Viimeinen tuomio

Kadotus

Kadotus Raamatun jakeissa:

Jesaja: 38:17 Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.

Matteuksen evankeliumi:                                                                           7:13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; 18:14 Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.  – Lavea tie ja maallinen meno rahan perässä johtavat kadotukseen. Näitä ihmisiä on paljon, itse asiassa valtaenemmistö. Luvussa 18 Jeesus puhui kadonneesta lampaasta, jota paimen lähti etsimään. Lammas on tietysti vertauskuva ihmisestä, joka eksyy pois uskovien joukosta joutuen kadotukseen, jos häntä ei löydetä takaisin uskovin seurakuntaan. Jumala ei tahdo, että yksikään joutuisi tällä tavoin kadotukseen.

Markuksen evankeliumi: 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Edeltävässä jakeessa Jeesus antoi lähetyskäskyn: 16:15 Ja hän sanoi heille: “Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille”.    Osa ottaa evankeliumin sanoman vastaan, osa ei. Paavalikin joutui tämän toteamaan saarnatessaan evankeliumia pakanakansoille nykyisen Turkin alueella. Ne, jotka uskoivat evankeliumin, ne myös kastettiin. Heille luvataan pelastus uskon perusteella. Kaste on vain “hyvän omantunnon pyytämistä” Jumalalta (1.Piet. 3:21).
Luukkaan evankeliumi: 6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan. 9:25 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?

Johanneksen evankeliumi: 17:12 Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen.

Apostolien teot: 8:20 Mutta Pietari sanoi hänelle: “Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.

Roomalaiskirje: 5:16 Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. 18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; 8:1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. 34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.

1.Korinttolaiskirje: 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.  – Korinttolaiskirjeen mukaan on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka joutuvat kadotukseen, koska eivät ota vastaan sanaa rististä. Toiseksi on niitä ihmisiä, jotka eivät joudu kadotukseen, vaan pelastuvat. Pelastuville sana rististä on Jumalan voima. Tämän jakeen mukaan todellakin osa ihmisistä pelastuu, osa joutuu kadotukseen.

 

11:32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.  – Kaikki joutuvat tuomittavaksi. Niille, jotka ovat Herran omia, uskovia, tuomio on Herran kuritusta, joka tarkoittaa opetusta, korjausta, parantamista tms. jo elämänsä aikana. Kuritus on heille opetusta ja ojennusta. Maailmaan kuuluvat, joita on paljon enemmän kuin edellä mainittuja Herran omia, kuuluvat joutuvat maailman kanssa kadotukseen tuomittavaksi.

2.Korinttolaiskirje: 2:15 Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa: 3:9 Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta. 4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat (ἀπόλλυμι apollymi),

Filippiläiskirje: 1:28 vastustajia missään kohden säikähtämättä; ja se on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki, merkki Jumalalta.

1:19 heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä.

2.Tessalonikalaiskirje:                                                                   1:9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,

Tämän merkittävän jakeen edellä todetaan: 1:6 koskapa Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat, 7 ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa 8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.

Toisessa Tessalonikalaiskirjeessä puhutaan Jeesuksen toisesta tulemisesta, jolloin Herran vihan päivänä Hän kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia Kristuksen evankeliumille. Mikä on näille tuleva rangaistus? Se on iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta. Rangaistuksen sanotaan olevan kosto. Kosto on enemmän kuin tiukka opetus ja ojennus, joka kohtaa niitä Herran omia, jotka ovat hairahtuneet synnin teille. Ne, jotka eivät ole kuuliaisia evankeliumille, saavat rangaistukseksi iankaikkisen kadotuksen Herran kasvoista. Tästä käytetään myös sanontaa ’ikuinen poiskarsiminen’ Jumalan yhteydestä. Rangaistuksen sanotaan olevan ikuinen, mutta siinä ei puhuta tulisen järven ikuisesta kidutuksesta.

2.Tess. 1:8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille. 9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,

Mitä tarkoittaa eivät tunne Jumalaa? Raamatullisessa mielessä sen merkitys voi olla 1. to see; nähdä, havainnoida silmillä tai muilla aisteilla 2. To know; tuntea, erityisesti: to know, i.e. get knowledge of, understand, perceive (hankkia tietoa), cherish, pay attention to. Jumalan tunteminen voi sisältää erilaisia merkityksiä. Ihminen voi olla täysin tietämätön Jehova Jumalasta tai sitten ihminen on kuullut puhuttavan, mutta kuuleminen ei ole johtanut sen pidemmälle. Tulkitsen asian niin, että ihmisen tulee – sen jälkeen kun on ymmärtänyt evankeliumin sanoman keskeisen sisällön – tehdä ratkaisu; hänen tulee hankkia lisätietoa uskon ratkaisun tekemiseksi. Jos ihminen on välinpitämätön, vaikka ymmärtää asian tärkeyden, hän on vaarassa kohdata jakeessa 9 kerrottu rangaistus.

Joskus on parempi ettei tiedä: 2.Piet. 2:21 Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. Luuk. 12:48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään. Room. 2:14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki 15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä –

Em. jakeista voimme päätellä, että tieto tuo vastuun. Jos ei tiedä (“tunne lakia”), ei voi tulla tuomituksi.

 

2:3 Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, 2:10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.

1.Timoteuksen kirje: 6:9 Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.

Hebrealaiskirje: 10:39 Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.

2.Pietarin kirje: 3:7 Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.

3:16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

Ilmestyskirja: 17:8 Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nousevasyvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva. 17:11 Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen. (ἀπώλεια)

 

Mitä tarkoittaa kadotus? (kreikaksi ἀπόλλυμι apollymi)

to destroy; to put out of the way entirely, abolish, put an end to ruin, render useless, to kill, to declare that one must be put  to death, metaph. to devote or give over to eternal misery in hell, to perish, to be lost, ruined, destroyed

Edellä olevista jakeista saa selvän kuvan kadotuksen luonteesta. Se on vakava rangaistus.         

 Mat. 25:46. “Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.                  

Tässä niin kuin monessa jakeessa on selvästi kaksi erilaista seuraamusta: syntisten joukko lähtee rangaistukseen ja toisaalta vanhurskasten joukko saa iankaikkisen elämän. Jos siis syntiset eivät saa iankaikkista elämää, jää vain ratkaistavaksi kysymys; mikä on heidän iankaikkinen rangaistuksensa?

Ilmestyskirjassa, samoin kuin Danielissakin, puhutaan pedoista. Kyseessä on kuvaannollinen ilmaus lopun ajan valtakunnasta ja sen kanssa toimivista ‘kuninkaista’. Petovaltakunta joutuu kadotukseen. Kadotus merkitsee tässä kohdin tuhoutumista ja häviötä.

image_pdfimage_print