Käännös- ja tulkintakysymyksiä

Mikä on Raamatun totuus? Onko kaikki Raamatussa Jumalan sanaa?

Alkusanat

Raamatun kaanonin muodostuminen
– Mikä on oikeasti Jumalan sanaa?

Raamatun tulkinnasta: Kuvaannollinen ja kirjaimellinen ilmaisu Raamatussa

Jumalaa koskevat Raamatun ihmeellisyydet
– Miksi Jumala sekoitti ihmiskunnan kielet? 
– Jumala kysyy neuvoa 
– Aurinko seisoi alallansa ja kuu pysyi paikallansa
– Jerikon muurien sortuminen
– Jumalan viha syttyi nopeasti
– Jumala ei kyennyt voittamaan raudoitettuja sotavaunuja 
Vedenpaisumus 

Onko Jumala oikeasti kaikkivaltias?
Jumala antoi maailman valtiuden saatanalle 
Katolisen harhaopin kehittyminen: Kolminaisuusoppi 
Kolminaisuusopin aseman vakiintuminen ja vahvistuminen

– Nikean kirkolliskokous v. 325
– Miksi en usko kolmiyhteiseen Jumalaan? Jumala on yksi.
– Athanasioksen uskontunnustus 

Jeesus Kristus Jumalan Poika

– Jeesuksen jumaluus 
– Jeesuksen kaksi luontoa
– Mikä merkitys on sillä, että Jeesus on ihminen taivaassakin?
– Flavius Josefuksen kuva Jeesuksesta

Mikä on oleva ihmisen tulevaisuus?
Onko Jumala kaikkitietävä?

Kristinuskon ja vanhojen pakanauskontojen samankaltaisuudet
Vanhan Testamentit samankaltaisuudet 
Eettiset opetukset
Egyptiläisen Amenemope-kirjan ja Raamatun väliset yhtäläisyydet

Miten saatana yrittää sotkea Jumalan sanaa?
Miksi Jumala on sietänyt saatanaa näin kauan?
Entä jos uskoo väärin?

Onko Raamattu salattu?

 

Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti. (Psalmit 119:160)

Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. (Joh 17:17)

 

Alkusanat

Sysäyksen tähän kirjoitukseen antoi minulle vuonna 1952 kirjoitettu Professori V.T. Aaltosen kirjoitus ”Kristinusko ja vanhat pakanauskonnot – miksi minusta ei tullut kristittyä?”  Ehkä minustakaan ei olisi tullut uskovaista, jos olisin aikoinaan lukenut kyseisen kirjoituksen. Siinä esitetään seikkoja,  joita voi tulkita niin, että kristinusko on vain kokoelma kopioita ympäri maailmaa esiintuoduista kauniista eri uskontojen uskonnollisista, ajat sitten kirjatuista periaatteista.

Tässä käsittelen kyseistä asiaa, josta minulla ei ollut oikeastaan mitään käsitystä. Sitten, näin uskon, Jumalan Pyhä henki auttoi minua ymmärtämään tätä vaikealta tuntunutta ongelmaa.

Pidin aikoinaan Raamattua kokonaan Jumalan inspiroimana sanana. Vähitellen minulle alkoi muodostua epäilys, etteivät kaikki Raamatun kertomukset olleetkaan puhdasta ja virheetöntä Jumalan sanaa. Tänä päivänä en osaa määritellä yksittäisen Raamatun kirjan osalta, onko se varmasti – ja kokonaan – tällaista Jumalan sanaa. Olenkin itselleni määritellyt varmasti Jumalan sanaksi Vanhan Testamentin osalta ne Raamatun kirjat, joissa kirjoittaja kertoo, että ”hänelle tuli tämä Jumalan sana.” Sellaisia jakeita on lukemattomia, yhtenä lukuisista vaikkapa Hesekielin 3:16 ”Mutta seitsemän päivän kuluttua tuli minulle tämä Herran sana:” 3:17 Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. …”

Olenkin Raamatun tutkimuksissani keskittynyt ensisijaisesti Uuteen Testamenttiin. Uskon, että se on pääsääntöisesti kokonaan Jeesuksen ja hänen apostoliensa välittämää Jumalan sanaa. Toki näidenkin joukkoon mahtuu – kokonaisuuteen nähden – jonkin verran kyseenalaisia osia ja joku selvä lisäys, jonka joku katolinen kirjuri on tehnyt hyvänä tarkoituksenaan ilmeisesti ”selventää epäselväksi jäänyttä Raamatun sanomaa.”

Vanhan Testamentin kirjoja kopioitaessa kirjurit olivat äärimmäisen pikkutarkkoja oikeellisuuden varmistamiseksi. Kopiointivirheet ovatkin äärimmäisen harvinaisia. Uuden Testamentin osalta tilanne on erilainen; kukaan ei tällä tavoin kontrolloinut kopiointityötä – alkuperäisiähän ei ole säilynyt tallessa yhtään. Manuskripteihin saattoi tulla kopiointivirheitä tai lisäyksiä tai muita muutoksia mitä erilaisimmista syistä.

Sitten on vielä tärkeä syy, joka aiheuttaa tämänkin päivän Raamatun lukijoille päänvaivaa: mikä oikea käännös ja miten se pitää tulkita? Heti apostolisen ajan jälkeen katolinen kirkko pyrki saamaan päättävän aseman määritelläkseen Raamatun ainoan oikean ja hyväksytyn sisällön. He väittivät, ja väittävät varmaan edelleenkin olevansa Pietarin valtuutuksen jälkeläinen, Jumalan hyväksymä apostolinen kirkko. Katolinen kirkko on ollutkin lähes 1500 vuotta määräävässä asemassa Raamatun tulkinnassa. Lutherin ja muiden uskonpuhdistajien vaikutuksesta Raamatun selitys sai uusia piirteitä, mutta molempien toiminta oli muulla tavoin samanlaista; molemmat pyrkivät saamaan oman käsityksensä yleiseen käyttöön pakolla. Jos et yhtynyt annettuun Raamatun käsitykseen, sinulta kiellettiin mahdollisuus pelastumiseen sekä kaiken lisäksi saatoit menettää henkesi kerettiläisenä polttoroviolla. 

 

Raamatun kaanonin muodostuminen

Miten Raamattuun on valittu siinä olevat kirjoitukset? Onko kaikkien kirkkojen Raamatuissa samat kirjotukset? Kuka on päättänyt, mitkä kirjoitukset hyväksytään Raamattuun? Mistä voimme tietää, ovatko Raamattuun valitut kirjoitukset Jumalan sanaa ja hänen hyväksymiään?

Vanhan Testamentin osalta vallitsee suurempi yksimielisyys kuin Uuden Testamentin. Katsoin hiljattain televisio-ohjelmaa Qumranin löydöksistä. Niistä on löytynyt uusia kirjoituksia vuodelta 200 eKr. alkaen. Mainittiin mm. kuvaus Abrahamista ja hänen  vaimostaan Saarasta, joka antoi tarkempaa tietoa kuin tähänastinen VT:n lyhyt kuvaus.

Uuden Testamentin osalta tilanne on sekavampi. Joku väittää, että Matteuksen kaksi ensimmäistä lukua on myöhempää lisäystä. Monia UT:n kirjoituksia epäillään kirjoituksen kirjoittajaksi ilmoitetun apostolin opetuslapsiksi. Joku on sitä mieltä, että Tuomaan evankeliumi olisi pitänyt mahduttaa UT:iin jne.

Roomalaiskatolisen kirkon hyväksymä kaanon, eli Raamattuun hyväksytyt kirjoitukset, poikkeavat protestanttien Raamattuun hyväksytyistä. Uuden Testamentin Pyhien kirjoitusten joukkoa alettiin muodostaa jo toiselle vuosisadalla. Siihen kuuluvien kirjoitusten piti olla apostolista alkuperää, seurakuntien yleisesti käyttämiä ja hyväksymiä. Tarkkaan varmaan tutkittiin, ettei kirjoituksissa ollut harhaoppeja, joita oli liikkeellä. Ensin kelpuutettiin neljä evankeliumia sekä Paavalin kirjeet. Loppujen osalta kinasteltiin vielä 300-luvulle saakka. Ilmestyskirja ja Heprealaiskirje olivat erityisen kiistan aiheena. Vielä 1500 -luvulla Luther ei halunnut Ilmestyskirjan kuuluvan Raamattuun, koska hän ei ymmärtänyt sitä.

Oma lukunsa on vielä eri käännösten vaikutus Raamatun tulkintaan. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitukseni puuttua näihin Raamatun eri versioihin ja niiden oikeellisuuteen. Minulla ei ole sellaista pätevyyttäkään. Totean vain Raamatun lukijoille: pitäkää varanne mitä luette ja mihin uskotte. Verratkaa eri käännöksiä käyttäen hyväksi Internetistä saatavia käännösversioita ja niiden selityksiä.

Mikä on oikeasti Jumalan sanaa?

Tätä on syytä pohdiskella. Tarkastellaanpa vaikka eri käännösversioiden merkitystä Raamatun totuuden muodostumiseen. Olen vakaasti sitä mieltä, että täysin puolueetonta ja pelkästään totuuteen pyrkivää Raamatunkäännöstä on tosi vaikea löytää. Itse käytän KR33/38 käännöstä, vaikka sen kieli on kovin vanhahtavaa. KR92 on taas niin vahvasti kolminaisuusopin kyllästämä, etten voi sitä hyväksyä. Joudun siis tarkistamaan käännöksien sanamuotoja eri englanninkielisistä käännösversioista ja niissä käytettyjä sanojen merkityksiä esim. Strongs’in selitysteoksesta. Työtä se teettää, mutta toimeen tullaan.

Tässä artikkelissa on lyhyitä otteita Raamatun kirjoituksista, joita on vaikea uskoa meidän Jumalamme hyväksymiksi. Jotkut Vanhan Testamentin kirjat voivat olla Jumalan sanaa, näin uskon jos siinä sanotaan tähän tapaan: ”minulle tuli tämä Jumalan sana” jne.. Synoptisten evankeliumien (Matteus, Markus ja Luukas) tarkoitus lienee osoittaa, että kolmen evankeliumin samankaltaisuus todistaa niiden olevan totuudellisia. Monesta Uuden Testamentin kirjasta tosin väitetään, ettei ne ole ko. apostolin kirjoittamia, vaan apostolin opetuslapsien. Tämän päivän kielitieteilijät kun osaavat analysoida tekstejä, niiden sisältämiä sanoja ja sanamuotoja ja näiden muutoksia.

Monet ovat sitä mieltä, että Raamattu on jopa kokonaan Jumalan itsensä kirjoittamaa (sanelemaa). Kun ryhdyin kirjoittamaan näitä Salatturaamattu -kirjoituksia, perehdyin 1900 -luvun alun tiedemiehen Ivan Paninin kirjoituksiin ja Raamatun analyyseihin. Niitä on kirjoitusteni alkuosassa suomennettunakin. Panin kertoi löytäneensä koodin, joka toistuu läpi kaikkien Raamatun kirjoitusten ja joka koodi todistaa kirjoitusten autenttisuuden eli jumalallisen alkuperän. Panin käytti noin 50 vuotta laskien sanojen numerokoodeja heprean ja kreikankielisistä Raamatun kirjoituksista. Moni nauraa hykertää moisesta, enkä minäkään voi sanoa uskovani sataprosenttisesti Paninin koodeihin. Mutta: lukekaapa mitä Panin kirjoittaa Raamatun ensimmäisistä sanoista ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan” ja millainen koodien paljous siitä löytyykään. En siis voi tuomita tätä jumallista koodia humpuukiksi suoralta kädeltä.

Tänä päivänä näyttää olevan muodikasta epäillä kaikkia Raamatun totuuksia ja kirjoituksia. Esimerkiksi Jeesuksen syntyminen neitseellisesti on näiden epäilijöiden suosikkikohde.

Kun luet Raamattua, uskon, että Jumalan Pyhä henki avaa myös sinulle Raamatun totuudet.

Paavalin ohje:

2 Tim 3:15 ”ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.”

 

Raamatun tulkinnasta: Kuvaanollinen ja kirjaimellinen ilmaisu Raamatussa

Jos Raamatun ilmaus on kuvaannollinen, se voi olla totta kuten kirjaimellinenkin ilmaus. Se ei vaan ole kirjaimellisesti totta. Ongelma on kaksijakoinen: emme aina tunnista Raamatun ilmaisusta, onko kyse kirjaimellisesta vai kuvaannollisesta ilmaisusta. Toinen ongelma on usein edessämme sen jälkeen, kun olemme todenneet ilmaisun olevan kuvaannollinen; mitä se tarkoittaa eli miten se on tulkittava.

Asian selvittämiseksi esitän joitakin ilmaisuja, sekä kirjaimellisia että kuvaannollisia.

Esimerkkejä kirjaimellisista ilmaisuista:

1 Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

Heb 13:8 Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.

Kun Timoteus sanoo, että ”Jumala on yksi on tämä osuus kuitenkin tulkinnanvarainen. Unitaristi sanoo, että näinhän me olemme aina sanoneet; ei ole muuta Jumalaa kuin Isä, Jehova. Kolmiyhteiseen Jumalaan uskova selittää: Juuri näin, meidän Jumalamme on yksi Jumala, mutta hän esiintyy kolmessa persoonassa, Isässä, Pojassa ja Pyhässä hengessä.

Yksi välimies” ei aiheuta tulkintaongelmia. Toki katoliset repivät tukkaansa ja sanovat, että kirjoittaja on unohtanut toisen välittäjän, neitsyt Marian, jonka paavikin on ylentänyt Jumalan äidiksi ja joka välittää Jumalalle uskovien pyyntöjä. Yksi on kuitenkin vain yksi ja kaksi välimiestä ei voi olla yksi!

Entäpä ”ihminen Jeesus Kristus? Eikö se ole selvä ja riidaton ilmaisu? Minä sanoisin, että on, on. Joku voi taas kysyä, että tarkoitetaanko tällä Jeesuksen kaksiluonto-opin mukaista Jeesusta inhimillisen luontonsa puolesta?

Tulkintariidan siemeniä itää melkein missä vain.

 

Esimerkkejä kuvaannollisista ilmaisuista:

Room 13:14 vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät.

2 Joh 1:7 Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus.

Mitä tarkoittaa ”pukekaa päällenne”? Päälle pukeminen tarkoittaa vastaanottamista. Ottakaa vastaa Herra Jeesus Kristus. Tai ”uskokaa Herraan Jeesukseen Kristukseen”. Entä mitä tarkoittaa ”lihasta huolta pitäminen”? Voisin kääntää sen nykykielelle näin: Älkää ajatelko fyysisiä (tai ruumiinne tarpeita) tarpeitanne niin, että himot heräävät.

Entä ”lihaan tuleva”? … eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, jonka oli määrä syntyä ihmiseksi…

Raamatussa on uskomattoman paljon kuvaannollisia ilmauksia. Otetaan esimerkiksi sana ”lampunjalka”. Se on varmaankin lampun eli tuon ajan kynttilän pidin eli jalka, vai. Ei ole, vaan Raamattu ehkä poikkeuksellisesti, selittää mistä on kysymys: Ilm 1:20 ”Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa.”

Mitä mahtaisivat olla ”öljypuut”? Sekin kerrotaan Ilmestyskirjassa: 11:3 Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan.” 4 Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä.

Keitä mahtavat olla mainitut kaksi lopunajan todistajaa? Kirjoitan siitä omassa artikkelissa.

Raamattu on miten sitä luetaan

Miten luet seuraavan Raamatun jakeen? Mat 1:23 ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.” Kysyn tätä koska eräässä Raamatun selitysblogissa tätä käytetään varmana todisteena Jeesuksen jumaluudesta. Sanotaanko siinä, että Jeesus on Jumala? Tarkoittaako ”Immanuel”, että Jeesus on Jumala ja että hän on kanssamme?

Vai tarkoittaako Jeesukselle annettava nimi yksinkertaisesti sitä, että Jeesus syntyi Jumalan poikana ja Jumala antaessaan poikansa maailmaan sen syntien lunastajaksi, samalla lupasi, että Isä Jumala on meidän kanssamme Jeesuksen Kristuksen nimessä?

Ei pidä syyllistyä lukemaan Raamatusta enemmän kuin siinä lukee. Ei myöskään pidä sivuuttaa jotain Raamatun sanaa ymmärtämättä, että siinä sanotaan jotain hyvin merkittävää. 

 

Jumalaa koskevat Raamatun ihmeellisyydet

Onko Raamattu ylipäätään kokonaan Jumalan sanaa eli Jumalan itsensä ilmoitusta? Jospa suuri osa onkin vain ihmisten kertomuksia, joita Jumala ei ole vaikuttanut millään lailla

Miksi Jumala sekoitti ihmiskunnan kielet?

1 Moos 11:5 ”Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet.
6 Ja Herra sanoi: Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.
7 Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.”
8 Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta.
9 Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.”

Edeltävässä luvussa Jumala toteaa vedenpaisumuksen jälkeen Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, suvusta ja kertoo, että heille syntyi poikia vedenpaisumuksen jälkeen. Seuraavassa luvussa 11, Jumala sanoo mitä luultavimmin enkeleille: astukaamme maan päälle sekoittamaan heidän kielensä, etteivät he ymmärrä toisiaan. Mikähän mahtoi olla tämän perimmäinen tarkoitus? Ihmiskunta on tänäkin päivänä ympäri maailman jakautunut satoihin kieliryhmiin. Mitä pahaa oli siinä, että ihmiskunnalla olisi ollut yksi ja yhteinen kieli?

Kertomus on eriskummallinen enkä osaa sanoa, onko se totista totta vai tarua. Tässä Jumala sanoo: tehkäämme… Kenelle Jumala sanoo näin? Toinen Raamatun kohta, jossa on sama rakenne: 1 Moos 1:26 Ja Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.” Molemmissa esimerkeissä Jumala osoittaa sanansa todennäköisesti enkeleille, vaikkakin toisaalla Jumala sanoo yksin luoneensa maailman, kysyen ”kuka oli kanssani?” (Jes 44:24)

Jumala kysyy neuvoa (1 Kuningasten kirja)

Juudan kuningas Joosafat ja Israelin kuningas neuvottelivat sotaan lähdöstä Gileadin Raamotiin. Israelin kuningas kokosi neljäsataa profeettaansa ja nämä kaikki vakuuttivat sotaretken onnistuvan. Vielä kysyttiin profeetta Miikalta: ”Miika, onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin vai oltava lähtemättä?” Hän vastasi hänelle: ”Lähde, niin saat voiton; Herra antaa sen kuninkaan käsiin.”

1 Kun 22:19 jatkaa kertomusta: ”Mutta hän sanoi: Kuule siis Herran sana: Minä näin Herran istuvan istuimellansa ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen edessään, hänen oikealla ja vasemmalla puolellansa.
20 Ja Herra sanoi: ’Kuka viekoittelisi Ahabin lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?’ Mikä vastasi niin, mikä näin.           

21 Silloin tuli henki ja asettui Herran eteen ja sanoi: Minä viekoittelen hänet. Herra kysyi häneltä: Miten?

22 Hän vastasi: ’Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettainsa suuhun.’  Silloin Herra sanoi: ’Saat viekoitella, siihen sinä pystyt; mene ja tee niin.’

Mikä tässä on huomionarvoista? Ensinnäkin, näyn mukaan Jumala istui valtaistuimella ja kaikki taivaan joukot olivat hänen edessään. Sitten Jumala esitti kysymyksen: Kuka viekoittelisi Ahabin lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa? Miksi Jumalan on kysyttävä tällaista neuvoa enkeleiltään? Entä saiko Jumala hyviä neuvoja? Ei, koska ”yksi sanoi yhtä ja toinen sanoi toista” kuten UM-käännös asian ilmaisee.

Sitten tuli henki Jumalan eteen… Kuka on tämä henki, sitä ei Raamattu kerro, mutta veikkaukseni on, että kyseinen henki oli saatana. Hän lupasi viekoitella Ahabin menemällä valheen hengeksi kaikkien hänen profeettojensa suihin. Tähän ehdotukseen Jumala vastasi: Saat viekoitella, mene ja tee niin, siihen sinä pystyt.

Koko näytelmä on omituinen. Miten on mahdollista, että Jumala kokoaisi miljoonat ja miljoonat enkelinsä kysyäkseen heiltä neuvoa miten vietellä joku maan pikku kuningas sotaan. Viettelytehtävä annetaan saatanalle, tälle, joka vietteli Adamin ja Eevan syntiin. Luulisi, että Saatana olisi viimeinen, jolle Jumala osoittaisi luottamustaan. Saatanan ratkaisu on hänelle luonteenomainen; Saatana menee valheen hengiksi Ahabin profeettojen suihin. Eikö Jumala itse osaisi ratkaista, miten kaksi maan kuningasta saadaan sotimaan keskenään? Eikö Jumalalla ollut muuta ratkaisua mielessään kuin sota?

Tämä kertomus, olipa se totta tai ei, todistaa osaltaan, ettei Jumalan uskottu oleva kaikkitietävä.

Aurinko seisoi alallansa ja kuu pysyi paikallansa (Joosua 10:11-13)

10:11 Ja kun he paetessaan Israelia olivat Beet-Hooronin rinteessä, heitti Herra taivaasta heidän päällensä isoja kiviä, koko matkan Asekaan asti, niin että he kuolivat; niitä, jotka kuolivat raekivistä, oli useampia kuin niitä, jotka israelilaiset surmasivat miekalla.
12 Silloin puhui Joosua Herralle, sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten valtaan, ja sanoi Israelin silmien edessä: ”Aurinko, seiso alallasi Gibeonissa, ja kuu Aijalonin laaksossa.”
13 Niin aurinko seisoi alallansa, ja kuu pysyi paikallansa, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna ”Oikeamielisen kirjassa.” Niin aurinko pysyi paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan.”

Israelin kansa siis tarvitsi lisää aikaa kostaakseen vihollisilleen. Eikö Jumala olisi voinut heittää enemmän kiviä vihollisten päälle? Tai lähettää ruton, jonka itämisaika on hyvin lyhyt? Jos nyt yleensäkään Jumala tarvitsee tahtonsa toteuttamiseksi tämänkaltaisia apuneuvoja.

Joos 3:15 ”ja niin pian kuin liitonarkin kantajat tulivat Jordanille ja liitonarkkia kantavien pappien jalat painuivat rantaveteen, niin vaikka Jordan koko elonleikkuuajan on tulvillaan yli kaikkien äyräidensä,
16 pysähtyi ylhäältä päin virtaava vesi ja seisoi yhtenä roukkiona hyvin kaukana Aadamin luona, sen kaupungin, joka on Saaretanin vieressä; ja se vesi, joka virtasi alaspäin Aromereen, Suolamereen, hävisi kokonaan. Niin kansa kulki virran yli Jerikon kohdalta.”

Joosua tapasi miehen paljastettu miekka kädessään. 5:13 ”Ja tapahtui Joosuan ollessa Jerikon luona, että hän nosti silmänsä ja näki miehen seisovan edessään, paljastettu miekka kädessä. Seuraavassa jakeessa mies paljasti, että ”minä olen Herran sotajoukon päämies.”

– Kun Jumala on kaikkivaltias eli kukaan ei pysty vastustamaan hänen tahtoaan, mihin Jumala tarvitsee omia sotajoukkoja? Eikö riitä, että Jumala vain ilmaisee tahtonsa ja niin tapahtuu? Koko maailman luominen tapahtui Jumalan sanalla.

Jerikon muurien sortuminen

Joos 6:15 ”Mutta seitsemäntenä päivänä he nousivat varhain aamun sarastaessa ja kulkivat kaupungin [Jerikon] ympäri samalla tavalla seitsemän kertaa. Ainoastaan sinä päivänä he kulkivat kaupungin ympäri seitsemän kertaa.
16 Ja kun papit seitsemännellä kerralla puhalsivat pasunoihin, sanoi Joosua kansalle: ”Nostakaa sotahuuto, sillä Herra antaa teille kaupungin.
17 Kaupunki ja kaikki, mitä siinä on, vihittäköön tuhon omaksi Herran kunniaksi; ainoastaan portto Raahab jääköön henkiin, hän ja kaikki, jotka ovat hänen kanssaan hänen talossansa, sillä hän piilotti tiedustelijat, jotka me lähetimme.”

Tämä kertomus Jerikon muurien luhistumisesta on tuttu kaikille meille, jotka olemme koulussa monien vuosien ajan saaneet uskonnon opetusta. Silloin nuorena poikana en osannut millään lailla epäillä kertomuksen todenperäisyyttä. Jos se on totta niin olkoon, mutta kysyn: miksi tarvittiin tällainen näytelmä kaupungin kiertämistä seitsemän päivän ajan ja sotahuudon nostamista muurien luhistamiseksi. Eikö Jumala olisi voinut yksinkertaisesti vain luhistaa muurit? Eikö tällainen pitkä ja monimutkainen näytelmä vain hämmennä siihen osallisia ja saa heidät ajattelemaan, että miksi Jumala edellyttää tällaisia ’temppuja’? Eikö Jumala olisi voinut vain kajauttaa oman sotahuutonsa taivaasta, jonka seurauksena muuri olisi sortunut? Jumalan voiman osoituksena se olisi mielestäni ollut selvempi.

Jumalan viha syttyi nopeasti

Joos 7:26 Ja he kasasivat hänen päällensä suuren kiviroukkion, joka vielä tänäkin päivänä on olemassa; ja niin Herra lauhtui vihansa hehkusta. Syyllinen löydettiin arpomalla ja syyllinen tunnustikin piilottaneensa sotasaaliiksi saamansa arvotavarat maahan oman telttansa sisällä. – Eikö Herra olisi voinut vain osoittaa sotasaalista piilottaneen miehen ilman, että piti suorittaa monivaiheinen arvontaoperaatio. Herra on nopea suuttumaan, mutta myös lauhtuu.

Vrt. seuraavassa kertomus miehestä, joka kosketti Liiton arkkia.

2 Sam kertoo, kuinka Jumala vihastui Ussalle: 6:6 ”Mutta kun he tulivat Naakonin puimatantereen luo, ojensi Ussa kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät kompastuivat. 7 Silloin Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja Jumala löi hänet siinä hänen hairahduksensa tähden, niin että hän kuoli siihen, Jumalan arkin ääreen.”

Mikä oli Ussan synti? Hän kosketti Liiton arkkia, kun pelkäsi sen putoavan härkien kompuroidessa huonolla tiellä.

Jumala ei kyennyt voittamaan raudoitettuja sotavaunuja

Tuomarien kirja 1:19 ”Ja Herra oli Juudan kanssa, niin että hän sai haltuunsa vuoriston; sillä hän ei kyennyt karkottamaan niitä, jotka asuivat tasangolla, koska heillä oli raudoitettuja sotavaunuja.”

Varmaankin Jumala olisi pystynyt tuhoamaan viholliset, vaikka vain sanansa voimalla. Jostain syystä, joka ei käy ilmi Raamatusta, Jumala avusti omaa kansaansa, mutta varsinaiseen sotimistyöhön Jumala ei osallistunut. Jumala ei kuitenkaan hankkinut omilleen raudoitettuja sotavaunuja. Miksi Jumala ei vain tuhonnut kansansa vihollisia sanansa voimalla, vaan tasangot jäivät vihollisen valtaan, koska heillä oli raudoitetut sotavaunut. 

 

Vedenpaisumus

1 Moos 7:14 he ja kaikki metsäeläimet lajiensa mukaan ja kaikki karjaeläimet lajiensa mukaan ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, lajiensa mukaan ja kaikki linnut lajiensa mukaan, kaikki lintuset, kaikki, mikä siivekästä on.
7:15 Ja ne menivät Nooan luo arkkiin kaksittain, kaikki liha, kaikki, jossa oli elämän henki.

7:21 Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset.

Silloin hukkui kaikki liha, mm. linnut, kaikki pikkueläimet… Miten Nooa tai hänen apulaisensa olivat saaneet pyydystetyksi kaikki lintulajit ja kaikki maassa vilisevät pikkueläimet? En osaa sanoa kuinka monta eri lajia eläimiä oli tuolloin. Mutta paljon, tuhansia, kymmeniä tuhansia, satoja tuhansia… Ketkä olivat Nooan apuna keräämässä näitä eläimiä? Missä niitä varastoitiin ennen arkkiin viemistä, etteivät ne päässeet karkuun? Kaikki pikku hyönteisetkin tuhoutuivat, kun vesimassat peittivät koko maan. Mielestäni on selvää, ettei tämä ole käytännössä mahdollista. Kertomuksen täytyykin olla kuvaannollista eikä suinkaan sanasta sanaan tarkkaa Jumalan sanaa.

Monilla kansoilla on perimätietona kuvauksia vedenpaisumuksesta. Sellainen on varmastikin tapahtunut, mutta ei niin, että koko maailma olisi peittynyt veden alle. Tuohon aikaan ”koko maailma” käsittikin lähinnä Välimeren ympärysvaltiot, jotka sittemmin muodostivat Rooman valtakunnan.

 

Onko Jumala oikeasti kaikkivaltias?

Nopealla haulla löysin Raamatusta 59 mainintaa Jumalan kaikkivaltiudesta yhdessätoista eri kirjassa.

Muutama esimerkki:

Jooel 1:15 ”Voi sitä päivää! Sillä lähellä on Herran päivä, ja se tulee niinkuin hävitys Kaikkivaltiaalta.”

Jo Jooel profetoi Herran päivästä sanoen sen olevan lähellä. Nopeus näyttää olevan kovin suhteellista. Lupasihan Kristuskin tulla pian takaisin. Ilmestyskirjakin puhuu tulevasta sodasta kaikkivaltiaan suurena päivänä, jolla siis tarkoitetaan suuren ahdistuksen aikaa aikojen lopussa. 16:14 ”Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.” Kaikkivaltiaalla tarkoitetaan ensisijaisesti Isä Jumalaa, ja ”kaikkivaltiaan suuri päivä” on se päivä, jolloin käydään Jumalan viholliset tuhoava sota Harmaggedonissa.

Kristuksen suuri päivä on se päivä, jolloin hän fyysisesti tulee maan päälle ja palkitsee ja rankaisee ihmiskuntaa.

Onko siis Kristuskin kaikkivaltias? Hänhän on ihminen vielä taivaassakin. Voisiko ihminen olla kuten Jumala? Jumala on antanut Kristukselle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin. Kristuksen kaikkivaltius ei ole samanlaista kuin Isä Jumalan, joka on aina ollut kaikkivaltias, vaan Kristuksen kaikkivaltius on saatua valtaa, toisin kuin Jumalan kaikkivalius, Jumala on aina ollut kaikkivaltias.  Ihmisistä tuskin koskaan tulee Kristuksen kaltaisia kaiken vallan omaavia. Vielä maan päällä ollessaan Kristus kuitenkin maalasi pelastuville, uskoville ihmisille mahtavia tulevaisuuden näkymiä.

Raamatun eräät kertomukset antavat kuitenkin aiheen kysyä, miksi Jumala ei käytä kaikkivaltiaan voimiaan ratkaisemalla tässäkin artikkelissa esitettyjä tilanteita yksinkertaisesti sanallaan. Miettikääpä vaikkapa Jerikon muurien luhistumiseen tähtäävää vallankäyttöä ja sen koukeroita. Tai edellä olevaa raudoitettujen sotavaunujen voittamista.

Ilmestyskirjan lopussa on luonnehdinta Kaikkivaltiaasta Jumalasta ja Kristuksesta. 21:22 ”Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa. Lukekaapa tarkkaan! Se voisi kuulua vaikka näin: Kaikkivaltias Jumala on sen temppeli. Jumalan Karitsa, Jeesus Kristus on osa tätä temppeliä yhdessä Jumalan kanssa.

Kun tähän asti Jumalan temppeli on tarkoittanut fyysistä rakennusta, useinkin vielä mahdollisimman hienoa ja koristeltua, nyt temppeli saa uuden merkityksen; Jumala ja Kristus ovat itse viimeisellä tuomiolla pelastuneiden ihmisten temppeli Uudessa maailmassa! Mitä sillä tarkoitetaan? Sillä tarkoitetaan sitä, että ihmisillä on suora yhteys niin Isä Jumalaan kuin Jeesukseen Kristukseen. Tänä päivänä Jumala ja hänen poikansa kyllä kuulevat, kun ihminen lähestyy heitä rukouksessa. Jumala tai Kristus eivät kuitenkaan vastaa sillä tavoin kuin ihminen haluaisi. Uudessa maailmassa Jumala kuitenkin lupaa vastata, kun ihminen lähestyy häntä. Jes 65:24 ”Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen.”

 

Jumala antoi maailman valtiuden saatanalle

Jumala rankaisi Adamia ja Eevaa tottelemattomuudesta paratiisissa ja rangaistukseksi karkotti heidät sieltä pois ja poisti heidän kuolemattomuutensa, tehden heistä tavallisia kuolevaisia. No, siinä suhteessa ei aivan tavallisia, koska he elivät vielä satoja vuosia paratiisin ulkopuolella.

Jumala ei rankaissut saatanaa, joka käärmeen muodossa oli houkutellut Adamin ja Eevan syntiin. Heidän syntinsä oli se, että he söivät siitä puusta, josta Jumala oli kieltänyt syömästä. Adamia ja Eevaa houkutti saatanan lupaus, että he saisivat kyvyn erottaa mikä on hyvää ja mikä pahaa. Adam ja Eeva olivat siis täysin tietämättömiä moisesta asiasta. Ehkä he olivat niin tietämättömiä, etteivät ymmärtäneet tekonsa seurauksia; mitä se tarkoittaa, että he tulisivat kuolemalla kuolemaan?

Mistä tiedämme, että Jumala antoi meidän maailmamme valtiuden Saatanalle? Itse Jeesus Kristus tunnusti saatanan saaneen maailman valtiuden. Kuka muu sen olisi voinut saatanalle antaa kuin itse Isä Jumala? Olenkin kysynyt, eikö viimeistään tässä tilanteessa Jumalan olisi pitänyt tuhota saatana ja hänen seuraajansa? Saatana yritti viekoitella puolelleen itse Kristuksen luvaten Kristukselle maailman valtiuden. Todennäköisesti tarkoittaen kakkosmiehen paikkaa heti saatanasta seuraavaksi. Jeesus pysyi uskollisena ja lähetti saatanan tiehensä. Saatana suuttui ja Pietarin mukaan kiertää maailmaa vihaisena kuin jalopeura etsien kenet voisi niellä (1 Piet 5:8).

Raamatun jakeet, jotka vahvistavat kirjoittamani, ovat niin uskomattomia, että monet ihmiset eivät tiedä asiasta mitään. En ole koskaan kuullut kenenkään oppineen kirkonmiehen puhuneen asiasta. Jos olisin kertonut tämän omalle isoäidilleni, hän olisi kieltäytynyt uskomasta sanoen ”älä sinä poika hulluja puhu.” Näinhän isoäitini sanoi minulle, kun kerroin hänelle Jeesuksella olevan veljiä ja sisaria. Ihmisten tietämättömyys Raamatun totuuksista on uskomattoman suurta.

Uskovan ihmisen tulisi pysyä uskossaan ja vastustaa saatanan houkutuksia. Kuitenkin kysyn: miksi Jumala on tehnyt uskon niin vaikeaksi ja maailman niin täynnä synnin houkuteuksia? Vielä lopun aikanakin Jumala lähettää ihmisille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen (2 Tes 2:11). Eikö riitä, että saatana joukkoineen harhaan johtaa ihmiskuntaa? Luulisi Jumalan lähettävän ihmisille uskoa vahvistavaa – ei eksytystä, vaan totuuden sanaa? Ymmärrän tämän niin, että Jumala koettelee omiaan ja näin siivilöi jyvät akanoista.

Kumpi nyt hallitsee maailmaa, Jumala vai saatana?

Saatana oli korkea-arvoinen enkeli Jumalan taivaassa ja maan päällä

Hes 28:14 Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal’olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.
28:15 Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys.
28:16 Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä. Niin minä karkoitin sinut häväistynä Jumalan vuorelta ja hävitin sinut, suojaava kerubi, pois säihkyväin kivien keskeltä.
28:17 Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi, ihanuutesi tähden sinä kadotit viisautesi. Minä viskasin sinut maahan, annoin sinut alttiiksi kuninkaille, heidän silmänherkukseen.

Hesekiel kutsuu saatanaa kerubiksi, joka oli jumalolento. Enkeleitä, erityisesti Jumalan lähimpiä enkeliruhtinaita, kutsuu Raamattu jumalolennoiksi.  Nimittäminen jumalolennoksi on liioittelua. Englanninkielisissä käännöksissä käytetään ilmaisua ’voideltu’ kuten myös Jumalan pojasta Jeesuksesta. Näitä voideltuja enkeleitä on vain pieni joukko. Heillä on oikeus päästä Jumalan kasvojen eteen taivaassa.

Saatana ylpistyi kauneudestaan. Hän oli puettu säihkyviin jalokiviin. Tämä on kuvaannollinen ilmaus siitä loistosta, joka häntä ympäröi. Enkelithän ovat henkiolentoja eivätkä pukeudu jalokivin koristeltuihin vaatteisiin. Saatanan kohtaloksi tuli ylpistyä omasta kauneudestaan ja hänen sydämensä tuli täyteen väkivaltaa.

Jakeen 17 mainita kuinka Jumala viskasi saatanan maahan, on kuvaannollinen ennuste tulevaisuudesta. Saatanan karkottaminen taivaasta maan päälle tapahtuu, kun sota käydään taivaassa. Siihen asti saatanalla on pääsy Jumalan eteen taivaassa.

Kysyn: miksi näin, miksi Jumala ei heti rankaissut saatanaa, kun hänen rikkomuksensa havaittiin? Olisiko tässä selitys sille, miksi Jumala on ollut niin pitkämielinen saatanan kapinointia kohtaan?

Johannes kirjaa Ilmestyskirjaan näyn taivaassa käytävästä sodasta taivaan joukkojen, johtajanaan enkeli Miikael ja saatanan joukkojen välillä. Kirjoituksen ajankohta ensimmäisen vuosisadan lopulla eli ajankohtana, jolloin Kristus on ollut ylösnousseena taivaassa n. 60 vuoden ajan.

Jakeessa 12:5 kerrotaan syntyvästä poikalapsesta, joka ”on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla.” Kyse on Marian äidistä ja poikalapsi on itse Jeesus Kristus. Samassa jakeessa tapahtumat etenevät nopeasti: poikalapsi ”temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.” Näinhän Raamattu kertoo tapahtuneen.

Kertomus ei etene loogisesti. Jakeessa 6 palataan aikaan lapsen syntymän aikoihin. ”Vaimo pakeni erämaahan.” Näinhän Joosef ja Maria joutuivat tekemään. He pakenivat Herodeksen vainoa Egyptiin.

Ja taas kertomus hyppää toiseen ajankohtaan ja uusiin tapahtumiin taivaassa: Kyseessä on suuri ja ratkaiseva sota Miikaelin enkeleiden ja saatanan enkelijoukkojen välillä. Jakeissa 8 ja 9 selvitetään sodan lopputulos: 8 ”mutta [saatanan joukot] eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa. 9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.”

Mitä voimme päätellä tästä kertomuksesta? Tapahtumia kuvataan muutamassa jakeessa. Koko ihmiskuntaa koskevat merkittävät tapahtumat eivät etene kertomuksessa ajallisesti suoraviivaisesti. Lue seuraavat jakeet. Niiden jälkeen kommentoin asiaa lisää ja kerron oman näkemykseni sodan tulkitsemiseksi.

Ilm 12:3 Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;
4 ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.
5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.
6 Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.
7 Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,
8 mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.
9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.
10 Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.

Suuri lohikäärme eli saatana heitettiin Johanneksen näyssä joukkoineen maan päälle. Tapahtuiko tämä reaaliajassa eli silloin kun Johannes näki näkynsä? Vai oliko se jo ennättänyt tapahtua? Vai oliko kyse tulevaisuuden näystä?

Milloin sota taivaassa käydään? Edellä olevat jakeet liittyvät tähän kysymykseen, jota olen pohtinut erillisessä artikkelissa. Kerron kuitenkin tässä pohdintojeni tuloksen.

Olen tulkinnut kertomuksen loppuosan eli saatanan ja hänen joukkonsa heittämisestä maan päälle tapahtuvan tulevaisuudessa, lopun aikana. Elämme nyt näitä viimeisiä päiviä ja odotamme jakeen 5 lupauksen täyttymistä. Sehän tarkoittaa Kristuksen toista tulemista ja hänen Tuhatvuotisen valtakuntansa perustamista. Kristus hallitsee maailmaa rautaisella valtikalla. Sitä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut.

Kiinnitän tulkinnassani erityistä huomiota seuraavaan lupaukseen: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta (jae 10). 1) Nyt on tullut pelastus ja voima JA 2) on tullut meidän Jumalamme valtakunta JA 3) hänen Voideltunsa valta.

Mitä tarkoittaa, että on tullut pelastus ja voima?

Missä se tulee tai on tullut? Tuskin näyssä tarkoitetaan taivasta ja sen enkeleitä. Pelastus on tullut maan päälle. Kenen voima? Sen, joka tulee voimallaan maan päälle, on Kristuksen tuoma pelastus ja hänen voimansa. Tätä vielä odotamme tapahtuvaksi.

Jumalan valtakunta on tullut ja ollut olemassa taivaassa iät ja ajat. Siitä ei voi olla kysymys. Jakeen 10 lupaus Jumalan valtakunnan tulemisesta tarkoittaa Jumalan valtakunnan tulemista maan päälle. Se toteutuu, kun Jumalan voidellun eli Kristuksen valta toteutuu maan päällä, kun hän perustaa Tuhatvuotisen valtakunnan ja kaitsee pakanakansoja rautaisella valtikalla (j.5)

Kaikki kolme perustetta eli pelastus ja voima sekä Jumalamme valtakunta ja vielä hänen voideltunsa vallan toteutuminen, tulee olla toteutuneita sen jälkeen, kun saatana heitetään ulos taivaasta. Kaikkien ehtojen tulee siis täyttyä, jotta taivaallisen sodan lopputulos toteutuisi.

Eri tavalla ajatteleva voi perustella näkemystään vaikkapa näin: Jae 10 on jo toteutunut siten, että Jumalan valtakunta hallitsee taivaassa ilman, että saatana on siellä sotkemassa. Jumalan voidellun valta on toteutunut sillä hetkellä, kun Jumala antoi Kristukselle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin.

 

Katolisen harhaopin kehittyminen

Kolminaisuusoppi

Kristinuskon Jumalan kolminaisuuden oppi ei ole alunperin katolilaista keksintöä vaan se on lainattu pakanauskonnoista. Vanhimmassa brahmanismissa kolminaisuus esiintyy muodossa Brahma (isä), Sana ja Pyhä Henki. Myöhemmin kolminaisuuden ovat muodostaneet Brahma, Vishnu ja Siva.

Kolmiyhteistä jumaluutta ovat palvoneet myöskin Kiinan ja Japanin buddhistit, vanhat egyptiläiset, kreikkalaiset, roomalaiset, persialaiset, meksikolaiset, perulaiset jne.   Myös Platon (n. 400 eKr.) käsitti jumaluuden kolminaisuudeksi: Agathon (ylijumala eli isä), logos (sana) ja psyke (sielu eli henki).

 

Kolminaisuusopin aseman vakiintuminen ja vahvistuminen

Nikean kirkolliskokous v. 325

eli Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” tunnustetun kirkon  piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 325 Nikeassa  nykyisen Turkin alueella.

Tuolloin muotoiltiin kristillinen kolminaisuusoppi: ”Jumala on kolmiyhteinen – Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolme persoonaa, mutta vain yksi Jumala.Kolminaisuusopista olen kirjoittanut erillisen artikkelin.

Miksi en usko kolmiyhteiseen Jumalaan? Jumala on yksi.

Toki uskoisin mielelläni, jos tämä oppi olisi luettavissa Raamatusta. Kolmiyhteisen Jumalan käsite on ehkä tärkein Jumalan ominaisuutta selittävä oppi. Eikö olekin outoa, että tätä tärkeintä oppia ei löydy Raamatusta? Vain tulkinnan kautta, kautta rantain, voidaan opille löytää jotenkin ymmärrettäviä perusteita.

Opin vastaisia Raamatunlauseita sen sijaan on vaikka kuinka paljon. Mistähän johtuu, että kolmiyhteisen Jumalan opin kannattajat eivät vetoa näihin jakeisiin, vaan kiertävät ne kaukaa. Näillä jakeilla tarkoitan mm. seuraavia:

Mar 12:29 Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;

Tämä on Israelin uskontunnustuksesta ja rukouksesta. Jos Jumala muodostuisi kolmesta, eikö Jumala olisi ilmoittanut tämän Moosekselle ja profeetoille? Huomasitteko, kuka tunnusti näin? Jeesus Kristus itse.

Joh 5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi JumalaIsä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Gal 3:20 Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.

Efe 4:6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

1 Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

Jaak 2:19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

5 Moos 6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.

2 Kun 19:15 Ja Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: ”Herra, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.

Mat 23:9 Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. – Edes näin pienessä asiassa ei katolinen usko noteeraa Raamatun sanaa. Pappeja kutsutaan isäksi ja paavi on peräti Pyhä Isä.

Kolminaisuusopin mukaan Isä ja Poika ja Pyhä henki ovat kaikki tasavertaisia jumaluudessa. Voin kyllä hyväksyä Jeesuksen jumalpersoonaksi, mutta ei hän ole samanarvoinen Jumala kuin Isä. Eikö tämä käy ilmi jo yllä olevista Raamatun jakeista? Jeesus itsekin sanoi, että Isä on suurempi kuin hän. Joh 14:28 ”Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.”

Katolinen oppi alkoi terästäytyä; eri lailla uskovien oikeuksia rajoitettiin, heidän omaisuutensa takavarikoitiin ja heitä vainottiin väärän oppinsa vuoksi. Katolinen kirkko riisti omalla päätöksellään, Raamattuun millään lailla perustumatta, vääräuskoisilta heidän omaisuutensa ja jopa henkensä.

Katoliset ja 1500-luvulta lähtien myös protestanttiset liikkeet ovat päättäneet uskovien elämästä. Mitä uskovat olisivat juuri muuta voineet tehdä kuin uskoa mitä papit kirkossa sanoivat. Tavallinen kansa ei osannut lukea ja Raamattu oli nimenomaan ollut heiltä salattu lähes 1500 vuotta. Kirjapainotaito ja Raamatun kääntäminen kansan kielelle aiheutti kuohuntaa nimenomaan katolisia kohtaan. Luther oli ihailtu johtohahmo ja on vieläkin protestanttisen liikkeen keulakuva. Silti, hänkin oli kiivas luonteeltaan, eikä suinkaan oikeassa joka asiassa. ”Suuri Babylon” jäi kuitenkin elämään.

Raamattu kuitenkin sanoo: Ilm 18:4 ”Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” Mistä pitää lähteä pois? Väärästä kaupungista ja kirkosta, joka tuhoutuu: Ilm 8:16 ”Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaan ja purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun semmoinen rikkaus yhdessä hetkessä tuhoutui!”

Katolinen oppi kolmiyhteisestä Jumalasta alkoi kehittyä apostolien ajan jälkeen. Uskonto ja valtio yhdistyivät katoliseksi koko yhteiskunnan käsittäväksi valtionuskonnoksi, joka piti ihmisiä rautaisessa otteessaan. Jo Paavali varoitti Apt 20:29 mukaan tulevista ajoista; ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.” Alkoi ihmiskunnan historian pimeä aika, johon luen kuuluvaksi myös uskonpuhdistuksen ajan. Vaikka he, Luther etunenässä, hyökkäsivät paavinvaltaa vastaan, eivät he nähneet malkaa omassa silmässään, vaan he vuodattivat kristittyjen verta yhtä julmasti. Jeesuksen käsky rakastaa niin lähimmäistään kuin vihollistaankin ei mennyt perille.

Pyhä henki osana kolmiyhteistä Jumalaa: Pyhä henki oli ja on Jumalan henki; Jumala toteuttaa tahtonsa sanansa ja henkensä voimalla. Jumalallahan sanotaan olevan seitsemän eri henkeä.

Katolinen kirkolliskokous katsoi, että Pyhä henki ei ole vain Jumalan henki, vaan erillinen jumalpersoona, joka on tasa-arvoinen maailman luojan Isä Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen kanssa. Jeesuksen opetuksesta, jonka mukaan meillä on vain yksi Jumala, Isä, tarvitsi kulua noin 300 vuotta, kun kirkollisen vallan kaapanneet katoliset ylensivät Pyhän hengen osaksi kolmea jumalpersoonaa.

Oman tulkintani ja uskoni mukaan Pyhä henki on ’vain’ Jumalan voima, jonka Jumala ja myös Jeesus Kristus lähettävät suorittamaan erilaisia tehtäviä. Ensimmäisenä tehtävänään maailman luominen, kun Jumalan henki kulki tuolloin vetten päällä. Kuinka Isä, Poika ja Pyhä henki voisivat olla tasavertaisia jumalpersoonia? Kun Pyhä henki on Jumalan henki ja niin Isä kuin Poikakin voivat antaa hengelle toimeksiantoja; se mielestäni osoittaa, ettei toimeksiantoja vastaanottava ole samassa asemassa kuin toimeksiannon antaja.

1 Moos 1:2 ”Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. 3 Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus.” Ja valkeus tuli.

Psa 33:6 Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä.
Psa 148:5 Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne tulivat luoduiksi.”

Jumala oli yksi ja Jumala oli yksin kun hän loi maailman. Ei ollut ketään muuta kuin Jumala, hänen sanansa ja hänen henkensä.

Olen yrittänyt löytää kolmiyhteisen Jumalan puolustajien artikkeleista pitäviä perusteluita kolmiyhteisen Jumalan opin puolesta. Nopealla lukemisella ne saattavat vaikuttaa perustelluilta, mutta kun ottaa esille niiden vakuudeksi osoitetut Raamatun jakeet, ei voi kuin ihmetellä, miten he näkevät niissä tällaisia perusteita. Ei löydy yhden yhtä jaetta, jossa todettaisiin Jeesuksen olevan Jumala tai edes osa kolmiyhteistä Jumalaa. Sama koskee Pyhää henkeä.

 

Athanasioksen uskontunnustus

Piispa Athanasios (eli noin 298–373) oli yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä. Hän puolusti voimakkaasti oppia Isän ja Pojan yhdestä olemuksesta.

Jo tuolloin 300-luvun alussa kirkolliskokouksen sisältöön kuului voimakas pyrkimys saada kirkon katoliset jäsenet pysymään kirkossa ja noudattamaan heille kirkon antamaa oppia. Se ilmaistiin painokkaasti sanoen:

“Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.

Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua!”

Katoinen kirkko on noista ajoista lähtien pitänyt jäseniään tiukassa otteessa pelon avulla. Jos hylkäät katolisen kirkon ja sen opin, et voi pelastua, vaan joudut iankaikkiseen kadotukseen eli helvetin tuleen.

Raamatusta ei kuitenkaan löydy opille tukea, joten Raamatun sanaa oli ryhdyttävä tulkitsemaan ja jopa suoranaisesti väärentämään ja lisäämään Raamattuun jakeita.

1 Joh 5:7 on aikaisemmin käännetty tähän tapaan: Sillä on kolme, jotka todistavat taivaassa, Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja nämä kolme ovat yksi. KR 38 kääntää jakeet 5:7-5:8 näin: ”Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

International standard kääntää vielä tänään: 8 “the Spirit, the water, and the blood—and these three are one.” World English Bible taas: “the Spirit, and the water, and the blood; and the three agree as one.”

Esimerkki tällaisesta uskonnollisesta nettisivustosta:

1 Joh 5:20: Jae on vaikea tulkita. Erityisesti jakeen loppu; kuka on totinen Jumala ja miten totinen Jumala ja iankaikkinen elämä liittyvät yhteen? ”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.”

Tämä jae on vaikea kääntää ja johtaa helposti väärinymmärrykseen. Käännöstä varten pilkon jakeen osiin, jolloin näemme mistä ’totisessa Jumalassa’ on kysymys. Siis: Jumalan poika on tullut, hän on tullut antamaan meille ymmärryksen siitä, että tuntisimme, kuka on Totinen. Tässä ei liene epäselvää kenellekään.

Voimme päätellä, että Jumalan poika ei puhu itsestään totisena, koska hän jatkaa; me olemme siinä Totisen pojassa [pojassa joka on Jeesus Kristus].

Viimeisen lauseen ”hän” ei ole paras käännösvaihtoehto: Jotkut käännökset kääntävät sen pronominin ”tämä” on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä. Mitä tarkoittaa se, kun sanotaan, että ”tämä on…”? Minä tulkitsen lauseen niin, että jae voisi yhtä hyvin kuulua näin: ”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; [Kun me tunnemme] totisen Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen, tämä on Jumalan ja iankaikkisen elämän tuntemista.

Tämä Raamatun jae on helppo ymmärtää kahdella tavalla. Siksi en ottaisi sitä esimerkiksi Jumalan pojan todistamiseksi totiseksi Jumalaksi.

Toinen esimerkki:  On epäselvää, kummasta kyseisen artikkelin kirjoittaja puhuu, Isä Jumalasta vai Pojasta. ”Jumala on ikuinen, jolla on elämä itsessään: Mutta iankaikkiselle kuninkaalle, katoamattomalle, näkymättömälle, ainoalle Jumalalle, kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti! Amen (1 Tim 1:17). Katso myös Room. 1:23 ja Joh. 5:26. Muut ovat saaneet elämän Jumalalta. Hän on muuttumaton, ääretön ja täydellinen. Siksi Hän on ainoa tosi Jumala.”

Olen artikkelin kirjoittajan kanssa aivan samaa mieltä, että ” Jumala on ikuinen, jolla on elämä itsessään”. Mitä kirjoittaja tarkoittaa sanomalla, että ”muut ovat saaneet elämän Jumalalta”? Viittaako hän kenties enkeleihin? Vai itse Jeesukseen Kristukseen? Jumalahan antoi ikuisen elämän Pojalleen. Kun vain Jumalalla on aina ollut ikuinen elämä, Jeesus ei voi olla Jumala, koska hän sai ikuisen elämän Isältään. Tämän todistaa Joh 5:26Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.”

Vielä yksi esimerkki: Mat 28:19 on lisäys: ”28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Mistä tiedän, että tämä jae on lisäys? Ensinnäkin siitä, että opetuslapset eivät totelleet Jeesusta, vaan pian tämän jälkeen helluntaina kastoivat tuhansia uusia uskovia vain Herran Jeesuksen nimeen. Kovin olivat tottelemattomia! Toiseksi: Jeesus ei antanut tällaista lähetyskäskyä opetuslapsilleen. Hänhän sanoi, että hänet oli lähetetty pelkästään Israelin kadonneiden lampaiden vuoksi. Opetuslapset aloittivat lähetystyön pakanakansoille vasta muutaman vuoden kuluttua, kun Pietari sai taivaallisen näyn kolme kertaa ennen kuin uskoi.

 

Jeesus Kristus Jumalan Poika 

Jeesuksen jumaluus

Isä Jumala on korottanut Poikansa Herraksi ja Kristukseksi (messiaaksi) ja antanut hänelle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä. Jumalan käsitteeseen kuuluu, että Jumala on kaikkivaltias; kukaan ei voi antaa Jumalalle valtaa, koska hänellä on se aina ollut. Se, että Pojalla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä, nostaa hänet kaikkien muiden taivaan henkien yläpuolelle. Voidaan sanoa, että hänellä on jumalallinen valta. Sen osoitukseksi Isä Jumala on sijoittanut Poikansa valtaistuimen oman istuimensa oikealle puolelle. Valtaistuin on kuvaannollinen ilmaus. Kun Kristuksen valtaistuin on Jumalan valtaistuimen oikealla puolella, se tarkoittaa, että Kristus on Jumalan ”oikea käsi.”

Paavali luonnehti Jeesuksen asemaa taivaassa: 1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”

Missähän on kolmiyhteisen Jumalan kolmannen persoonan eli Pyhän hengen valtaistuin? Siitä ei Raamattu mainitse sanaakaan.

Olen lukenut monia erilaisia selvityksiä kolminaisuusopista. Yhteistä niille on, että ne eivät perustu suoraan Raamattuun. Oppia kyllä selitetään Raamatun avulla, mutta kuinka on mahdollista, että Raamatun keskeistä oppia ei löydy selväsanaisesti Jumalan sanasta? Siis samalla tavoin kuin Raamatussa kerta toisensa jälkeen sanotaan selvästi, että ”Jumala on yksi.”  Sitten jotkut käyvät selittämään: ”Niin niin yksi, mutta kolme persoonaa.” Kun pitäisi sanoa: kyllä, kyllä kolme persoonaa, mutta näistä vain yksi on Jumala, Isä. Joku vielä inttää: jos Kristuksella on kaikki valta niin taivaassa kuin maan päällä, eli hän käyttää jumallista valtaa, vaikkakin annettua, eikö hän silloin ole Jumala? Taitaa olla määrittelykysymys.

 

Jeesuksen kaksi luontoa

Kolmiyhteisen Jumalan käsitteeseen kuuluu myös oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta; hän on paitsi ihminen, myös Jumala. Tällainen katolisten kehittämä oppi oli tarpeen sen selittämiseksi, kuinka Jumala voisi kuolla ristillä.

Oliko Jeesus maan päällä sekä ihminen että Jumala aina tilanteen mukaan? Ei, vaan Jeesus oli pelkästään ihminen, Jumalan poika. Sen tiedämme Jeesuksen omasta todistuksesta; Isä Jumala antoi hänelle ohjeet mitä puhua ja Isän voimalla Jeesus teki monet ihmeensä. Joh 14:10 ”Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.”

Isä ja Jeesus voivat tulla asumaan myös sinuun ja minuun. Ei tässä ole kysymys mistään kaksijakoisesta persoonallisuushäiriöstä. Johannes kirjoittikin: 14:23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.

Monikaan ei tunne Raamatun lausetta, joka todistaa Jeesuksen olevan ihminen vielä ylösnoustuaan taivaaseenkin: 1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”

 

Mikä merkitys on sillä, että Jeesus on ihminen taivaassakin?

Kaikki taivaassa ovat henkiä. Henkiä tulevat olemaan myös viimeisessä tuomiossa pelastuvat ihmiset. Nämä ihmiset ovat uskossaan vahvoja ja he saavat käyttöönsä niitä mahtavia voimia, joita Jeesus kuvasi ollessaan maan päällä (Mat 17:20 ja Luuk 17:6).

Siihen asti Jeesus toimii taivaassa välimiehenä:”1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.” Katoliset rukoilevat Jeesuksen äitiä Mariaa samassa tarkoituksessa. Maria on kuitenkin kuolleena haudassaan odottaen ylösnousemusta. Raamattu ei kerro Marian ylösnousemuksesta, vaan Marian aseman taivaassa on määritellyt paavi. Katoliset rukoilevat myös pyhimyksiä. Katolinen kirkko on heidät korottanut tähän arvoon. Myös he ovat kuolleina haudoissaan odottaen ylösnousemusta. Mistä tiedän? Johannes vastaa tähänkin: 3:13 ”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

Ilmestyskirjassa kuvataan Jumalan uutta maailmaa, Uutta Jerusalemia. Siellä ovat ne, jotka ovat pelastuneet ja saaneet ikuisen elämän Jumalalta.

Ilmestyskirja kertoo, kuinka itse Jumala laskeutuu alas ihmisten luokse. Siellä on Jumalan ja Kristuksen valtaistuimet: 22:3 ”Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä,”

21:22 ”Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.” – Pelastuneet ihmiset eivät palvo Jumalaa temppelissä, vaan heillä on suora yhteys Isään ja Poikaan.

 

Flavius Josefuksen kuva Jeesuksesta

Flavius Josefuksen oma alkuteksti kuuluu professori Eislerin mukaan seuraavasti:

”Siihen aikaan esiintyi mies, jos lainkaan on sopivaa nimittää häntä ihmiseksi. Hänen luontonsa ja ulkomuotonsa olivat inhimilliset, mutta hänen esiintymisensä oli enemmän kuin ihmisen: hän suoritti hämmästyttäviä ihmetekoja. Mutta taas, kun ajattelen hänen jokapäiväistä luontoaan, en tahtoisi sanoa häntä enkeliksikään (jumalalliseksi lähettilääksi).

Ja mitä hän saikaan aikaan toisen tai toisen näkymättömän voiman kautta, sen kaiken hän aikaansai sanalla ja käskyllä. Toiset sanoivat hänestä: Ensimmäinen lainlaatijamme Mooses on noussut kuolleista ja esittänyt paljon parannuksia ja taitoja. Toiset ajattelivat, että Jeesus oli Jumalan lähettämä. Kuitenkin hän monessa kohdin asettui Lakia vastaan, eikä noudattanut sapattia vanhan tavan mukaan. Mutta toisaalta hän ei tehnyt mitään häpeällistä; eikä hän (työskennellyt) kättensä avulla, vaan hankki (tai valmisti) kaikki sanalla (tai Sanan, so. ’Shemin’ eli voima-sanan avulla).

Ja paljon kansaa seurasi häntä ja kuunteli hänen opetustaan. Ja monet sielut innostuivat, olettaen että hänen kauttaan juutalaiset heimot voisivat vapautua roomalaisten käsistä.

Nytpä hänen oli tapana enimmäkseen oleskella Öljymäellä vastapäätä kaupunkia. Ja siellä hän myös jakeli parannuksiaan kansalle. Ja sinne kokoontui hänen kanssaan noin sataviisikymmentä kannattajaa ja paljon muuta kansaa. Mutta kun he näkivät hänen voimansa, että hän sai aikaan sanallaan kaikki mitä hän tahtoi, ja kun he ilmaisivat hänelle haluavansa, että hän astuisi kaupunkiin ja antaisi roomalaisten joukkojen ja Pilatuksen menettää päänsä ja hallitsisi meitä, niin hän ei pilkannut meitä.

Ja kun sitten asiasta kerrottiin juutalaisille johtajille, kokoontuivat nämä ylipapin luo ja sanoivat: ’Me olemme voimattomat ja liian heikot vastustaaksemme roomalaisia. Mutta koska, jousi on jännitetty, tahdomme mennä kertomaan Pilatukselle mitä olemme kuulleet, ja siten olemme turvassa; niin että hän ei saa kuulla asiasta toisilta ja meiltä riistetään omaisuutemme ja meidät itse mestataan ja lapsemme hajotetaan ympäri maailmaa.’ Ja he menivät ja kertoivat Pilatukselle.

Niin tämä lähetti ja löi maahan monta kansanjoukosta. Ja hän pidätti tuon ihmeidentekijän; ja asetettuaan oikeustutkinnon häntä tutkimaan, hän julisti tuomionsa: hän on rikollinen, vallankumouksellinen, valtaistuimen tavoittelija.

Ja he (roomalaiset) ristiinnaulitsivat hänet vastoin isiltä perittyä tapaa.”

Josefuksella on myös seuraava kiintoisa kuvaus Jeesuksen ulkomuodosta:

”Hän oli yksinkertaisen näköinen mies, iältään kypsä, tummaihoinen, lyhytkasvuinen, kolme kyynärää korkea, kumaraselkäinen, kasvot pitkät, nenä pitkänlainen, kulmakarvat yhteen kasvaneet, niin että ne, jotka katsoivat häneen, saattoivat pelästyä, harva tukka, keskeltä jaettu Nazirien tapaan, ja kypsymätön parta.”

Edellä olevat tiedot ovat lyhennellen peräisin Prof V.T. Aaltosen kirjoituksesta Miksi en ole kristitty? Vapaa-ajattelijain liitto r.y. (2. painos, 1952)

Salatturaamattu -artikkelin kirjoittajan lisäys:

[Kämmenenleveys on vanha pituusmitta. Alkuaan se on ollut miehen kämmenen leveys, jalan kolmannes ja kyynärän kuudesosa, noin 9 senttimetriä. 6×9 =54 cm. Kolme kyynärää on näin ollen 3×54 cm =162 cm]

Jeesuksesta on ennekuvaus Raamatussa: Jes 11:1 ”Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa. Jes 53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
Jes 52:14 Niinkuin monet kauhistuivat häntä – sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo.” – Jesajan kuvaus tulevasta Kristuksesta osuus hyvin yhteen Josefuksen kanssa.

 

Mikä on oleva ihmisen tulevaisuus?  

Yleisesti ihmiset uskovat, että hyvät ihmiset pääsevät kuoltuaan taivaaseen. Pahat ihmiset eivät tietenkään pääse, vaan viimeisellä tuomiolla heille luetaan kadotustuomio, ikuinen helvetti.

Jeesus lupasi jotain vallan uskomatonta: Joh 14:12 ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö. Ilm 3:21 ”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.

Valtaistuimella istuminen on kuvaannollista ilmausta. Se kuvaa valtaa, joka Jumalalla ja Kristuksella on – sekä myös ihmisellä tulee olemaan. Mitä tarkoittaa ’joka voittaa’? Voittajat ovat pelastuneita eli niitä, joille Kristus sanoo ”tulkaa tänne minun oikealle puolelleni.” Vasemmalle puolelle jäävät ’häviäjät’ jotka viimeisellä tuomiolla saavat Kristukselta kielteisen tuomion. Voittajat pääsevät Uuteen Jerusalemiin ja näkevät kuinka Jumala laskeutuu asumaan heidän keskellään.

Raamatun mukaan myös saatanalla on ’valtaistuin’ (Ilm 2:13).

Milloin uskovat ihmiset tulevat tekemään näin mahtavia tekoja? Ja missä? Jumalan uudessa maailmassa.

  

Onko Jumala kaikkitietävä?

Jumala on tehnyt vääriä päätöksiä. Näin voidaan sanoa siitä päätellen, että Jumala sanoo katuvansa tiettyjä päätöksiä. Jumalan kaikkitietävyys sisältää kaiken tietämisen myös edeltä käsin; eikö Jumala tiennytkään etukäteen, että kaikki ei mennytkään hänen suunnitelmansa mukaisesti?

Ovatko tiedot katumisesta luotettavia, ja onko näistä kirjoittava profeetta saanut tiedon Jumalalta?

1 Mooseksen kirja:
6:6 niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.

2 Mooseksen kirja:
32:14 Niin Herra katui sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa.

1 Samuelin kirja:
15:35 Eikä Samuel enää nähnyt Saulia kuolinpäiväänsä asti, ja Samuel suri Saulia. Mutta Herra katui, että oli tehnyt Saulin Israelin kuninkaaksi.

2 Samuelin kirja:
24:16 Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuhotaksensa sen, katui Herra sitä pahaa ja sanoi enkelille, joka kansaa tuhosi: ”Jo riittää; laske kätesi alas.” Ja Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen luona.

Jeremia:
26:19 Surmasivatko hänet silloin Hiskia, Juudan kuningas, ja koko Juuda? Eikö hän peljännyt Herraa ja lepyttänyt häntä, niin että Herra katui sitä onnettomuutta, jolla hän oli heitä uhannut? Mutta mekö tuottaisimme suuren onnettomuuden itsellemme?”

Aamos:
7:3 Niin Herra katui sitä. ”Ei se ole tapahtuva”, sanoi Herra.
7:6 Niin Herra katui sitä. ”Ei sekään ole tapahtuva”, sanoi Herra, Herra.

Joona:
3:10 Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.

5 Mooseksen kirja:
4:19 ja ettet, kun nostat silmäsi taivasta kohti ja katselet aurinkoa ja kuuta ja tähtiä, kaikkea taivaan joukkoa, anna vietellä itseäsi kumartamaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on jakanut ne kaikille muille kansoille koko taivaan alla.

Tämä viimeinen jae kertoo sen minkä Israelilaiset tiesivät; he olivat Jumalan valittu kansa ja kaikki muut saivat palvoa taivaankappaleita. Jumalakin on varmaan katunut valintaansa, koska niin usein hänen kansansa kapinoi ja kääntyi palvelemaan epäjumalia. Jumala on kuitenkin pitänyt sanansa, jos ei muuten niin ”isien tähden” (Room 11:28).

 

Kristinuskon ja vanhojen pakanauskontojen samankaltaisuudet

Seuraavat kommentit ovat osa monista samakaltaisista, jotka sisältyvät Prof. V.T. Aaltosen vuonna 1952 kirjoittamaan kirjaan.

”Sellaiset uskomukset kuin Pyhä Kolminaisuus, ihmiseksi tullut Vapahtaja, neitseellinen syntyminen, toinen tuleminen, sakramentit, pyhien yhteys ym. ovat tai ovat olleet yleisesti omaksuttuja pakanamaailmassa aivan riippumatta kristinuskon vaikutuksesta. Ja mitä sanomme, kun saamme tietää, että »kymmenen käskyä» ovat olleet tunnetut jo muutamia vuosituhansia ennen kuin Jumala antoi ne Moosekselle.”

Yllättävä tieto!

 

Vanhan Testamentit samankaltaisuudet pakanauskontojen kanssa

Mitä ensinnä luomiskertomukseen tulee, parsilaisten pyhien kirjojen Zend-Avestan mukaan Ormuzd loi maailman ja ihmisen kuutena aikakautena seuraavassa järjestyksessä: taivaat, vedet, maa, puut ja kasvit, eläimet ja ihminen. Kun luoja oli suorittanut työnsä, hän lepäsi.

Luomisen jälkeen tapahtuneesta syntiinlankeemuksesta kertoo persialainen taru suurin piirtein samaan tapaan kuin vanha testamentti. Pahojen henkien pääruhtinas lähetti saatanan käärmeen hahmossa tarjoamaan ensimmäisille ihmisille hedelmiä ihmeellisestä puusta, joka takasi kuolemattomuuden, ja he lankesivat kiusaukseen. Babylonialaiset tunsivat saman legendan luomisesta ja syntiinlankeemuksesta ainakin 1500 vuotta aikaisemmin kuin heprealaiset.

Vedenpaisumustaru on myös ollut laajalti levinnyt ennen kuin heprealaiset tunsivat sitä.

Myös vanhan testamentin kertomus Baabelin tornista on laina kaldealaisilta. Saman tarun tunsivat hindut, meksikolaiset ym.

Mitä Mooseksen Siinain vuorella Jumalalta saamiin laintauluihin tulee, on olemassa vanhempi auringon jumalaa Bacchusta koskeva legenda, jossa kerrotaan myöskin tämän jumalan lain olleen kirjoitetun kahteen kivitauluun. Raamatun kertomuksen Jumalaa vuorella koskeva osa on lainattu persialaisesta legendasta. Zoroasterista kerrotaan, että hänen ollessaan yhtenä päivänä rukoilemassa korkealla vuorella Herra ilmestyi hänelle ukkosen jyristessä ja salamain leimahdellessa ja antoi hänelle »lain kirjan».

Kolme päivää kalan vatsassa. Muuan hindulainen satu kertoo miehestä, nimeltään Saktideva, joka laivan haaksirikkoutuessa joutui mereen ja jonka suuri kala nielaisi. Kala joutui kalastajien pyydyksiin ja kun nämä aukaisivat sen vatsan, sieltä tuli esille Saktideva vahingoittumattomana. Kreikkalaisessa sadussa kerrotaan, että valas nielasi Herkuleen lähellä Joppaa, ja että Herkules oli valaan vatsassa kolme päivää.

Vapahtajakertomukset. Tarinat ihmiseksi tulleista jumalista ovat vanhoina aikoina olleet yleisiä pakanakansojen uskonnoissa. Nämä vapahtajat ovat laskeneet perustan ihmiskunnan pelastukselle ja pelastustyönsä suoritettuaan nousseet takaisin taivaaseen. Useat ovat syntyneet neitseellisesti ja monet on ristiinnaulittu. Jumalien, vapahtajien ym. neitseellinen syntyminen on ennen vanhaan ollut yleinen ilmiö.

Auringon pysäyttäminen: Kreikkalaisen Bacchuksen kerrotaan pysähdyttäneen auringon ja kuun liikkeen ja Buddhan oppilaiden mainitaan usein suorittaneen tämän ihmeteon. Sama myytti on ollut tunnettu vanhojen kiinalaisten ja meksikkolaisten keskuudessa.

Muinaisessa Egyptissä mainitaan jumala Horuksen syntyneen neitseellisesti. Muita samalla tavalla syntyneitä ovat Krishna, Buddha, Attis, Romulus, Herkules, Persaeus, Eskulapius, Dionysos, Qetzalcoatl, Mithra, Zoroaster, Osiris, Konfutse, Fo-Hi, Platon, Pythagoras ja Ptolemaeus.

Samanlaisia ennustuksia Messiaasta kuin vanhassa testamentissa, on monissa egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, meksikolaisten ym. kansojen pyhissä kirjoituksissa.

Tavallista on edelleen, että enkelit, paimenet ja tietäjät esiintyvät vapahtajien syntyessä ja että heidän tähtensä silloin ilmestyy taivaalle. Esim. Konfutsen syntyessä »viisi viisasta miestä tuli kaukaa paikalle, pilvistä kuului taivaallista musiikkia ja enkelit näyttäytyivät». — Vanhoilla kansoilla oli yleinen usko, eikä tämä usko ole vieläkään kokonaan hävinnyt, että taivaankappaleet tai niiden asukkaat vaikuttivat ihmisten syntymään ja elämään maan päällä. Ihmisen hyvän tai huonon onnen uskottiin riippuvan hyvien tai huonojen tähtien esiintymisestä hänen syntymähetkellään. Esim. Zoroaster ilmoittaa ”viisaille miehille”, että ”tulee syntymään vapahtaja, josta tähti ilmoittaa iltapäivällä”.

Jo kauan ennen Jeesuksen syntymää monien pakanallisten, Jumalien ja vapahtajien syntymäpäivänä pidettiin joulukuun 25 päivää. Sinä päivänä syntyivät Egyptin Bacchus, Kreikan Bacchus, Adonis, Krishna, Changti, Chris, Horus, Osiris, Buddha, Mithra, Sakia ym. Keisari Aurelius (270–275 jKr.) julisti v. 1274 joulukuun 25. päivän »voittamattoman auringon» syntymäpäivänä yleiseksi roomalaiseksi juhlapäiväksi ja neljänneltä vuosisadalta lähtien tämä pakanallinen juhlapäivä sitten vähitellen tuli kristillisen kirkon joulupäiväksi. Vuonna 534 paavi määräsi Jeesuksen syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivän.

Poikalasten surmaaminen vapahtajan tuhoamiseksi on sekin todettu yleiseksi myytiksi monilla vanhoilla kansoilla. Esim. intialainen kuningas Kansa saadakseen Krishnan surmatuksi antoi käskyn: »Etsikää kaikki pikkulapset, mitä on, ja surmatkaa armotta jokainen poikalapsi, jossa ilmenee joitakin suuruuden merkkejä».

Samoin kuin Joosef pakeni perheineen Egyptiin, samoin kerrotaan mm. Krishnan vanhempien vapahtajalapsensa kanssa paenneen Gokuliin.

Saatana kiusasi muitakin kuin Jeesusta: kiusasi hän myöskin mm. Buddhaa, Zoroasteria ja meksikolaista Quetzalcoatlia. Buddhalle saatana lupasi kaikki maailman valtakunnat, mutta Buddha sanoi saatanalle kuten Jeesus »mene pois minun luotani». Muissa taruissa saatana epäonnistuu samalla tavalla.

Kuolleita ovat herättäneet eloon: Krishna, Horus, Marduk, Eskulapius ym. Samat jumalat ovat suorittaneet monenlaisia muita ihmetekoja, parantaneet sairaita, sokeita, kuuroja ym. Kreikkalainen Bacchus muutti veden viiniksi. Dionysos samoin muutti hänkin veden viiniksi ja ratsasti kahdella aasilla Dodonan temppeliin kuten Jeesus Jerusalemiin. Poseidon käveli veden pinnalla, Buddha lensi erään joen poikki, Pythagoras kulki ilmassa ja veden pinnalla, ”heitti ulos perkeleitä” ja herätti eloon muutamia kuolleita. Hindujen Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. ”Sokeat näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät”, aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan.

”Vapahtaja” ihmisten syntien sovittajana oli ennen Jeesusta monilla tahoilla tunnettu oppi. Runoilija Ovidius (43 eKr.–17 jKr.) sanoo: ”Jos itse olet syyllinen, miksi toisen olisi kuoltava sinun puolestasi? Miten järjetöntä on odottaa pelastusta toisen kuolemasta?” Alfred Loisyn mukaan (The Birth of the Cristian Religion) aate jumalan pojan syntymisestä maailman pelastajaksi on olennaisesti kreikkalainen. Levantin kreikkalaisiin oli juurtunut vanha maanviljelykseen pohjautuva hartaus elämän uudistumisen edessä uutena vuonna kuolleen talven jälkeen, ja tämä uudistuminen käsitettiin persoonana. Se oli maan ja taivaan välisen avion hedelmä kevätauringon ja sateen välityksellä; jumalan ja maallisen neitsyeen poika; lapsi, josta tulee kuningas, joka hävittäen menneen kuolleet jätteet tekee kaiken uudeksi.

Useiden Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä todettujen luonnonilmiöiden ym. tapahtumien kerrotaan esiintyneen myöskin pakanajumalien kuollessa. Niin esim. Krishnan kuollessa aurinko pimeni ja taivaasta satoi tulta ja tuhkaa. Buddhan kuollessa tapahtui valtava maanjäristys ja ukkonen jyrisi taivaalla, Osiriksen ja Caesarin kuolemaan liittyi auringonpimennys ja Prometeuksen kuollessa maa tärisi, haudat aukenivat jne.

Monien pakanajumalien ilmoitetaan kolmantena päivänä kuolemastaan tai kolmen päivän jälkeen nousseen kuolleista. Tällaisia ovat mm. Horus, Osiris, Chris, Quirinus, Prometeus, Quetzalcoatl, Atys ja Mithra. Helvettiin astuivat mm. Krishna, Zoroaster, Osiris, Horus, Adonis, Bacchus, Herkules ja Quetzalcoatl. Yli 3000 vuotta vanha hindujen pyhä kirja kertoo, että Krishna »astui helvettiin puhutellakseen pimeyden vankilassa olevia tarkoituksenaan saada heidät käännytetyksi ja johdetuksi takaisin taivaaseen, ja hän halusi omalla kärsimyksellään lyhentää heidän rangaistusaikaansa». Kaiken lisäksi Krishna ”kirkastettiin” kuten Jeesus ja hän ilmestyi ylösnousemisensa jälkeen opetuslapsilleen. Ylipäätänsä erityisesti Krishnan elämänvaiheet ovat hämmästyttävässä määrässä samanlaiset kuin Jeesuksen.

Ainakin Krishnan, Buddhan, Zoroasterin, Sakian, Prometeuksen, Quetzalcoatlin, Laotsen ja Lao-Kiun kerrotaan lopuksi ”nousseen taivaaseen.” Kreikkalainen historioitsija Plutarkos kertoo, että Romulus nousi taivaaseen v. 713 eKr.

Herran Ehtoollisen alkuperä on pakanallinen. Cicero mm. mainitsee siitä ja ihmetellen tätä toimitusta sanoo: »Miten ihminen voi olla niin hölmö, että saattaa kuvitella sen mitä syö olevan jumalaa.

 

Eettiset opetukset  

Konfutsen eli Kung-fu-tsen (551–479 eKr.) opetukset

Konfutsen oppi on käytännöllistä ja kokonaan tähän maailmaan kohdistuvaa, pääsisällyksenä lähimmäisen rakkauden vaatimus noudattamalla ns. kultaista sääntöä: ”Älä tee muille, mitä et halua heidän tekevän itsellesi.”

Kristinuskon ansioita kuvailtaessa ja erityisesti sen syntyvaiheista kerrottaessa esitellään kristinusko eettisessä suhteessa yleisesti aivan uuden näkemyksen edustajana sekä vanhoja, ns. pakanauskontoja ratkaisevasti jalompana ja korkeampana uskontona. Tosiasia on kuitenkin, että kristinoppiin sisältyy paljon pakanauskonnoista saatuja vaikutteita ja oppeja.

Konfutsen opetusten henkeä valaisevat mm. seuraavat lainaukset vanhoista kiinalaisista kirjoituksista.

Buddhan aatteita valaisevat mm. seuraavat poiminnat hänen opetuksistaan.

”Oppini ei tee mitään erotusta ylhäisen ja alhaisen eikä rikkaan ja köyhän välillä. Se on kuin taivas. Siinä on tilaa kaikille, ja kuten aallot se huuhtelee kaikkia samalla tavalla…

Kenessä rakkaus asuu, hänelle koko maailma on vain yksi ainoa perhe.

Kuten äiti huolehtii ainoasta lapsestaan, niin täyttäköön sydämenne ja sielunne rajaton rakkaus kaikkia luotuja, niin suuria kuin pieniä, kohtaan.

Jos on joku, joka haluaa hoivata minua, menköön hän ja hoivatkoon sairasta ystäväänsä.

Sotilas, joka voittaa itsensä, on jalompi kuin se, joka taistelussa voittaa tuhansia. (Vrt. San 16:32: »Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.

Buddhan oppi ei tuntenut rotua, ei sukupuolta, ei kastia eikä aristokraattista papistoa. Se teroitti kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta ja ihmissuvun veljeyttä. Buddhismia on sanottu ”idän kristinuskoksi”.

Krishna on sanonut:

Kun köyhä kolkuttaa ovellesi, ota hänet vastaan ja täytä hänen pyyntönsä, sillä köyhät ovat jumalan valittuja.

Ennen kaikkea harrasta rakkautta lähimmäisiäsi kohtaan. Tee hyvää sen itsensä vuoksi, ilman palkinnon toivoa.

Mielenkiintoisia ovat edelleen mm. seuraavat yhtäläisyydet Uuden Testamentin ja intialaisten pyhien Mahabharatan ja Manun kirjojen välillä.

Mat 7:3: ”Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?” — Mahabharata: ”Ilkeämielinen ihminen on kärkäs näkemään vikoja lähimmäisessään, vaikka ne ovat pieniä kuin sinapin siemen; mutta kun hän tarkastelee itseään, hän ei näe omia vikojaan.”

Room 12:21: ”Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä”. — Mahabharata: ”Voita lahjoilla ihminen, joka ei koskaan anna mitään; taivuta epäluotettava ihminen luottamuksella; taltuta kiivastunut ihminen lempeydellä; ja voita paha ihminen hyvällä.”

Luuk 6:35: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta saavanne mitään takaisin; niin palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on lempeä kiittämättömille ja pahoille.” — Mahabharata: ”Olla loukkaamatta ketään ajatuksin, sanoin tai teoin, antaa muille, ja olla ystävällinen kaikille — tämä on hyvän ihmisen kestävä velvollisuus. Jalot ihmiset nauttivat tehdessään hyvää ajattelematta omaa etuaan; kun he tekevät hyvää muille, he eivät odota saavansa mitään takaisin.”

Mat 22:39: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Luuk. 6:31: ”Ja niinkuin te tahdotte, että ihmiset tekisivät teille, samoin tehkää tekin heille.” — Mahabharata: ”Suostuessaan pyyntöön tai hyljätessään pyynnön ihmisen parhaana toiminnan ohjeena on suhtautua lähimmäiseen niin kuin itseensä. Kaiken oikeamielisyyden ydin on tämä: kohtele muita niin kuin haluaisit kohdeltavan itseäsi. Älä tee mitään lähimmäisellesi, mitä et haluaisi lähimmäisesi sen jälkeen tekevän itsellesi.”

 

Egyptiläisen Amenemope-kirjan ja Raamatun väliset yhtäläisyydet.

Amenemope: ”Kallista korvasi sille mitä sanon. Ja käännä sydämesi sen ymmärtämiseen. Sillä on hyödyllistä kätkeä se sydämeesi.” — Raamattu (San 22:17–18): ”Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani. Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi.”

Amenemope: ”Älä poista tilusten rajapyykkiä tai rajaa; älä ahnehdi yhtä kyynärää maata, äläkä luvattomasti mene lesken rajan yli.” — Raamattu: ”San 22:28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet. 23:10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.”

Amenemope:Parempi on köyhyys jumalan käsissä kuin rikkaudet varastohuoneessa. Parempi on leipä ja iloinen sydän kuin rikkaus ja levottomuus.” — Raamattu: ”Parempi on vähän jumalan pelossa kuin suuri rikkaus huolineen. Parempi on vähäsen rehua ja rakkaus kuin tallissa oleva härkä ja vihamielisyys” (apokr. kirjat).

Amenemope: ”Miten moninaiset ovat kaikki sinun tekosi! Sinä loit maailman halusi mukaan — ihmiset, karjan, kaikki mitä on maan päällä. Sinä teit vuodenajat. Sinä olet tehnyt kaukaisen taivaan noustaksesi sinne, loistaen kaukaa ja palaten. Maailma on sinun käsissäsi sellaisena kuin olet sen tehnyt. Kun sinä olet noussut, he elävät; kun sinä säädät, he kuolevat. Sinussa ihminen elää.”

Raamattu: Psa 104:24 ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi. 119: Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa. 127: Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruoan ajallansa. Sinä annat niille ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi ja ne ravitaan hyvyydellä. 129: Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat.”

Vanhasta Egyptin uskonnosta mainitsee mm. Mahaffy teoksessaan Prolegomena to Ancient History (Doanen muk.) seuraavaa:

”Juutalaisuudessa ja kristinuskossa on tuskin mitään merkitsevää aatetta, jolle ei olisi vastinetta vanhojen egyptiläisten uskossa. Yhden jumalan kehitys kolminaisuudeksi; välittävän jumalan tulo maailmaan syntymällä neitseellisesti ilman isää; hänen taistelunsa ja hänen hetkellinen häviönsä pimeyden voimien edessä; hänen osittainen voittonsa; hänen ylösnousemuksensa ja hallintansa ikuisessa valtakunnassaan pyhien kanssa; hänen omalaatuisuutensa ja kuitenkin samuutensa luomattoman, käsittämättömän isän kanssa, jonka muoto on salattu ja joka ei asu käsin tehdyissä temppeleissä. Kaikki nämä teologiset käsitteet sisältyvät Egyptin vanhimpaan uskontoon. Samoin on asian laita moraalisten opetusten suhteen sekä sielun kuolemattomuuteen ja viimeiseen tuomioon ym. nähden. Kaikki tämä sisältyy egyptiläisten rituaaleihin ja moraalia käsitteleviin kirjoituksiin.”

”Vanhassa Meksikossakin, tunnetussa ihmisuhrien maassa, opetettiin siveysoppia, joka monessa suhteessa muistutti kristillistä siveysoppia. Papisto opetti ihmisiä elämään sovussa, kantamaan kuormansa kärsivällisyydellä, luottamaan jumalan armoon eikä omiin ansioihinsa, vetoamaan aviorikoksessa silmiin ja sydämeen ja ennen kaikkea ruokkimaan köyhiä. Uskontunnustuksessa sanottiin: Vaateta alastomia ja ruoki nälkäisiä, mitä se itsellesi maksaakin, sillä muista, että he ovat samaa lihaa kuin sinä ja ihmisiä kuten sinä, ja hoida sairaita, sillä he ovat jumalan kuva. Mutta, samalla kehotettiin jokaista hankkimaan orja uhrattavaksi jumalalle!”

Juutalainen historioitsija Josefus (37–95 jKr.) mainitsee kertoessaan essealaisista, eräästä juutalaisesta lahkosta, että askeettisuuden aate, samoin kuin oikeudenmukaisuuden, rauhan ja armeliaisuuden sekä kristillisen siveysopin muiden aatteiden julistaminen oli laajalti levinnyttä antiikin maailmassa kauan ennen aikaa, jolloin Jeesuksen ilmoitetaan syntyneen.

Juutalaisten pyhässä kirjassa Talmudissa esitetyt rabbiinien siveysopetukset osoittavat, ettei evankeliumeissa esitetyissä Jeesuksen moraaliopetuksissa ole mitään, mikä ei olisi ollut tunnettua juutalaisten keskuudessa jo ennen, ja että evankeliumien vertaukset on yleensä lainattu rabbineilta, vieläpä evankeliumien kirjoittajien usein moraalisessa ja älyllisessä suhteessa huonontamina.

Juutalainen rukous Kadishjonka pohjana on muuan babylonialainen rukous jumala Merodahille, kuuluu seuraavasti: ”Isämme, joka olet taivaassa, ole meille armollinen, Herra meidän Jumalamme. Pyhitetty olkoon sinun nimesi ja ylistetty olkoon sinun muistosi ylhäällä taivaassa ja täällä alhaalla maan päällä. Anna valtakuntasi hallita meitä, nyt ja iankaikkisesti. Vanhat pyhät miehet sanoivat, anna anteeksi kaikille mitä he ovat rikkoneet sinua vastaan. Älä johdata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta, ja sinä olet hallitseva kirkkaudessasi iankaikkisesti.”

Kristinuskon ja pakanauskontojen välillä yleensä on niin monia yhtymäkohtia, että voi sanoa kristinuskon olennaisimman sisällyksensä puolesta olleen olemassa jo ennen Kristusta. Tämä oli aikoinaan Augustinuksenkin käsitys. Hän kirjoittaa: Opera Augustini, I: ”Tällainen on nykyinen kristinusko, jonka tunteminen ja seuraaminen on mitä siunauksellisinta, kutsuttu tuolla nimellä, mutta ei itse opin vuoksi, jolla on tuo nimi; sillä oppi, jota kutsutaan kristinuskoksi, on tosiasiallisesti ollut tunnettu jo vanhoina aikoina; se on ollut olemassa ihmissuvun alkuvaiheista Kristuksen lihaksi tulemiseen saakka, josta lähtien tuota todellista uskontoa, joka on aikaisemmin ollut olemassa, on alettu nimittää kristinuskoksi.”

Vanhojen pakanallisten tarujen valossa Jeesuksen ylösnousemus tuntuu vallan ”luonnolliselta” tapahtumalta. Ennen vanhaan oli yleinen usko, että jumalat kuolivat ja nousivat kuolleista. Uskonnolla, jonka vapahtaja ei ollut noussut kuolleista, ei olisi ollut sanottavia mahdollisuuksia kilpailla pakanauskontojen kanssa, ts. Jeesuksen oli ”pakko” nousta kuolleista.

 

Miten saatana yrittää sotkea Jumalan sanaa?

Voisiko ajatella, että Jumala olisi ”tehnyt lähetystyötä” myös näissä pakanamaissa? Eihän siinä kohtaa kristinusko menetä mitään, jos samat korkeat periaatteet tulevat tutuiksi myös pakanoiden keskuudessa. Miksi Jumala olisi tehnyt näin? Hänhän oli vain Israelin heimojen Jumala ja oli jättänyt pakanoille taivaankappaleet palvottaviksi.

2 Kor 4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, 4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva. – ”Tämän maailman jumala” on tietystikin saatana. Saatanahan tekee kaikkensa sokaistakseen ihmisten mielet, etteivät he näkisi Kristuksen evankeliumin valkeutta, vaan etsisivät maallista rikkautta ja menestystä.

Mistä pakanamaailmaan on laajalti kertynyt tällaisia kristillisiä aatteita? Juutalaiset eivät varmaankaan ole olleet lähetysmatkoilla, se on varmaa. Voisiko selitys näille eri kansojen taruille, jotka läheisesti muistuttavat Raamatun kertomuksia, olla saatanan toiminta eli luoda Raamatun historian kaltaisia tapahtumia ihmisten ajatusmaailman sotkemiseksi? Miten tämä ajatus sopii ajallisesti eli onko saatana voinut tietää tulevista tapahtumista toteuttaakseen niitä hämäysmielessä ympäri maailmaa?

1800-luvulla elänyt raamatuntutkija Ernest Renan, joka syntyi Ranskassa 1823, kirjoittaa mithraismista, joka syntyi Persiassa ja oli kristinuskon alkuaikoina laajalti levinnyt yli koko Rooman valtakunnan: »Sillä oli mystiset kokoustilaisuutensa ja pienten kirkkojen kaltaiset kappelinsa. Sen tunnustajia yhdisti toisiinsa voimakas veljeyden tunne; sillä oli ehtoollinen, niin samanlainen kuin kristillisten mysteerien ehtoollinen, ettei Justinus Marttyyri keksinyt sille muuta selitystä kuin että saatana oli pettääkseen ihmisiä päättänyt jäljitellä kristillisiä seremonioita ja siten varasti ne»

Saatanahan on Raamatun mukaan ollut kiertelemässä maan päällä ja hänellä on ollut tukikohtia kuten Tyyros. Danielkin kertoo:

10:13 Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni, sillä minä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuningasten tykö.
10:20 Ja hän sanoi: ”Tiedätkö, mitä varten minä olen tullut sinun tykösi? Nyt minä käyn jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan, ja kun minä olen päässyt hänestä, niin katso: tulee Jaavanin enkeliruhtinas.
10:21 Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael.

12:1 Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.

Saatanahan on ollut pitkään pienen korkea-arvoisten enkeliruhtinaiden muodostamassa Jumalan yhteydessä toimivassa ”johtoryhmässä” mukana. Hän on ollut tietoinen Jumalan suunnitelmista maailman suhteen. Jumala kysyi kerran saatanalta mistä hän oli tulossa. Saatana vastasi: ”Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta (Job 1:7 ja 2:1).”

Maisemiako saatana vain katseli? Pikemminkin uskon, että saatana on kylvänyt maailmaan kristinuskon pyhiä tapahtumia muistuttavia ja eri pakanakansojen yhteydessä tapahtuneita toisten uskontojen periaatteita. Kuka muu olisi voinut aikaansaada Raamatun kanssa useiden uskontojen samanlaisia viisaita elämänohjeita. Näin saatana on luonut tilanteita, joissa oppineetkin ihmettelevät kuinka eri uskonnoissa on Raamatun kanssa samanlaisia elämänohjeita. Saatana ei siis vain kuljeskellut maan päällä, vaan pyrki luomaan tulevaisuuteen vaikuttavia eksytyksiä Raamatun sanaan Kristuksen pelastustyön vaikutuksen eliminoimiseksi. Onko tässä saatanan suurin eksytysprojekti?

Voin myös kysyä, miten Vanhan Testamentin profeetat sekä apostolit ja muut Uuden Testamentin kirjoittajat olisivat olleet tietoisia vanhoista kreikkalaisista tai intialaisista yms. taruista? Nykyisenä internetin aikana kaikki tällainen tieto on kaikkien löydettävissä, mutta kuinka Vanhan Testamentin ja Apostolien aikana olisi ollut mahdollista kerätä näin monipuolisesti eri uskonnoista Raamatun kanssa yhdenmukaista materiaalia ja sitten hieman muokattuna esittää se omanaan?

Alan kallistua Ernest Renan’in joka esitti alunperin Justinus Marttyyrin ajatuksen, että saatana on tämän petoksen takana. Kuinka moni onkaan luopunut kristillisestä uskostaan löydettyään nämä vanhat ”itämaiset viisaudet”?

 

Miksi Jumala on sietänyt saatanaa näin kauan?

En tiedä. En totisesti tiedä. Jumalan Pyhä henki on antanut minun ymmärtää monia asioita, mutta ei vielä vastausta tähän kysymykseen. Jumala kyllä lukitsi tottelemattomia enkeleitä kahleissa säilytettäviksi. Onko saatana ja häneen uskovat enkelinsä liian runsaslukuisia ja voimakkaita? Siitä ei varmaan ole kysymys. Jumala ja Jeesus Kristus voisivat koska hyvänsä tuhota saatanan ”suunsa henkäyksellä.” 2 Tes 2:8 ”niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä.”

Taivaan valtiudesta tullaan käymään sota. Puhun ikään kuin olisi kysymys tulevaisuudesta. Voisiko Jeesus Kristus, jolle Jumala on antanut kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä, suvaita saatanan kaltaista niskuroivaa enkeliä. Ei ehkä Jumalan taivaassa, mutta saatana vangitaan Raamatun mukaan vasta, kun Kristus tulee toisen kerran. Onko saatana jo heitetty maan päälle, pois taivaasta? Siis, että hänellä ei edes olisi pääsyä Jumalan eteen. Joka tapauksessa, saatanan pääasiallinen toimintaympäristö on maan päällä, ihmiskunnan vietteleminen maailmallisten tarpeiden tyydyttämiseen.

Olen kirjoittanut tästä dilemmasta edellä ja sen perusteella sanon, että tätä sotaa Kristuksen joukkojen ja saatanan joukkojen välillä käydään vasta samassa yhteydessä, kun Kristus tulee maan päälle toisen kerran.

Miksi kaikkivaltias Jumala on sietänyt saatanaa kaikki nämä vuodet, tuhannet vuodet? Ja kaiken lisäksi vielä antanut tämän maailman valtiuden hänelle?

Toinen Raamatun antama tieto, jota on vaikea ymmärtää: Kun Kristus tulee toisen kerran, saatana vangitaan tuhanneksi vuodeksi. Kristuksen valtakunta kestää tämän ajan ja se lopputapahtumiin kuuluu suuri yllätys; Kristus vapauttaa saatanan. Toinen suuri yllättävä tieto on tämä: vaikka maailma on ollut vapaa saatanan vaikutuksesta tuhannen vuoden ajan, suuret joukot liittyvät saatanaan tarkoituksenaan tuhota Kristuksen joukot. Taistelun kulkua ei Raamattu kerro yksityiskohtaisesti, vaan toteaa, että saatanan piiritettyä Kristuksen joukot – Pyhien leirin ja Jerusalemin – ”tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.”

Olen pohtinut kysymystä, miksi Jumala menettelee näin, aina syntiinlankeemuksesta Paratiisissa saatanan vuosituhantiseen kapinointiin ja viimeiseen taisteluun saakka? Näitä ”miksi kysymyksiä” on monia ja kirjoituksissani olen tuonut niitä esille. Toivon löytäväni tyhjentävän vastauksen, vaikkakin olen jo vanha mies.

Ensinnäkin muistakaa, että tuhat vuotta on kuin yksi päivä meidän Jumalamme ajanlaskussa. En tänään keksi muuta selitystä kuin, että Jumala tahtoo näin koetella uskoviaan; kenen usko kestää saatanan houkutukset? Kuka sortuu saatanan pauloihin tavoitellessaan maailman rikkauksia?

 

Entä jos uskoo väärin?

Moni pelkää seurauksia väärin uskomisesta. Tässäkin kirjoituksessa toin historiasta esiin jo varhaisista uskontunnustuksista ilmenevän painostuskeinon: jos et usko tämän uskontunnustuksen mukaisesti, et voi pelastua. Jos et voi pelastua, joudut ikuiseen helvetintuleen. Näinköhän?

Katolinen kirkko aloitti tämän pelottelun ja kiristyksen. Sen toteuttaminen oli helppoa, koska kukaan ei voinut väittää vastaan. Ihmiset eivät osanneet lukea eivätkä ymmärtäneet pappien puhettakaan, nämä kun puhuivat ”Jumalan kieltä”, latinaa. Jos joku pullikoi vastaan, hänet poltettiin roviolla esimerkiksi muille.

Onko tilanne toisenlainen tänä päivänä? Osittain on, osittain ei. Jostakin protestanttisesta valtakirkosta voi erota yksinkertaisella ilmoituksella eikä kukaan huutele perään.  Yritäpä erota vaikkapa Jehovan todistajista sen jälkeen, kun sinut on kastettu. Tietoni ovat peräisin joistakin julkisuudessa kerrotuista tapauksista; eronnut on joutunut kokemaan kovia. Ystävät ovat kaikonneet ja kääntyneet karttaviksi. Eronneesta on tullut hylkiö.

Mistä voisit varmasti tietää, mikä on Raamatun totuus. Katsoin juuri dokumenttiohjelmaa Qumranin kääröistä. Nämä kääröt ja tuhannet pienet frakmentit kertovat kääröihin tallennetusta Jumalan sanasta alkaen joskus pari sataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Ohjelmasta välittyi käsitys, että Raamatun (Vanahan Testamentin) teksteissä on aikojen saatossa tapahtunut muutoksia. Yksityisen ihmisen on suorastaan mahdotonta sanoa mikä Raamatun sanan versio on oikein. Roomalaiskatolisilla on omansa. Kreikkalaiskatolisilla samoin. Niin ikään protestanteilla. Adventisteilla, Jehovan todistajilla jne.

Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi (Mat 7:1)

Luukas sanoo saman perusteellisemmin: Luuk 6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

Tämän jakeen ovat monet unohtaneet. Sen keskeinen sanoma liittyy kadotustuomion antamiseen. Kautta aikain ovat niin katolinen kirkko kuin protestanttisetkin kirkot muotoilleet ja organisaatioissaan hyväksyneet uskontunnustuksia, jotka itse tunnustuksen sisällön lisäksi sanovat: Jos joku ei usko tätä, hän ei voi pelastua. Siis: jos et usko, et pelastu, vaan joudut kadotukseen (helvetin ikuiseen tuleen). Mitä Luukas sanoikaan? Kääntäen, jos lausutte jollekin kadotustuomion, teille itsellenne se lausutaan!

Rakkaus totuuteen on ehdottoman tärkeää. 2 Tessalonikalaiskirjeestä voimme lukea:

2:7 ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää,
8 niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,
9 tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä
10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.
11 Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,
12 että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.”

Tässä puhutaan viimeisistä päivistä ja Kristuksen toisesta tulemisesta. Kristus tuhoaa saatanan apulaisen Antikristuksen suunsa henkäyksellä. Ihmisiä, uskoviakin koetellaan; Jumala itse lähettää väkevän eksytyksen. Ne, jotka uskovat valheen, joutuvat tuomittaviksi koska eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen (jakeet 11-12).

Pelastuminen edellyttää rakkautta totuuteen (j. 10). Jos ihmisen ei ole mahdollista ratkaista mikä on totuus, ei häntä voi tuomita, jos hän erehtyy ja valitsee väärin. Ties minkä ”lahkon” tai valtakirkkojen harhaoppiseksi tuomitseman käsityksen. Ihmisellä tulee kuitenkin olla halu ja pyrkimys totuuteen. Se on eri asia kuin oman kirkon tai uskonnollisen yhteisön sokea totteleminen ja sen opetuksen uskominen ja seuraaminen.

Mat 7:7 ”Anokaaniin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. 8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.”

 

Onko Raamattu salattu?

Luuk 18:34 ”Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.

Luukas kertoo kuinka Jeesus paljasti omille apostoleilleen, miten hänelle tulee käymään; julma kuolema pakanain käsissä ja sitten kolmen päivän kuluttua ylösnousemus kuolleista. Kuulijat eivät ymmärtäneet Jeesuksen selvää puhetta, vaan elivät omissa toiveissaan – Israelin vapautumisessa Rooman ikeestä.

Monet lukevat Raamattua ja kuulevat Raamatun sanaa kirkoissaan, mutta eivät ymmärrä oikein lukemaansa tai kuulemaansa. Raamatun salattu sana avautuu vain, kun pyydät Jumalaa sen avaamaan. Sinulla on oltava rakkaus totuuteen, jotta ymmärtäisit oikein.

2 Tes 2:10 ”ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.

Lopun aikana Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä itse Jumala lähettää väkevän eksytyksen, jotta ne uskovat valheen, jotka eivät ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua.

1 Kor 2:7 ”vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,”

Onko Jumalan viisaus salattua? Miten voit löytää Jumalan salatun viisauden? Raamattua lukemalla tietystikin, mutta sen löytääksesi sinulla täytyy olla rakkaus totuuteen; siihen mitä Jumala, Jeesus, ja apostolit opettivat. Ei siihen, mitä oppeja kirkolliskokoukset kehittivät ja päättivät, josta Raamattu käyttää nimitystä ihmisten perinnäissääntöjä. (engl. tradition of men).

Mar7:8 ”Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä.”

Näiden ”salattujen” kirjoitusteni tarkoituksena onkin painottaa rakkautta totuuteen ja saada lukijat ajattelemaan, minkälaisia oppeja he elämässään seuraavat.

 

image_pdfimage_print