Yksi kaksi vai kolme Jumalaa

Millaisen Jumalan valitsisin itselleni?

 

 

Miten Jumalan voisi valita?

Kummasteletko kirjoitukseni otsikkoa? Miten minä voisin valita Jumalan itselleni? Mutta näinhän jokainen uskova tekee. Kun hän valitsee minkä kirkon uskoon hän ryhtyy, tai itse asiassa ei edes valitse, vaan seuraa sitä valintaa, jonka hänen vanhempansa tekivät, kun kastattivat pienen vauvansa. Jotenkin siis olet päätynyt jonkin kirkkokunnan jäseneksi ja palvelet sitä Jumalaa, jonka kirkkosi on valinnut ja jollaiseksi on Jumalan määritellyt.

Oletko käynyt itsesi kanssa uskonnollisia pohdiskeluja? Useimmiten ihmiset pohdiskelevat ainakin yksittäisiä kysymyksiä. Jos valitset itsellesi uskon, sen mukana seuraa tämän uskon Jumala. Entä, oletko miettinyt, millaisen Jumalan haluaisit itsellesi? Puhun nyt kristinuskosta ja kristinuskon Jumalasta.

Olisiko Jumala sellainen Raamatun Jumala, joka esiintyy Vanhan Testamentin puolella ja sanoo olevansa Israelin Jumala. Tällainen Jumala on kiivas ja nopeasti suuttuva ja rankaisee surmaamalla palvelijansa, joka ei kunnioita hänen pyhyyttään. Jumalahan suuttui hirmuisesti, kun eräs mies ainoastaan kosketti siirrettävää Liiton arkkia, kun vetohärät kompuroivat ja mies pelästyi, että arkki putoaa maahan. Tai sellainen Jumala, joka määräsi miehen kivitettäväksi, kun tämä oli kerännyt risuja polttopuiksi sapattina. Tai Jumalan, joka surmasi temppelipalvelijan, joka ei ollut valmistautunut palvelukseen asianmukaisesti. Olisiko peräti ottanut viinihuikan ennen palvelusta?

Nykyisin kuva Jumalasta on toisenlainen. Jeesuksen rooli hänen noustuaan taivaaseen, on korostunut ja hänen tulemisensa ajatus vielä lisää Pojan merkitystä niin kirkkojen opissa kuin ihmisten ajatuksissakin. Raamatussa sanat ”Jumalan rakkaus” löytyvätkin nimenomaan Uuden Testamentin puolelta, vaikka sillä ei tarkoiteta Kristuksen rakkautta. Kristukseen yhdistyy usein armo, onhan hän viimeisen tuomion ylin tuomari. Raamatun UT:n mukaan kuitenkin Jumala on rakkaus. (1 Joh 4:8). Kuva Jumalasta Vanhan Testamentin puolelta katsottuna ei kuitenkaan korosta tätä Jumalan ominaisuutta.

Kuvittele, että olet elänyt sellaisessa yhteisössä, jossa ei palvota mitään Jumalaa. Koskaan et ole sellaiseen uskonut. Sitten Jumala ilmestyy sinulle sanoen: ”Minä olen Jumala, sinun luojasi. Olen luonut sinut omaksi kuvakseni. Sinun on määrä palvoa ja palvella minua. Olet omasta mielestäsi viisautta täynnä. Selvitä nyt, millaisen uskonnon mukaan sinun on palveltava minua. Valitse maailman lukuisista uskonnoista paras ja totuudellisin.”

Miten ryhtyisit toteuttamaan saamaasi Jumalan käskyä? Olisiko seuraavista keinoista apua?

Tiedon kerääminen valinnan pohjaksi

Hieno ajatus. Kuinka voisinkaan valita parhaan, jos en tiedä millainen se on? Ensin selvittäisit, mikä on tämä Jumala, joka ilmestyi sinulle. Jumala antoi vain yhden vinkin: ”Valitse kristinusko. Maailmassa on kyllä maita, joissa väitetään olevan jopa miljoonia jumalia. Valitse kristinusko ja etsi sen yksi ja ainoa Jumala.” Ryhdyt toimeen. Löydät määrättömästi tietoa Jumalasta. On painettua kirjoitusta ja on tietoa nykyaikaisessa muodossa, Internetissä. Yrität ryhmitellä aineistoa:

  • Mitä Jumala on mahdollisesti itse kertonut itsestään?
  • Mitä eri kirkot ovat kirkolliskokouksissaan lausuneet Jumalasta?
  • Mitä uskontotutkijat ovat kirjoittaneet?

Tunnut suorastaan hukkuvan ”tiedon” paljouteen. Niillä on yksi yhteinen piirre; kaikki väittävät tietävänsä totuuden, toisin kuin muut, jotka ovat harhaoppeja. Mistä löydät uskottavaa tietoa? Sellaista tietoa, johon voit luottaa?

Itse olen kaikissa opillisissa kysymyksissä tukeutunut Raamattuun. Uskotko Raamatun sanaan? Jotkut paljonkin Raamattua lukeneet ja tutkineet ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että Raamattu on oikeastaan Israelin kansan satukirja. Paitsi satuja, siinä on eri maista peräisin olevia uskomuksia.

Hämmästyitkö kysymystä? Ymmärrätkö, että sinä valitset, millaiseen opilliseen yhteisöön liityt ja tämän myötä valitset tämän yhteisön hyväksymän käsityksen Jumalasta?

 

Ryhtyisitkö katolisen uskon kannattajaksi?

Ensimmäiset kristityt olivat nimenomaan katolisia. Katolinen tarkoittaakin sanana yleistä. ’Yleinen’ kirkko alkoi muodostua apostolien ajan jälkeen, mutta sitä ennen oli historian kannalta lyhyt aika, jolloin ei ollut muodollista kirkkoa. Oli vain uskovien yhteisiä kokoontumisia, joita vainojen takia jouduttiin pitämään salaisissa ja vaihtuvissakin paikoissa. Kokoontumiset olivat rakkaudellisia yhteistilaisuuksia ilman muodollisia johtajia ja muodollisia seremonioita. Leivän murtaminen ja rukous kuvastivat näitä kokoontumisia. Kaikilla oli puheoikeus, sen mukaan millaisen armolahjan olivat Jumalalta saaneet.

Jo apostolien elinaikana alkoi tämä kuva murtua; jotkut pyrkivät ”eturivin penkeille”. Tapahtui myös jakautumista eri henkilöiden johtamiin ryhmiin. 1. Korinttolaiskirje kuvaa seurakunnassa tapahtuvaa klikkiytymistä: 1:12 ”Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: ”Minä olen Paavalin puolta, toinen: Minä Apolloksen, joku taas: Minä Keefaan, joku vielä: Minä Kristuksen.”

Ilmestyskirjan 1-3 luvut kuvaavat eri seurakuntia; Efeson, Smyrnan, Pergamon, Tyatiran, Sardeen, Filadelfian ja Laodikean. On nähty, että tämä kuvaus kuvastaa myös nykyaikaa siten, että nykyinen kristitty yhteisö on osa Laodikean seurakuntaa.

Siitä Ilmestyskirjan näyssä Kristus lausuu: 3:14 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.
17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.

– ’Silmävoidetta’ olisi siis jo tarvittu ensimmäisellä vuosisadalla, vaikka Kristuksen ja useimpien opetuslasten maallinen elämä oli vasta päättynyt. Katolinen kirkko ja sen valta alkoi jo muodostua.

Valitsisitko katolisen uskon, jos sinulla olisi siihen aito mahdollisuus, ilman kaikkia niitä esteitä, joita ihmisen tiellä on, jos haluaa vaihtaa uskontoa? Ei se ole vaikeaa, ovathan jotkut näin tehneetkin ja kääntyneet katoliseksi.

Olisiko katolinen usko oikea valinta?

Jos valitset katolisen kirkon, selvitä itsellesi, onko sen oppi Jumalan tahdon mukainen ja oppi sekä toiminta Kristuksen opetuksen mukainen. Näin myös selvität itsellesi, onko katolisen kirkon käsitys Jumalasta oikea.

Toteuttaako katolinen usko täysin Jumalan tahdon? Ihmiset ovat epätäydellisiä, se on selvä, mutta kysymys on tärkeä. Valitsemasi uskon tulisi olla täydellinen, siis opillisessa mielessä sekä myös Jumalan mielestä täydellinen ja hänen hyväksymänsä. Otan yhden esimerkin:

Kymmenen käskyn väärentäminen.

Hyväksyykö Jumala, että Jumalan antamaa kymmentä käskyä on muutettu? 2 Moos 20:4, ”Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.”

Juutalainen 2 Moos 20:4 mukainen sanamuoto. 2. You shall have no other gods besides Me. You shall not make for yourself a sculptured image, or any likeness of what is in the heavens above or on the earth below, or in the waters under the earth.

Protestanttinen 2. käskyn sanamuoto: 2. Thou shalt not make unto thee any graven image. (KJV)

Katolinen 2. käskyn sanamuoto: 2. You shall not take the name of the Lord, your God, in vain.

– Kun katoliset eivät toisessa käskyssä sano mitään jumalankuvista, he ovat pitäneet käskyjen lukumäärän kymmenessä jakamalla ’himoitsemiskäskyn’ kahdeksi: 9. You shall not covet your neighbor’s wife. 10. You shall not covet anything that belongs to your neighbor. – Näin naapurin vaimon siveys on saanut korostetun Raamatun suojan vieraitten himoilta, kun tämä on kielletty 9. käskyssä. Viimeisessä, 10. käskyssä taas on kielletty naapurin kaiken muun kuin vaimon himoitseminen. Minne hävisi kielto tehdä Jumalan kuvia?

Raamatun toisen käskyn pitäminen kymmenen käskyn joukossa on tärkeää. Jumala oli varmaan huomannut pakanain tekevän itselleen jumalia kivestä tai puusta. Jumala varmaan näki tulevaisuuteen, jossa jumalankuvia tehtiin paitsi patsaan muotoon veistämällä, myös maalaamalla. Jos olet vieraillut katolisessa kirkossa, olet varmaan havainnut, kuinka jokaisessa on pyhimysten kuvia ja -patsaita. Katolisethan palvovat ja rukoilevat myös pyhimyksiä.

Miä luulet, hyväksyykö Jumala, että katoliset ovat korottaneet Rooman piispan paaviksi, joka on Jumalan Pojan Sijainen (Vicarius Filii Dei) maan päällä? Entä Neitsyt Maria, jonka katoliset uskovat olevan taivaassa ja toimivan välittäjänä ihmisten ja Jumalan kesken? Mariahan on saanut arvonimen ’Jumalan äiti.’

 

Valitsetko jonkin protestanttisen kirkon uskon?

Vanhan sanonnan mukaan ”hedelmistään puu tunnetaan.” Katolisen kirkon hedelmät ovat kauhistuttavia. Kovin kauaksi eivät jää 1500-luvun uskonpuhdistuksenkaan aikaansaannokset. Paitsi, että nämä tahot taistelivat toisiaan vastaan mm. kolmekymmenvuotinen sota 1600 -luvun alussa Keski-Euroopassa, myös omia vainottiin ja tarvittaessa sytytettiin jopa polttorovioita väärin uskoville. Tällaisia olivat mm. 1500-luvun anabaptistit, jotka eivät tyytyneet lapsena saatuun kasteeseen vaan halusivat ottaa uuden, uskovaisen kasteen. Polttorovioita ei toki enää sytytetä, mutta opillisesti asetelmat eivät ole paljon muuttuneet. Moni näkee ekumeenisen kehityksen toivottavana. Onko oikein antaa periksi oikeassa uskossa? Kenen usko mahtaakaan olla se oikea?

Katoliset kirkot ja protestanttiset kirkot yhdessä muodostavat enemmistön kristityistä. Kristittyjen yhteenlaskettu jäsenmääränsä on noin 2400 miljoonaa. Roomalaiskatolisia on hieman yli puolet.

Hyväksyisitkö jonkin vapaan suunnan omaksesi?

Kaikki kirkkokunnat, jotka tunnustavat Jehovan Isä Jumalaksi ja Jeesuksen Kristuksen Jumalan pojaksi, voidaan lukea kristityiksi uskontokunniksi. Isot kirkot ja monet pienetkin karsastavat esim. Jehovan todistajia, eivätkä halua laskea heitä mukaan kristillisiin kirkkokuntiin, koska he eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi.  Jospa jätettäisiin asiasta päättäminen Jeesukselle Kristukselle.

 

Raamatun tulkinnan vaikutus

Minulle on muodostunut näkemys ihmisten uskosta: kun ihminen alkaa uskoa Jumalaan, mielipiteillä ja uskonkäsityksillä on pohjana sen uskonnollisen yhteisön käsitys, johon he kuuluvat. Olen pannut tämän merkille tämän jo vuosia sitten. Kirkon tai muun yhteisön opillisen käsityksen muuttaminen on mahdotonta ilman yhteisön auktoriteettien mukanaoloa muutoksessa. Kirkkojen johto taas puolustaa kynsin ja hampain ikivanhoja oppejaan. Muutoksen saaminen läpi on mahdotonta, olivatpa perusteet kuinka hyviä tahansa.

Raamattu muodostuu valinnoista, eri ’manuskriptien’ välillä. Niissä on eroja, joitten välillä on tehtävä valinta, mikä on oikea. Niissä on esimerkiksi lisäyksiä marginaaliin, jotka seuraava kopioija sisällyttää itse tekstiin. Yhtään täysin alkuperäistä ei ole säilynyt, mutta tutkimalla ja vertaamalla tekstejä on muodostunut yleisesti hyväksytty käsikirjoitus.

Sen jälkeen on vielä osattava tulkita oikein, Vanhan Testamentin hepreankielinen käsikirjoitus ja Uuden Testamentin Koineen kreikankielinen kirjoitus. Sitten kuvaan astuu kirkkopolitiikka; kirkon johto, papit, piispat ja myöhemmin paavit, ajoivat Sanan merkityksestä omalle kirkolleen hyödyllistä näkemystä. Tämä ilmeni mm. käsityksessä Jumalan ikuisesta rangaistuksesta – helvetin tulessa. Rangaistuksen paikka, ”tulinen järvi”, jossa syntiset kärsivät aina ja ikuisesti, on vielä tänäkin päivänä monen kirkkokunnan tulkinta.

Jos et ole varma oikeasta käännöksestä tai tulkinnasta, on tutkittava asiaa selitysteoksista tai selvitettävä sanojen usein monien merkityksien joukosta se oikea. On uskallettava asettaa kysymyksenalaisiksi kirkon ehkä vanhojakin ja syvään juurtuneita oppeja.

Kaikilla kristillisillä kirkoilla on käytettävissään sama Raamattu ja sen pohjalla olevat käsikirjoitukset. Kirkkojen opilliset erot syntyvätkin tulkinnasta. Kun jokin tulkinta on aikoinaan, ehkä jo kauan sitten, hyväksytty, ei tulkinnan korjaaminen ole mahdollista. Joutuisihan kirkko tällöin myöntämään erehtyneensä. Ja erehtyneitä kirkot ovat, monetkin ja suurestikin. Seuraavassa esimerkkejä mieleeni tulevista eriävistä tulkinnoista itseni ja valtavirran kirkkojen välillä. Näitä olen tutkinut ja niistä myös kirjoittanut Salatussa Raamatussa. Jos olet eri mieltä, toivon, että se perustuu perusteelliseen asian selvittämiseen eikä vain siihen, että kirkon pastori selitti asian toisin.

Opillisia erimielisyyksiä valtavirran kirkkojen ja itseni välillä:

  • Kysymys Jumalan kolminaisuudesta
  • Onko Jeesus sekä ihminen että Jumala?
  • Onko Sana Jumala, vaiko Jumala sana? (Joh 1:1-2)
  • Onko Pyhä henki Jumala, vai Jumalan voima?
  • Onko Jeesus ollut taivaassa ennen maan päälle tuloaan?
  • Pääsevätkö uskovat kuoltuaan taivaaseen?
  • Käskikö Jeesus kastaa Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen? (Mat 28:19)

Jne.

Tutkimista riittää, mutta se on antoisaa!

Nykyisin on vallalla käsityksiä, joiden mukaan Raamatussa on suuri osa historiallisesti ja tieteellisesti katsoen arveluttavia kirjoituksia. Jotkut käyttävät sanaa ’satuja’. Myös kyseenalaistetaan Raamatun kirjoittajia; ovatko apostolit kirjoittaneet tekstinsä itse, vai joku heidän oppilaansa? Olen nähnyt asian näin: jos Raamatussa (lähinnä VT:ssa) todetaan alkuun, että ”minulle tuli Jumalan sana” tai vastaavaa, uskon sen olevan varmasti Jumalan itsensä sanaa. Muut kirjoitukset, ovatko ne vaikkapa Paavalin itsensä tai hänen oppilaansa kirjoittamia, ei ole ratkaisevaa. Tekstit voivat siitä huolimatta olla, Jehovan todistajain käyttämää ilmaisua lainaten, ”Jumalan henkeyttämiä”.

Nykyisin pohdiskelen monia Raamatullisia kysymyksiä, mutta en tiedä milloin saan niihin selvyyttä. Olen asettanut joitakin Jumalaan liittyviä totuuksia kyseenalaisiksi ja kysynytkin Jumalalta, miksi olet tehnyt näin? Joku kollega on saattanut jopa kadottaa uskonsa, mutta olen tajunnut oman vajavaisen ymmärrykseni ja muistanut Jumalan sanan: Jes 55:9 ”Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”

 

Uskon vääristymiä: Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta  ja Jeesuksen kahdesta luonnosta

Kristinuskoon on pesiytynyt piirteitä pakanauskonnoista, ensin katoliseen kirkkoon ja sitä kautta protestanttisiin kirkkokuntiin. Tällaisia ovat mm. oppi kolmiyhteisestä Jumalasta ja Jesuksen kaksiluonto-oppi.

Katolisen kirkon, muitahan ei oikeastaan ollutkaan alkuvuosisatoina, kirkolliskokouksien päätöksiin pääsi sotkeutumaan valitettavia opillisia vääristymiä. Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta on yksinkertaisesti selitettynä tällainen: Jumala muodostuu kolmesta persoonasta, jotka kaikki erikseenkin ovat täysiä Jumalia, mutta yhdessä muodostavat kolminaisuusopin mukaisen yhden Jumalan, ”Isä ja Poika ja Pyhä Henki”.

Tästä kolmesta persoonasta on vielä todettava, että Jumalan Poika on täysin ihminen, mutta myös täysin Jumala. Hän on kuitenkin vain yksi persoona, jolla on kaksi luontoa. Muilla jumalpersoonilla, eli Isällä ja Pyhällä hengellä, on kummallakin vain yksi luonto. Jeesus omaksui opin mukaan ihmisen luonnon, kun hän tuli taivaasta ja syntyi neitsyt Mariasta. Hänellä kuitenkin säilyi jumalallinen luonto, mutta hän kuoli ristiinnaulittuna ihmisen luonnon puolesta, ei Jumalana. Kenosis-opin mukaan Jeesus oli maan päällä olonsa ajan enkeleitä halvempi, mutta vain ihmisen luontonsa puolesta.

Vastustan kyseistä oppia jo senkin vuoksi, että se on ihmisten kehittämä oppi, jollaisesta Raamattu varoittaa. Aivan maatiaisjärjellä ajatellen kysyn, eikö Jumalan olemuksesta kuuluisi Raamatun antaa selvitys? Miksi kului satoja vuosia ennen kuin riitelevät kirkolliskokoukset saivat asian sovituksi. Asiaa pohjustettiin Nikean kokouksessa vuonna 325, jossa sovittiin, että Jumala ja Kristus ovat samaa olemusta. Myöhemmin huomattiin vuonna 381 Konstantinopolin konsiilissa myös Pyhä Henki korottaa tähän tasa-arvoisten jumalpersoonien joukkoon.

Isä Jumalalla on korkein ’olemus’ ja hän antaa toimintamääräyksiä Pojalleen ja Pyhälle hengelle. Poika ei voi antaa toimintamääräyksiä Isälle, mutta kylläkin Pyhälle hengelle. Todistaako tämä arvojen erilaisuus, että kaikkia ovat tasa-arvoisia? Alun perin idea kolmen persoonan jumaluudesta on peräisin pakanauskonnoista, Babyloniasta ja Egyptistä.

Raamatun mukaan Isä yksin on korkein, Jumala. Jeesus itsekin puhuu itsestään vain Jumalan poikana. Raamattu todistaa Jumalan tehneen Jeesuksen Herraksi ja Kristukseksi, ei Jumalaksi. Jeesus myös sai Isältä ikuisen elämän. Pyhän hengen osalta todistus jumaluudesta on kaikkein olemattomin. Katolinen kirkko, joka muotoili opin ja lanseerasi sen ensin Nikean kirkolliskokouksessa käyttäen pakanakansoilta tuttua kolmen jumalan mallia. Sadat kirkolliskokouksen osanottajat kahta lukuun ottamatta hyväksyivät opin pelätessään keisarin kostoa. Katolisen kirkon tavalliset maallikkojäsenet saatiin tunnustamaan oppi lukemalla heille (koska itse eivät osanneet) oppiin sisältyvä pelote: ”Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.” – Helvettiin joutumisen pelko auttoi opin omaksumista.

Kristillisessä maailmassa tämä oppi on joka tapauksessa ihmisten kehittämä oppi, ei Jumalan antama ilmoitus itsestään, ei edes apostolien opetusta. Kuinka voisit luottaa sellaiseen? Kuinka voisit pitää tätä oppia uskosi perustana, kulmakivenä. Kirjoitukseni otsikkoa mukaillen kysyn, valitsetko Jumalaksesi pakanallisiin uskomuksiin perustuvan ja katolisen harhaopin mukaisen jumalan? Näin kuitenkin on, että yli miljardi kristityksi itseään laskevaa ihmistä valitsee tällaisen uskon ja sen mukana tulevan harhakäsityksen Jumalasta.

Pelkäätkö, että et pelastu, jos hylkäät väärän uskonkappaleen? Pelolla on hallittu ihmiskuntaa aina siitä lähtien, kun katolinen kirkko pääsi valtaan. Toinen yhtä suuri tekijä on ihmisten välinpitämättömyys. Eräässä Raamattupiirissä otin esille tällaisen kysymyksen ja todistin sen katoliseksi harhaopiksi, johon on yhtynyt myös protestanttinen kirkkokunta. Kävin keskustelua erään piirin jäsenen kanssa. Mikä oli lopputulos? Hän myönsi lopuksi sanoen: ”niin, onhan se merkillistä.” Hänen ajatuskulkunsa ei edennyt pidemmälle. Miten on sinun kanssasi, lukijani? Onko sinulle ehdottoman tärkeää pitäytyä puhtaassa kristillisessä opissa?

Katolinen kirkko johti apostolisen ajan jälkeen kirkon opin määrittelyä. Jokainen, joka ei tunnustanut Jumalan olevan kolmiyhteinen ja erityisesti Jeesuksen olevan isä Jumalan kanssa tasa-arvoinen, merkitsi tällaisen kirkon jäsenen jättämistä kirkon ja jopa pelastuksen ulkopuolelle. Raamattu kuitenkin sanoo, ettei pidä lausua kadotustuomiota. Luuk 6:37 ”Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.”

Suurin osa ihmiskunnasta elää väärän opin alaisessa kirkossa ja kuolee sen myötä. En usko, että erehtyminen vaikuttaa ihmisen pelastumiseen. Uskon ylimmäisen tuomarin, Jeesuksen Kristuksen, ymmärtävän miten vaikeaa on erota uskonnollisesta yhteisöstä, johon on saattanut kuulua jo pienestä pitäen. Miten lienee tällaisten oppien kehittäjien kohtalo aikanaan? Onko heillä ”puhtaat jauhot pussissa”? Tuskinpa he voivat vedota tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen samalla tavoin kuin yksittäiset kirkkojen jäsenet. Tieto tuo tuskaa, sanotaan.

Jehovan todistajat ovat esimerkki uskonnollisesta yhdyskunnasta, joka on juutalaisten tavoin ehdottomasti vain yhden Jumalan hyväksymä. He perustelevat uskoa ja pysyttäytymistään kolmiyhteisen jumaluuden ulkopuolella: ”MIKSI ei tuhansien vuosien aikana kukaan Jumalan profeetoista opettanut hänen kansalleen kolminaisuutta? Eikö lopulta Jeesus olisi voinut käyttää kykyään Suurena Opettajana selvittääkseen kolminaisuusopin seuraajilleen? Henkeyttäisikö Jumala ihmisiä kirjoittamaan satoja sivuja Raamattuun eikä kuitenkaan opettaisi tämän aineiston välityksellä lainkaan kolminaisuutta, jos se olisi uskoon kuuluva ”keskeinen oppi”?

Pitäisikö kristittyjen uskoa siihen, että vuosisatoja Kristuksen ja sen ajan jälkeen, kun Jumala henkeytti Raamatun kirjoittamisen, hän tukisi sellaisen opin muotoilua, joka oli tuhansien vuosien ajan hänen palvelijoilleen tuntematon ja joka on ”selittämätön mysteeri”, ”ihmisjärjelle käsittämätön”, jolla myönnetään olevan pakanallinen tausta ja joka oli ”paljolti kirkkopoliittinen kysymys”? https://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1101989303

 

Jeesuksen kaksi luontoa

Toinen eriskummallinen kirkolliskokousten hyväksymä oppi, on oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta eli dyofysitismi, jonka mukaan Jeesus on sekä täysin Jumala että täysin ihminen. Nämä kaksi luontoa ovat hänessä ”sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta.” Kaksiluonto-oppi muotoiltiin ja hyväksyttiin lopullisesti Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451.

Kesti siis yli 400 vuotta kristikunnan päästä selvyyteen vapahtajansa olemuksesta ja sekin meni väärin.

Tulkintani mukaan oppi oli pakko kehittää sen selittämiseksi, kuinka on mahdollista, että Jumala on ristiinnaulittu ja kuollut. Kun Jumala ei voi kuolla, selitettiin, että Kristus kuoli ihmisenä. Se on sinänsä oikein, koska Jeesus Kristus on ihminen vieläkin, taivaassakin. Jumala ei hän ole samassa mielessä kuin Isä Jehova, mutta kuuluu osana jumaluuteen.

Miten on mahdollista, että Jeesus tai Pyhä henki eivät olisi Jumalia, jumalpersoonia, mutta kuitenkin olisivat osa jumaluutta (godhead)? Jos käyttäisin taloustieteellistä terminologiaa, sanoisin, että Isä, Poika ja Pyhä henki muodostavat taivaallisen johtoryhmän. Johtoryhmän johtaja on Isä Jumala ja sen jäseninä ovat hänen poikansa, Jeesus Kristus, meidän Herramme sekä toimeenpanevan yksikön päällikkö, Pyhä henki.

Jos nyt epäilys on vallannut mielesi, mitä teet? Jos luovut uskosta Jumalan kolminaisuuteen ja Jeesuksen kahteen luontoon, heität taaksesi pitkälti yli miljardin ihmisen muodostamia kirkollisia yhteisöjä.

Vaikka olen moittinut niin isojen kirkkojen kuin pienienkin oppeja Raamattuun perustumattomiksi, en kuitenkaan millään lailla halua tuomita näiden kirkkojen jäseniä ja heidän uskoaan. Olen varma, että kaikissa näissä kirkoissa on paljon hyviä, uskovia kristittyjä, jotka tulevat pärjäämään hyvin viimeisellä tuomiolla. Tietystikin kirkoissa on paljon maallistuneita jäseniä, jotka ovat kirkon jäseniä vain, koska heidät on kastettu kyseisessä kirkossa. Vain pieni osa kirkon jäsenistä on aktiivisia, toimintaan osallistuvia jäseniä.

Kirjoituksen otsikko on ”Minkälaisen Jumalan valitsisin?” Kaikilla on tänä päivänä valinnan mahdollisuus; jos ei löydy hyväksyttävää Jumalaa ja sen mukana uskonnon oppirakennelmaa, Raamattu ohjeistaa ”lähtekää pois siitä, ettette tulisi sen synneistä osallisiksi.” Ilm 18:4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.
5 Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.
6 Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.

Tämä oli minun valintani. Tutustuin kyllä muutaman vuoden ajan Jehovan todistajien oppiin. Viikoittain kävi luonani kahden hengen lähetystö ja kävimme lävitse heidän opinkappaleitaan. Vaihtoehtoisesti minä vierailin jonkun todistajan kotona samassa tarkoituksessa, lisänä hyvät kahvit ja pullat. Jehovan todistajien opeissa on joitakin kohtia, joita en millään voinut pitää paikkansapitävinä. Esimerkiksi keskeinen opinkappale Jeesuksen toisen tulemisen (parousia, tuleminen tai näkynätön läsnäolo) maan päälle jo vuonna 1914.

Tämä käsitys muistuttaa tässä kohdin preteristien käsitystä; preteristien mukaan Kristus on palannut, mutta jo silloin kun hän lupasikin eli ’pian’, tarkoittaen ensimmäistä vuosisataa. https://salatturaamattu.fi/onko-jeesus-jo-tullut-toisen-kerran/

Onko pelastuksen ehto pysyttäytyminen oikeassa opissa? Monet lahkot ja jopa isotkin kirkot antavat ymmärtää, että näin on asia. Kirkon ote ihmistä on todella pitävä. Pelko joutumisesta tuomituksi viimeisellä tuomiolla on niin vahva, ettei ihminen vajavaisine tietoineen yksinkertaisesti uskalla toimia vasten oman kirkkonsa opetusta. Sanovathan kirkkojen uskontunnustukset (esim. Athanasioksen tunnustus), että ”ilman tätä oikeaa uskoa ei voi pelastua.”

Oletko lukenut Raamatusta mitä sinun tulee uskoa, että pelastuisit? Siellähän sanotaan moneen kertaan ”usko Herraan Jeesukseen… ” Apt  16:31 Niin he sanoivat: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.” – Voiko perhekunnan yksi uskova pelastaa mukanaan koko perhekunnan. Perhekuntakin lienee laajempi käsitys kuin tämän päivän ydinperhe. Tuskin siitä on kysymys, vaan siitä, että perheen pää aikoinaan määritti perhekunnan asioita aika yksinvaltaisesti. Nykyisin jokainen vastaa omista tekemisistään, myös uskonasioissa. Jokaisen oma usko ratkaisee.

Room 10:9 ”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;” 10 ”sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.”

2 Tim  3:15 … että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

Tämän uskon voit toteuttaa melkein missä uskonnollisessa yhteisössä tahansa. Tai ilman yhteisöä, aivan pelkkänä yksinäisenä uskovana. Uskovien yhteisö on silti paljon antoisampi kuin yksin toimiminen, sen voin todistaa oltuani Ev.lut. -kirkosta erossa noin viisikymmentä vuotta. Kansankirkko ei painosta jäsentään mitenkään eikä mihinkään. Jotkut voivat taas kokea pienen uskonnollisen yhteisön paineen liian voimakkaana ja pakottavana; on lähes pakko osallistua tiettyyn ohjelmaan ja ottaa vastaan annettuja tehtäviä.

 

Kaksi Jumalaa

Entä jos valitset uskon, jonka mukaan on kaksi Jumalaa; Isä Jumala ja Poika Jumala, Jeesus Kristus. Tällainen uskontokunta on olemassa, joka toimii pääasiassa USA:ssa, The Restored Church of God. Wikipedia kertoo seuraavaa: “The Restored church of God denies the Trinity, says that God is a composition of two beings who lives in the northern part of heaven, that Jesus is a god, that being born again means being resurrected from flesh to spirit, that the earth was re-created, that people will not go to hell and will be annihilated, that Christians do not go to heaven, that Jesus was raised on Saturday, that Jesus could have sinned, that the Holy Spirit is a force, and that salvation is a process that is not earned, but can be lost.”

Olen lueskellut heidän kirjallisuuttaan, jota on aika paljon ja kattavasti. Ihan hyviä kirjoituksia, joskin tuntuu, että he eivät kovin kärkkäästi tuo esille kirkkonsa erikoispiirteitä, joista jotkut ovat vähän eriskummallisia. Sinänsä olen ihmetellytkin, ettei tällaisia kahden Jumalan – Isä ja Poika – uskon yhdistelmiä ole tullut vastaan enemmän. Alleviivaamiini uskonkohtiin suhtaudun myönteisesti: Kristityt eivät mene taivaaseen, helvettiä ei ole, vaan annihilaatio, Jeesus nousi kuolleista yleisesti uskotun sunnuntain asemasta lauantaina, Pyhä henki on Jumalan toimeenpaneva voima ja pelastusta ei voi ansaita.

Sen sijaan en tiedä, mitä oikeasti tarkoittaa Jumalan asuminen Pohjois-taivaassa tai maan uudelleen luominen. Jumala kyllä lupaa luoda kaiken uudeksi. Ylösnousemuksen jälkeen pelastuneet ovat Jumala uudessa maailmassa ja Jumala itse asuu heidän keskellään. Maan uudelleen luomisen täytyy tarkoittaa tulevaisuutta. Heillä on myös oppi, joka selittää mihin Israelin kadonneet heimot ovat suuntautuneet eli missä päin maailmaa kukin heimo nykyisin oleskelee.

Jos valitset tämän opin Jumalasta, joudut ainakin hyväksymään säännöllisen kymmenysten maksun kirkon ylläpitoon. Tämän kirkon edeltäjä perusti Church of God -kirkon ja sen nimissä ennusti tulevia, mutta ennustuksen eivät toteutuneet. Tällaisista vääristä profeetoista Raamattu varoittaa. En osaa sanoa, onko RCG kirkko -uusi versio- tässä suhteessa ja toiminut samoin kuin edeltäjänsä, vaiko pidättynyt ennustuksista.

 

Usko yhteen Jumalaan

Jos liittyisit juutalaisuuteen, hyväksyisit samalla uskon yhteen Jumalaan. Ihan oikeasti, vain yhteen ainoaan Jumalaan. Tämän jumalakäsitteen vanhin, merkittävin ja lähes ainoa edustaja on juutalaisuus. Jumala Jehova valitsi omaksi kansakseen juutalaiset heimot. Vaikka juutalaiset luopuivat Jumalasta moneen kertaan, Jumala on ollut lupaukselleen uskollinen. Jumala antoi Israelille käskynsä Mooseksen välityksellä ja teki heidän kanssaan liiton, jota kutsutaan Lakiliitoksi.

Kääntyminen juutalaisuuteen merkitsisi minun ymmärrykseni mukaan, että kääntyjä luopuu muista jumalista, myös uskosta Jeesuksen ja Pyhän hengen jumaluuteen. Olisitko valmis ottamaan tämän askeleen?

Jeesuksen, Jumalan pojan, tehtävänä oli alunalkujaan Mat 15:24 mukaan: ”Hän vastasi ja sanoi: Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.” – Ts. johdattaa kahtiajakautunut (fariseukset ja saddukeukset) Israel Jumalansa tykö. Vasta Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeen, Pietarin näky johdatti apostolit näkemään Jumalan tarkoituksen – evankeliumin viemiseen myös maailman pakanakansoille. Apostolit olivat aluksi vastahakoisia, mutta vähitellen seurakuntia alkoi syntyä Välimeren ympärillä oleviin maihin.

Kristus oli julistanut Lakiliiton tilalle Uuden liiton. Luuk 22:19 ”Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. 20 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.”

Apostolit ottivat vastaan käännynnäisiä Uuden liiton seurakuntiin. Aluksi oli noudatettava juutalaisia menoja kääntymisen toteuttamiseksi. Näistä eniten kiistaa aiheutti vaatimus ympärileikkauksesta. ”Kansojen apostoli” Paavali, jonka Jeesus pakkokäännytti, kirjoittaa Room 2:29 ”vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.”

Ehkä tahtomattaan, Paavali on määritellyt minut ja lukemattomat muut uskovat juutalaisiksi. Ei tarvitse olla kirjaimen mukaan (juutalaisesta äidistä syntynyt) juutalainen voidakseen olla sisäisesti juutalainen.

Tämä on tärkeä oivallus! Mitä se merkitsee, sinulle ja minulle, ”meille juutalaisille?”

Jos olet sisäisesti juutalainen, sinun tulee uskoa yhteen Jumalaan. Siis oikeasti vain yhteen, ei useamman jumalpersoonan muodostamaan ”yhteen” Jumalaan. Uskoa siis siihen Jumalaan, joka jo Raamatun alkulehdillä osoittautui Israelin yhdeksi ja ainoaksi Jumalaksi.

 

Mitä Raamattu sanookaan siitä, että Jumala on yksi?

Kolmiyhteiseen Jumalaan uskovatkin väittävät hekin uskovansa yhteen Jumalaan. Kuitenkin heidän mukaansa Jesuskin on Jumala sekä myös Pyhä henki on Jumala. On kuitenkin mahdollista uskoa, että Jumala on todellakin yksi. Olet ehkä ammentanut tämän uskon lukemalla Raamatusta seuraavia jakeita:

5 Moos:
6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.

2 Kuningasten kirja:
19:15 Ja Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: ”Herra, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan. 

Jesaja:
37:16 ”Herra Sebaot, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.

Markuksen evankeliumi:
12:29 Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;

Johanneksen evankeliumi:

5:44 ”Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?
8:41 Te teette isänne tekoja. He sanoivat hänelle: Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala.
17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.”

Room 3:30 koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.

1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Galatalaiskirje:
3:20 Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi. 

1 Timoteuksen kirje:
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

Jaakobin kirje:
2:19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

Tämän uskon johtaja on Jumalan poika, Jeesus Kristus. Hän on Jumalan ylimmäinen pappi. Hebrealaiskirje vahvistaa: 2:17 ”Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.” – Jeesus, Jumalan poika, on ikuisesti Jumalan ylimmäinen pappi, eikä niin kuin juutalaisten ylimmäiset papit, vuoden ajan kerrallaan.

Hänet, ihmisen, on Jumala korottanut taivaassa itsensä jälkeen kaikkein korkeimmaksi niin taivaassa kuin maan päällä. Tästä korottamisesta Raamattu lausuu, että Jumala teki hänet Herraksi ja Kristukseksi. Johannes kertoo evankeliuminsa kirjoittamisen tarkoituksena olevan Joh 20:31 ”… nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.” Miksi Johannes kirjoitti näin? Miksi hän ei kirjoittanut, ”että uskoisitte, että Jeesus on Jumala ja tasa-arvoinen jumaluudessa Isän ja Pyhän Hengen kanssa?” Johanneksen evankeliumia pidetään evankeliumeista kaikkein voimakkaimmin Kristuksen jumaluutta puolustavana. Miten se voi olla mahdollista, kun Johannes kirjoittaa, että evankeliumin tarkoituksena on ollut osoittaa, että Jesus on Jumalan poika, ja uskomalla häneen on ihminen saava ikuisen elämän?

Löydätkö muuten yhtään kohtaa Raamatusta, jossa todettaisiin selvin sanoin Jeesuksen olevan Jumala? Vielä senkin jälkeen, kun Jeesus oli noussut taivaaseen, Raamatussa todetaan hänen olevan taivaassa ihminen ja toimivan välittäjänä. (Varmaan jokin virhe tai väärinkäsitys tapahtunut 1 Tim 2:5:n kirjoittajalle?)

Raamatussa todetaan Jeesuksen olevan profeetta: 5 Moos 18:18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. – Kuinka Jumalaa voidaan käskeä?  Apt 7:37, ”Tämä on se Mooses, joka sanoi israelilaisille: ’Profeetan, minun kaltaiseni, Jumala on teille herättävä teidän veljienne joukosta.” – Jeesusta nimitetään Mooseksen kaltaiseksi profeetaksi!

Jeesus ei ollut aiemmin Jumala eikä hänestä tullut Jumalaa sillä, että hänet Jumala korotti Herraksi ja Kristukseksi. Mielestäni Juutalaiset voisivat hyvin hyväksyä tämän. Suurin syy siihen, etteivät juutalaiset tätä hyväksy, on, että kristitty maailma ei aidosti usko yhteen Jumalaan.

 

Mitä Jeesus todisti Jumalasta?

Johanneksen evankeliumin kirjoittaja kertoo Jeesuksen sanoneen kahteen otteeseen, että ”Isä on yksin Jumala”, sen sijaan, että olisi sanonut itseään Jumalaksi.

Joh 5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

 

Joh 1:34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.”

Joh 10:36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, sentähden että minä sanoin: ’Minä olen Jumalan Poika’?

Mat 27:43 Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: ’Minä olen Jumalan Poika.

Luuk 22:70 Silloin he kaikki sanoivat: Sinä siis olet Jumalan Poika? Hän vastasi heille: Tepä sen sanotte, että minä olen.

 

Eikö Jumalan Poika voisi olla tasa-arvoinen jumaluudessa Isän kanssa?

Joh 14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.

Apt 5:31 Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

Fil 2:9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,

Apt 2:36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.

Jeesus itse todistaa, että Isä on häntä suurempi. Kuinka voisi silloin olla mahdollista, että Isä ja Poika olisivat silloin tasa-arvoisia jumaluudessa? Samaa osoittaa se, että Jumala on korottanut poikansa Jeesuksen päämieheksi ja vapahtajaksi sekä antanut hänelle kaikkia korkeimman nimen. Jumala on tehnyt poikansa Herraksi ja Kristukseksi (Apt 2:36).

Ehkä kaikkein merkittävin todistus siitä kuinka Jumala on tehnyt pojalleen, on että kuten Johannes sanoo 5:26 ”Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.” ”Elämän antaminen” tarkoittaa sitä, että Isä antoi Pojalleen ikuisen elämän, kuolemattomuuden. Tämä Raamatun jae tarkoittaa, että ennen elämän antamista, Jeesus oli ihmisenä tavallinen kuolemainen. Ei Jumala, koska Jumala ei voi kuolla. Jos Jeesus olisi ollut Jumala, ei Isä Jumalan olisi tarvinnut korottaa poikaansa Herraksi ja Kristukseksi. Korotus olisi ollut nyt itse asiassa alennus, jos Jeesus olisi ollut aiemmin taivaassa Jumalana.

Antaessaan ikuisen elämän pojalleen, Jeesus Kristus sai samalla oikeuden antaa ikuinen elämä kaikille niille ihmisille, jotka Jumala on antanut hänelle. Joh 17:2 ”koska sinä [Jumala] olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut.” – Samaa todistaa 1. Johanneksen kirje: 5:11 ”Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.”

Edellä oleviin Raamatun todistuksiin pohjaan uskoni yhteen ainoaan Jumalaan, Isä Jumalaan, Jehovaan. Jeesus on Jumalan ainoa Poika, ihminen, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Pyhä Henki on voima, jota Jumala ja Kristus käyttävät, kun he toteuttavat Jumalan tahtoa. Ihminen on ”Jumala kuva,” vaikkakaan vielä emme näe tätä toteutuneena muutoin kuin Jeesuksen osalta; välittäjänä taivaassa.

Mikä oli Jumalan suunnitelma ihmisen osalle, kun hän loi ihmisen ”omaksi kuvakseen”? Olihan Jumalalla suuri joukko enkeleitä käytettävissään, joten mihin tarkoitukseen on ihminen luotu? Mikä tulee olemaan enkeleiden ja ihmisten välinen työnjako? Onko kuolemattoman ihmiskunnan tuleva tehtävä Jumalan sanan levittäminen muihin maailmoihin, joissa emme vielä ole edes käyneet? Siitä olen varma, että Jumalan uudessa maailmassa ei pelkästään makoilla elämän puun varjossa välillä siitä hedelmää poimien, vaan uskon, että Jumalan suunnitelmat ihmiskunnalle ovat suuret.

 

Viimeinen tuomio Kristuksen edessä – minkä uskon valitsemalla pelastut varmimmin?

Olen tässä kirjoituksessani tuonut esille, että kaikki kirkot ja uskontokunnat vakuuttavat, että juuri heidän oppiaan noudattamalla, varmistat itsellesi pelastuksen viimeisellä tuomiolla. Kerron sen lopussa, mutta pohdiskelen ensin mitä seikkoja ylin tuomari Jeesus Kristus ottaa huomioon tuomiossaan.

2 Kor 5:10 ”Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.”

Tästä tuomioistuimen eteen joutumisesta on vapautettu ensimmäisen ylösnousemuksen pyhät, jotka hallitsevat Kristuksen kanssa hänen tuhatvuotisessa valtakunnassaan. Toinen seikka tämän jakeen arvioimiseen: huomioiko Kristuksen tuomioistuin vain ihmisen eläessään tekemät teot? Eihän kukaan tee pelkästään hyvää tai pelkästään pahaa. Tuleeko tuomio sen mukaan kumpia on enemmän? Vai, painotetaanko tekoja ja sitten lasketaan kummankin joukon yhteissumma? Miten tekoja arvosteltaessa otetaan huomioon anteeksianto, jonka saa katuessaan ja pyytäessään Jumalalta anteeksi?

Monet ovat sitä mieltä, että uskova ihminen, joka luopuu uskostaan, ei voi millään saada tätä anteeksi, vaan on varmasti menossa ikuiseen rangaistukseen. On nähty tällainen uskosta luopuminen Pyhän hengen pilkkana. Kyse ei olisi näin ollen ihmistä vaivaavasta epäuskosta, jota jokainen uskova välillä tuntee; epäilys kalvaa mieltä ja ihminen saattaa kokea Jumalan epäoikeudenmukaiseksi. Itse olen sitä mieltä, että paluu Kristuksen luokse on aina mahdollista ja siihen liittyy aina anteeksianto.

Ja lopuksi tärkein argumentti: Raamattu lupaa pelastuksen sille, joka uskoo Jeesukseen. Tähänkin liittyy samat argumentit kuin edellisiin. Eli, jos esimerkiksi kääntyy Kristukseen uskovaksi kuolinvuoteellaan, saako kääntymisellään anteeksi kaikki pahat teot, vaikka ryöstöt, varkaudet ja murhat yms.?

Apt 15:11 Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin.

Room 4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä

Apt 5:15 ”Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. – Viimeisen tuomion tuomarina on Jeesus Kristus, ihminen. Siinä missä ensimmäinen ihminen aiheutti synnillään kirouksen ihmiskunnalle, ’viimeinen ihminen’ Jumalan poika on saanut vallan tuomita ja myös armahtaa ihmiskunnan.

Room 5:20 ”Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi.”

Jakeessa 20 puhutaan siitä, kuinka laki(liitto) tuli ihmisen ja Jumalan väliin suurentamaan entisestään ihmisen rikkomusta. Kun näin synti tuli suureksi, silloin armo tuli ylenpalttiseksi. Mitä se tarkoittaa? Kun ihmiskunnassa synnit lisääntyvät ja suurentuvat, sitä mukaa Kristus kasvattaa armoaan ihmiskunnalle, aina ylenpalttisen suureksi saakka.

Kun lakiliiton aikana ihmisten oli noudatettava yli kuuttasataa määräystä, oli lähestulkoon mahdotonta noudattaa niitä kaikkia. Kristuksen uuden liiton määräykset voidaan typistää yhteen, kaiken kattavaan; Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Jeesus tosin sanoi, Mat 5:18 ”Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.” ’Kunnes taivas ja maa katoavat’ tarkoittaa minun mielestäni ikuisuutta. Tämä on ongelmallinen Raamatun jae, koska koko lakiliitto syrjäytettiin Jeesuksen jälkeen. Jeesus itse noudatti eläessään voimassa olevaa lakia. Jumalan sana on ikuista, ei niinkään laki(liitto), jonka Jeesus itse syrjäytti. Heb 1:10 Ja: ”Sinä, Herra, olet alussa maan perustanut, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja; 11 ne katoavat, mutta sinä pysyt.”   – Taivas ja maa katoavat, mutta Jumala ja hänen sanansa pysyvät. Tämä on kuvaannollinen ilmaus, jonka avulla osoitetaan Jumalan pysyvyys, joka kestää pidempään kuin taivas ja maa.

En usko, että on olemassa vain yksi ja ainoa kristillinen oppi, joka varmistaa pelastumisen viimeisellä tuomiolla muiden oppien epäonnistuessa? Kuitenkin olen varma tulkinnastani yhdestä Jumalasta. Jos minä olen oikeassa, suurin osa ihmiskuntaa on väärässä. Vai voisiko koko muu ihmiskunta olla oikeassa ja vain minä väärässä?

Jos luit tämän kirjoituksen ja erityisesti tämän viimeisen luvun, tiedät mitä vastaan. Ei pelastus ole sidottu yhteen ja ainoaan ”oikeaan” kristilliseen uskoon. Voit aivan huoletta vaihtaa toiseen kirkkoon, jos katson sen paremmin noudattavan Kristuksen opetusta. Vai olisiko peräti niin, että jos tietoisesti sinnittelet kirkossa, joka toimii vastoin Raamatun sanaa, saatat tulla osalliseksi sen synneistä ja ansaitset Jumalan rangaistuksen. Kristus, ylin tuomari kuitenkin katsoo erikseen jokaisen sydämeen, eikä tuomitse kaikkia yhdessä nipussa.

Olitpa minkä kirkon jäsen tahansa tai minun laillani yksittäinen uskova, en usko Kristuksen tuomitsevan sinua, vaikka vilpittömästi erehtyisitkin uskon kysymyksissä. Jos vaikka olisit väärässä kristillisessä uskossa, et saa siitä Kristuksen rangaistusta, mutta saatat menettää sen vanhurskauden seppeleen, joka on luvattu niille, jotka tuntevat Jumalan ja hartaasti odottavat Kristuksen tulemista (2 Tim 4:8).

 

 

 

image_pdfimage_print