä Salomonkin oli voideltu Israelin kuningas. Jeesus on kuitenkin oleva koko maailman kuningas ja Hänen alamaisensa ovat Israelilaisia Jumalan Israelista eli kristittyjä koko maailmasta.

    Loppupäätelmäni on, että Jeesus ei ole alun alkaen ollut Jumala, vaan Isä Jumala on korottanut Poikansa korkeaan Jumaliseen arvoon (isolla J:llä tai pienellä) kaikkia taivaan enkeleitä, valtoja ja voimia korkeammalle ja antanut hänelle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä kuin maan allakin. Siinä mielessä Jeesus Kristus on kaikkivaltias, mutta vain kaikkiin luotuihin nähden. ”Sitten tulee loppu, kun Hän [Jeesus] antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman… Sillä kaikki Hän [Jumala] on alistanut Jeesuksen jalkojen alle. Mutta kun Hän sanoo: Kaikki on alistettu, niin ei tietenkään ole alistettu se [Isä], joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa, että Jumala (Isä) olisi kaikki kaikessa”(1 Kor 15:24-28).

    Jeesus on kaiken luomakunnan suvereeni valtias ja tuhatvuotisen valtakunnan ajan sen Kuningas. Tuhannen vuoden kuluttua kun tapahtuu kuolleiden ylösnousemus eli ns. tuomion ylösnousemus, jossa jokainen tuomitaan tekojensa mukaan, Kristus luovuttaa kaiken vallan takaisin Jumalalle. Kristus on kuitenkin jatkossakin ylimmäinen pappi Melkizedekin järjestyksen mukaan.

    Hebrealaiskirjeessä on toistettu Psalmin 45:7-8 ennustus, joka toteutuu kun Kristus on kruunattu Jumalan valtakunnan kuninkaaksi: 45:7 Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti; sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. 45:8 Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin sinun osaveljiäsi.

    Hebrealaiskirje 2:5-8 kuitenkin vielä täsmentää: 2:5 Sillä enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme.
    6 Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: ”Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?
    7 Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
    8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle.” Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.

     

    Hebrealaiskirjeessä kohdistetaan ennuste tulevaan maailmaan (jae 5). Jakeessa 8 puolestaan tuodaan esille kuinka kaikki asetetaan Kristuksen jalkojen alle. Tämä ei ole vielä tapahtunut, vaan odottaa aikaa, jolloin Kristus tulee toisen kerran ja ottaa Jumalan valtakunnan kuninkuuden ja hallitsee pyhien kanssa maan päällä tuhat vuotta.

    Psalmin 45 ja Hebrealaiskirjeen profetiat ovat yhdenmukaiset. Ne odottavat vielä toteutumistaan, vaikka profetioiden aikamuoto saattaa johtaa ajattelemaan kaiken jo olevan toteutunut.

     

    Sananlaskut 8. luku Jumalan viisaus                                             

    Maailmassa on trinitaristisia uskontokuntia tuhansia ja näissä yhteensä pari miljardia jäsentä. Näin ollen on ymmärrettävää, että Raamatun kommentaareista suurin osa on trinitaristien kirjoittamia. Siis, on kolme jumalpersoonaa, jotka yhdessä muodostavat yhden Jumalan. Monet tekstit tarjoavat kaksikin tulkintamahdollisuutta ja trinitaarit oppinsa mukaan tulkitsevat, että näissä kohdin esiintyy kaikkivaltias Jumala Jeesuksen muodossa. Tällainen kohta on esimerkiksi Sananlaskujen 8. luku.

    8:1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
    8:12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
    8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
    23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista. 24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
    25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
    26 Kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
    27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
    28 Kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
    29 Kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
    30 Silloin minä hänen sivullansa hoidokkina [työmestarina] olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
    31 Leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset. 

    Monet tutkijat ovat tulkinneet, että jakeessa 30 oleva ’minä’ on Jeesus. Tässä puhutaan kuitenkin Jumalan viisaudesta, jonka Jumala omisti jo aikojen alussa ennen kuin mitään oli. Viisaus, tahto ja sana ovat samaa Jumalan suunnitelmaa toteuttavaa jumalallista olemusta ja voidaankin pitää niitä synonyymeinä. Viisaus ja Sana kuuluivat myös Jeesuksen ominaisuuksiin, mutta ne olivat Jumalalta saatuja, eivätkä olleet Jeesuksella omasta takaa. Samalla tavoin Jumala antoi Jeesukselle kaiken vallan ja voiman niin taivaassa kuin maankin päällä.

    Vaikka voidaankin sanoa Jeesuksen tulleen ihmisenä ollessaan Sanaksi ja Viisaudeksi, on taas syytä kiinnittää huomio siihen, että Jeesus tuli, ei niin että hän olisi ollut Jumalan luona jo ennen aikojen alkua. Sen sijaan uskon, että Jeesuksen rooli oli Jumalan suunnitelma jo aikojen alussa niin kuin myös opetuslasten tehtävä ja heidän henkilönsäkin olivat osa Jumalan ennakkotietämystä (1 Piet 1:1-2)

     

    Joh 1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan – Jumalan Sana  

    1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. [1]
    2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
    3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

    [1] Tässä on sanajärjestysvirhe; pitää olla ’Jumala oli Sana.’

    Jälleen tässäkin kohdin teologit kääntävät sanan logos personoimalla se hänen –sanalla, millä taas viitataan Jeesukseen. Sananlaskuissa kuitenkin todetaan 3:19 Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut. Herra tarkoittaa Isä Jumalaa, kuten muissakin kohdin Vanhaa Testamenttia.

    1 Joh 1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta – 1:2 ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille.Mitä apostolit katselivat? Suomalainen KR 38 viittaa siihen sanalla ’mitä’ eli he katselivat iänkaikkista elämää, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi apostoleille. Hänen kauttaan pitäisikin oikeasti olla sen (Hänen sanansa) kautta.

    Heb 4:12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; Englanninkielinen käännös: For the word of God is living and active. Sharper than any double-edged sword, it penetrates even to dividing soul and spirit, joints and marrow; it judges the thoughts and attitudes of the heart. – Jumalan Sanan personointi Jeesukseen tapahtui vasta 1500-1600 lukujen vaihteen paikkeilla. KJV vuonna 1611 muutti suunnan; sitä aikaisemmat Raamatunkäännökset lausuivat IT eikä Hän, mm. The Bishop’s Bible vuodelta 1568.

    2 Piet 3:5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.

    Edellä olevat pari esimerkkiä ovat vain pieni osa niistä jakeista, joista käy ilmi, että kaikki on luotu Isä Jumalan sanan (tahdon) voimasta, ei Jeesuksen. Kun Jumala puhuu (lausuu sanansa), Hän ilmaisee ajatuksensa (suunnitelmansa). Kaikki mitä Jumala sanoo tai tahtoo, tapahtuu. Koko universumi luotiin näin Jumalan sanan voimasta. Kristus oli luomassa uutta maailmaa (tulevaa maailman aikakautta) vapahtamalla ihmiskunnan synnin taakasta omalla ristinkuolemallaan. 

                                                                                       

    Joh 1:14 Sana tuli lihaksi.

    1:14 Ja sana [logos]tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme Hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

    Jumalan sana tuli lihaksi kun Jeesus syntyi ja julisti maailmalle mitä Jumala käski Hänen julistaa. Jeesuksesta käytetään yleisesti ilmausta Jumalan Sana. Se on mielestäni oikein, jos sillä tarkoitetaan sitä, että Jeesus julisti Jumalan sanaa, joista keskeisin viesti oli tuleva Jumalan valtakunta – pelastuneiden päämäärä. Mutta se ei tarkoita, että Jeesus olisi ollut sama kuin Sana.

    Jumalan pelastusviesti tuli käsinkosketeltavan konkreettiseksi: 1 Joh  1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta.           

    Kalkedonissa määriteltiin vuonna 451, että Jeesuksella on sekä Jumalan että ihmisen luonto. Siis, että Hän on täysin Jumala ja täysin ihminen. Tähän oli suuri vaikutus vanhoilla kreikkalaisilla, roomalaisilla kuin egyptiläisilläkin uskonnoilla. Faaraot olivat jumalia, Rooman keisarit julistautuivat jumaliksi ja Paavalikin yhdessä Barnabaan kanssa saivat kansan palvomaan itseään ja puhumaan heistä jumalina, jotka olivat laskeutuneet alas maan päälle Zeuksena ja Hermeksenä (Apt. 14:11). Kreikkalaisten jumalakäsitys sitten vahvistui kristinuskossa ja sai siitä opillisen sisältönsä.

     

    Alussa oli Sana… Mikä on sana?                                               

    Vines Expository Dictionary of New Testament Words lausuu käsitteestä sana seuraavaa: (I) the expression of thought,” not the mere name of an object,
    (a) as embodying a conception or idea, (b) a saying or statement, (2) the phrase the word of the Lord,” i.e., the revealed will of God it is the message from the Lord, delivered with His authority and made effective by His power

    Jos sana on Jumala niin samoin on myös toisinpäin: Jumala on sana. Jumala on myös viisaus. Tässä kohdin saa olla varovainen kun yhdistelee sanojen merkityksiä. Jumalahan on myös rakkaus, eikö vain? Ei olisi kuitenkaan mielestäni oikein todeta, että rakkaus on Jumala. Jumala on niin ikään valo. Ei pidä kuitenkaan sanoa, että valo on Jumala.

    Kreikankielisessä alkutekstissä ei logos-sanaa kirjoiteta isolla alkukirjaimella; kaikki sanat kirjoitettiin yhteen pötköön ja kaikki joko isoilla tai kaikki pienillä kirjaimilla.

    1:14 Ja Sana [logos] tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. – Jeesus julisti Jumalan sanaa ja evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja toteutti Jumalan tahdon. Siksi on oikein sanoa, että Sana tuli lihaksi, mutta se ei tarkoita, että Jeesus olisi alkujaan ollut sama kuin Sana puhumattakaan siitä, että hän olisi ollut Jumala.

    Ilm. 1:2 joka [Johannes] tässä todistaa Jumalan sanan (logos) ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt.

    Ilm. 20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan (logos) tähden, … Ja –sanalla erotetaan näissä jakeissa Jeesuksen todistus ja toisaalta Jumalan sana. Logos tarkoittaakin useiden Raamatun sanakirjojen selitysten mukaan suunnitelmaa, aikomusta, puhuttua viestiä, aikomuksen ilmaisua. Ensimmäisten vuosisatojen aikaiset kreikkalaiset filosofit kuitenkin ryhtyivät antamaan logokselle jumalallisen merkityksen. Niiden vaikutuksesta katoliset kirkolliskokoukset sitten korottivat Jeesuksen Jumalaksi ja myöhemmässä vaiheessa myös Pyhä Henki ylennettiin. Näin muotoutui oppi kolmiyhteisestä Jumalasta. Jeesuksen osalta selitettiin Kalkedonin hyväksymässä periaatelausumassa, että Jeesus oli yhtä aikaa sekä täydellinen Jumala että täydellinen ihminen.

    Johannekselle Jumalan sana tarkoittaa Jumalan paljastettua tahtoa (Vine’s Expository Dictionary of Old and New Testament Words). Näin esimerkiksi 2. Kun 3:12 Hänellä on Herran sana. Siis: Jumala on ilmoittanut hänelle tahtonsa.

    Alussa oli Sana – mutta mitä Sana itse asiassa tarkoittaa? Tarkoittaako se, että Sana on Jeesus, vaiko että Sana on Jumalan sanoma ihmisille? Suomalaisessakin KR 92 Raamatussa kirjoitetaan sana isolla alkukirjaimella, mutta alkuperäistekstissä ei ole isoja ja pieniä kirjaimia, vaan ainoastaan samanlaisia kirjaimia, joko pelkästään isoja tai pelkästään pieniä. Sana eli logos esiintyy monissa kohdin Uutta Testamenttia, mutta suomennoksessakin pienellä alkukirjaimella eikä asiayhteydestä päätellen mitenkään voi tarkoittaa Jeesusta.

    1 Joh 1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta 1:2 ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille –
    1:3 minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.

    – Iänkaikkinen elämä oli Isän tykönä. Elämän Sana tarkoittaa juuri tätä eli sanaa, joka tuo meille ikuisen elämän. Elämän Sana eli Jumalan pelastussuunnitelma oli Jumalan luona alusta alkaen. Kun Johannes kirjoittaa, että sana oli Jumalan tykönä, hän tarkoittaa, että sana (viesti, suunnitelma) oli Jumalan mielessä. The New American Bible määrittelee sanan ”word” (logos) seuraavasti: Was thought to be a reality lodging within the person, and that it goes out from that person when spoken or written and then lodges within the person to whom it is directed.

    1 Joh 2:7 Rakkaani, en minä kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä on alusta ollut; tämä vanha käsky on se sana, jonka te olette kuulleet.

    Mat 13:19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen (vertaus kylväjästä).

     Ilm. 20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.

    Ilm 1:2 joka tässä todistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt.

    1 Joh. 2:7 Rakkaani, en minä kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä on alusta ollut; tämä vanha käsky on se sana, jonka te olette kuulleet.

    2 Piet. 3:5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.

    Heb. 1:1 Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta,
    2 on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut

    Alussa oli sana tarkoittaa, että alussa oli Jumalan suunnitelma, Jumalan tahto maailman luomiseksi, jonka Hän toteutti. Muinoin Jumala puhui ihmisille profeettain kautta, mutta vasta viimeisinä aikoina Poikansa kautta. Tämä mielestäni osoittaa, että Jeesus ei ollut Sana aikojen alussa.

    Sana oli Jumalan luona tarkoittaa, että Jumalan suunnitelma tai Hänen tahtonsa, oli Hänen mielessään.

    Ja sana oli Jumala tarkoittaa, että sana on Jumalan ajatukset ja tahto, joita Hän käyttää kommunikoidessaan kanssamme ja jotka Hän muuttaa toimivaksi voimaksi. Luomistyössä Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Sana on Jumalan tahto ja Jumalan tahto on Jumala.

    Snl 3:19 Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut. Snl 3:20 Hänen toimestansa syvyydet kuohuivat esiin, ja pilvet pisaroivat kastetta. KJV kääntää toimestansa By his knowledge.  Ilm 4:11 ”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.”

    Jumala loi maailman sanallaan. Jesaja puolestaan sanoo, että Jumala loi maailman yksin. Jeesus Kristus ei ole luonut universumia, mutta Hän on luonut uuden tulevan maailman. Jeesuksesta kyllä tuli Jumalan Sana Hänen maallisen toimintansa myötä.

     Joh. 20:28 Minun Herrani ja minun Jumalani                  

    Johanneksen evankeliumissa on jakeita, joiden on katsottu merkitsevän, että Jeesus itse vahvistaa olevansa sama kuin Isä Jumala. Jeesus kuitenkin itse sanoi olevansa vain Jumalan Poika. Hän olisi voinut ainakin opetuslapsilleen tunnustaa olevansa Jumala tai osa kolmesta jumalpersoonasta, mutta missään hän tuonut esille tällaista. Jumalan kaikki täyteys asui Jeesuksessa ja apostoli Paavalikin rukoili Isää, että … ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä (Efe 3:19). Jumalan täyteys saavuttaa siis ihmisen kun tämä saa Pyhän Hengen lahjan ja Jumala sekä Kristus asuvat ihmisessä, tämän sydämessä.

    Joh. 14:10 Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.  
    14:11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.

    Jakeessa 9 Jeesus sanoi Filippukselle: Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; … Tällä Jeesus ei suinkaan tarkoittanut, että hän olisi sama kuin Isä. Hän tarkoitti, että Isä asui hänessä niinkuin Isä voi asua kristityssä Jeesuksen seuraajassa, kun tämä on päässyt osalliseksi Pyhästä Hengestä ja tullut täyteen kaikkea Jumalan täyteyttä niinkuin Kristus itsekin.

    Kun Tuomas näki ylösnousseen Jeesuksen ja sanoi “minun Herrani ja minun Jumalani” hän näki Isän Kristuksessa. Tuomas ei tarkoittanut sanoa, että Jeesus oli sama kuin Isä Jumala (Joh. 20:28).

    Johanneksen evankeliumin alkupuolen jakeissa on sanontoja, jotka monien mielestä selvästi todistavat Jeesuksen jumaluudesta. Sellainen todistus ei kuitenkaan ollut Johanneksella mielessään. Evankeliumin loppupuolella hän sanookin: 20:31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

    Johanneksella olisi ollut hyvä mahdollisuus loppukommentissaan todistaa Jeesuksen jumaluudesta, mutta hän ei tee sitä; Jeesus on Kristus, Jeesus on Jumalan Poika. Tämä on hyvä pitää mielessä kun tutkii Johanneksen evankeliumin jakeita, jotka “todistavat” Jeesuksen jumaluudesta.  

     

    Isä Jumalan ja Jeesuksen suhde Johanneksen evankeliumin mukaan 

    Johanneksen evankeliumia monet pitävät Raamatun kirjoista tärkeimpanä todisteena Jeesuksen jumaluudesta. Evankeliumia ei kuitenkaan kirjoitettu tätä varten, vaan 20:31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä. Siis: evankeliumin tarkoitus on todistaa sen puolesta, että Jeesus on Kristus (voideltu) ja Jumalan Poika. Johannes myös perusteellisesti kuvaa Jeesuksen suhdetta Jumalaan ja tuo esille Jeesuksen täysin riippuvaisen aseman suhteessa Isään.

    Seuraavat jakeet osoittavat Jeesuksen olevan täysin riippuvainen Jehovasta:

    Joh 14:28  Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.

    Joh 4:34 Jeesus sanoi heille: ”Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.

    5:19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee. 5:20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

    5:30 En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt. Panin: 30 I can of myself do nothing:as I hear,I judge: and :my :judgment is righteous; because I seek not MY :will, but the will of him that sent me.

    6:38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

    6:57 Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.

    7:16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: ”Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.

    8:28 Niin Jeesus sanoi heille: ”Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. 29 Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista.”

    8:42 Jeesus sanoi heille: ”Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.

    9:4 Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

    15:15 … sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni.

    Näiden Raamatunjakeiden kirjoittajan sanoma on selvä. Jos monet näkevätkin eräissä Johanneksen jakeissa Jeesuksen olevan pre-eksistentti Jumala, edellä luetellut jakeet todistavat kaikkea muuta kuin Jeesuksen jumaluutta. Jeesus on näiden Raamatunkohtien mukaan alisteinen Isälle ja kaikessa Hänestä riippuvainen. Kuinka kaikkivaltias Jumala lähettää toisen kaikkivaltiaan Jumalan, joka on kaikessa ensiksimainitulle Jumalpersoonalle alisteinen? Esim. Panin kääntää ne kohdat, joissa todetaan Jumalan lähettäneen (tulee sanasta πέμπω, pempo lähettää) samoin eli ‘lähettäneen’ eli siinä kohdin ei ole käännösvirhettä.

    Lähettäminen voi aivan yhtä hyvin tarkoittaa maan päällä syntyneen Jeesuksen lähettämistä Hänen kastamisensa jälkeen suorittamaan Jumalan Hänelle antamaa tehtävää Israelissa. Mikään ei osoita, että kyseessä olisi pre-eksistenttisen Jeesuksen lähettämistä taivaasta maan päälle. Kysymys on siis Raamatun oikeasta tulkinnasta; Raamattu ei voi olla itsensä kanssa ristiriidassa ei varsinkaan samassa kirjassa!

     

    Toinen tulkinta Jeesuksen jumaluudesta

    Toinenkin tulkinta on mahdollinen, vaikkakaan se ei sovi kolmiyhteistä Jumalaa puoltavaan tulkintaan ja sen vuoksi valtakirkot ovat sen hylänneet. Näin ei kuinkaan ole aina ollut. Raamatun englanninkielisissä versioissa vuoteen 1582 saakka sanottiin: In the beginning was the word and the word was with God and the word was God. All things came into being through it, and without it nothing was made that was made. 1600-luvun puolelta lähtien varsinkin KJV:n vaikutuksesta alettiin luoda käsitys, että sana oli persona, Jeesus Jumalan Poika, joka on kolmiyhteisen Jumalan toinen persona. Vanha Suomen kirkkoraamattu vuodelta 1776 kääntää Joh.1:2:n jakeen näin: 2 Tämä (ei siis hän) oli alussa Jumalan tykönä.

    Jos Jeesus ei ole Jumala –kuten edellä päättelin Raamatunlauseiden pohjalta- Sana ei voi olla myöskään alunalkaen Jeesus.

    Kolmannella ja neljännellä vuosisadalla Aleksandriassa vaikuttivat aikansa suuret kristityt oppineet Klement, Origenus ja Athanasius sekä Karthagossa Athanasius. Heistä lähtien vasta Raamatuntulkinta sai muodon, että Näissä Johanneksen evankeliumin jakeissa sana tarkoitti Jeesusta. Edellä olevissa jakeissa käytti mm. Tyndale v. 1525 sanaa IT; esim. jae 3: ALL THINGS WERE MADE BY IT. Vasta 1500-1600 lukujen vaihteessa trinitaariset katolinen Raamattu ja sitä seuraten KJV muutti näihin kohtiin it:n tilalle him. Hän oli tietenkin Jeesus Kristus, vaikka lukuisat Raamatunkohdat todistavat Isä Jumalan yksin luoneen maailman. Ks.esim. Jesaja 44:24. Raamatussa sanotaan, että Jumala loi sanallaan… tai Jumala sanoi ja … mutta ei missään kohdassa sanota, että Sana loi…

    Suomalainen vanha Biblia vuodelta 1776 sanoo näin: Joh.1:3 Kaikki ovat sen kautta tehdyt, ja ilman sitä ei ole mitään tehty, joka tehty on. – Sensijaan KR 92 on livennyt vanhasta käännöksestä nykyisin suositulle versiolle, jolla pyritään osoittamaan, että Kristus on Jumalan Sana ja että hän on ollut kaikessa luomistyössä mukana: Joh 1:3 Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.

    Joh 20:31: mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.  -Johannes haluaa todistaa, että Jeesus on Kristus ja Jumalan Poika, ei sitä, että Jeesus olisi Jumala.

     

    Mitä tarkoittaa ’Herra’ Raamatussa?

    Monet ovat siinä käsityksessä, että Raamatussa käytetty nimi ’Herra’ (Lord) tarkoittaa Jumalaa. Kun Herraa on käytetty yhtä lailla Jeesuksesta kuin Isä Jumalastakin, on vedetty se johtopäätös, että Jeesuskin on Jumala. Herran lisäksi myös nimitystä Vapahtaja (Savior) käytetään niin Isästä kuin Pojastakin. Myös nimitys Lunastaja (Redeemer) Raamatussa. Kuinka voimme tietää mitä näillä titteleillä tarkoitetaan? Kuvaavatko ne yhtälailla Isä Jumalaa kuin hänen poikaansakin?

    Isä Jumalasta on usein VT:ssa käytetty sanaa Herra (Lord). Hyvin yleisesti kuitenkin Jumalasta sanotaan Herra Jumala (Lord God) tai käyttäen Jumalan nimeä Jehova (Yĕhovah ’elohiym).

    VT puhuu lunastajasta (Redeemer) useassakin kohdassa. UT:ssa ei käytetä Kristuksesta tätä nimitystä. Jes 63:16 Sinähän olet meidän isämme, sillä Aabraham ei meistä tiedä eikä Israel meitä tunne: sinä, Herra, olet meidän isämme; ”meidän Lunastajamme” on ikiajoista sinun nimesi. Jes 60:16 … saat tuntea, että minä, Herra, olen sinun auttajasi, että Jaakobin Väkevä on sinun lunastajasi. Vaikka em. jae sanoo, että Jumalan nimi on ikiajoista alkaen Lunastaja, se ei ole Jumalan erisnimi.

    VT ja UT puhuvat Vapahtajasta (Savior). 2 Piet 1:11  ”sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan”.  – Tämä Jeesuksen Kristuksen iankaikkinen valtakunta tarkoittaa Jumalan valtakuntaa, jonka kuningas Kristus on tuhannen vuoden ajan. Siksi tätä kutsutaan myös ”tuhatvuotiseksi valtakunnaksi”. Kun tuhat vuotta on kulunut, Kristus luovuttaa vallan takaisin Isä Jumalalle.

    2 Pie 3:18 ”ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.”

    Kahdessa yllä olevassa 2 Pietarin jakeessa puhutaan ”meidän Herramme ja Pelastajamme (Lunastajamme) Jeesuksen Kristuksen” armosta ja ikuisesta valtakunnasta.  Jeesus tarjoaa uskoville pelastuksen uskon kautta ja hän lunastaa meidät pois kaikkia painavasta synnin kirouksesta. Muutoin tulkinta menee usein vikaan siinä, että meidän Herramme ei tarkoita Jumalaa. Jeesus on meidän Herramme ja Pelastajamme/ Lunastajamme. Sen todistaa Apostolien teot:  2:36 ”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.”

    Muistakaa mitä Raamattu sanoo:Kristuksen pää on Jumala. (1 Kor 11:3)

     

    Uuden Testamentin Herra, Kyrios

    Mat 20:30 Ja katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä; ja kun he kuulivat, että Jeesus kulki ohitse, huusivat he sanoen: “Herra, Daavidin poika, armahda meitä.”
    31 Niin kansa nuhteli heitä saadakseen heidät vaikenemaan; mutta he huusivat sitä enemmän sanoen: “Herra, Daavidin poika, armahda meitä.” Ἰησοῦς παράγει ἔκραξαν λέγοντες Ἐλέησον ἡμᾶς κύριε υἱὸς Δαβίδ (Textus Receptus)
    32 Silloin Jeesus seisahtui ja kutsui heidät tykönsä ja sanoi: “Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?”
    33 He sanoivat hänelle: “Herra, että meidän silmämme aukenisivat.”

    Ei voitane ajatella, että Jeesuksen aikana kaksi sokeaa miestä ajattelivat Jeesuksen kulkiessa ohitse, että Jumala oli kulkemassa ohitse. He olivat varmaan kuulleet parantajasta, Jeesuksesta. He myös puhuttelivat Jeesusta Davidin pojaksi mitä nimitystä he eivät taatusti olisi käyttäneet Jumalasta.

    Raamatussa käytetään sanaa Kyrios Herrasta (myös maallisesta herrasta), mutta myös Jeesuksesta ja Jumalasta. Mistä voimme tietää mitä Herraa kulloinkin tarkoitetaan?

    Mat 22:37 Niin Jeesus sanoi hänelle: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.’ NASB: And He [Jesus] said to him, “You shall love the Lord your God with all your heart, and with all your soul, and with all your mind.” ­– Tässä Jeesus puhuu Herra Jumalasta, ”Kyrios sy theos”, κύριος σύ θεός. Ei suinkaan hänestä itsestään Jumalana, jota tulee rakastaa.

    Mitä sanaa mahtoivat opetuslapset käyttää Jeesuksesta, Herrastaan? Mat 8:25 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: ”Herra (kyrios), auta, me hukumme.”

     

    Onko Jumala korottanut Jeesuksen Herraksi ja Jumalaksi?

    Apostolien teot: 2:36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” Siis Herraksi ja kristukseksi: Kyrios Christos (Ei Herraksi Jumalaksi eli Kyrios theos). Jeesuksen arvonimet ovat Herra ja Kristus  eli Messias, joka tarkoittaa voideltua. Wikipedia sanoo: Ha mashiach (המשיח, ”the Messiah”, ”the anointed one”), often referred to as melekh mashiach (מלך המשיח ”King Messiah”), is to be a human leader, physically descended from the paternal Davidic line through King David and King Solomon. He is thought to accomplish predetermined things in only one future arrival, including the unification of the tribes of Israel, the gathering of all Jews to Eretz Israel, the rebuilding of the Temple in Jerusalem, the ushering in of a Messianic Age of global universal peace, and the annunciation of the world to come

     

    Mitä Jeesus opetti?

    Mat 4:7 Jeesus sanoi hänelle: ”Taas on kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'”
    4:10 Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: ’Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman.'”
    22:37 Niin Jeesus sanoi hänelle: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.’

    Jeesus käyttää Isä Jumalasta nimitystä Herra sinun Jumalasi (Kyrios sy theos); Hän on ainoa, jota pitää Jumalana kumartaa ja palvella.

    Eräät internetsivustot ja isot valtakirkot tuomitsevat toisin uskovat: ”Kun nyt on selvää, että Jumala on kolmiyhteinen, ja että ne, jotka eivät tunnusta Raamatun Jumalaa, ovat epäjumalan palvelijoita, eivät kolmiyhteyden kieltäjät ole kristittyjä. He palvelevat toista jumalaa, kuin minkä Raamattu ilmoittaa. Epäjumalan palvelijoina heidän osansa on iankaikkinen kadotus, helvetti!”

    Itse olen sitä mieltä, että erehtyvälle annetaan anteeksi, jos hän on vilpittömästi etsinyt totuutta. Luuk 6:37 sanookin: Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

     

    Jeesus – Jumala vai ihminen?

    Ne, jotka puolustavat Jeesuksen tasavertaista jumaluutta, vastatkaapa seuraaviin kysymyksiin:

    –      Isä Jumala korotti Jeesuksen Herraksi ja Kristukseksi hänen noustessaan ylös taivaaseen; kuinka Jumala voidaan korottaa? Herra ja Kristus on itse asiassa vähäisempi arvo kuin Jumala.

    –      Jumala on aina ollut olemassa ja myös aina tulee olemaan. Kuinka sitten on mahdollista, että Jeesuksella ei ollut ikuista elämää ennen kuin Isä Jumala sen antoi hänelle?

    –      Jeesus itsekin tunnusti, että hänellä on Jumala. Kuinka Jumalalla voisi olla Jumala?

    –      Jeesus on välittäjä Jumalan ja ihmisten kesken. Miksi sitten Raamattu sanoo, että välittäjä on ihminen? (1 Tim 2:5)

    –      Jumala ei voi kuolla; kuinka sitten Jeesus saattoi kuolla? Miksi Isä Jumalan oli herätettävä hänet kuolleista – miksi Jeesus itse ei herättänyt itseään? Vai uskotko, että Jeesus ei oikeasti kuollutkaan? Tai, että vain hänen inhimillinen luontonsa kuoli, mutta ei hänen jumalallinen luontonsa?

    –      Miksi Jeesus ei koskaan sanonut, että hän on Jumala? Miksi kesti noin 300 vuotta ennen kuin silloinen katolinen kirkko tunnusti Jeesuksen Jumalaksi.

    –      Miksi Jeesus rukoili Jumalaa jos hän itsekin oli kaikkivaltias? Miksi hän tunnusti, että Isä on häntä suurempi?

    –      Jumala on kaikkitietävä; Jeesus kertoi, ettei hän tiedä kaikkea, ei edes oman toisen tulemisensa ajankohtaa. Sen tietää vain Isä. Eikö Jeesus Jumalana olekaan kaikkitietävä?

    –  1 Kor 15:28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa. – Em. jae koskee ajankohtaa, jolloin Kristuksen johtama tuhatvuotinen valtakunta on tehnyt tehtävänsä ja viimeinen tuomio pantu täytäntöön. Kaikki pahuus on poistettu ja iankaikkinen Jumalan rauha vallitsee. Silloin, Jeesuksen kuninkuus päättyy ja hän ottaa vastaan uuden tehtävänsä Jumalalle alistettuna Ylimmäisenä pappina, jotta Jumala [Isä] olisi kaikki kaikissa.

    Ylimmäinen pappi on varmasti korkea-arvoinen tehtävä tulevassa Jumalan valtakunnassa, mutta se on eri asia kuin Jumala itse. Tästäkin näemme, että Jumala on Isä yksin ja hän on kaikki kaikessa.

    Lisää aiheesta täällä

     

     

     

     

  • Kuka loi maailman Raamatun mukaan?

    Jumala vai Jeesus vaiko molemmat yhdessä?

    Maailman luomisesta kerrotaan aivan Raamatun alussa (KR 1776):

    1 Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
    2 Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
    3 Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus, ja valkeus tuli.
    4 Ja Jumala näki valkeuden hyväksi. Niin Jumala eroitti valkeuden pimeydestä:
    5 Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden kutsui hän yöksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta ensimäinen päivä.
    6 Ja Jumala sanoi: tulkoon vahvuus vetten vaiheelle, eroittamaan vesiä vesistä.

    Jumala sanoo (Jes 44:24 KR 33/38 ): 24 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka oli minun kanssani

    Jumala on siis yksin tehnyt ja luonut kaiken. Psalmi 33:6 vahvistaa tämän: Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä.

    Jumalan sana ei siis ole persoona, vaan Jumalan tahdon ilmaisu, käsky. Tekijä eli sana, tai Jumalan Pyhä henki. Kun Jeesus syntyi (tuli lihaksi) Neitsyt Mariasta, hänestä tuli Jumalan sana, joka välitti Jumalan tahdon ja viestin ihmiskunnalle. Jeesus ei ollut käsitykseni mukaan taivaassa maailmaa luomassa aikojen alussa, vaan sen teki Isä yksin.

    Joh 1:10 Maailmassa Hän [Kristus] oli, ja maailma [uusi maailma] on Hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei Häntä tuntenut.

    Efe 1:10 Siitä armotaloudesta, minkä Hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, – oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.

    On jatkuvasti pidettävä tarkasti erillään fyysisen maailman (universumin) luoja Jumala Jehova ja tulevan henkisen uuden maailman luoja Jumalan ylimmäinen pappi Jeesus Kristus.

     

    Heb 1:2

    1:2 on Hän [Jumala] näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut

    ἐπ’ ἐσχάτου τῶν ἡμερῶν τούτων ἐλάλησεν ἡμῖν ἐν Υἱῷ ὃν ἔθηκεν κληρονόμον πάντων δι’ οὗ καὶ ἐποίησεν τοὺς αἰῶνας 

    Tarkoittaako 1. Hebrealaiskirje todella, että Jeesuksen kautta maailma olisi luotu? Sana maailma tulee kreikankielen sanasta aion. Strong’in sanakirjassa sanotaan aion –sanan merkityksestä näin: ”Age (αἰών, aion) – properly, an age; by extension, perpetuity (also past); by implication, the world; specially (Jewish) a Messianic period (present or future)”

    Hebrealaiskirjeen parempi ja oikea käännös voisikin kuulua maailman luomisen osalta näin: … jonka kautta Hän loi tulevan maailman ajan (messiaanisen aikakauden). Tätä käännösversiota tukee myös NENT: 2 hath at the end of these :days spoken to us in a Son, whom he appointed heir of all, through whom also he made the ages; 3 who being the Glory’s effulgence, and the very †image of his :substance, and †upholding :all things by the word of his :power, when he had made purification of :sins, sat down on the right of the Majesty on †high;

     

    KJV 1789 sanoo Hebr. 1:2 näin: Hath in these last days spoken unto us by his Son, whom he hath appointed heir of all things, by whom also he made the worlds; Prepositio on väärin, ei Jeesuksen toimesta, vaan hänen kauttaan eli Jeesuksen ristinkuolema mahdollisti ihmisille pääsyn tulevaan aikakauteen Jeesuksen toimesta. Tulevasta ajasta puhutaan seuraavassa luvussakin; 2:5 Sillä enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme. 

    Käännös ei ainakaan noudata sanan αἰῶν (aion) yleisintä merkitystä, joka liittyy aikaan, aikoihin. Fyysinen, materiaalinen maailma on kreikaksi kosmos, mutta sen luoja oli Isä Jumala. Aion tarkoittaa maailmaa siten kuin ihminen sen mieltää henkisen kehityksensä perusteella; nykyaika (nykymaailma) suhteessa tuleviin aikoihin ja ikuisuuteen.

    Paavalin ajatuksena ei siis minun tulkintani mukaan ole antaa todistusta maailman (kosmos) luomisesta, vaan Kristuksen johtavasta osasta ihmisen luotsaamisessa tuleviin aikakausiin, ikuisuuteen, Jumalan valtakuntaan. Jumala on Jeesuksen ristinkuoleman lunastusuhrin perusteella luonut meille mahdollisuuden päästä Jumalan valtakuntaan tulevaisuudessa. Jeesus on tämän uuden maailman perillinen, sen kuningas.

    Isä Jumala yksin loi maailman, universumin, todistaa Jesaja  44:24Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka [ei kukaan] oli minun kanssani? Jumala loi taivaan, tähdet, koko universumin, mutta Jeesuksen kuoleman kautta tuli luoduksi messiaaninen aikakausi. Samoin Heb 1:10 Ja: ”Sinä, Herra, olet alussa maan perustanut, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja;

    Heb 1:2 on Hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka Hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut. Jumala on viimeisinä päivinä puhunut Poikansa kautta, ja taas vanhempina aikoina Hän puhui profeettojen kautta. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että maailman luominen Kristuksen kautta käsittää tulevan maailman luomisen, jonka Kristus jo aloitti maan päällä. 

     

    Snl 8:30 toteaa Jeesus olleensa Jumalan mestarityöntekijänä maailmaa luotaessa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö Isä Jumala olisi kuitenkin ollut varsinainen luoja, kaiken arkkitehti. 1.Moos. 1:26:ssa Jumala sanoo: ”Tehkäämme” … Kenelle hän näin sanoi? Omalle mestarityöntekijälleen, Jeesukselle, jos uskoo Jeesuksen pre-eksistenssiin, tai enkeleille, jotka myös riemuitsivat lopputuloksesta.

    Kol 1:16

    KR:92 kääntää tämän näin: 16  hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten.

    KR 38:16 Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen,

    ὅτι ἐν αὐτῷ ἐκτίσθη τὰ πάντα ἐν τοῖς οὐρανοῖς

    koska hänessä luotiin (rakennettiin) kaikki taivaassa … KR 38 on sanatarkempi. Prepositio ἐν (en, -ssa) eli hänessä, ei hän. Jos Paavali olisi halunnut sanoa, että Kristus loi kaiken, hän olisi sanonut sen suoraan. Nyt hän käyttää vaikeasti ymmärrettävää ilmaisua.. Aikaisemmin olen jo todennut kuka yksin loi maailman, Isä Jumala. Hän myös loi näkyväiset ja näkymättömät vallat ja voimat. Kristus korotettiin ylösnousemuksensa jälkeen taivaassa korkeammalle kaikkia näitä voimia. Kaikki ne on Jumala luonut ja ennalta nähnyt ja määrännyt ne Kristuksen alaisuuteen, häntä varten. 1 Piet1 1:19 vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan, 1:20 hänen [Kristuksen], joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, (1)   The word ”created” is not used in this sense properly, and cannot be. That it may mean to arrange, to order, is true; but it is not used in the sense of reconciling, or of bringing discordant things into harmony. To the great mass of men, who have no theory to support, it would be understood in its natural and obvious sense, as denoting the literal creation (Banes’ Notes)

    17: καὶ αὐτός ἐστιν πρὸ πάντων καὶ τὰ πάντα ἐν αὐτῷ συνέστηκεν

    KR 38: ”ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa”. Those who regard this as referring to a moral creation, interpret it as meaning that he has the pre-eminence over all things; not as referring to his pre-existence (Barnes’).

    Monet trinitaarisesti ajattelevat näkevät näissä jakeissa todistuksen Jeesuksen pre-eksistenssistä ja jumaluudesta. Barnes: ”And by him all things subsist” – Or are sustained. The meaning is, that they are kept in the present state; their existence, order, and arrangement are continued by his power. If unsupported by him, they would fall into disorder, or sink back to nothing. If this be the proper interpretation, then it is the ascription to Christ of infinite power – for nothing less could be sufficient to uphold the universe; and of infinite wisdom – for this is needed to preserve the harmonious action of the suns and systems of which it is composed. None could do this but one who is divine; and hence we see the reason why he is represented as the image of the invisible God. He is the great and glorious and everactive agent by whom the perfections of God are made known.

    Edellä olevat Paavalin jakeet ovat vaikeaselkoisia ja Pietari totesi itsekin tämän kirjoittaessaan (2 Piet. 3:16): Niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

    Jeremia

    10:12 hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa

    38:16 Silloin kuningas Sidkia vannoi salaa Jeremialle sanoen: ”Niin totta kuin Herra elää, joka on luonut tämän meidän elämämme: minä en sinua surmauta enkä jätä sinua näiden miesten käsiin, jotka etsivät sinun henkeäsi.”

    Nehemia

    9:6 Sinä yksin olet Herra. Sinä olet tehnyt taivaat ja taivasten taivaat kaikkine joukkoinensa, maan ja kaikki, mitä siinä on, meret ja kaikki, mitä niissä on. Sinä annat elämän niille kaikille, ja taivaan joukot kumartavat sinua.

    Job 9:5-9

    5 Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa;
    6 Hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat; 7 Hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;  8 Hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;
    9 Hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat;

    Psalmit

    89:12 Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut
    102:26 Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi
    115:15 Te olette Herran siunatut, Hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.
    124:8 Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.
    136:5 Häntä, joka on taidolla tehnyt taivaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;
    148:5 Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne tulivat luoduiksi.
    148:6 Ja Hän asetti ne olemaan aina ja iankaikkisesti, Hän antoi niille lain, josta ne eivät poikkea.

    33:6 Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä.

    Jesaja

    42:5 Näin sanoo Jumala, Herra, joka on luonut taivaan ja levittänyt sen, joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä kansalle, joka siinä on, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat:

    45:18 Sillä näin sanoo Herra, joka on luonut taivaan – hän on Jumala – joka on valmistanut maan ja tehnyt sen; Hän on sen vahvistanut, ei Hän sitä autioksi luonut, asuttavaksi Hän sen valmisti: Minä olen Herra, eikä toista ole

    44:24 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka oli minun kanssani?

     Puhuuko tässä Isä Jumala vaiko Jeesus, Jumalan poika? Erään käsityksen (Gill’s Bible Exposition) mukaan Jumalan Poika. These are the words of the Son of God, of Christ, the Redeemer of his people; and the following show him to be the mighty God, and so able to redeem them, and therefore was appointed to this work, and undertook it.

    Tätä käsitystä en voi hyväksyä koska Heb 1:1 sanoo: Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, 1:2 on Hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.  Jumala puhui muinaisina aikoina profeettojensa kautta, ei poikansa Jeesuksen. Profeetat, niin edellä oleva Jesaja kun muutkin, olivat Isä Jumalan profeettoja. Heidän välittämässään sanomassa puhuu Isä Jumala. Jeesus tuli profeetaksi ja Jumalan Sanaksi näiden profeettojen jälkeen, ikään kuin viimeisenä profeettana. Jeesuksen Kristuksen on hän pannut tulevan maailman perilliseksi. Tämä tapahtuu kun Jumalan valtakunta, uusi maailma perustetaan (luodaan) maan päälle. Tässäkin on kyse tulevasta tapahtumasta ja Jumalan varmasta lupauksesta. Saatanahan on vielä tämän maailman herra, kuten hän sanoi Jeesukselle erämaassa tarjotessaan Jeesukselle maailmaa jos Jeesus tekisi Saatanalle palvontateon.  Taivaassa Jeesus on jo kaikkien luotujen yläpuolella ja hänen tullessaan toisen kerran, toteutuu Jumalan lupaus ja Saatana syrjäytetään nykyisestä asemastaan tämän maailman jumalana.

     

    Apostolien teot

    17:24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, Hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,

     

    Ilmestyskirja

    4:11 ”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.”

     

     

     

     

  • Onko Raamattu käännetty ja tulkittu oikein?

     

     

    Johdantoa lukuun

    Erilaisia Raamatunkäännöksiä on kymmenittäin. Mistä lähtee Raamatunkäännös liikkeelle? Pohdiskelen nyt lähinnä Uuden Testamentin käännökseen liittyvää problematiikkaa.

    Uusi Testamentti kirjoitettiin kreikan kielellä. Ensin on siis löydettävä oikea kreikankielinen alkuteksti. Tätä voidaan selvittää eri tavoin. Yleisesti on oltu sitä mieltä, että mahdollisimman vanha teksti olisi paras ja että siinä ei olisi jäljentämiseen liittyviä ongelmia, jäljennösvirheitä tai suoranaisia lisäyksiä ja muutoksia.

    On kuitenkin eräs tapa varmistua Raamatun kirjoitusten oikeasta alkuperästä. Sitä olenkin tuonut esiin näillä sivuillani. Raamattuun – niin Vanhaan kuin Uuteenkin Testamenttiin – sisältyy Jumalallinen numerokoodi. Jos tämä koodi säilyy rikkomattomana alusta loppuun, voimme luottaa siihen, että teksti on kokonaisuudessaan alkuperäinen Jumalan inspiroima (henkeyttämä) sanoma ihmiskunnalle. Jos siis ymmärrät ja hyväksyt tämän luotettavan Raamatunkirjoituksen pohjaksi, voit siirtyä seuraavaan kysymykseen ja edellytykseen.

    Kovin harva kykenee lukemaan koineen kreikaksi kirjoitettua tekstiä. Sehän on vielä kaiken lisäksi kirjoitettu kaikki sanat ilman välimerkkejä ja erottelematta erisnimiä isoilla kirjaimilla kirjoitetuksi. Tämä johtaa tulkintakysymyksiin ja myös erimielisyyksiin. Mihin kuuluu laittaa pilkku? Onko kysymys Jumalasta vai jumalasta?

    Ivan Panin, joka toimitti kreikankielisen Uuden Testamentin, myös taitavana kielitieteilijänä käänsi sen englanninkielelle. Pohjana hän käytti American Standard -versiota, jonka hän kelpuutti työnsä pohjaksi. Tämän sivuston Appendixissa on tämä Paninin toimittama Uusi testamentti. Muistutettakoon vielä, että tämä englanninkielinen käännös ei enää toteuta numerollisuuden koodia; se on vain käännös kreikankielisestä UT:ta joka siis täytti täysin numerollisuuden vaatimukset. Totta kai Panin pyrki englanninkielisessä käännöksessään mahdollisimman tarkasti oikeaan käännökseen. Käännös on vanha ja kieleltäänkin jäänyt vanhaksi verrattuna nykyajan englanninkieleen.

     

    Miksi Panin poisti joitakin jakeita NENT-käännöksestä?

    Poistetut jakeet:

    Mat 17:21 But this kind does not go out except by prayer and fasting.
    Mat 18:11 For the Son of man has come to save that which was lost.
    Mat 23:14 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! For you devour the houses of widows, and pray at length as a pretext. Because of this you will receive more abundant judgment.
    Mar 7:16 If anyone has ears to hear, let him hear.
    Mar 11:26 But if you do not forgive, neither will your Father in Heaven forgive your sins.
    Mar 15:28 And the Scripture was fulfilled which says, ”And He was numbered with the lawless.” Isa 53:12
    Luk 17:36 There shall be two men in the field; the one shall be taken, and the other shall be left. (See Mat 24:40)
    Luk 22:45 Then He opened up their mind to understand the Scriptures,
    Luk 23:17 And he had to release to them one at the Feast.
    Joh 5:4 For an angel from time to time descended in the pool and agitated the water. Then the one first entering after the agitation of the water became well, whatever disease he was held by.
    Act 8:37 And Philip said, If you believe from all the heart, it is lawful. And answering he said, I believe Jesus Christ to be the Son of God.
    Act 15:34 But it seemed good to Silas to remain.
    Act 24:7 but Lysias the chiliarch coming up with much force took him away out of our hands,
    Act 28:29 And he saying these things, the Jews went away, having much discussion among themselves.
    Rom 16:24 The grace of our Lord Jesus Christ be with you all. Amen.

    Monista vanhoista käsikirjoituksista puuttuvat yllä luetellut jakeet. Poisjättämistä on perusteltu sillä, että ne puuttuvat vielä vanhemmista käsikirjoituksista. Parempi perustelu olisi, että jakeet eivät täytä numerollisuuden vaatimusta.

    Nämä jakeet eivät ole millään lailla järisyttäviä puoleen tai toiseen. Todella merkityksellisiä ovat kuitenkin monet tulkinnalliset kohdat Raamatussa. Kyse ei ole pelkästään kyseisestä kohdasta: ratkaisu puoleen tai toiseen merkitsee useinkin ketjureaktiota, joka vyöryttää tulkinnan aina uusiin ja uusiin asioihin. Hyvä esimerkki on kysymys Jeesuksen pre-existenssistä. Jos hyväksymme, että Jeesus on aina ollut olemassa taivaassa Isän luona, meidän on hyväksyttävä myös hänen jumaluutensa ja kaikkivaltiutensa, sen että hän astui taivaasta alas maan päälle Jumalana, mutta ottaen ihmishahmon, että hän oli alusta lähtien Jumalan sana. Kun Jumala ei voi kuolla, ei Jeesuskaan kuollut samalla tavoin kuin ihminen kuolee. Vähitellen ajaudumme mitä erikoisempiin selityksiin, joita ovat kehittäneet katolisen kirkon isät ja eri synodit hyväksyneet opiksi, joita kaikkien on hyväksyttävä kirkonkirouksen uhalla ja muutoin saattaen pelastuksensa vaaraan.

     

    Raamatussa varoitetaan omavaltaisista muutoksista.

    Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; 22:19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu. 

    1. Moos. 4:2 Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan.
    2. Moos. 12:32 Kaikkea, mitä minä käsken, noudattakaa tarkoin. Älkää siihen mitään lisätkö älkääkä siitä mitään ottako pois.”

    SNL 30:6 Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.

    Apostolien kirjoituksia ja niiden jäljennöksiä ja jäljennöksien jäljennöksiä on säilynyt noin viisi tuhatta. Niitä ovat mm. munkit jäljentäneet luostareiden kirjastoissa eivätkä jotkut ole malttaneet olla tekemättä omia muutoksiaan teksteihin. Joskus on jäljentäjällä ollut niin kova tarve selventää kirjoittajan ajatusta, että hän on katsonut aiheelliseksi omalla lisäyksellään tehdä asia vieläkin selvemmäksi. Joissakin kohdin nämä lisäykset ovat kolminaisuusopin kannalta keskeisiä opin tukipilareiksi osoittautuneita jakeita. 1 Joh. 5:7-8 ovat tällaisia lisäyksiksi osoittautuneita, jotka eivät kuuluneet alkuperäiseen tekstiin, mutta ovat levinneet muiden kopioidessa eteenpäin tekstiversiota, jossa lisäykset ovat olleet.

     

    1 Joh 5:7-8 ”The Johannene Comma”

    Näistä kahdesta jakeesta on vuosisatojen aikana julkaistu monia eri versioita. Niille on ollut tunnusomaista, että katolisten oppien toteuttamiseksi Isä, Poika ja Pyhä Henki on haluttu yhdistää kolmiyhteiseksi Jumalaksi. Ensimmäisen kerran kyseiset jakeet ilmestyivät latinankieliseen Vulgataan 9. vuosisadalla. Varsinainen kiista käytiin kuitenkin 1500-luvvulla Reformaation aikakaudella. Esimerkiksi Douay-Rheims Version, jonka englanninkielinen Uusi Testamentti julkaistiin vuonna 1582 Ranskan Reimsissa sanoo näin:

    7 And there are three who give testimony in heaven, the Father, the Word, and the Holy Ghost. And these three are one. 8 And there are three that give testimony on earth: the spirit, and the water, and the blood: and these three are one.

    Kaikki katoliset raamatun tutkijat eivät kuitenkaan olleet yhteisrintamassa ujuttamassa commaa Raamattuun. Erasmus Rotterdamilainen (Erasmus of Rotterdam) oli 1500-luvun Euroopan oppinut kreikankielen ja tietysti myös latinan taitaja. Hän oli kääntämässä Uutta Testamenttia kreikankielen manuskripteistä latinaksi. Erasmus siis toimitti sekä tarkistetun latinankielisen Uuden testamentin että kreikankielisen vastaavan laitoksen, josta sitten kehittyi tunnettu Textus Receptus. Erasmukselta kuitenkin puuttui pieni osa kreikankielistä tekstiä. Mitä hän tekikään? Kerrotaan, että Erasmus käänsi itselleen kreikankielisen tekstin latinakielisestä Vulgatasta ja tästä itse kääntämästään tekstistä käänsi häneltä puuttuvan osan takaisin.

    Comma Johanneum (tarkoittaa ’lyhyttä lausetta’) sisältyi silloin yleisessä käytössä olleeseen Vulgatan versioon, ja sen vuoksi Erasmusta painostettiin lisäämään Comma Johanneum omaan tekstilaitokseensa koska kolmiyhteisen Jumalan puolustajilta puuttui selkeitä Raamatunlauseita kehittämiensä oppien tueksi. Kahteen ensimmäiseen painokseen niitä ei sisällytetty, mutta sitten Erasmuksen oli kolmannen painoksen ilmestyessa 1522 paineen alla ne hyväksyttävä. Tämän jälkeen Comma Johannese sisältyi tuleviin Uuden Testamentin kreikankielisiin painoksiin, jotka tulivat tunnetuiksi nimellä Textus Receptus (Received Text).

    Muutoinkin elettiin 1500-luvun kuohuvia aikoja, uskonpuhdistuksen aikoja, jolloin reformistit taistelivat paavinkirkon vaikutusta vastaan ja kansankielisiä raamattuja alkoi ilmaantua yleisön käyttöön. Mm. William Tyndale Englannissa.

    Erasmuksen kreikankielinen Uusi Testamentti herätti laajaa mielenkiintoa. Ensimmäistä painosta seurasi pian toinen painos, jossa oli korjattu monia ensimmäisen painoksen virheitä. Kolmannessa painoksessa (1522) 1 Joh tekstiin oli lisätty pyhään kolminaisuuteen viittaava kohta, joka tunnetaan nimellä Comma Johanneum (1 Joh. 5:7-8):

    7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:
    8 Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.
    Tällainen Raamatunkäännös löytyy vielä vanhasta Kirkkoraamatusta vuodelta 1776.

    Lutherin käännöksestä Comma Johanneum puuttui, sillä se perustui Erasmuksen kreikankielisen UT:n toiseen painokseen. Kreikankielisistä käsikirjoituksista Comma Johanneum puuttuu lukuun ottamatta muutamia hyvin myöhäisiä, pääosin 1500-luvulla tai myöhemmin kopioituja käsikirjoituksia. Myöskään varhaiset kreikkalaiset kirkkoisät eivät viittaa tähän kohtaan.

    KJV 1789 kuitenkin toteaa, että nämä kolme ovat yksi ja yhtä mieltä: 1 Joh. 5:7 For there are three that bear record in heaven, the Father, the Word, and the Holy Ghost: and these three are one. 8 And there are three that bear witness in earth, the Spirit, and the water, and the blood: and these three agree in one.

    NENT sanoo: 7 And it is the Spirit that witnesseth, because the Spirit is the truth. 8 Because the witnessing ones are three: the Spirit, and the water, and the blood: and the three agree in one.

    Nämä kaksi jaetta (The comma) esiintyvät ensimmäistä kertaa 15. vuosisadan kreikankileisissä käsikirjoituksissa. The Comma puuttuu Etiopialaisesta, Aremealaisesata, Syyrialaisesta, Slaavilaisesta, Armenialaisesta, Georgialaisesta ja Arabialaisesta Uuden Testamentin kreikankielisistä versioista. Myöhemmässä vaiheessa nämä jakeet sitten ilmaantuivat kreikankielisiin käsikirjoituksiin, kuten edellä kerroin miten Erasmusta painostettiin niiden lisäämiseen.

    Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että totuus saa väistyä silloin kun taistellaan vieläkin tärkeämmistä arvoista kuten kirkon opista. Vastaavanlaista opillista väärennöstä (lisäystä) käsittelen seuraavassa kohdassa Kastaminen Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

     

    Jumalan luota taivaasta lähtenyt

    Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa (Joh 3:13).

    Tämä on eräs Raamatun keskeisimpiä kysymyksiä. Lähtikö Jeesus taivaasta Jumalan tyköä? Siis oikeasti, oliko Jeesus taivaassa Jumalan luona ja Jumala sieltä lähetti Jeesuksen maan päälle? Tämä liittyy siis keskeisesti kysymykseen Jeesuksen pre-eksistenssistä.

    NENT Joh 3:13 And no one hath ascended into the heaven, except he that descended out of the heaven, the Son of :man. Descend; καταβαίνω katabaínō, from G2596 and the base of G939; to descend (literally or figuratively):—come (get, go, step) down, fall (down). Alaslaskeutuminen voi siis olla myös kuvaannollista, esimerkiksi ”as from the temple at Jerusalem, from the city of Jerusalem of celestial beings coming down to earth”

    Johannes ja Jeesus. Jakeessa Joh 1:6 sanotaan Johannes kastajan olevan ”Jumalan tyköä” lähtenyt. 1:6 Oli mies, Jumalan lähettämä (ἀποστέλλω παρά θεός apostellō para theos); hänen nimensä oli Johannes.”

    NENT 6 There came to be a man, sent from God, his name was John.” – Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että Johannes kastaja oli Jumalan lähettämä mies eli hän oli ”Jumalasta”, ei ihmisistä tai paholaisesta Vrt. Mat 21:25 NENT The baptism of :John, whence was it? from heaven or from men? And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say to us, Why then did ye not believe him?) Johanneksen kaste on taivaasta, ei ihmisistä tai paholaisesta.

    Jeesus on lähtenyt isästä samalla tavalla kuin Johannes kastaja ja muut opetuslapset. Hän on Jumalan lähettämä mies. Jeesus ei ole tästä maailmasta, vaan on ylhäältä niin kuin hänen opetuslapsensakaan eivät ole tästä maailmasta vaan ovat ylhäältä, Jumalasta Joh 17:14; Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.

    Johanneksen kaste on taivaasta (ἐκ οὐρανός ek ouranos), ei ihmisistä. Luuk 20:4 oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä?. NENT Luk 20:4 The baptism of John, was it from heaven, or from men? Jokin asia tai henkilö voi siis olla taivaasta tai ihmisistä tai paholaisesta. Se ei tarkoita sitä, että hän olisi ollut olemassa Jumalan tykönä ennen maailman perustamista kuten monet varmuudella uskovat.

    Jeesus sanoi tulleensa ”taivaasta” (εκ του ουρανου) Joh 6:38; For I am come down from heaven, not to do mine own will, but the will of him that sent me. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
    Joh 6:32 Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.
    6:33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”
    6:34 Niin he sanoivat hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää.”
    6:35 Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
    6:36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
    6:37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
    6:38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

    Niin Jeesuksen kuin Johanneksenkin toiminta oli Jumalan etukäteen suunnittelema ja päättämä. Jumalan ennakkoon näkemä suunnitelma ihmiskunnan pelastamiseksi oli kuitenkin paljon tätä laajempi:
    1 Piet 1:1 Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa,
    1:2 ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi.

    Jeesuksen opetuslapset ja seuraajat eivät ole ’maailmasta’. Se ei tarkoita sitä, että he olisivat olleet olemassa taivaassa henkiruumiissa jo ennen maailman perustamista. He olivat Jumalan aivoituksissa ja mielessä, Jumalan edeltä tietämisen mukaan. Sama koskee myös Jeesusta. Jumalan Pyhä Henki saattoi neitsyt Marian raskaaksi ja Jeesus eli täysin synnittömän elämän ja kuoli koko ihmiskunnan vapauttamiseksi synnin kahleista.

    Kun lukee vaikkapa Johanneksen kertomuksen kuinka Isä antaa totisen leivän taivaasta, on muistettava sen olevan edelleen kuvaannollista kertomusta. Jeesus vakuuttaa olevansa se Jumalan leipä, joka tulee taivaasta. Kun hän sanoo ”jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti”. Se ei tarkoita leivän syömistä, vaan hänen sanansa vastaanottamista; kun sen vastaanottaa, se ihminen saa ikuisen elämän. Hän on elävä leipä, joka on tullut taivaasta. Se leipä, jonka hän antaa, on hänen lihansa maailman elämän puolesta. Koska hän puhui kuvaannollisesti, juutalaiset eivät voineet ymmärtää mitä hän tarkoitti. Onko hänen puheessaan kuvaannollista ilmausta sekä hänen tulemistapansa taivaasta että se elämän leipä, jonka hän tuo taivaasta ja antaa ihmisille? Voisihan olla mahdollista, että Jeesuksen tulemista kuvaava osa olisi konkreettista ilmausta ja toinen osa eli elämän leipä olisi symbolista. En halua sulkea pois tätäkään mahdollisuutta, vaikka sellainen tulkinta ei rajoittuisi tähän yhteen Raamatun kohtaan; se merkitsisi lähes kaiken uudelleen arvioimista. Siksi ei ole mahdollista esittää näin laajaa tulkintaa yhden ilmauksen, yhden sanan – ”taivaasta” – perusteella.

    Joh 3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” Jeesuskin on syntynyt ylhäältä, mutta ei samalla tavoin uudestaan ylhäältä niin kuin uskovat ihmiset, jotka heittävät taakseen synnillisen elämänsä ja tulevat Jumalan lapsiksi. Jeesus ei koskaan tehnyt syntiä, hänen ei sen vuoksi tarvinnut syntyä ylhäältä uudelleen. Hän syntyi ylhäältä isästä, mutta ei uudelleen. Jumalan tahto siis oli, että hänen poikansa sovittaisi omalla kuolemallaan ihmisten synnit. 1 Joh 4:10 Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Jeesus ei tämän mukaan voi olla samanarvoinen ja kaikkivaltias Jumala kuin Isä ja Pyhä Henki. Eihän Jumalaa kukaan voisi lähettää. Jumala on kaikkialla läsnäoleva; Jos Isä Jumala lähettää Poikansa, joka myös on (kolminaisuusopin mukaan) tasavertainen Jumala, pois taivaasta, silloinhan hän ei enää olisikaan kaikkialla läsnäoleva. Fil. 2:6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, 2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen.

    Mat 3:17 Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” Jumalan henki tuli sillä hetkellä asumaan poikaansa Jeesukseen niin kuin tuli opetuslapsiin myöhemmin ja muihinkin uskoviin. Jeesushan on pyhästä hengestä Marian kautta syntynyt Jumalan lapsi. Jumalan tunnustamista ei voi pitää varsinaisena Jeesuksen syntymisenä. Jumala oli toki häneen mielistynyt jo aiemminkin.

    Jeesus syntyi neitsyt Mariasta, kyllä. Heb 1:5 kuitenkin sanoo: Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut:Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”; ja taas: ”Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani”? Ps. 2:7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Mikä on se päivä, jolloin Jeesus sitten syntyi? Jeesus syntyi oikeasti vasta sen jälkeen kun Jumala näin totesi Jeesuksen täytettäneen hänelle annetun tehtävän, lunastusuhrin ristin kuolemalla koko ihmiskunnan puolesta.

    Jeesus sanoi tulleensa taivaasta, koska on hän ensimmäinen hengestä syntynyt ihminen. Taivaasta tuleminen tarkoittaa sitä, että Jeesus sai pyhän hengen kasteensa yhteydessä, ei siihen, että hän olisi tullut taivaasta henkenä äitinsä Marian kohtuun. Ihminen voi olla Jeesuksen veli, syntynyt ylhäältä (siis taivaasta): Joh 3:7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. NENT: Joh 3:7 Marvel not that I said to thee, Ye must be born from above. Ylhäältä tarkoittaa taivaasta.

    Joh 8:42 Jeesus sanoi heille: ”Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt (εκ του θεου, KJV: I proceeded forth and came from God) ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.
    ἐξέρχομαι exerchomai G 1831 Strong’s from G1537 and G2064; to issue (literally or figuratively):—come (forth, out), depart (out of), escape, get out, go (abroad, away, forth, out, thence), proceed (forth), spread abroad.

    Joh 16:28 Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö.” NENT: 28 I came out from the Father, and am come into the world: again, I leave the world, and go unto the Father.

    Joh 3:2 Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa. Tähän sisältyvät sanat ”olet tullut Jumalasta ἔρχομαι ἀπό θεός erchomai apo theos, tarkoittavat sitä, että Jumala on antanut tehtäväksi hänelle tämän, joten hän toimii Jumalan edustajana ja kaikin puolin Jumalan valtuuttamana. Jeesus toimi kaikessa Jumalan tahdon mukaisesti ja sanoikin: ”Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani” (Joh 6:57).

    Kun pyhä henki tulee taivaasta ihmiseen, yhtyvät ihmisen ja Jumalan henki toisiinsa, niin että heistä tulee yhtä henkeä. 1 Kor 6:17 sanoo: Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan. 1 Kor 15:47 kutsuu tällaista ihmistä taivaasta tulleeksi: Ensimmäinen ihminen [Adam] oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta. Tällainen toinen ihminen on uudesti (ylhäältä) syntynyt ja Jeesus Kristus kutsuu heitä veljikseen. 2 Kor :18 lupaakin, että ”te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias.

     

    Ikuinen, iankaikkinen (eng. everlasting, evermore, eternal jne)

    Kääntäminen ei ole ollut helppoa ja virheitä on sattunut, satojakin. Esim. KJV:ssa niitä on vuosisatojen kuluessa korjattu tai paranneltu. Toki myös muissakin. Kun vuosisadat kuluivat, tuli latinankielen merkitys yhä tärkeämmäksi. Raamattu tuli kielletyksi tavalliselta kansalta. Se oli vain papiston ja oppineiden (jotka usein olivat teologeja hekin), käytössä.

    Vanhoissa kreikkalaisten kirjoitusten käännöksissä englanniksi ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta ei käytetty sanoja ”everlasting,” ”evermore,” ”for ever and ever” or ”eternal” tai vastaavia. Kun en ole kielitieteilijä, en puutu historiaan sen tarkemmin. Totean vain, että ehkä 1300-luvulta lähtien tapahtui muutos käännöksissä ja ko. luonnehdinnan ikuisuudesta yleistyivät ja tulivat yksinomaisiksi.

    En ole pystynyt tarkistamaan varhaisen keski-ajan Raamattujen käännöksiä, mutta Wyclif 1382 ei vielä kääntänyt ”for ever and ever”, vaan ”into worlds of worlds”, mikä mielestäni viittaa (maailman) aikakausiin. Ne voivat olla pitkiäkin, mutta ei välttämättä ”for ever and ever”. John Wycklif sai valmiiksi käännöksensä vuonna 1382. Reilu sata vuotta tämän jälkeen William Tyndalen k. 1536 Raamatunkäännös , sitten Myles Coverdale (1539 The Great Bible), Thomas Cranmer’s Book of Common Prayer (1539), the Geneva Bible  (1557), Rheims (1582), ja The King James Version (1611 käännösten myötä ”forever and ever” ”everlasting” and ”eternal” yleistyivät ja ovat tänäkin päivänä  valtavirran hyväksymiä tulkintoja.

    Rheims Mark 3:29  “But he that shall blaspheme against the Holy Ghost, shall never have forgiveness, but shall be guilty of an everlasting sin”. KJV: “eternal sin”.

    Jhn 3:16 “For God so loved the world, as to give his only begotten Son: that whosoever believeth in him may not perish, but may have life everlasting”.

    Tyndale Jhn 3:16  “For God so loveth the worlde yt he hath geven his only sonne that none that beleve in him shuld perisshe: but shuld have everlastinge lyfe.

    Tyndale: Rev 2o:10  “and the devyll that desceaved them was cast into a lake of fyre and brymstone where the beest and the falce prophet were and shalbe tormented daye and nyght for ever more”.

    Geneva Bible: Rev 20:10 ”And the devil that deceived them was cast into the lake of fire and brimstone, where the beast and the false prophet [are], and shall be tormented day and night for ever and ever”.

    Myös valtaosa nykyajan käännöksistä käyttää Keski-ajalta peräisin olevia ilmaisuja:

    NASB Rev 20:10 ”And the devil who deceived them was thrown into the lake of fire and brimstone, where the beast and the false prophet are also; and they will be tormented day and night forever and ever (εἰς αἰών αἰών).

    Kuningas Jaakon käännös on selvä latinankieleen pohjautuva käännös samoin kuin järestään kaikki tämän jälkeiset käännökset. KJV:ta on 1600-luvun jälkeen oikaistu lukemattomia kertoja ja ehkä satoja käännöksen kohtia paranneltu. Oma kirjoitukseni käyttää KR 33/38:aa ja NENT:iä (Numeric English New Testament) käännöstä sekä muita free domain käännöksiä. Totuus täsmentyy ajan myötä ja käännösten tarkentuessa.

     

  • Mikä oli Jeesuksen viimeinen käsky opetuslapsille? Tai, mikä se ei ollut? (Mat 28:19)

     

     

    Miksi Jeesus oli lähetetty maailmaan?

    Kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa, hän sanoi, että hänet oli lähetetty ainoastaan Israelin kadonneiden lampaiden saattamiseksi Jumalan tykö. Ajatus, että pelastuksen evankeliumi olisi saatettava myös pakanoiden tietoon, tuli apostoleille vasta Jeesuksen kuoltua ja noustua taivaaseen. Matteuksen väitetään kertovan Raamatun mukaan (28:19), että Jeesus olisi ylösnoustuaan, mutta ennen taivaaseen astumistaan, antanut lähetyskäskyn viedä evankeliumi kaikille kansoille ja kastaa ihmiset; ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

    Aiemmassa kirjoituksessani osoitan, että tämä on väärennös ja myöhemmin tehty lisäys Raamattuun. Tässä artikkelissa osoitan lisäksi, että apostolit eivät olleet muuttaneet mielipidettään pakanoista, vaan pitivät sopimattomana pelkkää seurusteluakin heidän kanssaan. Heille ei tullut tästä syystä johtuen mieleenkään käydä kääntämään heitä kristityiksi ja kastamaan heitä niin kuin Matteuksen väitetään kirjoittaneen.

    Mat 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
    19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

    Toki oli Jeesuksen eläessäkin kääntyneitä. Heitä ei ollut kovin paljon, eikä mitään seurakuntia perustettu Israelin ulkopuolelle. Kääntyneistä haluttiin tehdä juutalaisia ja kiivaasti vaadittiin ympärileikkausta, aikuisillekin mielhille.

    Jeesuksen eläessä hän ja apostolit olivat keskittyneet saarnaamaan Jumalan valtakuntaa ja Jeesusta Kristusta Jumalan Poikana. Lähetystyö tapahtui Israelin heimojen alueilla ja ainoastaan israelilaisille. Kuten tiedämme, vastaanotto oli nuiva.

    Tämä lähetys- ja kastamiskäsky on kaksiosainen. Sitä ennen Jeesus kertoo, että hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Tämän hän kertoi apostoleille, jotka olivat kokoontuneet tapaamaan Jeesusta Galileaan sen jälkeen, kun Jeesus oli ristiinnaulittu, herännyt kuolleista, mutta ei vielä noussut taivaaseen. Apostolit aivan varmasti kuuntelivat tarkasti mitä Jeesus sanoi ja varmasti uskoivat mitä hän sanoi. Ilman pienintäkään epäluulon siementä.

     

    Jos siis Jeesus oikeasti käski opetuslapsia lähtemään maailmalle levittämään sanaa evankeliumista, niin varmasti apostolit tekisivät niin. Samoin, he olisivat valmiit toteuttamaan Jeesuksen käskyn kastaa uudet uskovat Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Mitä tapahtuikaan?

     

    Helluntain tapahtumat

    Apostolien tekojen 2. luku kertoo helluntaipäivästä pian sen jälkeen, kun apostolit olivat tavanneet Jeesuksen Galileassa ja saaneet häneltä neljänkymmenen päivän ajan lisää opetusta Jumalan valtakunnasta (Apt 1. luku). Sitten, helluntaina oli paljon väkeä apostolien lisäksi oli kokoontunut Jerusalemiin.

    Apostolien teot:
    2:1 Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
    2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
    3 Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.

    Ja sitten:

    4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.

    Pietari puhui kuulijoilleen, jotka olivat eri maista, mutta saivat todistuksen kukin omalla kielellään. Pietari sanoi Apt 2:36: 2:36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.”

    Raamattu kuvaa kuinka kuulijat ”saivat piston sydämeensä” ja kysyivät neuvoa Pietarilta, ”mitä meidän pitäisi tehdä”? Pietari neuvoi jae 38: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

    Jae 41 kertoo, että kasteen otti noin kolmetuhatta pakanaa, jotka olivat kotoisin eri maista. Mutta, mutta… Miksi apostolit eivät vieläkään noudattaneet Kristuksen käskyä kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen?

     

    Kristinuskon vieminen pakanakansoille

    Luukas 24:47 sanoo  Jeesuksen käskeneen: ”parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.” Tämä on Luukkaan evankeliumin viimeisessä luvussa, jossa kerrotaan yhdellä sivulla Jeesuksen nouseminen kuolleista ja hänen astumisensa taivaaseen. Luukas ei itse ollut tapahtumien todistaja, vaan hän oli kerännyt tietoa eri lähteistä. Siksi en pidä hänen kertomustaan yhtä luotettavana kuin muita evankeliumeja.

    Eräs huomionarvoinen piirre Luukkaan kertomuksessa on. Siitä ilmenee, että apostolit eivät todellakaan käyneet välittömästi noudattamaan Jeesuksen toimeksiantoa – jos sellainen oikeasti oli tapahtunut. Kesti pitkän aikaa, kenties useita vuosia, ennen kuin Pietari sai taivaasta ilmestyksen, joka johti lähetystyön käynnistämiseen.

    Apostolit ja Jerusalemin seurakunnan jäsenet jatkoivat juutalaisten tapojen noudattamista vielä sen jälkeen, kun herra Jeesus oli noussut taivaaseen. Pietarikin noudatti tarkasti lain käskyjä ruoasta, pesuista ja rituaalisesta puhtaudesta. Paavali moitti Pietaria ulkokultaisuudesta, koska Pietari kieltäytyi syömästä pakanoiden kanssa. Paavali näytti, ehkä ainoana apostoleista, ymmärtäneen Jeesuksen tarkoituksen. Gal 2: 16 ”mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.”

    Lähetyskäskyn ja sen mukana kastekäskyn sai Pietari taivaallisessa näyssä vasta sen jälkeen kun Jeesus oli noussut taivaaseen. Juutalaiset ja apostolit heidän myötään olivat edelleen sitä mieltä, että pakanat olivat ”vierasheimolaisina” saastaisia. Pietarikin oli vielä sitä mieltä, että ”on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen tykönsä.” Pietari kuitenkin muutti mielensä todeten, ”mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi” (Apt 10:28). Huomaa, että Pietari edelleenkään ei huomioinut väitettyä käskyä kastaa kolmiyhteisen Jumalan nimeen, vaan kastoi pakanat edelleen vain Jeesuksen Kristuksen nimeen (Apt jae 10:48)

    Pietari sai seuraavassa kuvatun näyn kolme kertaa peräkkäin.

    Apt 10:11 ”Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian, ikäänkuin suuren liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan.
    12 Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja taivaan lintuja.
    13 Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle: ”Nouse, Pietari, teurasta ja syö.”
    14 Mutta Pietari sanoi: ”En suinkaan, Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista.”
    15 Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: ”Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi.”
    16 Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin kohta ylös taivaaseen.”

    Kysymys ei ollut syömiseen liittyvistä ohjeista. Pietari osasikin tulkita näyn merkityksen. Vasta tämän näyn saatuaan Pietari ensimmäisenä apostoleista ymmärsi Jumalan tarkoituksen, että hänen sanansa on vietävä myös pakanakansoille.

    Tämä näky toistettiin Pietarille kolme kertaa. Pietari viimein ymmärsi, näyssä kuvatut matelijat ym. kuvasivat pakanakansoja. Pietari ymmärsi, että Jumala ei katso mistä kansasta ihminen tulee, vaan että ”jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen” (j.10:34)

    Pietari puhui Korneliukselle, roomalaiselle sadanpäämiehelle:

    Apt 10:34 ”Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: ”Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön,
    35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.
    36 Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra,
    37 sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte;
    38 te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
    39 Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.
    40 Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä,
    41 ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut.
    42 Ja hän [Kristus] käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.
    43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.
    44 Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
    45 Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
    46 sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
    47 ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?”
    48 Ja hän [Pietari] käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä. – Jälleen kaste suoritettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen.”

    Seuraava episodi kuvaa Apostolien tekojen myöhemmissä luvuissa alkuun päässyttä  lähetystyötä Välimeren reunavaltioissa.

    Apostolien teot:
    19:1 ”Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.
    2 Ja hän sanoi heille: ”Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: ”Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan.”
    3 Ja hän sanoi: ”Millä kasteella te sitten olette kastetut?” He vastasivat: ”Johanneksen kasteella.”
    4 Niin Paavali sanoi: ”Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen.”
    5 Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
    6 Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.”

    Myös Paavali kastoi Herran Jeesuksen nimeen ja osoituksena siitä, että kaste oli asianmukainen, kastetut saivat Pyhän hengen (19:6) aivan kuten Helluntaipäivänäkin.

    Nämä seikat osoittavat Mat 28:19 kastekäskyn Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen olevan myöhäisempi lisäys. Sen motiivikin on selvä: kolmiyhteisen Jumalan opin juurruttaminen kristittyihin. On huomattava, että lisäys ei tapahtunut apostolien eläessä, vaan joskus sata tai kaksisataa vuotta myöhemmin. En ole tutkinut kirkkohistoriaa tältä osin tarkemmin. Hyvin on tämä lisäys kuitenkin tehnyt tehtävänsä, valitettavasti.

    Apostolien ahkera kristinuskon saarnaaminen alkoi tuottaa tulosta. Kristityillä oli aluksi vaikeuksia vainojen vuoksi. Vähitellen koko maailma tunsi Kristuksen; ”maailma” tarkoitti koko silloista maailmaa eli Välimeren rantavaltioita. Kesti kauan ymmärtää, että maailma olikin paljon suurempi eli lähetystyö oli vasta alussa. Kristikunnasta tuli yhä enemmän ja enemmän katolinen, vaikkakin opillisia erimielisyyksiä alkoi ilmetä.

    Apostolit ja heidän jälkeensä seurakunnat odottivat Kristuksen palaavan. Olihan hän luvannut palata ’pian’. Kuvasihan Kristus ennen taivaaseen nousemistaan apostolien asemaa Israelissa; Mat 10:23 ”Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennen kuin Ihmisen Poika tulee.”

     

    Lähetyskäskyn noudattaminen

    Jeesus itse sanoi, että hänet oli lähetetty maan päälle, ei suinkaan viemään kristinuskon sanaa kaikille kansoille, vaan ainoastaan saattamaan Israelin kadonneet lampaat takaisin Jumalan yhteyteen: Mat 15:24 Hän [Jeesus] vastasi ja sanoi: ”Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin  huoneen kadonneitten lammasten tykö.

    Suunnitelma on todellakin ollut, että Jeesuksen työ kohdistuisi pelkästään juutalaisiin heimoihin Israelin alueella. Tämän osoittaa sekin, että Jeesus lupasi palata pian. Hän sanoi, etteivät apostolit Jeesuksen poissaollessa ehtisi edes käymään kaikissa Israelin kaupungeissa ennen hänen paluutaan (ks. Mat 10:23).

    Lainaan Matteuksesta muutaman jakeen, jotka tarkemmin selvittävät Jeesuksen ja Apostolien suhtautumista Israelissa asuviin muihin (pakana)kansoihin.

    15:22 Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta  ja huusi sanoen: ”Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni.”
    23 Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: ”Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme.”
    24 Hän vastasi ja sanoi: ”Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.”
    25 Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: ”Herra, auta minua.”
    26 Mutta hän [Jeesus] vastasi ja sanoi: ”Ei ole soveliasta ottaa [Israelin] lasten leipää ja heittää [koiran] penikoille.”
    27 Mutta vaimo sanoi: ”Niin, Herra; mutta syöväthän [koiran] penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat.”
    28 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot.” Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

    Jeesus vertaa näitä pakanoita koiranpenikoiksi ja torjuu aluksi naisen avunpyynnön sanomalla, ettei häntä ole lähetetty muiden kuin Israelin kadonneiden lampaiden vuoksi. Kysynkin: Jos juutalaiset olisivat ottaneet Kristuksen vastaan vapahtajanaan, olisiko evankeliumia ikinä viety muille kansoille? Olisimmeko nyt oikeasti kaikki Jumalan lapsia?

    Myös apostolit ja juutalaiset ylipäätään voimakkaasti vastustivat kaikkea tekemistä pakanakansojen kanssa. Pelkkä seurustelu, kuten kutsuminen pakanoita kotiinsa tai vierailemista heidän kotonaan, oli täysin poissuljettu ajatus. Jeesus itse ja apostolit saarnasivat näin juutalaisille Israelissa. Edes lähellä asuville samarialaisille ei haluttu levittää Jumalan sanaa Jeesuksen ristinkuolemasta. Pietaria moitittiin Jerusalemin seurakunnassa ja hänelle sanottiin: ”Sinä olet käynyt ympärileikkaamattomien miesten luona ja syönyt heidän kanssansa” (Apt 11:3). Pietari kertoi mitä hän oli todistanut tapahtuneen Kesareassa: ”Apt 11:15 Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa meidänkin päällemme.” Tämä rauhoitti kuulijat.

    Käskyä Jumalan sanan viemisestä kaikille kansoille ei annettu apostoleille tapaamisessa Jeesuksen kanssa Galileassa, vaan sen vasta sen jälkeen, kun Jeesus oli noussut taivaaseen, ja Pietari oli saanut kolmeen kertaan näyn taivaasta. Pietarin näky on rekisteröity Apt lukuun 10, ks. edellä.

    Helluntaina, jolloin kolmisen tuhatta eri maista kotoisin olevaa ihmistä oli kokoontunut Jerusalemiin, Pyhä henki vuodatettiin kaikkien päälle. On ilmeistä, että tämäkään ei riittänyt apostoleille, että he olisivat ymmärtäneet uskon ja pelastuksen olevan mahdollisia kaikille kansoille.

    Aluksi Jerusalemin seurakunta ei uskonut, että Jumalan sanaa pitäisi viedä saastaisille pakanoille. Pietari kuitenkin onnistui vakuuttamaan seurakunnan vanhimmat ja Paavalille, jonka Jeesus oli väkisin käännyttänyt, annettiin tehtäväksi aloittaa lähetystyö pakanoille.

    Kun Pietari vielä jatkoi puhettaan Korneliuksen väelle, tuli Pyhä henki kaikkien kuulijoiden päälle. Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskovat hämmästyivät, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin. Silloin Pietari sanoi: ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?”

    10:48 ”Ja hän [Pietari] käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen.

    Edelleen siis kastettiin kansojen ihmisiä Jeesuksen Kristuksen nimeen, ei kolmiyhteisen Jumalan nimeen niin kuin Raamattuun tehty Mat 28:19 lisäys käskee. Kuinka on mahdollista, että Pyhä henki vuodatettiin kastettujen päälle, vaikka heitä ei ollut kastettu oikein eli Kristuksen (väitettyjen) ohjeiden mukaisesti? Tulkintani on, että Pyhän hengen vuodattaminen todistaa kasteen suorittamisen Jeesuksen Kristuksen nimessä olleen oikea tapa.

    Kun väitän, että koko jae on myöhempi lisäys, niin miksi se olisi tehty? Siksi, että Raamatussa ei ole mitään käskyä kastaa kolmiyhteisen Jumalan nimeen eikä ylipäätään mitään todistusta kolmiyhteisestä Jumalasta.

    Jumalan valtakunnan saarnaaminen ja Kristuksesta todistaminen eteni Raamatun kertoman mukaan. Alkoi lähetystyö Välimeren reunavaltioissa oleviin kaupunkeihin, joihin syntyi kristillisiä seurakuntia.

     

    Jeesuksen ja apostolien julistama evankeliumi

    Galatalaiskirje:
    1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
    1:9 Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.

    Galatalaiskirje toteaa erityisen painokkaasti, että Kristuksen ja apostolien julistama evankeliumi on ainoa oikea ja muuttumaton.  Jeesus saarnasi Jumalan valtakunnasta ja samalla paransi ”kaikkinaisia tauteja ja raihnaisuutta.” Apostolien saarnojen sisältöön kuului Jumalan valtakunnan lisäksi evankeliumi Kristuksesta Jeesuksesta. Kuulijoille tarjottiin mahdollisuutta ottaa kaste.

    Apt 42 Ja hän [Kristus] käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.
    43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.”

    Jos siis pakanatkin uskovat Jeesukseen, he saavat syntinsä anteeksi. Joka saa syntinsä anteeksi, pelastuu viimeisellä tuomiolla. Anteeksianto on luvassa kaikille, jotka uskovat. Ongelma on siinä, että kaikki eivät usko. Suurella osalla ei edes ole ollut mahdollisuutta uskoa, kun ”he eivät ole kuulleetkaan tästä Jeesuksesta.”

    Matteuksen evankeliumi:
    9:35 Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

    Apostolien teot:
    5:42 Eivätkä he lakanneet, vaan [apostolit] opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.
    8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

    Jakeesta 8:16 käy ilmi, että Pyhä henki ”ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.”

    Paavali puhuu Efesolaiskirjeessä Kristuksen salaisuudesta. Mitä hän mahtaa tarkoittaa tällä salaisuudella? Se selviää jakeesta 6.

    3:3 että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut;
    4 josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen,
    5 jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niinkuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille:

    3:6 että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta,
    7 jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan armon lahjan kautta, joka minulle on annettu hänen voimansa vaikutuksesta.
    8 Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta

    Jakeen 6 lupaus oli varmastikin aikoinaan mullistava ajatus. Että pakanoillekin tarjotaan samaa kuin juutalaisille; osallisuus lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta.  Ymmärrän tämän tarkoittavan sitä, että uskon kautta Kristukseen pakanoilla on yhtäläinen mahdollisuus pelastua. Mahdollisuus on sama kuin juutalaisilla Kristuksen uskovilla, ei parempi ei huonompi. Pelastua voi uskon kautta.

    Olen etsinyt Uudesta Testamentista kohtaa, jossa kerrottaisiin kasteen tapahtuneen Mat 28:19 mukaisesti Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimen. Ei ole yhtään ainoata. Sitä enemmän on ihmisiä kastettu Herran Jeesuksen (Kristuksen) nimeen. On kaksi vaihtoehtoa: apostolit kapinoivat Kristusta vastaan, eivätkä sen vuoksi suostuneet noudattamaan saamaansa kastekäskyä. Toinen mahdollisuus on, että tällaista kastekäskyä ei koskaan annettu, vaan se on myöhäisempi lisäys, jonka tekijöiltä on jäänyt huomaamatta monet Raamatun kohdat, joissa kaste suoritetaan pelkästään Herran Jeesuksen (Kristuksen)  nimeen.

    Johtopäätöksiä:

    Kastekäsky: Matteuksen kirjoittamaksi väitetyn jakeen kastekäskyn sanamuotoa ei tavata missään muualla Raamatussa. Kastaminen ”Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen” esiintyy koko Uudessa Testamentissa vain yhden ainoan kerran eli tässä Mat 28:19 jakeessa. Kuitenkin kastaminen oli tärkeä käytäntö, kun seurakuntiin hankittiin uusia jäseniä. Miksi siis ei noudatettu kastettaessa Kristuksen viimeistä määräystä? Joko apostolit olivat uppiniskaisia tai sitten Jeesus ei lainkaan antanut heille tällaista käskyä, vaan apostolit harkitsivat muun ohjeen puutteessa parhaaksi kastaa Herran Jeesuksen (Kristuksen) nimeen. Kumpikohan vaihtoehto on oikea?

    Yhdyn siihen käsitykseen, että tämä Matteuksen nimiin lisätty jae, on lisätty myöhemmin jotta Raamattuun saataisiin kolmiyhteisen Jumalan oppia puolustavia Raamatunjakeita. Yrittäkääpä löytää Raamatusta edes yksi toinen jae, jossa esiintyy sanat ”Isän ja Pojan ja Pyhän hengen.”

    Lähetyskäsky: Kyseisessä jakeessa on toinenkin käsky. ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Näinköhän Kristus on antanut tätäkään käskyä? Perustelen epäluuloani seuraavasti. Apostolit ja heidän seurakuntalaisensa, puhumattakaan vanhaan Lakiliittoon turvautuvista juutalaisista, vierastivat kaikkea yhteydenpitoa pakanoihin, koska nämä olivat paitsi epäjumalien palvelijoita, myös muutenkin saastaisia. Siis, ei mitään seurustelua pakanoiden kanssa! Jos Jeesus olisi antanut käskyn viedä Jumalan evankeliumi pakanoille, eivätkö apostolit olisikin muuttaneet suhtautumistaan?

    Tarvittiin Jumalan taivaasta Pietarille lähettämä näky – kolmeen kertaan – ennen kuin Pietari uskoi. Eihän tällaista näkyä olisi tarvittu, jos Jeesus olisi selittänyt Jumalan tahdon, että kaikki ovat samanarvoisia Jumalan edessä. Näin ei Jeesus tehnyt, koska hän oli Lakiliiton noudattaja koko elämänsä ajan. Vasta juuri ennen ristinkuolemaansa hän julisti Uuden liiton. Jumala antoi Pietarille näyn, joka mahdollisti ajattelutavan muutoksen ja sen seurauksena evankeliumin viemisen pakanoille.

    Sananlaskuissa sanotaan: 30:5 ”Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.  6 Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.”

    Kolminaisuus: Saitko tästä artikkelista sen käsityksen, että en lainkaan usko kolminaisuuteen? Siis että jumaluus ei ole kolmiyhteinen? Totta kai minä uskon, että jumaluus (godhead) on kolminainen tai kolmiyhteinen.  Sehän tarkoittaa sitä Raamatun mukaan, että Isä Jumala on ainoa Jumala. Hän on tehnyt poikansa Herraksi ja Kristukseksi ja antanut hänelle ikuisen elämän. Isä ja Poika lähettävät Pyhän hengen suorittamaan tälle annettuja tehtäviä. Isä on yksin Jumala, Poika on Herra, jolle Isä on antanut kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä. Se on monelle uutta tietoa, että Poika on taivaassakin ihminen. Taivaassa kaikki nämä kolminaisuuden persoonat ovat henkiä, niinkuin enkelitkin.

  • Käännöksen ongelmia

    Ensimmäinen englanninkielinen Uusi Testamentti

    1526 William Tyndale sai valmiiksi ensimmäisen englanninkielisen Uuden Testamentin käännöksensä mikä aiheutti kaaoksen uskonnollisessa elämässä. Siinen asti Raamattu oli latinaksi ja vain papiston käytössä. Reformaatio kuohutti Eurooppaa 1500-luvulla. Kansankielisiä Raamattuja alettiin toimittaa. Mitä hyötyä siitä oli kun 80 % väestöstä oli lukutaidottomia? Ihmiset kokoontuivat yhteen, yhteisesti luettiin Raamattua kansankielellä – ei enää latinaksi, jota kukaan tavallisesta kansasta ei ymmärtänyt, vaikka monet ajattelivat, että se oli Jumalan kieli ja latinaksi luetut rukoukset Jumala paremmin kuuli. Tyndale joutui maksamaan rohkeutensa elämällään, hänet poltettiin roviolla. Luther ja muut reformistit ajoivat eroa paavinvallasta; Luther ei kuitenkaan halunnut, että kuka hyvänsä olisi päässyt selittämään Raamatun Sanaa. Varsinkaan jos heillä ei ollut siihen viranomaisten antamaa valtuutusta.

    1604 antoi Kuningas Jaakko tehtäväksi aloittaa uuden Raamatunkäännöksen. Seitsemän vuoden työn jälkeen käännös oli valmis. Oli kulunut 85 vuotta ensimmäisestä Tyndalen kirjoittamasta englanninkielisestä Uudesta Testamentista. Valmistunut käännös tunnetaan nimellä King James Version. 400 vuoden aikana siitä on tullut standardi maailman protestanttiselle väestölle.

    Tässä kirjoituksessa tutkin eräitä Raamatunkohtia, jotka on käännetty väärin. Kun mietin miksi kyseiset kohdat on käännetty näin, voi selityksenä olla, että

    –      Ne on todella ymmärretty väärin, tai

    –      Ne on ymmäretty oikein, mutta se olisi ollut vastoin hyväksyttyä oppia, joten ne käännettiin vastaaman opillista sisältöä

    Käännöksissä on selvää tarkoitushakuisuutta; Jeesus halutaan nähdä Jumalana, joka on ollut Isä Jumalan luona taivaassa ja luonut maailman Isän toimeksiannosta. Nämä kaksi Jeesuksen ominaisuutta linkittyvät toisiinsa; Jeesus ei voi olla Jumala ilman, että hän on ollut pre-eksistenttinä taivaassa. Ja vastaavasti toisinpäin. Jeesus ei voi olla pre-eksistenttisenä taivaassa olematta Jumala. Taivaassa kun ei tiedetä olleen ihmistä ennen kuin Jumala otti Jeesuksen luokseen ja korotti hänet kaikkien taivaassa ja maassa olevien luotujen yläpuolelle.

    Lukemattomia, ainakin satoja väärin käännettyjä jakeita on korjattu moniin käännöksiin. Ongelma on, että vuosisatoja kestänyt virheellisen opin iskostaminen on ollut tuloksellista; oikaistuista virheitä huolimatta itse opillinen sanoma ei ole tullut oikaistuksi. Ehkä olet valmis myöntämään, että näissä ja ehkä muissakin kohdin Raamattua käännös on vielä väärin. Luuletko, että ihmiset sen tiedostettuaan hylkäävät väärään käännökseen perustuvan opin, vaikkapa Jeesuksen pre-eksistenssistä tai jumaluudesta?

    Voin kertoa, että näin ei juurikaan tapahdu. Erilaisissa Raamattupiireissä tuodaan kyllä esiin virheelliset käännökset ja niihin korjaukset. Kuuroille korville! Ihmisten opittuja asenteita ja omaksuttuja käsityksiä ei muuteta oikealla tiedolla. Totuuden sanojalle vastataan: ”Kuka sinä luulet olevasi, oletko edes suorittanut mitään teologista tutkintoa?” ”Voihan sanomassasi olla jotain perääkin, mutta näin olen uskonut koko ikäni”. ”Mihin uskontokuntaan oikein kuulutkaan?” Jne…

    Jeesus:  Iankaikkinen isä (Jes 9:5-6)

    Sana ”isä” on siten arvonimi, jota on käytetty myös ihmisistä kuten Abrahamista ja Jaakobista, eikä vain Jumalasta, kun nämä ihmiset edustavat Jumalaa hallitessaan kansaa tai sukua sen päämiehenä tai kuninkaana kuten Daavid. Joh 4:12: ”Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob…8:39: He vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Aabraham on meidän isämme

    Isä Jumala on Iankaikkinen Isä ja Jeesus on iankaikkisuuden isä ei iankaikkinen isä. Kun Isä Jumala loi fyysisen maailman, Jeesus Jumalan poika lunasti ihmiset synnin orjuudesta ja luo uuden maailman ja on sen luomistyön Isä. Uusi maailma avautuu meille viimeisen tuomion jälkeen kun synti ja kuolema on poistettu ja Jumala on kaikki kaikessa.

    Jesaja 9:6 pitäisi oikeastaan kääntää tähän tapaan: ”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu ja hallitus on hänen harteillaan. Ja hänen nimekseen sanotaan neuvonantajan ihme ja väkevän Jumalan ja Iankaikkisen Isän tuomari, rauhan ruhtinas.”

    ”For unto us a child is born, unto us a son is given; and the government will be upon his shoulders. And his name will be called the Wonder of the Counselor, the Judge of the Mighty Everlasting Father, the Prince of peace.”

     

    Jeesus: Väkevä Jumala

    ”el” -sanan Strong’s H410 merkityksiä:

    1. god, god-like one, mighty one

    mighty men, men of rank, mighty heroes

    1. angels
    2. god, false god, (demons, imaginations)
    3. God, the one true God, Jehovah
    4. mighty things in nature

    III. strength, power

     

    Dr. I.Epstein on antanut sanalla ”el” tässä kohdin merkityksen ”tuomari” (judge, in this particular place); The Soncino Talmud 94 a

    ”gibbowr” merkitys on strong’s H1368, mahtava (mighty)

    El gibbowr tulisi siis kääntää ”mahtava tuomari” (judge of the mighty) ja koko ajatus: ”mahtavan ja ikuisen Jumalan tuomari”. Raamatusta voimmekin lukea, että Jeesus tullessaan toisen kerran tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. 2 Tim 4:1 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta.

    Vanha ja vieläkin yleisesti hyväksytty virheellinen käännös antaa ymmärtää, että Jeesus Jumalana on ollut olemassa Isä Jumalan kanssa taivaassa jo aikojen alusta. Jesajan jakeesta käy ilmi, että siinä puhuttu lapsi ja poika ei vielä Jesajan aikana ollut syntynyt, vaikkakin käytetty aikamuoto sanoo ’syntynyt’ ja ’annettu’, mutta englanninkielinen käännös puhuu futuurissa ’will be’), ja toiseksi, että Jeesus ei ollut siinä puhuttu Väkevä Jumala Isä. (”The Mighty God, the Father”)

     

    Jesus: Came into existence (Gal 4:4)

    Jeesuksella oli alkunsa ja apostoli Paavali kertoo mikä se oli: (and the apostle Paul tells us what that beginning was) :

    KJV: But when the fullness of the time was come, God sent forth his Son, made of a woman, made under the law.

    Miksi KJV kääntää sanan G1096 ginomai sanaksi ”made”. Sekä Strong’s että Thayer’s Greek Lexicon pitävät parempana ilmaisua to come into existence  tai to come into being. En oikein ymmärrä mitä tarkoitusta palvelee ’made of a woman’ kun ’came into existance’ kuvaa paremmin ilmaantumista maailmaan.

    Gal 4:4 Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, 4:5 lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.

    Galatians 4:4 englanninkieliseksi käännökseksi on ehdotettu: But when the appointed time had fully come, Jehovah sent forth His son, coming into existence from a woman, coming into existence under the subjection of the Law. Vaihtoehtoisesti: But when the fullness of the time came, God sent forth His Son, having come into being out of a woman, having come under Law,

    Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan (Joh 17:5).

    Johannes 17:5 näin käännettynä antaa ymmärtää, että Jeesus oli Jumalan luona taivaassa ennen kuin maailma olikaan. Hänellä olisi ollut taivaassa kirkkaus, mutta maan päällä se puuttui häneltä. – On aiheellista selventää käännöstä ja jakeen sanomaa.

    Jeesus tiesi, että hän tulisi saamaan itselleen sen kunnian, josta Pietari kertoo  1 Pie 1:11…todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta. – Pietari vahvistaa, että kunnia ja kirkkaus tulevat Kristukselle kärsimysten jälkeen.

    1 Peter 1:11: Examining closely to what things, or what manner of season, which the spirit that was in them made clear to them, when it testified beforehand to the sufferings of Messiah, and the glory that would follow.

    ASB: 1 Pet 1:11 seeking to know what person or time the Spirit of Christ within them was indicating as He predicted the sufferings of Christ and the glories [fn]to follow. KR 38 1 Piet 1:11 ”ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta”. – …”niiden jälkeen tulevasta kunniasta” on merkittävä ilmaus. Mitä kunniaa Jumala voisi saada – jos uskomme, että Jeesus oli Jumala ennen maan päälle tuloaan? Kunnian saaminen voi olla mahdollista vain sellaiselle, jolla ei ennestään ole kunniaa.

    1 Peter 5:1: The elders who are among you I exhort, who am also an elder, and a witness of the sufferings of the Messiah, and also a partaker of the glory that will be revealed:

    5:1 Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä:

    (NASB: seeking to know what person or time the Spirit of Christ within them was indicating as He predicted the sufferings of Christ and the glories to follow.) Psa 110:1 Daavidin virsi. Herra sanoi minun herralleni: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.” – Tämän lauseen olemme kuulleet lukemattomia kertoja, mutta olemmeko ajatelleet mitä se merkitsee? Isä Jumala sanoo  Psalmin 110 mukaan ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.”  Mat 22:44 ja Mar 12:36 sanovat samaa, paitsi astinlaudan tilalla on käytetetty sanontaa ’jalkojesi alle’, mutta se ei ole oleellista. Kiinnitän huomioni sanaan kunnes (until). ’Kunnes’ merkitsee, että siihenastinen toiminta tms. päättyy. Kristus istuu valtaistuimella Jumalan oikealla puolella ja hänen vihollisensa ovat Kristuksen ’jalkojen alla’ kunnes.. eli kun jotakin tapahtuu.

    Palataan vielä Joh 17:5:n tulkintaan: And now, O Father, glorify thou me with thine own self with the glory which I had with thee before the world was. Strong’s G2192 antaa merkityksen to have, i.e. to hold. Thayer’s Greek-English Lexicon of the New Testament shows this word to mean: to have in store! Joh 17:5 voitaisiinkin kääntää: … kirkkaudella, joka minulle oli sinun tykönäsi varattuna, ennen maailmaa

    Ehdotus englanninkieliseksi käännökseksi: And now, O Father, You glorify me beside Your own self, with the glory which I AM TO HAVE with You BEFORE the world to come.

    Ennen maailmaa tarkoittaa ennen uutta tulevaa maailmaa, joka alkaa viimeisen tuomion jälkeen kun Jumala on kaikki kaikessa. Kristus saisi palkinnokseen kunnian ja kirkkauden noustessaan Jumalan oikealla puolella olevalle valtaistuimelle odottamaan hetkeä, jolloin hän tulee takaisin ja ottaa Jumalan valtakunnan kuninkuuden. Jumalan valtakunnasta on erillinen artikkeli.

    Kristus istuu Jumalan valtaistuimella, Jumalan oikealla puolella, mutta hän jättää taivaan valtakunnan ja tulee taivaallisine joukkoineen maan päälle. Jeesus ja hänen pyhänsä hallitsevat tuhannen vuoden ajan uutta rauhan valtakuntaa tai tuhatvuotista valtakuntaa rautaisella valtikalla. Psa 2:9 Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät.”

    Ilm. 2:27 ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään – niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain -12:5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.
    19:15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.

    Taivaassa syttyy sota, Kristus joukkoineen taistelee Saatanan joukkoja vastaan ja voittaa. Mitä sitten tapahtuu? Viholliset on voitettu (lopullisestiko?) ja heidät on pantu (astinlaudaksi) Kristuksen jalkojen alle. Siirtyykö Kristus taivaasta maan päälle hallitsemaan kaikkia kansoja rautaisella valtikalla?

    Psa 110:1: Yehovah said to my ruler and king: sit at my right hand, until I make your enemies your footstool.

    Kristus tiesi, että Jumala korottaa hänet istumaan valtaistuimella taivaassa Jumalan oikealla puolella sen jälkeen kun hän on suorittanut Jumalan hänelle antaman tehtävän ja jonka jälkeen Jumala on herättänyt hänet kuolleista ottaen hänet luokseen taivaaseen ensimmäisenä ylösnousseista.

    On tärkeää huomata, että tämä kunnia oli tuleva Kristukselle vasta ylösnousemuksen jälkeen.  Kristuksen korottaminen tapahtui – niin kuin olen toisaalla kirjoittanut – vasta hänen ylösnousemuksensa jälkeen. Jos hän olisi ollut aikaisemmin taivaassa Jumalana ja osana kolmiyhteistä Jumalaa, ei Kristusta olisi tarvinnut korottaa korkeampaan asemaan.

     1 Korittolaiskirje puhuu olennaisista tapahtumista, jotka ajoittuvat lähitulevaisuuteen: Paavali vahvistaa sen minkä tiedämme, mutta mitä monet eivät pidä totena; kuolleitten ylösnousemus tulee tapahtumaan ihmisen kautta. Tämä ihminen on Jeesus Kristus. Kuolleitten ylösnousemus tapahtuu ihmisen kautta, ei Jumalan toimesta. Jumala nosti ihmisen, Jeesuksen, kuolleista, mutta ihminen Jeesus nostaa kaikki ihmiset kuolleista ja tuomitsee heidät viimeisessä tuomiossa.

    1 Kor 15:20 Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
    15:21 Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
    15:22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
    15:23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
    15:24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
    15:25 Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.”
    15:26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
    15:27 Sillä: ”kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle.” Mutta kun hän sanoo: ”kaikki on alistettu”, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.
    15:28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

    Edellä käsittelinkin Kristuksen hallitsemista ja sen kestämistä siihen asti kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle. Vielä on yksi iso vihollinen kukistamatta: kuolema. Kuolema kukistetaan viimeisenä viimeisen tuomion yhteydessä. Elämän kirjasta katsotaan kuka saa ikuisen elämän ja kuka tuomion.

    Sitten kun Kristus on kukistanut kaiken vastarinnan, hän luovuttaa valtakunnan takaisin Jehovalle, meidän Isällemme, Ja se tapahtuu vasta viimeisen tuomion yhteydessä tuhatvuotisen valtakunnan lopussa. Ehkä voidaan pitää yllättävänä, että vihollisten nujertamiseen voisi kulua 1000 vuotta!! Raamattu todistaa, että lopuksi Kristuskin alistetaan Jumalan vallan alle, jotta Jehova olisi kaikkien yläpuolella. Jeesuksen Kristuksen roolina tulee olemaan Ylimmäinen pappi, ei toiminen Jumalana Isän ja Pyhän hengen kanssa.

     

    Näöltään niinkuin Jumalan poika (Daniel 3:25)

     KJV Dan 3:25 He answered and said, Lo, I see four men loose, walking in the midst of the fire, and they have no hurt; and the form of the fourth is like the Son of God.

    3:25 Hän vastasi ja sanoi: ”Katso, minä näen neljä miestä kävelevän vapaina tulessa, eivätkä he ole vahingoittuneet, ja neljäs on näöltänsä niinkuin jumalan poika.

    Aika harva Raamatun käännös enää tänä päivänä kääntää tämän jakeen kuten KJV on tehnyt neljän sadan vuoden ajan. Tämäkin on osa sitä vyörytystä, jonka tarkoituksena oli todistaa Raamatun avulla Jeesuksen olevan paitsi Jumalan Poika myös pre-eksistentti Jumala taivaassa.

    Suomenkielinen KR 38 sentään kirjoittaa ”jumalan poika”. NASB on valinnut sanoiksi ”a son of the gods”. NASB:n käännös sanoista ’bar elahh’ (Aramaic) voisi olla osuvakin, jos ei ottaisi huomioon, että koska kolme jaetta myöhemmin itse kuningas Nebuchadnezzar lausuu: “Blessed be the God of Shadrach, Meshach and Abed-nego, who has sent His angel… KR 38 ”Kiitetty olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumala, joka lähetti enkelinsä…

    Virhe on viimeinkin korjattu monissa muissa käännöksissä.  Ihmetyttää vain kääntäjien työ KJV:ssa; eivätkö he huomanneet, että kolme jaetta myöhemmin olisi ollut heille selvennys eikä olisi tarvinnut tehdä pahaa käännösvirhettä (mistranslation), joka on saattanut lukijat väärille jäljille. On vaikea uskoa, etteivätkö KJV:n kääntäjät olisi huomanneet kolme jaetta myöhemmin olevaa ”enkeliä” מַלְאַךְ malak, jonka he ovat muissa kohdin osanneet kääntää oikein.

    Aivan vastaavanlainen väärinymmärrys tapahtuu luettaessa Joh 20:28 ” Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!” Kolme jaetta myöhemmin paljastuu Johanneksen tarkoitus.

    Dan 3:28 Silloin Nebukadnessar lausui ja sanoi: ”Kiitetty olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumala, joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka häneen turvasivat eivätkä totelleet kuninkaan käskyä, vaan antoivat ruumiinsa alttiiksi, ennemmin kuin palvelivat ja kumartaen rukoilivat muuta jumalaa kuin omaa Jumalaansa.

     

    …mikä on hänen poikansa nimi? (Sananlaskut 30:4)

     KJV Pro 30:4 Who hath ascended up into heaven, or descended? who hath gathered the wind in his fists? who hath bound the waters in a garment? who hath established all the ends of the earth? what is his name, and what is his son’s name, if thou canst tell?

    30:4 Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?

    Tästä jakeesta voi helposti saada käsityksen, että siinä puhutaan Jumalan pojasta, joka kulkee edestakaisin taivaan ja maan välillä. ’Jumalan pojat’ ovat Raamatun kielenkäytön mukaan enkeleitä.

    Heb 1:13 But to which of the angels has He ever said: Sit at My right hand, until I make your enemies your footstool?

    Heb 2:5 For it is not to the angels that He has subjected the world to come, about which we are speaking.

    Heb 2:16 For truly, He does not take hold of angels, but He takes hold of the seed of Abraham.

    There are absolutely NO direct statements to the effect that any beings existed beside YEHOVAH God before He created the angels. But, there are MANY direct scriptures which say emphatically that Jehovah God was alone at creation, and that there was none beside him!

    Isaiah 43:11 (King James Version) — I, even I, am the LORD; and beside me there is no saviour.

    Isaiah 44:6, 8 (King James Version) — Thus saith the King of Israyl, and his redeemer [YEHOVAH] of hosts; I am the first, and I am the last; and beside ME there is NO GOD. Fear ye not, neither be afraid: have not I told thee from that time, and have declared it? ye are even my witnesses. Is there a GOD beside ME? yea, there is NO GOD; I know not any.

     Jes 4:6 Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.
    44:7 Kuka on minun kaltaiseni? Hän julistakoon ja ilmoittakoon ja osoittakoon sen minulle, siitä alkaen kuin minä perustin ikiaikojen kansan. He ilmoittakoot tulevaiset, ja mitä tapahtuva on.
    44:8 Älkää vavisko älkääkä peljätkö. Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani: Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.

    KJV: Isaiah 45:5  I am [YEHOVAH], and there is NONE ELSE, there is NO GOD beside ME: I girded thee, though thou has not known ME.

    45:5 Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne,

     

    Loiko Jeesus maailman? (Efe 3:9)

     KJV Eph 3:9 And to make all men see what is the fellowship of the mystery, which from the beginning of the world hath been hid in God, who created all things by Jesus Christ: – Tällainen käännös tulkitaan helposti niin, että Jumala (Isä) toimi toimi luomisen arkkitehtinä ja käskyn antajana ja Jeesus Kristus toteutti Isä Jumalan käskyn ja loi maailman.

    KR 38 Efe 3:9 ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa,

    NASB: and to bring to light what is the administration of the mystery which for ages has been hidden in God who created all things;

    Sekä NASB että KR 38 tunnustavat oikein, että Isä Jumala on kaiken luoja. Ei Jumalan poika, vaan Isä Jumala itse. KJV sanoo kyllä, että ”God who created all things” mutta lisää siihen ”by Jesus Christ. Tämähän tarkoittaa, että Jeesus oli olemassa Jumalan kumppanina maailman luomisessa. Aivan järjetön lisäys! Jumala itse sanoo: Jes
    44:24 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka oli minun kanssani?

    NASB Thus says the LORD, your Redeemer, and the one who formed you from the womb, “I, the LORD, am the maker of all things, Stretching out the heavens by Myself And spreading out the earth all alone [or who was with me],

    Isä Jumala on yksin luonut fyysisen maailman. Jumalan poika Jeesus Kristus luo uuden maailman.

     

    KJV 1789 Efe. 3:9 And to make all men see what is the fellowship of the mystery, which from the beginning of the world hath been hid in God, who created all things by Jesus Christ:

    Sanat ”by Jesus Christ” ovat lisäys KJV:oon, ne eivät sisälly alkuperäiseen käsikirjoitukseen (The Emphatic Diaglott, as well as The Interlinear Greek-English New Testament). The text, therefore, should be read: which from the beginning of the world had been hidden in God who created all things. Näin kääntää mm. New American Standard Version. Vuoden 100 paikkeilla ilmestynyt lyhyt kirja kristillisestä uskosta  ”Teaching of the Twelve Apostles” sanoo näin: ” We thank you, Holy Father, for your holy Name which you have made to dwell in our hearts; and for the knowledge and faith and immortality which you have made known to us through Jesus your servant. Glory to you forever! You, Almighty Master, created everything for your Name’s sake…” (s.166).

    Correctly translated, therefore, this verse should read:

    Oikein käännettynä jae kuuluu näin:

    Eph 3:9 And to make all men plainly see how this secret is administered; which has been hidden in YEHOVAH from the beginning of the ages, Who created all things.

    Mat 15:13 Mutta hän vastasi ja sanoi: ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.
    15:14 Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.” Keitä ovat nämä Mat 15:14:ssa mainitut ’sokeat taluttajat’? Heitä tapaa kristikunnan kirkoissa, he ovat pappeja, jotka levittävät väärää oppia. Pietari varoittaakin: 1 Pie 4:17 Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset? Monet pyrkivät innossaan opettajiksi seurakunnissa. Mihin mahtaakaan Jaakob viitata lausuessaan opettajista? Jaak 3:1 Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion. – Tulkitsen tämän niin, että opettajilla on vastuu; pitäisi malttaa olla tarjoamatta kuulijoille ihmisten keksimiä oppeja ja pitäytyä vain Raamatun opeissa.

    – Jeesus varoitti myös vääristä kristuksista ja uskonnollisista huijareista.  Mat  24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. (samoin Mar 13:22)

    Heb 2:17 plainly tells us the following:

    For this reason he had to be made like his brothers in every way, in order that he might BECOME a merciful and faithful High Priest in service to Yehovah, and that he might make atonement for the sins of the people.

    Jeesus halutaan nähdä Jumalana ja selitetään, että hänen täytyi olla Jumala voidakseen sovittaa ihmiskunnan synnit. Hebrealaiskirje kuitenkin todistaa aivan painvastaista:

    Heb 2:17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. – Jeesus syntyi ihmiseksi, eli vain ihmisenä ja kuoli elettyään täysin synnittömän elämän. Jos näin ei olisi ollut, Jeesus ei olisi voinut lunastaa ihmiskuntaa synnin velasta. Jeesuksen täytyi olla Jobin kaltainen Jumalaa rakastava ihminen, joka Jumalan Pyhän hengen avulla pystyisi vastustamaan Saatanaa ja elämään nuhteettomasti ja näin saamaan viimeisellä tuomiolla ikuisen elämän.

    Katoliset oppi-isät ovat kuitenkin halunneet Jeesuksen olevan Jumala. Ongelma syntyy kun Hebrealaiskirje sanoo, että Jeesuksen piti tuleman kaikessa ihmisten kaltaiseksi. Keksittiin, että Jeesus oli sekä ihminen että Jumala yhdessä (kaksiluonto-oppi).

    Edellä olevissa esimerkeissä olen osoittanut kuinka katolinen kirkko ja muut kolminaisuusopin kannattajat ovat pyrkineet väärentämään Raamatun sanaa kääntämällä Raamatunlauseita tukemaan oppia Jeesuksen Jumaluudesta ja hänen pre-eksistenssistään taivaassa ennen toimintaansa maan päällä.

     

  • Raamattu on täynnä vertauskuvia, symboleja ja kuvaannollista ilmausta

    Jeesus puhui kuulijoilleen vain vertauksin, jotta nämä eivät ymmärtäisi (!). Raamatun viimeinen kirja eli Ilmestyskirja on Jeesuksen kertomus Johannekselle siitä mitä aikojen lopulla tapahtuu. Johannes välitti tämän Raamatun lukijoille. Sekin on annettu ihmisille samassa tarkoituksessa – jotta nämä eivät ymmärtäisi. Tai ymmärtäisivät vasta kun ovat tutkineet kirjoituksia perusteellisesti. Tämän vuoksi Ilmestyskirja on täynnä kuvaannollista ilmaisua, symboleja. Symboleilla on henkinen tarkoitus. Jeesuskin sanoi, että ”ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja elämä(Joh 6:63). Kaikki Raamatussa sanottu on totta, mutta monet asiat on kerrottu symbolisesti, ne eivät ole kirjaimellisesti totta.

    Ilm 1:1 ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle,

     Näin alkaa Ilmestyskirja. Tämän Jeesus Kristus antoi lähettämänsä enkelin kautta tiedoksi Johannekselle.  Seuraavat esimerkit kertovat vastaavista käännöksistä:

    NLT He sent an angel to present this revelation to his servant John,

    NIV He made it known by sending his angel to his servant John

    NASB He sent and communicated it by His angel to His bond-servant John,

     

    KJV ja eräät muut käännökset ovat kuitenkin tarkempia. Ne käyttävät sanontaa ”he sent and signified it”. Muutamat Raamatun käännökset seuraavat KJV:n esimerkkiä.

    KJV: The Revelation of Jesus Christ, which God gave unto him, to shew unto his servants things which must shortly come to pass; and he sent and signified it by his angel unto his servant John:

    Sanan signify merkitykseen liittyvät symbolit, joiden muodossa tulevat tapahtumat annetaan Johannekselle tdiedoksi.

    Signify:  kreik. σημαίνω sēmaínō to give a sign, to signify, indicate, to make known, to betoken. Esimerkiksi: Joh 12:33 ”Mutta sen hän sanoi antaen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla hän oli kuoleva”.  To betokenshow by signs, symbols or tokens; To foreshow By present signs; indicate something future by that which is seen or known. Foreshow: To show in advance; to foretell, predict;  A menifestation in advance; a prior indication.

    Jumala halusi tässä kirjassa kertoa Johanneksen kautta etukäteen kuvaannollisin ilmaisuin ja symbolein mitä oli tapahtuva. Sen vuoksi Ilmestyskirja on täynnä vertauskuvia ja symboleja. Olen kysynyt moneen kertaan, miksi? Eikö olisi ollut parempi jos ihmiset olisivat ymmärtäneet oikein mitä tulee tapahtumaan. Jopa Luther hermostui Ilmestyskirjan vaikeatulkintaiseen ilmaisuun ja oli valmis jättämään koko kirjan pois Raamatusta.

    Seuraavassa muutamia esimerkkejä kuvaannollisista ilmauksista:

    Jeesus sanoi olevansa elämän leipä: Joh 6:35 Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa”. Luuk 22:19 “Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni.” Esimerkiksi katoliset uskovat oikeasti, että ehtoollisleipä todella muuttuu Jeesuksen ruumiiksi. Jos joku ei ymmärrä, että kyseessä on kuvaannollinen ilmaus, hän ei varmaankaan ymmärrä Ilmestyskirjan tulisen järven ikuiseksi uskotun kidutusrangaistuksen olevan niin ikään kuvaannollinen ilmaus.

    Miksi Jeesus puhui kuulijoilleen vertauksin, että nämä eivät ymmärtäisi? Eivät ymmärtäneet apostolitkaan, mutta heille Jeesus toki selitti mitä Hän tarkoitti vertauskuvilla. Useimmiten Hän kertoikin, että kyse oli vertauskuvasta, mutta joskus ei. Esimerkiksi vertauksessaan rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, hän ei kertonut sen olevan vertauskuva. Eipä yllätys, että monet kertomuksen lukijat tänäkin päivänä pitävät sitä totisena totena. Onpa vertausta käytetty todisteena siitä, että on olemassa välitila, jossa kuolleet ovat tietoisessa tilassa; vanhurskaat ovat “Abrahamin helmassa”, paratiisissa. Syntiset kärsivät helvetin tuskia paratiisia erottavan kuilun takana. Kysy itseltäsi: miten voidaan ketään lähettää helvettiin ilman Jeesuksen viimeistä tuomiota? Raamattua lukiessa on tarkkaan arvioitava, onko ko. kohdassa kyse kirjaimellisesti siitä mitä Raamattu kertoo. Kaikki mitä Raamatussa kerrotaan on täyttä totta – mutta ei aina kirjaimellisesti totta.

  • Mikä on Raamatun totuus? Onko kaikki Raamatussa Jumalan sanaa?

    Alkusanat

    Raamatun kaanonin muodostuminen
    – Mikä on oikeasti Jumalan sanaa?

    Raamatun tulkinnasta: Kuvaannollinen ja kirjaimellinen ilmaisu Raamatussa

    Jumalaa koskevat Raamatun ihmeellisyydet
    – Miksi Jumala sekoitti ihmiskunnan kielet? 
    – Jumala kysyy neuvoa 
    – Aurinko seisoi alallansa ja kuu pysyi paikallansa
    – Jerikon muurien sortuminen
    – Jumalan viha syttyi nopeasti
    – Jumala ei kyennyt voittamaan raudoitettuja sotavaunuja 
    Vedenpaisumus 

    Onko Jumala oikeasti kaikkivaltias?
    Jumala antoi maailman valtiuden saatanalle 
    Katolisen harhaopin kehittyminen: Kolminaisuusoppi 
    Kolminaisuusopin aseman vakiintuminen ja vahvistuminen

    – Nikean kirkolliskokous v. 325
    – Miksi en usko kolmiyhteiseen Jumalaan? Jumala on yksi.
    – Athanasioksen uskontunnustus 

    Jeesus Kristus Jumalan Poika

    – Jeesuksen jumaluus 
    – Jeesuksen kaksi luontoa
    – Mikä merkitys on sillä, että Jeesus on ihminen taivaassakin?
    – Flavius Josefuksen kuva Jeesuksesta

    Mikä on oleva ihmisen tulevaisuus?
    Onko Jumala kaikkitietävä?

    Kristinuskon ja vanhojen pakanauskontojen samankaltaisuudet
    Vanhan Testamentit samankaltaisuudet 
    Eettiset opetukset
    Egyptiläisen Amenemope-kirjan ja Raamatun väliset yhtäläisyydet

    Miten saatana yrittää sotkea Jumalan sanaa?
    Miksi Jumala on sietänyt saatanaa näin kauan?
    Entä jos uskoo väärin?

    Onko Raamattu salattu?

     

    Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti. (Psalmit 119:160)

    Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. (Joh 17:17)

     

    Alkusanat

    Sysäyksen tähän kirjoitukseen antoi minulle vuonna 1952 kirjoitettu Professori V.T. Aaltosen kirjoitus ”Kristinusko ja vanhat pakanauskonnot – miksi minusta ei tullut kristittyä?”  Ehkä minustakaan ei olisi tullut uskovaista, jos olisin aikoinaan lukenut kyseisen kirjoituksen. Siinä esitetään seikkoja,  joita voi tulkita niin, että kristinusko on vain kokoelma kopioita ympäri maailmaa esiintuoduista kauniista eri uskontojen uskonnollisista, ajat sitten kirjatuista periaatteista.

    Tässä käsittelen kyseistä asiaa, josta minulla ei ollut oikeastaan mitään käsitystä. Sitten, näin uskon, Jumalan Pyhä henki auttoi minua ymmärtämään tätä vaikealta tuntunutta ongelmaa.

    Pidin aikoinaan Raamattua kokonaan Jumalan inspiroimana sanana. Vähitellen minulle alkoi muodostua epäilys, etteivät kaikki Raamatun kertomukset olleetkaan puhdasta ja virheetöntä Jumalan sanaa. Tänä päivänä en osaa määritellä yksittäisen Raamatun kirjan osalta, onko se varmasti – ja kokonaan – tällaista Jumalan sanaa. Olenkin itselleni määritellyt varmasti Jumalan sanaksi Vanhan Testamentin osalta ne Raamatun kirjat, joissa kirjoittaja kertoo, että ”hänelle tuli tämä Jumalan sana.” Sellaisia jakeita on lukemattomia, yhtenä lukuisista vaikkapa Hesekielin 3:16 ”Mutta seitsemän päivän kuluttua tuli minulle tämä Herran sana:” 3:17 Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. …”

    Olenkin Raamatun tutkimuksissani keskittynyt ensisijaisesti Uuteen Testamenttiin. Uskon, että se on pääsääntöisesti kokonaan Jeesuksen ja hänen apostoliensa välittämää Jumalan sanaa. Toki näidenkin joukkoon mahtuu – kokonaisuuteen nähden – jonkin verran kyseenalaisia osia ja joku selvä lisäys, jonka joku katolinen kirjuri on tehnyt hyvänä tarkoituksenaan ilmeisesti ”selventää epäselväksi jäänyttä Raamatun sanomaa.”

    Vanhan Testamentin kirjoja kopioitaessa kirjurit olivat äärimmäisen pikkutarkkoja oikeellisuuden varmistamiseksi. Kopiointivirheet ovatkin äärimmäisen harvinaisia. Uuden Testamentin osalta tilanne on erilainen; kukaan ei tällä tavoin kontrolloinut kopiointityötä – alkuperäisiähän ei ole säilynyt tallessa yhtään. Manuskripteihin saattoi tulla kopiointivirheitä tai lisäyksiä tai muita muutoksia mitä erilaisimmista syistä.

    Sitten on vielä tärkeä syy, joka aiheuttaa tämänkin päivän Raamatun lukijoille päänvaivaa: mikä oikea käännös ja miten se pitää tulkita? Heti apostolisen ajan jälkeen katolinen kirkko pyrki saamaan päättävän aseman määritelläkseen Raamatun ainoan oikean ja hyväksytyn sisällön. He väittivät, ja väittävät varmaan edelleenkin olevansa Pietarin valtuutuksen jälkeläinen, Jumalan hyväksymä apostolinen kirkko. Katolinen kirkko on ollutkin lähes 1500 vuotta määräävässä asemassa Raamatun tulkinnassa. Lutherin ja muiden uskonpuhdistajien vaikutuksesta Raamatun selitys sai uusia piirteitä, mutta molempien toiminta oli muulla tavoin samanlaista; molemmat pyrkivät saamaan oman käsityksensä yleiseen käyttöön pakolla. Jos et yhtynyt annettuun Raamatun käsitykseen, sinulta kiellettiin mahdollisuus pelastumiseen sekä kaiken lisäksi saatoit menettää henkesi kerettiläisenä polttoroviolla. 

     

    Raamatun kaanonin muodostuminen

    Miten Raamattuun on valittu siinä olevat kirjoitukset? Onko kaikkien kirkkojen Raamatuissa samat kirjotukset? Kuka on päättänyt, mitkä kirjoitukset hyväksytään Raamattuun? Mistä voimme tietää, ovatko Raamattuun valitut kirjoitukset Jumalan sanaa ja hänen hyväksymiään?

    Vanhan Testamentin osalta vallitsee suurempi yksimielisyys kuin Uuden Testamentin. Katsoin hiljattain televisio-ohjelmaa Qumranin löydöksistä. Niistä on löytynyt uusia kirjoituksia vuodelta 200 eKr. alkaen. Mainittiin mm. kuvaus Abrahamista ja hänen  vaimostaan Saarasta, joka antoi tarkempaa tietoa kuin tähänastinen VT:n lyhyt kuvaus.

    Uuden Testamentin osalta tilanne on sekavampi. Joku väittää, että Matteuksen kaksi ensimmäistä lukua on myöhempää lisäystä. Monia UT:n kirjoituksia epäillään kirjoituksen kirjoittajaksi ilmoitetun apostolin opetuslapsiksi. Joku on sitä mieltä, että Tuomaan evankeliumi olisi pitänyt mahduttaa UT:iin jne.

    Roomalaiskatolisen kirkon hyväksymä kaanon, eli Raamattuun hyväksytyt kirjoitukset, poikkeavat protestanttien Raamattuun hyväksytyistä. Uuden Testamentin Pyhien kirjoitusten joukkoa alettiin muodostaa jo toiselle vuosisadalla. Siihen kuuluvien kirjoitusten piti olla apostolista alkuperää, seurakuntien yleisesti käyttämiä ja hyväksymiä. Tarkkaan varmaan tutkittiin, ettei kirjoituksissa ollut harhaoppeja, joita oli liikkeellä. Ensin kelpuutettiin neljä evankeliumia sekä Paavalin kirjeet. Loppujen osalta kinasteltiin vielä 300-luvulle saakka. Ilmestyskirja ja Heprealaiskirje olivat erityisen kiistan aiheena. Vielä 1500 -luvulla Luther ei halunnut Ilmestyskirjan kuuluvan Raamattuun, koska hän ei ymmärtänyt sitä.

    Oma lukunsa on vielä eri käännösten vaikutus Raamatun tulkintaan. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitukseni puuttua näihin Raamatun eri versioihin ja niiden oikeellisuuteen. Minulla ei ole sellaista pätevyyttäkään. Totean vain Raamatun lukijoille: pitäkää varanne mitä luette ja mihin uskotte. Verratkaa eri käännöksiä käyttäen hyväksi Internetistä saatavia käännösversioita ja niiden selityksiä.

    Mikä on oikeasti Jumalan sanaa?

    Tätä on syytä pohdiskella. Tarkastellaanpa vaikka eri käännösversioiden merkitystä Raamatun totuuden muodostumiseen. Olen vakaasti sitä mieltä, että täysin puolueetonta ja pelkästään totuuteen pyrkivää Raamatunkäännöstä on tosi vaikea löytää. Itse käytän KR33/38 käännöstä, vaikka sen kieli on kovin vanhahtavaa. KR92 on taas niin vahvasti kolminaisuusopin kyllästämä, etten voi sitä hyväksyä. Joudun siis tarkistamaan käännöksien sanamuotoja eri englanninkielisistä käännösversioista ja niissä käytettyjä sanojen merkityksiä esim. Strongs’in selitysteoksesta. Työtä se teettää, mutta toimeen tullaan.

    Tässä artikkelissa on lyhyitä otteita Raamatun kirjoituksista, joita on vaikea uskoa meidän Jumalamme hyväksymiksi. Jotkut Vanhan Testamentin kirjat voivat olla Jumalan sanaa, näin uskon jos siinä sanotaan tähän tapaan: ”minulle tuli tämä Jumalan sana” jne.. Synoptisten evankeliumien (Matteus, Markus ja Luukas) tarkoitus lienee osoittaa, että kolmen evankeliumin samankaltaisuus todistaa niiden olevan totuudellisia. Monesta Uuden Testamentin kirjasta tosin väitetään, ettei ne ole ko. apostolin kirjoittamia, vaan apostolin opetuslapsien. Tämän päivän kielitieteilijät kun osaavat analysoida tekstejä, niiden sisältämiä sanoja ja sanamuotoja ja näiden muutoksia.

    Monet ovat sitä mieltä, että Raamattu on jopa kokonaan Jumalan itsensä kirjoittamaa (sanelemaa). Kun ryhdyin kirjoittamaan näitä Salatturaamattu -kirjoituksia, perehdyin 1900 -luvun alun tiedemiehen Ivan Paninin kirjoituksiin ja Raamatun analyyseihin. Niitä on kirjoitusteni alkuosassa suomennettunakin. Panin kertoi löytäneensä koodin, joka toistuu läpi kaikkien Raamatun kirjoitusten ja joka koodi todistaa kirjoitusten autenttisuuden eli jumalallisen alkuperän. Panin käytti noin 50 vuotta laskien sanojen numerokoodeja heprean ja kreikankielisistä Raamatun kirjoituksista. Moni nauraa hykertää moisesta, enkä minäkään voi sanoa uskovani sataprosenttisesti Paninin koodeihin. Mutta: lukekaapa mitä Panin kirjoittaa Raamatun ensimmäisistä sanoista ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan” ja millainen koodien paljous siitä löytyykään. En siis voi tuomita tätä jumallista koodia humpuukiksi suoralta kädeltä.

    Tänä päivänä näyttää olevan muodikasta epäillä kaikkia Raamatun totuuksia ja kirjoituksia. Esimerkiksi Jeesuksen syntyminen neitseellisesti on näiden epäilijöiden suosikkikohde.

    Kun luet Raamattua, uskon, että Jumalan Pyhä henki avaa myös sinulle Raamatun totuudet.

    Paavalin ohje:

    2 Tim 3:15 ”ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
    16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
    17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.”

     

    Raamatun tulkinnasta: Kuvaanollinen ja kirjaimellinen ilmaisu Raamatussa

    Jos Raamatun ilmaus on kuvaannollinen, se voi olla totta kuten kirjaimellinenkin ilmaus. Se ei vaan ole kirjaimellisesti totta. Ongelma on kaksijakoinen: emme aina tunnista Raamatun ilmaisusta, onko kyse kirjaimellisesta vai kuvaannollisesta ilmaisusta. Toinen ongelma on usein edessämme sen jälkeen, kun olemme todenneet ilmaisun olevan kuvaannollinen; mitä se tarkoittaa eli miten se on tulkittava.

    Asian selvittämiseksi esitän joitakin ilmaisuja, sekä kirjaimellisia että kuvaannollisia.

    Esimerkkejä kirjaimellisista ilmaisuista:

    1 Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

    Heb 13:8 Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.

    Kun Timoteus sanoo, että ”Jumala on yksi on tämä osuus kuitenkin tulkinnanvarainen. Unitaristi sanoo, että näinhän me olemme aina sanoneet; ei ole muuta Jumalaa kuin Isä, Jehova. Kolmiyhteiseen Jumalaan uskova selittää: Juuri näin, meidän Jumalamme on yksi Jumala, mutta hän esiintyy kolmessa persoonassa, Isässä, Pojassa ja Pyhässä hengessä.

    Yksi välimies” ei aiheuta tulkintaongelmia. Toki katoliset repivät tukkaansa ja sanovat, että kirjoittaja on unohtanut toisen välittäjän, neitsyt Marian, jonka paavikin on ylentänyt Jumalan äidiksi ja joka välittää Jumalalle uskovien pyyntöjä. Yksi on kuitenkin vain yksi ja kaksi välimiestä ei voi olla yksi!

    Entäpä ”ihminen Jeesus Kristus? Eikö se ole selvä ja riidaton ilmaisu? Minä sanoisin, että on, on. Joku voi taas kysyä, että tarkoitetaanko tällä Jeesuksen kaksiluonto-opin mukaista Jeesusta inhimillisen luontonsa puolesta?

    Tulkintariidan siemeniä itää melkein missä vain.

     

    Esimerkkejä kuvaannollisista ilmaisuista:

    Room 13:14 vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät.

    2 Joh 1:7 Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus.

    Mitä tarkoittaa ”pukekaa päällenne”? Päälle pukeminen tarkoittaa vastaanottamista. Ottakaa vastaa Herra Jeesus Kristus. Tai ”uskokaa Herraan Jeesukseen Kristukseen”. Entä mitä tarkoittaa ”lihasta huolta pitäminen”? Voisin kääntää sen nykykielelle näin: Älkää ajatelko fyysisiä (tai ruumiinne tarpeita) tarpeitanne niin, että himot heräävät.

    Entä ”lihaan tuleva”? … eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, jonka oli määrä syntyä ihmiseksi…

    Raamatussa on uskomattoman paljon kuvaannollisia ilmauksia. Otetaan esimerkiksi sana ”lampunjalka”. Se on varmaankin lampun eli tuon ajan kynttilän pidin eli jalka, vai. Ei ole, vaan Raamattu ehkä poikkeuksellisesti, selittää mistä on kysymys: Ilm 1:20 ”Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa.”

    Mitä mahtaisivat olla ”öljypuut”? Sekin kerrotaan Ilmestyskirjassa: 11:3 Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan.” 4 Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä.

    Keitä mahtavat olla mainitut kaksi lopunajan todistajaa? Kirjoitan siitä omassa artikkelissa.

    Raamattu on miten sitä luetaan

    Miten luet seuraavan Raamatun jakeen? Mat 1:23 ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.” Kysyn tätä koska eräässä Raamatun selitysblogissa tätä käytetään varmana todisteena Jeesuksen jumaluudesta. Sanotaanko siinä, että Jeesus on Jumala? Tarkoittaako ”Immanuel”, että Jeesus on Jumala ja että hän on kanssamme?

    Vai tarkoittaako Jeesukselle annettava nimi yksinkertaisesti sitä, että Jeesus syntyi Jumalan poikana ja Jumala antaessaan poikansa maailmaan sen syntien lunastajaksi, samalla lupasi, että Isä Jumala on meidän kanssamme Jeesuksen Kristuksen nimessä?

    Ei pidä syyllistyä lukemaan Raamatusta enemmän kuin siinä lukee. Ei myöskään pidä sivuuttaa jotain Raamatun sanaa ymmärtämättä, että siinä sanotaan jotain hyvin merkittävää. 

     

    Jumalaa koskevat Raamatun ihmeellisyydet

    Onko Raamattu ylipäätään kokonaan Jumalan sanaa eli Jumalan itsensä ilmoitusta? Jospa suuri osa onkin vain ihmisten kertomuksia, joita Jumala ei ole vaikuttanut millään lailla

    Miksi Jumala sekoitti ihmiskunnan kielet?

    1 Moos 11:5 ”Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet.
    6 Ja Herra sanoi: Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.
    7 Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.”
    8 Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta.
    9 Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.”

    Edeltävässä luvussa Jumala toteaa vedenpaisumuksen jälkeen Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, suvusta ja kertoo, että heille syntyi poikia vedenpaisumuksen jälkeen. Seuraavassa luvussa 11, Jumala sanoo mitä luultavimmin enkeleille: astukaamme maan päälle sekoittamaan heidän kielensä, etteivät he ymmärrä toisiaan. Mikähän mahtoi olla tämän perimmäinen tarkoitus? Ihmiskunta on tänäkin päivänä ympäri maailman jakautunut satoihin kieliryhmiin. Mitä pahaa oli siinä, että ihmiskunnalla olisi ollut yksi ja yhteinen kieli?

    Kertomus on eriskummallinen enkä osaa sanoa, onko se totista totta vai tarua. Tässä Jumala sanoo: tehkäämme… Kenelle Jumala sanoo näin? Toinen Raamatun kohta, jossa on sama rakenne: 1 Moos 1:26 Ja Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.” Molemmissa esimerkeissä Jumala osoittaa sanansa todennäköisesti enkeleille, vaikkakin toisaalla Jumala sanoo yksin luoneensa maailman, kysyen ”kuka oli kanssani?” (Jes 44:24)

    Jumala kysyy neuvoa (1 Kuningasten kirja)

    Juudan kuningas Joosafat ja Israelin kuningas neuvottelivat sotaan lähdöstä Gileadin Raamotiin. Israelin kuningas kokosi neljäsataa profeettaansa ja nämä kaikki vakuuttivat sotaretken onnistuvan. Vielä kysyttiin profeetta Miikalta: ”Miika, onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin vai oltava lähtemättä?” Hän vastasi hänelle: ”Lähde, niin saat voiton; Herra antaa sen kuninkaan käsiin.”

    1 Kun 22:19 jatkaa kertomusta: ”Mutta hän sanoi: Kuule siis Herran sana: Minä näin Herran istuvan istuimellansa ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen edessään, hänen oikealla ja vasemmalla puolellansa.
    20 Ja Herra sanoi: ’Kuka viekoittelisi Ahabin lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?’ Mikä vastasi niin, mikä näin.           

    21 Silloin tuli henki ja asettui Herran eteen ja sanoi: Minä viekoittelen hänet. Herra kysyi häneltä: Miten?

    22 Hän vastasi: ’Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettainsa suuhun.’  Silloin Herra sanoi: ’Saat viekoitella, siihen sinä pystyt; mene ja tee niin.’

    Mikä tässä on huomionarvoista? Ensinnäkin, näyn mukaan Jumala istui valtaistuimella ja kaikki taivaan joukot olivat hänen edessään. Sitten Jumala esitti kysymyksen: Kuka viekoittelisi Ahabin lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa? Miksi Jumalan on kysyttävä tällaista neuvoa enkeleiltään? Entä saiko Jumala hyviä neuvoja? Ei, koska ”yksi sanoi yhtä ja toinen sanoi toista” kuten UM-käännös asian ilmaisee.

    Sitten tuli henki Jumalan eteen… Kuka on tämä henki, sitä ei Raamattu kerro, mutta veikkaukseni on, että kyseinen henki oli saatana. Hän lupasi viekoitella Ahabin menemällä valheen hengeksi kaikkien hänen profeettojensa suihin. Tähän ehdotukseen Jumala vastasi: Saat viekoitella, mene ja tee niin, siihen sinä pystyt.

    Koko näytelmä on omituinen. Miten on mahdollista, että Jumala kokoaisi miljoonat ja miljoonat enkelinsä kysyäkseen heiltä neuvoa miten vietellä joku maan pikku kuningas sotaan. Viettelytehtävä annetaan saatanalle, tälle, joka vietteli Adamin ja Eevan syntiin. Luulisi, että Saatana olisi viimeinen, jolle Jumala osoittaisi luottamustaan. Saatanan ratkaisu on hänelle luonteenomainen; Saatana menee valheen hengiksi Ahabin profeettojen suihin. Eikö Jumala itse osaisi ratkaista, miten kaksi maan kuningasta saadaan sotimaan keskenään? Eikö Jumalalla ollut muuta ratkaisua mielessään kuin sota?

    Tämä kertomus, olipa se totta tai ei, todistaa osaltaan, ettei Jumalan uskottu oleva kaikkitietävä.

    Aurinko seisoi alallansa ja kuu pysyi paikallansa (Joosua 10:11-13)

    10:11 Ja kun he paetessaan Israelia olivat Beet-Hooronin rinteessä, heitti Herra taivaasta heidän päällensä isoja kiviä, koko matkan Asekaan asti, niin että he kuolivat; niitä, jotka kuolivat raekivistä, oli useampia kuin niitä, jotka israelilaiset surmasivat miekalla.
    12 Silloin puhui Joosua Herralle, sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten valtaan, ja sanoi Israelin silmien edessä: ”Aurinko, seiso alallasi Gibeonissa, ja kuu Aijalonin laaksossa.”
    13 Niin aurinko seisoi alallansa, ja kuu pysyi paikallansa, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna ”Oikeamielisen kirjassa.” Niin aurinko pysyi paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan.”

    Israelin kansa siis tarvitsi lisää aikaa kostaakseen vihollisilleen. Eikö Jumala olisi voinut heittää enemmän kiviä vihollisten päälle? Tai lähettää ruton, jonka itämisaika on hyvin lyhyt? Jos nyt yleensäkään Jumala tarvitsee tahtonsa toteuttamiseksi tämänkaltaisia apuneuvoja.

    Joos 3:15 ”ja niin pian kuin liitonarkin kantajat tulivat Jordanille ja liitonarkkia kantavien pappien jalat painuivat rantaveteen, niin vaikka Jordan koko elonleikkuuajan on tulvillaan yli kaikkien äyräidensä,
    16 pysähtyi ylhäältä päin virtaava vesi ja seisoi yhtenä roukkiona hyvin kaukana Aadamin luona, sen kaupungin, joka on Saaretanin vieressä; ja se vesi, joka virtasi alaspäin Aromereen, Suolamereen, hävisi kokonaan. Niin kansa kulki virran yli Jerikon kohdalta.”

    Joosua tapasi miehen paljastettu miekka kädessään. 5:13 ”Ja tapahtui Joosuan ollessa Jerikon luona, että hän nosti silmänsä ja näki miehen seisovan edessään, paljastettu miekka kädessä. Seuraavassa jakeessa mies paljasti, että ”minä olen Herran sotajoukon päämies.”

    – Kun Jumala on kaikkivaltias eli kukaan ei pysty vastustamaan hänen tahtoaan, mihin Jumala tarvitsee omia sotajoukkoja? Eikö riitä, että Jumala vain ilmaisee tahtonsa ja niin tapahtuu? Koko maailman luominen tapahtui Jumalan sanalla.

    Jerikon muurien sortuminen

    Joos 6:15 ”Mutta seitsemäntenä päivänä he nousivat varhain aamun sarastaessa ja kulkivat kaupungin [Jerikon] ympäri samalla tavalla seitsemän kertaa. Ainoastaan sinä päivänä he kulkivat kaupungin ympäri seitsemän kertaa.
    16 Ja kun papit seitsemännellä kerralla puhalsivat pasunoihin, sanoi Joosua kansalle: ”Nostakaa sotahuuto, sillä Herra antaa teille kaupungin.
    17 Kaupunki ja kaikki, mitä siinä on, vihittäköön tuhon omaksi Herran kunniaksi; ainoastaan portto Raahab jääköön henkiin, hän ja kaikki, jotka ovat hänen kanssaan hänen talossansa, sillä hän piilotti tiedustelijat, jotka me lähetimme.”

    Tämä kertomus Jerikon muurien luhistumisesta on tuttu kaikille meille, jotka olemme koulussa monien vuosien ajan saaneet uskonnon opetusta. Silloin nuorena poikana en osannut millään lailla epäillä kertomuksen todenperäisyyttä. Jos se on totta niin olkoon, mutta kysyn: miksi tarvittiin tällainen näytelmä kaupungin kiertämistä seitsemän päivän ajan ja sotahuudon nostamista muurien luhistamiseksi. Eikö Jumala olisi voinut yksinkertaisesti vain luhistaa muurit? Eikö tällainen pitkä ja monimutkainen näytelmä vain hämmennä siihen osallisia ja saa heidät ajattelemaan, että miksi Jumala edellyttää tällaisia ’temppuja’? Eikö Jumala olisi voinut vain kajauttaa oman sotahuutonsa taivaasta, jonka seurauksena muuri olisi sortunut? Jumalan voiman osoituksena se olisi mielestäni ollut selvempi.

    Jumalan viha syttyi nopeasti

    Joos 7:26 Ja he kasasivat hänen päällensä suuren kiviroukkion, joka vielä tänäkin päivänä on olemassa; ja niin Herra lauhtui vihansa hehkusta. Syyllinen löydettiin arpomalla ja syyllinen tunnustikin piilottaneensa sotasaaliiksi saamansa arvotavarat maahan oman telttansa sisällä. – Eikö Herra olisi voinut vain osoittaa sotasaalista piilottaneen miehen ilman, että piti suorittaa monivaiheinen arvontaoperaatio. Herra on nopea suuttumaan, mutta myös lauhtuu.

    Vrt. seuraavassa kertomus miehestä, joka kosketti Liiton arkkia.

    2 Sam kertoo, kuinka Jumala vihastui Ussalle: 6:6 ”Mutta kun he tulivat Naakonin puimatantereen luo, ojensi Ussa kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät kompastuivat. 7 Silloin Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja Jumala löi hänet siinä hänen hairahduksensa tähden, niin että hän kuoli siihen, Jumalan arkin ääreen.”

    Mikä oli Ussan synti? Hän kosketti Liiton arkkia, kun pelkäsi sen putoavan härkien kompuroidessa huonolla tiellä.

    Jumala ei kyennyt voittamaan raudoitettuja sotavaunuja

    Tuomarien kirja 1:19 ”Ja Herra oli Juudan kanssa, niin että hän sai haltuunsa vuoriston; sillä hän ei kyennyt karkottamaan niitä, jotka asuivat tasangolla, koska heillä oli raudoitettuja sotavaunuja.”

    Varmaankin Jumala olisi pystynyt tuhoamaan viholliset, vaikka vain sanansa voimalla. Jostain syystä, joka ei käy ilmi Raamatusta, Jumala avusti omaa kansaansa, mutta varsinaiseen sotimistyöhön Jumala ei osallistunut. Jumala ei kuitenkaan hankkinut omilleen raudoitettuja sotavaunuja. Miksi Jumala ei vain tuhonnut kansansa vihollisia sanansa voimalla, vaan tasangot jäivät vihollisen valtaan, koska heillä oli raudoitetut sotavaunut. 

     

    Vedenpaisumus

    1 Moos 7:14 he ja kaikki metsäeläimet lajiensa mukaan ja kaikki karjaeläimet lajiensa mukaan ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, lajiensa mukaan ja kaikki linnut lajiensa mukaan, kaikki lintuset, kaikki, mikä siivekästä on.
    7:15 Ja ne menivät Nooan luo arkkiin kaksittain, kaikki liha, kaikki, jossa oli elämän henki.

    7:21 Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset.

    Silloin hukkui kaikki liha, mm. linnut, kaikki pikkueläimet… Miten Nooa tai hänen apulaisensa olivat saaneet pyydystetyksi kaikki lintulajit ja kaikki maassa vilisevät pikkueläimet? En osaa sanoa kuinka monta eri lajia eläimiä oli tuolloin. Mutta paljon, tuhansia, kymmeniä tuhansia, satoja tuhansia… Ketkä olivat Nooan apuna keräämässä näitä eläimiä? Missä niitä varastoitiin ennen arkkiin viemistä, etteivät ne päässeet karkuun? Kaikki pikku hyönteisetkin tuhoutuivat, kun vesimassat peittivät koko maan. Mielestäni on selvää, ettei tämä ole käytännössä mahdollista. Kertomuksen täytyykin olla kuvaannollista eikä suinkaan sanasta sanaan tarkkaa Jumalan sanaa.

    Monilla kansoilla on perimätietona kuvauksia vedenpaisumuksesta. Sellainen on varmastikin tapahtunut, mutta ei niin, että koko maailma olisi peittynyt veden alle. Tuohon aikaan ”koko maailma” käsittikin lähinnä Välimeren ympärysvaltiot, jotka sittemmin muodostivat Rooman valtakunnan.

     

    Onko Jumala oikeasti kaikkivaltias?

    Nopealla haulla löysin Raamatusta 59 mainintaa Jumalan kaikkivaltiudesta yhdessätoista eri kirjassa.

    Muutama esimerkki:

    Jooel 1:15 ”Voi sitä päivää! Sillä lähellä on Herran päivä, ja se tulee niinkuin hävitys Kaikkivaltiaalta.”

    Jo Jooel profetoi Herran päivästä sanoen sen olevan lähellä. Nopeus näyttää olevan kovin suhteellista. Lupasihan Kristuskin tulla pian takaisin. Ilmestyskirjakin puhuu tulevasta sodasta kaikkivaltiaan suurena päivänä, jolla siis tarkoitetaan suuren ahdistuksen aikaa aikojen lopussa. 16:14 ”Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.” Kaikkivaltiaalla tarkoitetaan ensisijaisesti Isä Jumalaa, ja ”kaikkivaltiaan suuri päivä” on se päivä, jolloin käydään Jumalan viholliset tuhoava sota Harmaggedonissa.

    Kristuksen suuri päivä on se päivä, jolloin hän fyysisesti tulee maan päälle ja palkitsee ja rankaisee ihmiskuntaa.

    Onko siis Kristuskin kaikkivaltias? Hänhän on ihminen vielä taivaassakin. Voisiko ihminen olla kuten Jumala? Jumala on antanut Kristukselle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin. Kristuksen kaikkivaltius ei ole samanlaista kuin Isä Jumalan, joka on aina ollut kaikkivaltias, vaan Kristuksen kaikkivaltius on saatua valtaa, toisin kuin Jumalan kaikkivalius, Jumala on aina ollut kaikkivaltias.  Ihmisistä tuskin koskaan tulee Kristuksen kaltaisia kaiken vallan omaavia. Vielä maan päällä ollessaan Kristus kuitenkin maalasi pelastuville, uskoville ihmisille mahtavia tulevaisuuden näkymiä.

    Raamatun eräät kertomukset antavat kuitenkin aiheen kysyä, miksi Jumala ei käytä kaikkivaltiaan voimiaan ratkaisemalla tässäkin artikkelissa esitettyjä tilanteita yksinkertaisesti sanallaan. Miettikääpä vaikkapa Jerikon muurien luhistumiseen tähtäävää vallankäyttöä ja sen koukeroita. Tai edellä olevaa raudoitettujen sotavaunujen voittamista.

    Ilmestyskirjan lopussa on luonnehdinta Kaikkivaltiaasta Jumalasta ja Kristuksesta. 21:22 ”Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa. Lukekaapa tarkkaan! Se voisi kuulua vaikka näin: Kaikkivaltias Jumala on sen temppeli. Jumalan Karitsa, Jeesus Kristus on osa tätä temppeliä yhdessä Jumalan kanssa.

    Kun tähän asti Jumalan temppeli on tarkoittanut fyysistä rakennusta, useinkin vielä mahdollisimman hienoa ja koristeltua, nyt temppeli saa uuden merkityksen; Jumala ja Kristus ovat itse viimeisellä tuomiolla pelastuneiden ihmisten temppeli Uudessa maailmassa! Mitä sillä tarkoitetaan? Sillä tarkoitetaan sitä, että ihmisillä on suora yhteys niin Isä Jumalaan kuin Jeesukseen Kristukseen. Tänä päivänä Jumala ja hänen poikansa kyllä kuulevat, kun ihminen lähestyy heitä rukouksessa. Jumala tai Kristus eivät kuitenkaan vastaa sillä tavoin kuin ihminen haluaisi. Uudessa maailmassa Jumala kuitenkin lupaa vastata, kun ihminen lähestyy häntä. Jes 65:24 ”Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen.”

     

    Jumala antoi maailman valtiuden saatanalle

    Jumala rankaisi Adamia ja Eevaa tottelemattomuudesta paratiisissa ja rangaistukseksi karkotti heidät sieltä pois ja poisti heidän kuolemattomuutensa, tehden heistä tavallisia kuolevaisia. No, siinä suhteessa ei aivan tavallisia, koska he elivät vielä satoja vuosia paratiisin ulkopuolella.

    Jumala ei rankaissut saatanaa, joka käärmeen muodossa oli houkutellut Adamin ja Eevan syntiin. Heidän syntinsä oli se, että he söivät siitä puusta, josta Jumala oli kieltänyt syömästä. Adamia ja Eevaa houkutti saatanan lupaus, että he saisivat kyvyn erottaa mikä on hyvää ja mikä pahaa. Adam ja Eeva olivat siis täysin tietämättömiä moisesta asiasta. Ehkä he olivat niin tietämättömiä, etteivät ymmärtäneet tekonsa seurauksia; mitä se tarkoittaa, että he tulisivat kuolemalla kuolemaan?

    Mistä tiedämme, että Jumala antoi meidän maailmamme valtiuden Saatanalle? Itse Jeesus Kristus tunnusti saatanan saaneen maailman valtiuden. Kuka muu sen olisi voinut saatanalle antaa kuin itse Isä Jumala? Olenkin kysynyt, eikö viimeistään tässä tilanteessa Jumalan olisi pitänyt tuhota saatana ja hänen seuraajansa? Saatana yritti viekoitella puolelleen itse Kristuksen luvaten Kristukselle maailman valtiuden. Todennäköisesti tarkoittaen kakkosmiehen paikkaa heti saatanasta seuraavaksi. Jeesus pysyi uskollisena ja lähetti saatanan tiehensä. Saatana suuttui ja Pietarin mukaan kiertää maailmaa vihaisena kuin jalopeura etsien kenet voisi niellä (1 Piet 5:8).

    Raamatun jakeet, jotka vahvistavat kirjoittamani, ovat niin uskomattomia, että monet ihmiset eivät tiedä asiasta mitään. En ole koskaan kuullut kenenkään oppineen kirkonmiehen puhuneen asiasta. Jos olisin kertonut tämän omalle isoäidilleni, hän olisi kieltäytynyt uskomasta sanoen ”älä sinä poika hulluja puhu.” Näinhän isoäitini sanoi minulle, kun kerroin hänelle Jeesuksella olevan veljiä ja sisaria. Ihmisten tietämättömyys Raamatun totuuksista on uskomattoman suurta.

    Uskovan ihmisen tulisi pysyä uskossaan ja vastustaa saatanan houkutuksia. Kuitenkin kysyn: miksi Jumala on tehnyt uskon niin vaikeaksi ja maailman niin täynnä synnin houkuteuksia? Vielä lopun aikanakin Jumala lähettää ihmisille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen (2 Tes 2:11). Eikö riitä, että saatana joukkoineen harhaan johtaa ihmiskuntaa? Luulisi Jumalan lähettävän ihmisille uskoa vahvistavaa – ei eksytystä, vaan totuuden sanaa? Ymmärrän tämän niin, että Jumala koettelee omiaan ja näin siivilöi jyvät akanoista.

    Kumpi nyt hallitsee maailmaa, Jumala vai saatana?

    Saatana oli korkea-arvoinen enkeli Jumalan taivaassa ja maan päällä

    Hes 28:14 Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal’olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.
    28:15 Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys.
    28:16 Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä. Niin minä karkoitin sinut häväistynä Jumalan vuorelta ja hävitin sinut, suojaava kerubi, pois säihkyväin kivien keskeltä.
    28:17 Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi, ihanuutesi tähden sinä kadotit viisautesi. Minä viskasin sinut maahan, annoin sinut alttiiksi kuninkaille, heidän silmänherkukseen.

    Hesekiel kutsuu saatanaa kerubiksi, joka oli jumalolento. Enkeleitä, erityisesti Jumalan lähimpiä enkeliruhtinaita, kutsuu Raamattu jumalolennoiksi.  Nimittäminen jumalolennoksi on liioittelua. Englanninkielisissä käännöksissä käytetään ilmaisua ’voideltu’ kuten myös Jumalan pojasta Jeesuksesta. Näitä voideltuja enkeleitä on vain pieni joukko. Heillä on oikeus päästä Jumalan kasvojen eteen taivaassa.

    Saatana ylpistyi kauneudestaan. Hän oli puettu säihkyviin jalokiviin. Tämä on kuvaannollinen ilmaus siitä loistosta, joka häntä ympäröi. Enkelithän ovat henkiolentoja eivätkä pukeudu jalokivin koristeltuihin vaatteisiin. Saatanan kohtaloksi tuli ylpistyä omasta kauneudestaan ja hänen sydämensä tuli täyteen väkivaltaa.

    Jakeen 17 mainita kuinka Jumala viskasi saatanan maahan, on kuvaannollinen ennuste tulevaisuudesta. Saatanan karkottaminen taivaasta maan päälle tapahtuu, kun sota käydään taivaassa. Siihen asti saatanalla on pääsy Jumalan eteen taivaassa.

    Kysyn: miksi näin, miksi Jumala ei heti rankaissut saatanaa, kun hänen rikkomuksensa havaittiin? Olisiko tässä selitys sille, miksi Jumala on ollut niin pitkämielinen saatanan kapinointia kohtaan?

    Johannes kirjaa Ilmestyskirjaan näyn taivaassa käytävästä sodasta taivaan joukkojen, johtajanaan enkeli Miikael ja saatanan joukkojen välillä. Kirjoituksen ajankohta ensimmäisen vuosisadan lopulla eli ajankohtana, jolloin Kristus on ollut ylösnousseena taivaassa n. 60 vuoden ajan.

    Jakeessa 12:5 kerrotaan syntyvästä poikalapsesta, joka ”on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla.” Kyse on Marian äidistä ja poikalapsi on itse Jeesus Kristus. Samassa jakeessa tapahtumat etenevät nopeasti: poikalapsi ”temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.” Näinhän Raamattu kertoo tapahtuneen.

    Kertomus ei etene loogisesti. Jakeessa 6 palataan aikaan lapsen syntymän aikoihin. ”Vaimo pakeni erämaahan.” Näinhän Joosef ja Maria joutuivat tekemään. He pakenivat Herodeksen vainoa Egyptiin.

    Ja taas kertomus hyppää toiseen ajankohtaan ja uusiin tapahtumiin taivaassa: Kyseessä on suuri ja ratkaiseva sota Miikaelin enkeleiden ja saatanan enkelijoukkojen välillä. Jakeissa 8 ja 9 selvitetään sodan lopputulos: 8 ”mutta [saatanan joukot] eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa. 9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.”

    Mitä voimme päätellä tästä kertomuksesta? Tapahtumia kuvataan muutamassa jakeessa. Koko ihmiskuntaa koskevat merkittävät tapahtumat eivät etene kertomuksessa ajallisesti suoraviivaisesti. Lue seuraavat jakeet. Niiden jälkeen kommentoin asiaa lisää ja kerron oman näkemykseni sodan tulkitsemiseksi.

    Ilm 12:3 Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;
    4 ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.
    5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.
    6 Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.
    7 Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,
    8 mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.
    9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.
    10 Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.

    Suuri lohikäärme eli saatana heitettiin Johanneksen näyssä joukkoineen maan päälle. Tapahtuiko tämä reaaliajassa eli silloin kun Johannes näki näkynsä? Vai oliko se jo ennättänyt tapahtua? Vai oliko kyse tulevaisuuden näystä?

    Milloin sota taivaassa käydään? Edellä olevat jakeet liittyvät tähän kysymykseen, jota olen pohtinut erillisessä artikkelissa. Kerron kuitenkin tässä pohdintojeni tuloksen.

    Olen tulkinnut kertomuksen loppuosan eli saatanan ja hänen joukkonsa heittämisestä maan päälle tapahtuvan tulevaisuudessa, lopun aikana. Elämme nyt näitä viimeisiä päiviä ja odotamme jakeen 5 lupauksen täyttymistä. Sehän tarkoittaa Kristuksen toista tulemista ja hänen Tuhatvuotisen valtakuntansa perustamista. Kristus hallitsee maailmaa rautaisella valtikalla. Sitä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut.

    Kiinnitän tulkinnassani erityistä huomiota seuraavaan lupaukseen: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta (jae 10). 1) Nyt on tullut pelastus ja voima JA 2) on tullut meidän Jumalamme valtakunta JA 3) hänen Voideltunsa valta.

    Mitä tarkoittaa, että on tullut pelastus ja voima?

    Missä se tulee tai on tullut? Tuskin näyssä tarkoitetaan taivasta ja sen enkeleitä. Pelastus on tullut maan päälle. Kenen voima? Sen, joka tulee voimallaan maan päälle, on Kristuksen tuoma pelastus ja hänen voimansa. Tätä vielä odotamme tapahtuvaksi.

    Jumalan valtakunta on tullut ja ollut olemassa taivaassa iät ja ajat. Siitä ei voi olla kysymys. Jakeen 10 lupaus Jumalan valtakunnan tulemisesta tarkoittaa Jumalan valtakunnan tulemista maan päälle. Se toteutuu, kun Jumalan voidellun eli Kristuksen valta toteutuu maan päällä, kun hän perustaa Tuhatvuotisen valtakunnan ja kaitsee pakanakansoja rautaisella valtikalla (j.5)

    Kaikki kolme perustetta eli pelastus ja voima sekä Jumalamme valtakunta ja vielä hänen voideltunsa vallan toteutuminen, tulee olla toteutuneita sen jälkeen, kun saatana heitetään ulos taivaasta. Kaikkien ehtojen tulee siis täyttyä, jotta taivaallisen sodan lopputulos toteutuisi.

    Eri tavalla ajatteleva voi perustella näkemystään vaikkapa näin: Jae 10 on jo toteutunut siten, että Jumalan valtakunta hallitsee taivaassa ilman, että saatana on siellä sotkemassa. Jumalan voidellun valta on toteutunut sillä hetkellä, kun Jumala antoi Kristukselle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin.

     

    Katolisen harhaopin kehittyminen

    Kolminaisuusoppi

    Kristinuskon Jumalan kolminaisuuden oppi ei ole alunperin katolilaista keksintöä vaan se on lainattu pakanauskonnoista. Vanhimmassa brahmanismissa kolminaisuus esiintyy muodossa Brahma (isä), Sana ja Pyhä Henki. Myöhemmin kolminaisuuden ovat muodostaneet Brahma, Vishnu ja Siva.

    Kolmiyhteistä jumaluutta ovat palvoneet myöskin Kiinan ja Japanin buddhistit, vanhat egyptiläiset, kreikkalaiset, roomalaiset, persialaiset, meksikolaiset, perulaiset jne.   Myös Platon (n. 400 eKr.) käsitti jumaluuden kolminaisuudeksi: Agathon (ylijumala eli isä), logos (sana) ja psyke (sielu eli henki).

     

    Kolminaisuusopin aseman vakiintuminen ja vahvistuminen

    Nikean kirkolliskokous v. 325

    eli Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” tunnustetun kirkon  piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 325 Nikeassa  nykyisen Turkin alueella.

    Tuolloin muotoiltiin kristillinen kolminaisuusoppi: ”Jumala on kolmiyhteinen – Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolme persoonaa, mutta vain yksi Jumala.Kolminaisuusopista olen kirjoittanut erillisen artikkelin.

    Miksi en usko kolmiyhteiseen Jumalaan? Jumala on yksi.

    Toki uskoisin mielelläni, jos tämä oppi olisi luettavissa Raamatusta. Kolmiyhteisen Jumalan käsite on ehkä tärkein Jumalan ominaisuutta selittävä oppi. Eikö olekin outoa, että tätä tärkeintä oppia ei löydy Raamatusta? Vain tulkinnan kautta, kautta rantain, voidaan opille löytää jotenkin ymmärrettäviä perusteita.

    Opin vastaisia Raamatunlauseita sen sijaan on vaikka kuinka paljon. Mistähän johtuu, että kolmiyhteisen Jumalan opin kannattajat eivät vetoa näihin jakeisiin, vaan kiertävät ne kaukaa. Näillä jakeilla tarkoitan mm. seuraavia:

    Mar 12:29 Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;

    Tämä on Israelin uskontunnustuksesta ja rukouksesta. Jos Jumala muodostuisi kolmesta, eikö Jumala olisi ilmoittanut tämän Moosekselle ja profeetoille? Huomasitteko, kuka tunnusti näin? Jeesus Kristus itse.

    Joh 5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

    Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

    1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi JumalaIsä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

    Gal 3:20 Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.

    Efe 4:6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

    1 Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

    Jaak 2:19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

    5 Moos 6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.

    2 Kun 19:15 Ja Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: ”Herra, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.

    Mat 23:9 Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. – Edes näin pienessä asiassa ei katolinen usko noteeraa Raamatun sanaa. Pappeja kutsutaan isäksi ja paavi on peräti Pyhä Isä.

    Kolminaisuusopin mukaan Isä ja Poika ja Pyhä henki ovat kaikki tasavertaisia jumaluudessa. Voin kyllä hyväksyä Jeesuksen jumalpersoonaksi, mutta ei hän ole samanarvoinen Jumala kuin Isä. Eikö tämä käy ilmi jo yllä olevista Raamatun jakeista? Jeesus itsekin sanoi, että Isä on suurempi kuin hän. Joh 14:28 ”Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.”

    Katolinen oppi alkoi terästäytyä; eri lailla uskovien oikeuksia rajoitettiin, heidän omaisuutensa takavarikoitiin ja heitä vainottiin väärän oppinsa vuoksi. Katolinen kirkko riisti omalla päätöksellään, Raamattuun millään lailla perustumatta, vääräuskoisilta heidän omaisuutensa ja jopa henkensä.

    Katoliset ja 1500-luvulta lähtien myös protestanttiset liikkeet ovat päättäneet uskovien elämästä. Mitä uskovat olisivat juuri muuta voineet tehdä kuin uskoa mitä papit kirkossa sanoivat. Tavallinen kansa ei osannut lukea ja Raamattu oli nimenomaan ollut heiltä salattu lähes 1500 vuotta. Kirjapainotaito ja Raamatun kääntäminen kansan kielelle aiheutti kuohuntaa nimenomaan katolisia kohtaan. Luther oli ihailtu johtohahmo ja on vieläkin protestanttisen liikkeen keulakuva. Silti, hänkin oli kiivas luonteeltaan, eikä suinkaan oikeassa joka asiassa. ”Suuri Babylon” jäi kuitenkin elämään.

    Raamattu kuitenkin sanoo: Ilm 18:4 ”Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” Mistä pitää lähteä pois? Väärästä kaupungista ja kirkosta, joka tuhoutuu: Ilm 8:16 ”Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaan ja purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun semmoinen rikkaus yhdessä hetkessä tuhoutui!”

    Katolinen oppi kolmiyhteisestä Jumalasta alkoi kehittyä apostolien ajan jälkeen. Uskonto ja valtio yhdistyivät katoliseksi koko yhteiskunnan käsittäväksi valtionuskonnoksi, joka piti ihmisiä rautaisessa otteessaan. Jo Paavali varoitti Apt 20:29 mukaan tulevista ajoista; ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.” Alkoi ihmiskunnan historian pimeä aika, johon luen kuuluvaksi myös uskonpuhdistuksen ajan. Vaikka he, Luther etunenässä, hyökkäsivät paavinvaltaa vastaan, eivät he nähneet malkaa omassa silmässään, vaan he vuodattivat kristittyjen verta yhtä julmasti. Jeesuksen käsky rakastaa niin lähimmäistään kuin vihollistaankin ei mennyt perille.

    Pyhä henki osana kolmiyhteistä Jumalaa: Pyhä henki oli ja on Jumalan henki; Jumala toteuttaa tahtonsa sanansa ja henkensä voimalla. Jumalallahan sanotaan olevan seitsemän eri henkeä.

    Katolinen kirkolliskokous katsoi, että Pyhä henki ei ole vain Jumalan henki, vaan erillinen jumalpersoona, joka on tasa-arvoinen maailman luojan Isä Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen kanssa. Jeesuksen opetuksesta, jonka mukaan meillä on vain yksi Jumala, Isä, tarvitsi kulua noin 300 vuotta, kun kirkollisen vallan kaapanneet katoliset ylensivät Pyhän hengen osaksi kolmea jumalpersoonaa.

    Oman tulkintani ja uskoni mukaan Pyhä henki on ’vain’ Jumalan voima, jonka Jumala ja myös Jeesus Kristus lähettävät suorittamaan erilaisia tehtäviä. Ensimmäisenä tehtävänään maailman luominen, kun Jumalan henki kulki tuolloin vetten päällä. Kuinka Isä, Poika ja Pyhä henki voisivat olla tasavertaisia jumalpersoonia? Kun Pyhä henki on Jumalan henki ja niin Isä kuin Poikakin voivat antaa hengelle toimeksiantoja; se mielestäni osoittaa, ettei toimeksiantoja vastaanottava ole samassa asemassa kuin toimeksiannon antaja.

    1 Moos 1:2 ”Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. 3 Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus.” Ja valkeus tuli.

    Psa 33:6 Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä.
    Psa 148:5 Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne tulivat luoduiksi.”

    Jumala oli yksi ja Jumala oli yksin kun hän loi maailman. Ei ollut ketään muuta kuin Jumala, hänen sanansa ja hänen henkensä.

    Olen yrittänyt löytää kolmiyhteisen Jumalan puolustajien artikkeleista pitäviä perusteluita kolmiyhteisen Jumalan opin puolesta. Nopealla lukemisella ne saattavat vaikuttaa perustelluilta, mutta kun ottaa esille niiden vakuudeksi osoitetut Raamatun jakeet, ei voi kuin ihmetellä, miten he näkevät niissä tällaisia perusteita. Ei löydy yhden yhtä jaetta, jossa todettaisiin Jeesuksen olevan Jumala tai edes osa kolmiyhteistä Jumalaa. Sama koskee Pyhää henkeä.

     

    Athanasioksen uskontunnustus

    Piispa Athanasios (eli noin 298–373) oli yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä. Hän puolusti voimakkaasti oppia Isän ja Pojan yhdestä olemuksesta.

    Jo tuolloin 300-luvun alussa kirkolliskokouksen sisältöön kuului voimakas pyrkimys saada kirkon katoliset jäsenet pysymään kirkossa ja noudattamaan heille kirkon antamaa oppia. Se ilmaistiin painokkaasti sanoen:

    “Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.

    Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua!”

    Katoinen kirkko on noista ajoista lähtien pitänyt jäseniään tiukassa otteessa pelon avulla. Jos hylkäät katolisen kirkon ja sen opin, et voi pelastua, vaan joudut iankaikkiseen kadotukseen eli helvetin tuleen.

    Raamatusta ei kuitenkaan löydy opille tukea, joten Raamatun sanaa oli ryhdyttävä tulkitsemaan ja jopa suoranaisesti väärentämään ja lisäämään Raamattuun jakeita.

    1 Joh 5:7 on aikaisemmin käännetty tähän tapaan: Sillä on kolme, jotka todistavat taivaassa, Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja nämä kolme ovat yksi. KR 38 kääntää jakeet 5:7-5:8 näin: ”Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

    International standard kääntää vielä tänään: 8 “the Spirit, the water, and the blood—and these three are one.” World English Bible taas: “the Spirit, and the water, and the blood; and the three agree as one.”

    Esimerkki tällaisesta uskonnollisesta nettisivustosta:

    1 Joh 5:20: Jae on vaikea tulkita. Erityisesti jakeen loppu; kuka on totinen Jumala ja miten totinen Jumala ja iankaikkinen elämä liittyvät yhteen? ”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.”

    Tämä jae on vaikea kääntää ja johtaa helposti väärinymmärrykseen. Käännöstä varten pilkon jakeen osiin, jolloin näemme mistä ’totisessa Jumalassa’ on kysymys. Siis: Jumalan poika on tullut, hän on tullut antamaan meille ymmärryksen siitä, että tuntisimme, kuka on Totinen. Tässä ei liene epäselvää kenellekään.

    Voimme päätellä, että Jumalan poika ei puhu itsestään totisena, koska hän jatkaa; me olemme siinä Totisen pojassa [pojassa joka on Jeesus Kristus].

    Viimeisen lauseen ”hän” ei ole paras käännösvaihtoehto: Jotkut käännökset kääntävät sen pronominin ”tämä” on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä. Mitä tarkoittaa se, kun sanotaan, että ”tämä on…”? Minä tulkitsen lauseen niin, että jae voisi yhtä hyvin kuulua näin: ”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; [Kun me tunnemme] totisen Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen, tämä on Jumalan ja iankaikkisen elämän tuntemista.

    Tämä Raamatun jae on helppo ymmärtää kahdella tavalla. Siksi en ottaisi sitä esimerkiksi Jumalan pojan todistamiseksi totiseksi Jumalaksi.

    Toinen esimerkki:  On epäselvää, kummasta kyseisen artikkelin kirjoittaja puhuu, Isä Jumalasta vai Pojasta. ”Jumala on ikuinen, jolla on elämä itsessään: Mutta iankaikkiselle kuninkaalle, katoamattomalle, näkymättömälle, ainoalle Jumalalle, kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti! Amen (1 Tim 1:17). Katso myös Room. 1:23 ja Joh. 5:26. Muut ovat saaneet elämän Jumalalta. Hän on muuttumaton, ääretön ja täydellinen. Siksi Hän on ainoa tosi Jumala.”

    Olen artikkelin kirjoittajan kanssa aivan samaa mieltä, että ” Jumala on ikuinen, jolla on elämä itsessään”. Mitä kirjoittaja tarkoittaa sanomalla, että ”muut ovat saaneet elämän Jumalalta”? Viittaako hän kenties enkeleihin? Vai itse Jeesukseen Kristukseen? Jumalahan antoi ikuisen elämän Pojalleen. Kun vain Jumalalla on aina ollut ikuinen elämä, Jeesus ei voi olla Jumala, koska hän sai ikuisen elämän Isältään. Tämän todistaa Joh 5:26Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.”

    Vielä yksi esimerkki: Mat 28:19 on lisäys: ”28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Mistä tiedän, että tämä jae on lisäys? Ensinnäkin siitä, että opetuslapset eivät totelleet Jeesusta, vaan pian tämän jälkeen helluntaina kastoivat tuhansia uusia uskovia vain Herran Jeesuksen nimeen. Kovin olivat tottelemattomia! Toiseksi: Jeesus ei antanut tällaista lähetyskäskyä opetuslapsilleen. Hänhän sanoi, että hänet oli lähetetty pelkästään Israelin kadonneiden lampaiden vuoksi. Opetuslapset aloittivat lähetystyön pakanakansoille vasta muutaman vuoden kuluttua, kun Pietari sai taivaallisen näyn kolme kertaa ennen kuin uskoi.

     

    Jeesus Kristus Jumalan Poika 

    Jeesuksen jumaluus

    Isä Jumala on korottanut Poikansa Herraksi ja Kristukseksi (messiaaksi) ja antanut hänelle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä. Jumalan käsitteeseen kuuluu, että Jumala on kaikkivaltias; kukaan ei voi antaa Jumalalle valtaa, koska hänellä on se aina ollut. Se, että Pojalla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä, nostaa hänet kaikkien muiden taivaan henkien yläpuolelle. Voidaan sanoa, että hänellä on jumalallinen valta. Sen osoitukseksi Isä Jumala on sijoittanut Poikansa valtaistuimen oman istuimensa oikealle puolelle. Valtaistuin on kuvaannollinen ilmaus. Kun Kristuksen valtaistuin on Jumalan valtaistuimen oikealla puolella, se tarkoittaa, että Kristus on Jumalan ”oikea käsi.”

    Paavali luonnehti Jeesuksen asemaa taivaassa: 1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”

    Missähän on kolmiyhteisen Jumalan kolmannen persoonan eli Pyhän hengen valtaistuin? Siitä ei Raamattu mainitse sanaakaan.

    Olen lukenut monia erilaisia selvityksiä kolminaisuusopista. Yhteistä niille on, että ne eivät perustu suoraan Raamattuun. Oppia kyllä selitetään Raamatun avulla, mutta kuinka on mahdollista, että Raamatun keskeistä oppia ei löydy selväsanaisesti Jumalan sanasta? Siis samalla tavoin kuin Raamatussa kerta toisensa jälkeen sanotaan selvästi, että ”Jumala on yksi.”  Sitten jotkut käyvät selittämään: ”Niin niin yksi, mutta kolme persoonaa.” Kun pitäisi sanoa: kyllä, kyllä kolme persoonaa, mutta näistä vain yksi on Jumala, Isä. Joku vielä inttää: jos Kristuksella on kaikki valta niin taivaassa kuin maan päällä, eli hän käyttää jumallista valtaa, vaikkakin annettua, eikö hän silloin ole Jumala? Taitaa olla määrittelykysymys.

     

    Jeesuksen kaksi luontoa

    Kolmiyhteisen Jumalan käsitteeseen kuuluu myös oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta; hän on paitsi ihminen, myös Jumala. Tällainen katolisten kehittämä oppi oli tarpeen sen selittämiseksi, kuinka Jumala voisi kuolla ristillä.

    Oliko Jeesus maan päällä sekä ihminen että Jumala aina tilanteen mukaan? Ei, vaan Jeesus oli pelkästään ihminen, Jumalan poika. Sen tiedämme Jeesuksen omasta todistuksesta; Isä Jumala antoi hänelle ohjeet mitä puhua ja Isän voimalla Jeesus teki monet ihmeensä. Joh 14:10 ”Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.”

    Isä ja Jeesus voivat tulla asumaan myös sinuun ja minuun. Ei tässä ole kysymys mistään kaksijakoisesta persoonallisuushäiriöstä. Johannes kirjoittikin: 14:23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.

    Monikaan ei tunne Raamatun lausetta, joka todistaa Jeesuksen olevan ihminen vielä ylösnoustuaan taivaaseenkin: 1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”

     

    Mikä merkitys on sillä, että Jeesus on ihminen taivaassakin?

    Kaikki taivaassa ovat henkiä. Henkiä tulevat olemaan myös viimeisessä tuomiossa pelastuvat ihmiset. Nämä ihmiset ovat uskossaan vahvoja ja he saavat käyttöönsä niitä mahtavia voimia, joita Jeesus kuvasi ollessaan maan päällä (Mat 17:20 ja Luuk 17:6).

    Siihen asti Jeesus toimii taivaassa välimiehenä:”1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.” Katoliset rukoilevat Jeesuksen äitiä Mariaa samassa tarkoituksessa. Maria on kuitenkin kuolleena haudassaan odottaen ylösnousemusta. Raamattu ei kerro Marian ylösnousemuksesta, vaan Marian aseman taivaassa on määritellyt paavi. Katoliset rukoilevat myös pyhimyksiä. Katolinen kirkko on heidät korottanut tähän arvoon. Myös he ovat kuolleina haudoissaan odottaen ylösnousemusta. Mistä tiedän? Johannes vastaa tähänkin: 3:13 ”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

    Ilmestyskirjassa kuvataan Jumalan uutta maailmaa, Uutta Jerusalemia. Siellä ovat ne, jotka ovat pelastuneet ja saaneet ikuisen elämän Jumalalta.

    Ilmestyskirja kertoo, kuinka itse Jumala laskeutuu alas ihmisten luokse. Siellä on Jumalan ja Kristuksen valtaistuimet: 22:3 ”Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä,”

    21:22 ”Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.” – Pelastuneet ihmiset eivät palvo Jumalaa temppelissä, vaan heillä on suora yhteys Isään ja Poikaan.

     

    Flavius Josefuksen kuva Jeesuksesta

    Flavius Josefuksen oma alkuteksti kuuluu professori Eislerin mukaan seuraavasti:

    ”Siihen aikaan esiintyi mies, jos lainkaan on sopivaa nimittää häntä ihmiseksi. Hänen luontonsa ja ulkomuotonsa olivat inhimilliset, mutta hänen esiintymisensä oli enemmän kuin ihmisen: hän suoritti hämmästyttäviä ihmetekoja. Mutta taas, kun ajattelen hänen jokapäiväistä luontoaan, en tahtoisi sanoa häntä enkeliksikään (jumalalliseksi lähettilääksi).

    Ja mitä hän saikaan aikaan toisen tai toisen näkymättömän voiman kautta, sen kaiken hän aikaansai sanalla ja käskyllä. Toiset sanoivat hänestä: Ensimmäinen lainlaatijamme Mooses on noussut kuolleista ja esittänyt paljon parannuksia ja taitoja. Toiset ajattelivat, että Jeesus oli Jumalan lähettämä. Kuitenkin hän monessa kohdin asettui Lakia vastaan, eikä noudattanut sapattia vanhan tavan mukaan. Mutta toisaalta hän ei tehnyt mitään häpeällistä; eikä hän (työskennellyt) kättensä avulla, vaan hankki (tai valmisti) kaikki sanalla (tai Sanan, so. ’Shemin’ eli voima-sanan avulla).

    Ja paljon kansaa seurasi häntä ja kuunteli hänen opetustaan. Ja monet sielut innostuivat, olettaen että hänen kauttaan juutalaiset heimot voisivat vapautua roomalaisten käsistä.

    Nytpä hänen oli tapana enimmäkseen oleskella Öljymäellä vastapäätä kaupunkia. Ja siellä hän myös jakeli parannuksiaan kansalle. Ja sinne kokoontui hänen kanssaan noin sataviisikymmentä kannattajaa ja paljon muuta kansaa. Mutta kun he näkivät hänen voimansa, että hän sai aikaan sanallaan kaikki mitä hän tahtoi, ja kun he ilmaisivat hänelle haluavansa, että hän astuisi kaupunkiin ja antaisi roomalaisten joukkojen ja Pilatuksen menettää päänsä ja hallitsisi meitä, niin hän ei pilkannut meitä.

    Ja kun sitten asiasta kerrottiin juutalaisille johtajille, kokoontuivat nämä ylipapin luo ja sanoivat: ’Me olemme voimattomat ja liian heikot vastustaaksemme roomalaisia. Mutta koska, jousi on jännitetty, tahdomme mennä kertomaan Pilatukselle mitä olemme kuulleet, ja siten olemme turvassa; niin että hän ei saa kuulla asiasta toisilta ja meiltä riistetään omaisuutemme ja meidät itse mestataan ja lapsemme hajotetaan ympäri maailmaa.’ Ja he menivät ja kertoivat Pilatukselle.

    Niin tämä lähetti ja löi maahan monta kansanjoukosta. Ja hän pidätti tuon ihmeidentekijän; ja asetettuaan oikeustutkinnon häntä tutkimaan, hän julisti tuomionsa: hän on rikollinen, vallankumouksellinen, valtaistuimen tavoittelija.

    Ja he (roomalaiset) ristiinnaulitsivat hänet vastoin isiltä perittyä tapaa.”

    Josefuksella on myös seuraava kiintoisa kuvaus Jeesuksen ulkomuodosta:

    ”Hän oli yksinkertaisen näköinen mies, iältään kypsä, tummaihoinen, lyhytkasvuinen, kolme kyynärää korkea, kumaraselkäinen, kasvot pitkät, nenä pitkänlainen, kulmakarvat yhteen kasvaneet, niin että ne, jotka katsoivat häneen, saattoivat pelästyä, harva tukka, keskeltä jaettu Nazirien tapaan, ja kypsymätön parta.”

    Edellä olevat tiedot ovat lyhennellen peräisin Prof V.T. Aaltosen kirjoituksesta Miksi en ole kristitty? Vapaa-ajattelijain liitto r.y. (2. painos, 1952)

    Salatturaamattu -artikkelin kirjoittajan lisäys:

    [Kämmenenleveys on vanha pituusmitta. Alkuaan se on ollut miehen kämmenen leveys, jalan kolmannes ja kyynärän kuudesosa, noin 9 senttimetriä. 6×9 =54 cm. Kolme kyynärää on näin ollen 3×54 cm =162 cm]

    Jeesuksesta on ennekuvaus Raamatussa: Jes 11:1 ”Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa. Jes 53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
    Jes 52:14 Niinkuin monet kauhistuivat häntä – sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo.” – Jesajan kuvaus tulevasta Kristuksesta osuus hyvin yhteen Josefuksen kanssa.

     

    Mikä on oleva ihmisen tulevaisuus?  

    Yleisesti ihmiset uskovat, että hyvät ihmiset pääsevät kuoltuaan taivaaseen. Pahat ihmiset eivät tietenkään pääse, vaan viimeisellä tuomiolla heille luetaan kadotustuomio, ikuinen helvetti.

    Jeesus lupasi jotain vallan uskomatonta: Joh 14:12 ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö. Ilm 3:21 ”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.

    Valtaistuimella istuminen on kuvaannollista ilmausta. Se kuvaa valtaa, joka Jumalalla ja Kristuksella on – sekä myös ihmisellä tulee olemaan. Mitä tarkoittaa ’joka voittaa’? Voittajat ovat pelastuneita eli niitä, joille Kristus sanoo ”tulkaa tänne minun oikealle puolelleni.” Vasemmalle puolelle jäävät ’häviäjät’ jotka viimeisellä tuomiolla saavat Kristukselta kielteisen tuomion. Voittajat pääsevät Uuteen Jerusalemiin ja näkevät kuinka Jumala laskeutuu asumaan heidän keskellään.

    Raamatun mukaan myös saatanalla on ’valtaistuin’ (Ilm 2:13).

    Milloin uskovat ihmiset tulevat tekemään näin mahtavia tekoja? Ja missä? Jumalan uudessa maailmassa.

      

    Onko Jumala kaikkitietävä?

    Jumala on tehnyt vääriä päätöksiä. Näin voidaan sanoa siitä päätellen, että Jumala sanoo katuvansa tiettyjä päätöksiä. Jumalan kaikkitietävyys sisältää kaiken tietämisen myös edeltä käsin; eikö Jumala tiennytkään etukäteen, että kaikki ei mennytkään hänen suunnitelmansa mukaisesti?

    Ovatko tiedot katumisesta luotettavia, ja onko näistä kirjoittava profeetta saanut tiedon Jumalalta?

    1 Mooseksen kirja:
    6:6 niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.

    2 Mooseksen kirja:
    32:14 Niin Herra katui sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa.

    1 Samuelin kirja:
    15:35 Eikä Samuel enää nähnyt Saulia kuolinpäiväänsä asti, ja Samuel suri Saulia. Mutta Herra katui, että oli tehnyt Saulin Israelin kuninkaaksi.

    2 Samuelin kirja:
    24:16 Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuhotaksensa sen, katui Herra sitä pahaa ja sanoi enkelille, joka kansaa tuhosi: ”Jo riittää; laske kätesi alas.” Ja Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen luona.

    Jeremia:
    26:19 Surmasivatko hänet silloin Hiskia, Juudan kuningas, ja koko Juuda? Eikö hän peljännyt Herraa ja lepyttänyt häntä, niin että Herra katui sitä onnettomuutta, jolla hän oli heitä uhannut? Mutta mekö tuottaisimme suuren onnettomuuden itsellemme?”

    Aamos:
    7:3 Niin Herra katui sitä. ”Ei se ole tapahtuva”, sanoi Herra.
    7:6 Niin Herra katui sitä. ”Ei sekään ole tapahtuva”, sanoi Herra, Herra.

    Joona:
    3:10 Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.

    5 Mooseksen kirja:
    4:19 ja ettet, kun nostat silmäsi taivasta kohti ja katselet aurinkoa ja kuuta ja tähtiä, kaikkea taivaan joukkoa, anna vietellä itseäsi kumartamaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on jakanut ne kaikille muille kansoille koko taivaan alla.

    Tämä viimeinen jae kertoo sen minkä Israelilaiset tiesivät; he olivat Jumalan valittu kansa ja kaikki muut saivat palvoa taivaankappaleita. Jumalakin on varmaan katunut valintaansa, koska niin usein hänen kansansa kapinoi ja kääntyi palvelemaan epäjumalia. Jumala on kuitenkin pitänyt sanansa, jos ei muuten niin ”isien tähden” (Room 11:28).

     

    Kristinuskon ja vanhojen pakanauskontojen samankaltaisuudet

    Seuraavat kommentit ovat osa monista samakaltaisista, jotka sisältyvät Prof. V.T. Aaltosen vuonna 1952 kirjoittamaan kirjaan.

    ”Sellaiset uskomukset kuin Pyhä Kolminaisuus, ihmiseksi tullut Vapahtaja, neitseellinen syntyminen, toinen tuleminen, sakramentit, pyhien yhteys ym. ovat tai ovat olleet yleisesti omaksuttuja pakanamaailmassa aivan riippumatta kristinuskon vaikutuksesta. Ja mitä sanomme, kun saamme tietää, että »kymmenen käskyä» ovat olleet tunnetut jo muutamia vuosituhansia ennen kuin Jumala antoi ne Moosekselle.”

    Yllättävä tieto!

     

    Vanhan Testamentit samankaltaisuudet pakanauskontojen kanssa

    Mitä ensinnä luomiskertomukseen tulee, parsilaisten pyhien kirjojen Zend-Avestan mukaan Ormuzd loi maailman ja ihmisen kuutena aikakautena seuraavassa järjestyksessä: taivaat, vedet, maa, puut ja kasvit, eläimet ja ihminen. Kun luoja oli suorittanut työnsä, hän lepäsi.

    Luomisen jälkeen tapahtuneesta syntiinlankeemuksesta kertoo persialainen taru suurin piirtein samaan tapaan kuin vanha testamentti. Pahojen henkien pääruhtinas lähetti saatanan käärmeen hahmossa tarjoamaan ensimmäisille ihmisille hedelmiä ihmeellisestä puusta, joka takasi kuolemattomuuden, ja he lankesivat kiusaukseen. Babylonialaiset tunsivat saman legendan luomisesta ja syntiinlankeemuksesta ainakin 1500 vuotta aikaisemmin kuin heprealaiset.

    Vedenpaisumustaru on myös ollut laajalti levinnyt ennen kuin heprealaiset tunsivat sitä.

    Myös vanhan testamentin kertomus Baabelin tornista on laina kaldealaisilta. Saman tarun tunsivat hindut, meksikolaiset ym.

    Mitä Mooseksen Siinain vuorella Jumalalta saamiin laintauluihin tulee, on olemassa vanhempi auringon jumalaa Bacchusta koskeva legenda, jossa kerrotaan myöskin tämän jumalan lain olleen kirjoitetun kahteen kivitauluun. Raamatun kertomuksen Jumalaa vuorella koskeva osa on lainattu persialaisesta legendasta. Zoroasterista kerrotaan, että hänen ollessaan yhtenä päivänä rukoilemassa korkealla vuorella Herra ilmestyi hänelle ukkosen jyristessä ja salamain leimahdellessa ja antoi hänelle »lain kirjan».

    Kolme päivää kalan vatsassa. Muuan hindulainen satu kertoo miehestä, nimeltään Saktideva, joka laivan haaksirikkoutuessa joutui mereen ja jonka suuri kala nielaisi. Kala joutui kalastajien pyydyksiin ja kun nämä aukaisivat sen vatsan, sieltä tuli esille Saktideva vahingoittumattomana. Kreikkalaisessa sadussa kerrotaan, että valas nielasi Herkuleen lähellä Joppaa, ja että Herkules oli valaan vatsassa kolme päivää.

    Vapahtajakertomukset. Tarinat ihmiseksi tulleista jumalista ovat vanhoina aikoina olleet yleisiä pakanakansojen uskonnoissa. Nämä vapahtajat ovat laskeneet perustan ihmiskunnan pelastukselle ja pelastustyönsä suoritettuaan nousseet takaisin taivaaseen. Useat ovat syntyneet neitseellisesti ja monet on ristiinnaulittu. Jumalien, vapahtajien ym. neitseellinen syntyminen on ennen vanhaan ollut yleinen ilmiö.

    Auringon pysäyttäminen: Kreikkalaisen Bacchuksen kerrotaan pysähdyttäneen auringon ja kuun liikkeen ja Buddhan oppilaiden mainitaan usein suorittaneen tämän ihmeteon. Sama myytti on ollut tunnettu vanhojen kiinalaisten ja meksikkolaisten keskuudessa.

    Muinaisessa Egyptissä mainitaan jumala Horuksen syntyneen neitseellisesti. Muita samalla tavalla syntyneitä ovat Krishna, Buddha, Attis, Romulus, Herkules, Persaeus, Eskulapius, Dionysos, Qetzalcoatl, Mithra, Zoroaster, Osiris, Konfutse, Fo-Hi, Platon, Pythagoras ja Ptolemaeus.

    Samanlaisia ennustuksia Messiaasta kuin vanhassa testamentissa, on monissa egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, meksikolaisten ym. kansojen pyhissä kirjoituksissa.

    Tavallista on edelleen, että enkelit, paimenet ja tietäjät esiintyvät vapahtajien syntyessä ja että heidän tähtensä silloin ilmestyy taivaalle. Esim. Konfutsen syntyessä »viisi viisasta miestä tuli kaukaa paikalle, pilvistä kuului taivaallista musiikkia ja enkelit näyttäytyivät». — Vanhoilla kansoilla oli yleinen usko, eikä tämä usko ole vieläkään kokonaan hävinnyt, että taivaankappaleet tai niiden asukkaat vaikuttivat ihmisten syntymään ja elämään maan päällä. Ihmisen hyvän tai huonon onnen uskottiin riippuvan hyvien tai huonojen tähtien esiintymisestä hänen syntymähetkellään. Esim. Zoroaster ilmoittaa ”viisaille miehille”, että ”tulee syntymään vapahtaja, josta tähti ilmoittaa iltapäivällä”.

    Jo kauan ennen Jeesuksen syntymää monien pakanallisten, Jumalien ja vapahtajien syntymäpäivänä pidettiin joulukuun 25 päivää. Sinä päivänä syntyivät Egyptin Bacchus, Kreikan Bacchus, Adonis, Krishna, Changti, Chris, Horus, Osiris, Buddha, Mithra, Sakia ym. Keisari Aurelius (270–275 jKr.) julisti v. 1274 joulukuun 25. päivän »voittamattoman auringon» syntymäpäivänä yleiseksi roomalaiseksi juhlapäiväksi ja neljänneltä vuosisadalta lähtien tämä pakanallinen juhlapäivä sitten vähitellen tuli kristillisen kirkon joulupäiväksi. Vuonna 534 paavi määräsi Jeesuksen syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivän.

    Poikalasten surmaaminen vapahtajan tuhoamiseksi on sekin todettu yleiseksi myytiksi monilla vanhoilla kansoilla. Esim. intialainen kuningas Kansa saadakseen Krishnan surmatuksi antoi käskyn: »Etsikää kaikki pikkulapset, mitä on, ja surmatkaa armotta jokainen poikalapsi, jossa ilmenee joitakin suuruuden merkkejä».

    Samoin kuin Joosef pakeni perheineen Egyptiin, samoin kerrotaan mm. Krishnan vanhempien vapahtajalapsensa kanssa paenneen Gokuliin.

    Saatana kiusasi muitakin kuin Jeesusta: kiusasi hän myöskin mm. Buddhaa, Zoroasteria ja meksikolaista Quetzalcoatlia. Buddhalle saatana lupasi kaikki maailman valtakunnat, mutta Buddha sanoi saatanalle kuten Jeesus »mene pois minun luotani». Muissa taruissa saatana epäonnistuu samalla tavalla.

    Kuolleita ovat herättäneet eloon: Krishna, Horus, Marduk, Eskulapius ym. Samat jumalat ovat suorittaneet monenlaisia muita ihmetekoja, parantaneet sairaita, sokeita, kuuroja ym. Kreikkalainen Bacchus muutti veden viiniksi. Dionysos samoin muutti hänkin veden viiniksi ja ratsasti kahdella aasilla Dodonan temppeliin kuten Jeesus Jerusalemiin. Poseidon käveli veden pinnalla, Buddha lensi erään joen poikki, Pythagoras kulki ilmassa ja veden pinnalla, ”heitti ulos perkeleitä” ja herätti eloon muutamia kuolleita. Hindujen Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. ”Sokeat näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät”, aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan.

    ”Vapahtaja” ihmisten syntien sovittajana oli ennen Jeesusta monilla tahoilla tunnettu oppi. Runoilija Ovidius (43 eKr.–17 jKr.) sanoo: ”Jos itse olet syyllinen, miksi toisen olisi kuoltava sinun puolestasi? Miten järjetöntä on odottaa pelastusta toisen kuolemasta?” Alfred Loisyn mukaan (The Birth of the Cristian Religion) aate jumalan pojan syntymisestä maailman pelastajaksi on olennaisesti kreikkalainen. Levantin kreikkalaisiin oli juurtunut vanha maanviljelykseen pohjautuva hartaus elämän uudistumisen edessä uutena vuonna kuolleen talven jälkeen, ja tämä uudistuminen käsitettiin persoonana. Se oli maan ja taivaan välisen avion hedelmä kevätauringon ja sateen välityksellä; jumalan ja maallisen neitsyeen poika; lapsi, josta tulee kuningas, joka hävittäen menneen kuolleet jätteet tekee kaiken uudeksi.

    Useiden Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä todettujen luonnonilmiöiden ym. tapahtumien kerrotaan esiintyneen myöskin pakanajumalien kuollessa. Niin esim. Krishnan kuollessa aurinko pimeni ja taivaasta satoi tulta ja tuhkaa. Buddhan kuollessa tapahtui valtava maanjäristys ja ukkonen jyrisi taivaalla, Osiriksen ja Caesarin kuolemaan liittyi auringonpimennys ja Prometeuksen kuollessa maa tärisi, haudat aukenivat jne.

    Monien pakanajumalien ilmoitetaan kolmantena päivänä kuolemastaan tai kolmen päivän jälkeen nousseen kuolleista. Tällaisia ovat mm. Horus, Osiris, Chris, Quirinus, Prometeus, Quetzalcoatl, Atys ja Mithra. Helvettiin astuivat mm. Krishna, Zoroaster, Osiris, Horus, Adonis, Bacchus, Herkules ja Quetzalcoatl. Yli 3000 vuotta vanha hindujen pyhä kirja kertoo, että Krishna »astui helvettiin puhutellakseen pimeyden vankilassa olevia tarkoituksenaan saada heidät käännytetyksi ja johdetuksi takaisin taivaaseen, ja hän halusi omalla kärsimyksellään lyhentää heidän rangaistusaikaansa». Kaiken lisäksi Krishna ”kirkastettiin” kuten Jeesus ja hän ilmestyi ylösnousemisensa jälkeen opetuslapsilleen. Ylipäätänsä erityisesti Krishnan elämänvaiheet ovat hämmästyttävässä määrässä samanlaiset kuin Jeesuksen.

    Ainakin Krishnan, Buddhan, Zoroasterin, Sakian, Prometeuksen, Quetzalcoatlin, Laotsen ja Lao-Kiun kerrotaan lopuksi ”nousseen taivaaseen.” Kreikkalainen historioitsija Plutarkos kertoo, että Romulus nousi taivaaseen v. 713 eKr.

    Herran Ehtoollisen alkuperä on pakanallinen. Cicero mm. mainitsee siitä ja ihmetellen tätä toimitusta sanoo: »Miten ihminen voi olla niin hölmö, että saattaa kuvitella sen mitä syö olevan jumalaa.

     

    Eettiset opetukset  

    Konfutsen eli Kung-fu-tsen (551–479 eKr.) opetukset

    Konfutsen oppi on käytännöllistä ja kokonaan tähän maailmaan kohdistuvaa, pääsisällyksenä lähimmäisen rakkauden vaatimus noudattamalla ns. kultaista sääntöä: ”Älä tee muille, mitä et halua heidän tekevän itsellesi.”

    Kristinuskon ansioita kuvailtaessa ja erityisesti sen syntyvaiheista kerrottaessa esitellään kristinusko eettisessä suhteessa yleisesti aivan uuden näkemyksen edustajana sekä vanhoja, ns. pakanauskontoja ratkaisevasti jalompana ja korkeampana uskontona. Tosiasia on kuitenkin, että kristinoppiin sisältyy paljon pakanauskonnoista saatuja vaikutteita ja oppeja.

    Konfutsen opetusten henkeä valaisevat mm. seuraavat lainaukset vanhoista kiinalaisista kirjoituksista.

    Buddhan aatteita valaisevat mm. seuraavat poiminnat hänen opetuksistaan.

    ”Oppini ei tee mitään erotusta ylhäisen ja alhaisen eikä rikkaan ja köyhän välillä. Se on kuin taivas. Siinä on tilaa kaikille, ja kuten aallot se huuhtelee kaikkia samalla tavalla…

    Kenessä rakkaus asuu, hänelle koko maailma on vain yksi ainoa perhe.

    Kuten äiti huolehtii ainoasta lapsestaan, niin täyttäköön sydämenne ja sielunne rajaton rakkaus kaikkia luotuja, niin suuria kuin pieniä, kohtaan.

    Jos on joku, joka haluaa hoivata minua, menköön hän ja hoivatkoon sairasta ystäväänsä.

    Sotilas, joka voittaa itsensä, on jalompi kuin se, joka taistelussa voittaa tuhansia. (Vrt. San 16:32: »Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.

    Buddhan oppi ei tuntenut rotua, ei sukupuolta, ei kastia eikä aristokraattista papistoa. Se teroitti kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta ja ihmissuvun veljeyttä. Buddhismia on sanottu ”idän kristinuskoksi”.

    Krishna on sanonut:

    Kun köyhä kolkuttaa ovellesi, ota hänet vastaan ja täytä hänen pyyntönsä, sillä köyhät ovat jumalan valittuja.

    Ennen kaikkea harrasta rakkautta lähimmäisiäsi kohtaan. Tee hyvää sen itsensä vuoksi, ilman palkinnon toivoa.

    Mielenkiintoisia ovat edelleen mm. seuraavat yhtäläisyydet Uuden Testamentin ja intialaisten pyhien Mahabharatan ja Manun kirjojen välillä.

    Mat 7:3: ”Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?” — Mahabharata: ”Ilkeämielinen ihminen on kärkäs näkemään vikoja lähimmäisessään, vaikka ne ovat pieniä kuin sinapin siemen; mutta kun hän tarkastelee itseään, hän ei näe omia vikojaan.”

    Room 12:21: ”Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä”. — Mahabharata: ”Voita lahjoilla ihminen, joka ei koskaan anna mitään; taivuta epäluotettava ihminen luottamuksella; taltuta kiivastunut ihminen lempeydellä; ja voita paha ihminen hyvällä.”

    Luuk 6:35: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta saavanne mitään takaisin; niin palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on lempeä kiittämättömille ja pahoille.” — Mahabharata: ”Olla loukkaamatta ketään ajatuksin, sanoin tai teoin, antaa muille, ja olla ystävällinen kaikille — tämä on hyvän ihmisen kestävä velvollisuus. Jalot ihmiset nauttivat tehdessään hyvää ajattelematta omaa etuaan; kun he tekevät hyvää muille, he eivät odota saavansa mitään takaisin.”

    Mat 22:39: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Luuk. 6:31: ”Ja niinkuin te tahdotte, että ihmiset tekisivät teille, samoin tehkää tekin heille.” — Mahabharata: ”Suostuessaan pyyntöön tai hyljätessään pyynnön ihmisen parhaana toiminnan ohjeena on suhtautua lähimmäiseen niin kuin itseensä. Kaiken oikeamielisyyden ydin on tämä: kohtele muita niin kuin haluaisit kohdeltavan itseäsi. Älä tee mitään lähimmäisellesi, mitä et haluaisi lähimmäisesi sen jälkeen tekevän itsellesi.”

     

    Egyptiläisen Amenemope-kirjan ja Raamatun väliset yhtäläisyydet.

    Amenemope: ”Kallista korvasi sille mitä sanon. Ja käännä sydämesi sen ymmärtämiseen. Sillä on hyödyllistä kätkeä se sydämeesi.” — Raamattu (San 22:17–18): ”Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani. Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi.”

    Amenemope: ”Älä poista tilusten rajapyykkiä tai rajaa; älä ahnehdi yhtä kyynärää maata, äläkä luvattomasti mene lesken rajan yli.” — Raamattu: ”San 22:28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet. 23:10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.”

    Amenemope:Parempi on köyhyys jumalan käsissä kuin rikkaudet varastohuoneessa. Parempi on leipä ja iloinen sydän kuin rikkaus ja levottomuus.” — Raamattu: ”Parempi on vähän jumalan pelossa kuin suuri rikkaus huolineen. Parempi on vähäsen rehua ja rakkaus kuin tallissa oleva härkä ja vihamielisyys” (apokr. kirjat).

    Amenemope: ”Miten moninaiset ovat kaikki sinun tekosi! Sinä loit maailman halusi mukaan — ihmiset, karjan, kaikki mitä on maan päällä. Sinä teit vuodenajat. Sinä olet tehnyt kaukaisen taivaan noustaksesi sinne, loistaen kaukaa ja palaten. Maailma on sinun käsissäsi sellaisena kuin olet sen tehnyt. Kun sinä olet noussut, he elävät; kun sinä säädät, he kuolevat. Sinussa ihminen elää.”

    Raamattu: Psa 104:24 ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi. 119: Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa. 127: Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruoan ajallansa. Sinä annat niille ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi ja ne ravitaan hyvyydellä. 129: Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat.”

    Vanhasta Egyptin uskonnosta mainitsee mm. Mahaffy teoksessaan Prolegomena to Ancient History (Doanen muk.) seuraavaa:

    ”Juutalaisuudessa ja kristinuskossa on tuskin mitään merkitsevää aatetta, jolle ei olisi vastinetta vanhojen egyptiläisten uskossa. Yhden jumalan kehitys kolminaisuudeksi; välittävän jumalan tulo maailmaan syntymällä neitseellisesti ilman isää; hänen taistelunsa ja hänen hetkellinen häviönsä pimeyden voimien edessä; hänen osittainen voittonsa; hänen ylösnousemuksensa ja hallintansa ikuisessa valtakunnassaan pyhien kanssa; hänen omalaatuisuutensa ja kuitenkin samuutensa luomattoman, käsittämättömän isän kanssa, jonka muoto on salattu ja joka ei asu käsin tehdyissä temppeleissä. Kaikki nämä teologiset käsitteet sisältyvät Egyptin vanhimpaan uskontoon. Samoin on asian laita moraalisten opetusten suhteen sekä sielun kuolemattomuuteen ja viimeiseen tuomioon ym. nähden. Kaikki tämä sisältyy egyptiläisten rituaaleihin ja moraalia käsitteleviin kirjoituksiin.”

    ”Vanhassa Meksikossakin, tunnetussa ihmisuhrien maassa, opetettiin siveysoppia, joka monessa suhteessa muistutti kristillistä siveysoppia. Papisto opetti ihmisiä elämään sovussa, kantamaan kuormansa kärsivällisyydellä, luottamaan jumalan armoon eikä omiin ansioihinsa, vetoamaan aviorikoksessa silmiin ja sydämeen ja ennen kaikkea ruokkimaan köyhiä. Uskontunnustuksessa sanottiin: Vaateta alastomia ja ruoki nälkäisiä, mitä se itsellesi maksaakin, sillä muista, että he ovat samaa lihaa kuin sinä ja ihmisiä kuten sinä, ja hoida sairaita, sillä he ovat jumalan kuva. Mutta, samalla kehotettiin jokaista hankkimaan orja uhrattavaksi jumalalle!”

    Juutalainen historioitsija Josefus (37–95 jKr.) mainitsee kertoessaan essealaisista, eräästä juutalaisesta lahkosta, että askeettisuuden aate, samoin kuin oikeudenmukaisuuden, rauhan ja armeliaisuuden sekä kristillisen siveysopin muiden aatteiden julistaminen oli laajalti levinnyttä antiikin maailmassa kauan ennen aikaa, jolloin Jeesuksen ilmoitetaan syntyneen.

    Juutalaisten pyhässä kirjassa Talmudissa esitetyt rabbiinien siveysopetukset osoittavat, ettei evankeliumeissa esitetyissä Jeesuksen moraaliopetuksissa ole mitään, mikä ei olisi ollut tunnettua juutalaisten keskuudessa jo ennen, ja että evankeliumien vertaukset on yleensä lainattu rabbineilta, vieläpä evankeliumien kirjoittajien usein moraalisessa ja älyllisessä suhteessa huonontamina.

    Juutalainen rukous Kadishjonka pohjana on muuan babylonialainen rukous jumala Merodahille, kuuluu seuraavasti: ”Isämme, joka olet taivaassa, ole meille armollinen, Herra meidän Jumalamme. Pyhitetty olkoon sinun nimesi ja ylistetty olkoon sinun muistosi ylhäällä taivaassa ja täällä alhaalla maan päällä. Anna valtakuntasi hallita meitä, nyt ja iankaikkisesti. Vanhat pyhät miehet sanoivat, anna anteeksi kaikille mitä he ovat rikkoneet sinua vastaan. Älä johdata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta, ja sinä olet hallitseva kirkkaudessasi iankaikkisesti.”

    Kristinuskon ja pakanauskontojen välillä yleensä on niin monia yhtymäkohtia, että voi sanoa kristinuskon olennaisimman sisällyksensä puolesta olleen olemassa jo ennen Kristusta. Tämä oli aikoinaan Augustinuksenkin käsitys. Hän kirjoittaa: Opera Augustini, I: ”Tällainen on nykyinen kristinusko, jonka tunteminen ja seuraaminen on mitä siunauksellisinta, kutsuttu tuolla nimellä, mutta ei itse opin vuoksi, jolla on tuo nimi; sillä oppi, jota kutsutaan kristinuskoksi, on tosiasiallisesti ollut tunnettu jo vanhoina aikoina; se on ollut olemassa ihmissuvun alkuvaiheista Kristuksen lihaksi tulemiseen saakka, josta lähtien tuota todellista uskontoa, joka on aikaisemmin ollut olemassa, on alettu nimittää kristinuskoksi.”

    Vanhojen pakanallisten tarujen valossa Jeesuksen ylösnousemus tuntuu vallan ”luonnolliselta” tapahtumalta. Ennen vanhaan oli yleinen usko, että jumalat kuolivat ja nousivat kuolleista. Uskonnolla, jonka vapahtaja ei ollut noussut kuolleista, ei olisi ollut sanottavia mahdollisuuksia kilpailla pakanauskontojen kanssa, ts. Jeesuksen oli ”pakko” nousta kuolleista.

     

    Miten saatana yrittää sotkea Jumalan sanaa?

    Voisiko ajatella, että Jumala olisi ”tehnyt lähetystyötä” myös näissä pakanamaissa? Eihän siinä kohtaa kristinusko menetä mitään, jos samat korkeat periaatteet tulevat tutuiksi myös pakanoiden keskuudessa. Miksi Jumala olisi tehnyt näin? Hänhän oli vain Israelin heimojen Jumala ja oli jättänyt pakanoille taivaankappaleet palvottaviksi.

    2 Kor 4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, 4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva. – ”Tämän maailman jumala” on tietystikin saatana. Saatanahan tekee kaikkensa sokaistakseen ihmisten mielet, etteivät he näkisi Kristuksen evankeliumin valkeutta, vaan etsisivät maallista rikkautta ja menestystä.

    Mistä pakanamaailmaan on laajalti kertynyt tällaisia kristillisiä aatteita? Juutalaiset eivät varmaankaan ole olleet lähetysmatkoilla, se on varmaa. Voisiko selitys näille eri kansojen taruille, jotka läheisesti muistuttavat Raamatun kertomuksia, olla saatanan toiminta eli luoda Raamatun historian kaltaisia tapahtumia ihmisten ajatusmaailman sotkemiseksi? Miten tämä ajatus sopii ajallisesti eli onko saatana voinut tietää tulevista tapahtumista toteuttaakseen niitä hämäysmielessä ympäri maailmaa?

    1800-luvulla elänyt raamatuntutkija Ernest Renan, joka syntyi Ranskassa 1823, kirjoittaa mithraismista, joka syntyi Persiassa ja oli kristinuskon alkuaikoina laajalti levinnyt yli koko Rooman valtakunnan: »Sillä oli mystiset kokoustilaisuutensa ja pienten kirkkojen kaltaiset kappelinsa. Sen tunnustajia yhdisti toisiinsa voimakas veljeyden tunne; sillä oli ehtoollinen, niin samanlainen kuin kristillisten mysteerien ehtoollinen, ettei Justinus Marttyyri keksinyt sille muuta selitystä kuin että saatana oli pettääkseen ihmisiä päättänyt jäljitellä kristillisiä seremonioita ja siten varasti ne»

    Saatanahan on Raamatun mukaan ollut kiertelemässä maan päällä ja hänellä on ollut tukikohtia kuten Tyyros. Danielkin kertoo:

    10:13 Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni, sillä minä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuningasten tykö.
    10:20 Ja hän sanoi: ”Tiedätkö, mitä varten minä olen tullut sinun tykösi? Nyt minä käyn jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan, ja kun minä olen päässyt hänestä, niin katso: tulee Jaavanin enkeliruhtinas.
    10:21 Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael.

    12:1 Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.

    Saatanahan on ollut pitkään pienen korkea-arvoisten enkeliruhtinaiden muodostamassa Jumalan yhteydessä toimivassa ”johtoryhmässä” mukana. Hän on ollut tietoinen Jumalan suunnitelmista maailman suhteen. Jumala kysyi kerran saatanalta mistä hän oli tulossa. Saatana vastasi: ”Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta (Job 1:7 ja 2:1).”

    Maisemiako saatana vain katseli? Pikemminkin uskon, että saatana on kylvänyt maailmaan kristinuskon pyhiä tapahtumia muistuttavia ja eri pakanakansojen yhteydessä tapahtuneita toisten uskontojen periaatteita. Kuka muu olisi voinut aikaansaada Raamatun kanssa useiden uskontojen samanlaisia viisaita elämänohjeita. Näin saatana on luonut tilanteita, joissa oppineetkin ihmettelevät kuinka eri uskonnoissa on Raamatun kanssa samanlaisia elämänohjeita. Saatana ei siis vain kuljeskellut maan päällä, vaan pyrki luomaan tulevaisuuteen vaikuttavia eksytyksiä Raamatun sanaan Kristuksen pelastustyön vaikutuksen eliminoimiseksi. Onko tässä saatanan suurin eksytysprojekti?

    Voin myös kysyä, miten Vanhan Testamentin profeetat sekä apostolit ja muut Uuden Testamentin kirjoittajat olisivat olleet tietoisia vanhoista kreikkalaisista tai intialaisista yms. taruista? Nykyisenä internetin aikana kaikki tällainen tieto on kaikkien löydettävissä, mutta kuinka Vanhan Testamentin ja Apostolien aikana olisi ollut mahdollista kerätä näin monipuolisesti eri uskonnoista Raamatun kanssa yhdenmukaista materiaalia ja sitten hieman muokattuna esittää se omanaan?

    Alan kallistua Ernest Renan’in joka esitti alunperin Justinus Marttyyrin ajatuksen, että saatana on tämän petoksen takana. Kuinka moni onkaan luopunut kristillisestä uskostaan löydettyään nämä vanhat ”itämaiset viisaudet”?

     

    Miksi Jumala on sietänyt saatanaa näin kauan?

    En tiedä. En totisesti tiedä. Jumalan Pyhä henki on antanut minun ymmärtää monia asioita, mutta ei vielä vastausta tähän kysymykseen. Jumala kyllä lukitsi tottelemattomia enkeleitä kahleissa säilytettäviksi. Onko saatana ja häneen uskovat enkelinsä liian runsaslukuisia ja voimakkaita? Siitä ei varmaan ole kysymys. Jumala ja Jeesus Kristus voisivat koska hyvänsä tuhota saatanan ”suunsa henkäyksellä.” 2 Tes 2:8 ”niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä.”

    Taivaan valtiudesta tullaan käymään sota. Puhun ikään kuin olisi kysymys tulevaisuudesta. Voisiko Jeesus Kristus, jolle Jumala on antanut kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä, suvaita saatanan kaltaista niskuroivaa enkeliä. Ei ehkä Jumalan taivaassa, mutta saatana vangitaan Raamatun mukaan vasta, kun Kristus tulee toisen kerran. Onko saatana jo heitetty maan päälle, pois taivaasta? Siis, että hänellä ei edes olisi pääsyä Jumalan eteen. Joka tapauksessa, saatanan pääasiallinen toimintaympäristö on maan päällä, ihmiskunnan vietteleminen maailmallisten tarpeiden tyydyttämiseen.

    Olen kirjoittanut tästä dilemmasta edellä ja sen perusteella sanon, että tätä sotaa Kristuksen joukkojen ja saatanan joukkojen välillä käydään vasta samassa yhteydessä, kun Kristus tulee maan päälle toisen kerran.

    Miksi kaikkivaltias Jumala on sietänyt saatanaa kaikki nämä vuodet, tuhannet vuodet? Ja kaiken lisäksi vielä antanut tämän maailman valtiuden hänelle?

    Toinen Raamatun antama tieto, jota on vaikea ymmärtää: Kun Kristus tulee toisen kerran, saatana vangitaan tuhanneksi vuodeksi. Kristuksen valtakunta kestää tämän ajan ja se lopputapahtumiin kuuluu suuri yllätys; Kristus vapauttaa saatanan. Toinen suuri yllättävä tieto on tämä: vaikka maailma on ollut vapaa saatanan vaikutuksesta tuhannen vuoden ajan, suuret joukot liittyvät saatanaan tarkoituksenaan tuhota Kristuksen joukot. Taistelun kulkua ei Raamattu kerro yksityiskohtaisesti, vaan toteaa, että saatanan piiritettyä Kristuksen joukot – Pyhien leirin ja Jerusalemin – ”tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.”

    Olen pohtinut kysymystä, miksi Jumala menettelee näin, aina syntiinlankeemuksesta Paratiisissa saatanan vuosituhantiseen kapinointiin ja viimeiseen taisteluun saakka? Näitä ”miksi kysymyksiä” on monia ja kirjoituksissani olen tuonut niitä esille. Toivon löytäväni tyhjentävän vastauksen, vaikkakin olen jo vanha mies.

    Ensinnäkin muistakaa, että tuhat vuotta on kuin yksi päivä meidän Jumalamme ajanlaskussa. En tänään keksi muuta selitystä kuin, että Jumala tahtoo näin koetella uskoviaan; kenen usko kestää saatanan houkutukset? Kuka sortuu saatanan pauloihin tavoitellessaan maailman rikkauksia?

     

    Entä jos uskoo väärin?

    Moni pelkää seurauksia väärin uskomisesta. Tässäkin kirjoituksessa toin historiasta esiin jo varhaisista uskontunnustuksista ilmenevän painostuskeinon: jos et usko tämän uskontunnustuksen mukaisesti, et voi pelastua. Jos et voi pelastua, joudut ikuiseen helvetintuleen. Näinköhän?

    Katolinen kirkko aloitti tämän pelottelun ja kiristyksen. Sen toteuttaminen oli helppoa, koska kukaan ei voinut väittää vastaan. Ihmiset eivät osanneet lukea eivätkä ymmärtäneet pappien puhettakaan, nämä kun puhuivat ”Jumalan kieltä”, latinaa. Jos joku pullikoi vastaan, hänet poltettiin roviolla esimerkiksi muille.

    Onko tilanne toisenlainen tänä päivänä? Osittain on, osittain ei. Jostakin protestanttisesta valtakirkosta voi erota yksinkertaisella ilmoituksella eikä kukaan huutele perään.  Yritäpä erota vaikkapa Jehovan todistajista sen jälkeen, kun sinut on kastettu. Tietoni ovat peräisin joistakin julkisuudessa kerrotuista tapauksista; eronnut on joutunut kokemaan kovia. Ystävät ovat kaikonneet ja kääntyneet karttaviksi. Eronneesta on tullut hylkiö.

    Mistä voisit varmasti tietää, mikä on Raamatun totuus. Katsoin juuri dokumenttiohjelmaa Qumranin kääröistä. Nämä kääröt ja tuhannet pienet frakmentit kertovat kääröihin tallennetusta Jumalan sanasta alkaen joskus pari sataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Ohjelmasta välittyi käsitys, että Raamatun (Vanahan Testamentin) teksteissä on aikojen saatossa tapahtunut muutoksia. Yksityisen ihmisen on suorastaan mahdotonta sanoa mikä Raamatun sanan versio on oikein. Roomalaiskatolisilla on omansa. Kreikkalaiskatolisilla samoin. Niin ikään protestanteilla. Adventisteilla, Jehovan todistajilla jne.

    Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi (Mat 7:1)

    Luukas sanoo saman perusteellisemmin: Luuk 6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

    Tämän jakeen ovat monet unohtaneet. Sen keskeinen sanoma liittyy kadotustuomion antamiseen. Kautta aikain ovat niin katolinen kirkko kuin protestanttisetkin kirkot muotoilleet ja organisaatioissaan hyväksyneet uskontunnustuksia, jotka itse tunnustuksen sisällön lisäksi sanovat: Jos joku ei usko tätä, hän ei voi pelastua. Siis: jos et usko, et pelastu, vaan joudut kadotukseen (helvetin ikuiseen tuleen). Mitä Luukas sanoikaan? Kääntäen, jos lausutte jollekin kadotustuomion, teille itsellenne se lausutaan!

    Rakkaus totuuteen on ehdottoman tärkeää. 2 Tessalonikalaiskirjeestä voimme lukea:

    2:7 ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää,
    8 niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,
    9 tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä
    10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.
    11 Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,
    12 että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.”

    Tässä puhutaan viimeisistä päivistä ja Kristuksen toisesta tulemisesta. Kristus tuhoaa saatanan apulaisen Antikristuksen suunsa henkäyksellä. Ihmisiä, uskoviakin koetellaan; Jumala itse lähettää väkevän eksytyksen. Ne, jotka uskovat valheen, joutuvat tuomittaviksi koska eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen (jakeet 11-12).

    Pelastuminen edellyttää rakkautta totuuteen (j. 10). Jos ihmisen ei ole mahdollista ratkaista mikä on totuus, ei häntä voi tuomita, jos hän erehtyy ja valitsee väärin. Ties minkä ”lahkon” tai valtakirkkojen harhaoppiseksi tuomitseman käsityksen. Ihmisellä tulee kuitenkin olla halu ja pyrkimys totuuteen. Se on eri asia kuin oman kirkon tai uskonnollisen yhteisön sokea totteleminen ja sen opetuksen uskominen ja seuraaminen.

    Mat 7:7 ”Anokaaniin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. 8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.”

     

    Onko Raamattu salattu?

    Luuk 18:34 ”Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.

    Luukas kertoo kuinka Jeesus paljasti omille apostoleilleen, miten hänelle tulee käymään; julma kuolema pakanain käsissä ja sitten kolmen päivän kuluttua ylösnousemus kuolleista. Kuulijat eivät ymmärtäneet Jeesuksen selvää puhetta, vaan elivät omissa toiveissaan – Israelin vapautumisessa Rooman ikeestä.

    Monet lukevat Raamattua ja kuulevat Raamatun sanaa kirkoissaan, mutta eivät ymmärrä oikein lukemaansa tai kuulemaansa. Raamatun salattu sana avautuu vain, kun pyydät Jumalaa sen avaamaan. Sinulla on oltava rakkaus totuuteen, jotta ymmärtäisit oikein.

    2 Tes 2:10 ”ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.

    Lopun aikana Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä itse Jumala lähettää väkevän eksytyksen, jotta ne uskovat valheen, jotka eivät ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua.

    1 Kor 2:7 ”vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,”

    Onko Jumalan viisaus salattua? Miten voit löytää Jumalan salatun viisauden? Raamattua lukemalla tietystikin, mutta sen löytääksesi sinulla täytyy olla rakkaus totuuteen; siihen mitä Jumala, Jeesus, ja apostolit opettivat. Ei siihen, mitä oppeja kirkolliskokoukset kehittivät ja päättivät, josta Raamattu käyttää nimitystä ihmisten perinnäissääntöjä. (engl. tradition of men).

    Mar7:8 ”Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä.”

    Näiden ”salattujen” kirjoitusteni tarkoituksena onkin painottaa rakkautta totuuteen ja saada lukijat ajattelemaan, minkälaisia oppeja he elämässään seuraavat.

     

image_pdfimage_print