Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio, (Heb 9:27)
Jeesus moitti fariseuksia ja kirjanoppineita siitä, että he kyllä pitivät tarkan huolen kymmenysten maksamisesta mintusta, aniksesta ja kuminasta, mutta eivät siitä mikä laissa on tärkeää- oikeudesta, laupeudesta ja usko[llisuude]sta (πίστις pístis, G3982; persuasion, i.e. credence; moral conviction (of religious truth, or the truthfulness of God or a religious teacher), especially reliance upon Christ for salvation; abstractly, constancy in such profession; by extension, the system of religious (Gospel) truth itself:—assurance, belief, believe, faith, fidelity.
Tuomiosta käytetään Uudessa Testamentissa sanaa 2920 κρίσις krisis; decision (subjectively or objectively, for or against); by extension, a tribunal; by implication, justice (especially, divine law):—accusation, condemnation, damnation, judgment.
Mat 23:23 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden (judgment, mercy, and faith)! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.
Tuomio on yksi tärkeimmistä sanoista, joiden merkitys ja luonne olisi syytä ymmärtää. Strong’s määrittelee sen melkoisen kovasti: accusation, condemnation, damnation. Tuomio esiintyy toisaalta sanaparin armo ja usko (mercy and faith) yhteydessä kolmantena joukkoon kuuluvana. Fariseuksilla ei ollut näitä kolmea tärkeää ominaisuutta. Fariseukset eivät lainkaan ymmärtäneet niiden merkitystä, vaan pikkutarkasti noudattivat kymmenysten antamista tillistä ja kuminasta. Tärkeä kysymys ratkaistavaksi on: onko tuomio ankara vaiko korjaava, opettava?
Mat 5:21 Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: ’Älä tapa’, ja: ’Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.’ KJV … and whosoever shall kill shall be in danger of the judgment:KJV:n käännös antaa ymmärtää, että tappaja on vaarassa saada tuomion. Se ei ole varmaa ja se voidaan välttää katumalla rikosta. Näin teki kuningas David, joka murhautti Batsheban aviomiehen saadakseen tämän kauniin vaimon itselleen. David kuitenkin katui tekoaan ja sai anteeksi. Jumala lopulta kutsui häntä mieleisekseen mieheksi, murhaajaa. Oleellista on pohtia tuomiota niiden kohdalla, jotka eivät usko eivätkä kadu.
1 Kor 11:32 mutta kun meitä tuomitaan (κρίνω krinō), niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. Ilm. 20:12 Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin (κρίνω krinō) sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ilm. 20:15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen. – Jakeessa 1 Kor 11:32 tuomion seurauksena on Herran kuritusta, joka tarkoittaa ojennusta ja opetusta. Ilmestyskirjassa 20:12 tuomion seuraukset määräytyivät tekojen mukaan. Ilmestyskirjan 20:15 mukaan ne, jotka eivät olleet kirjoiteetut elämän kirjaan, heitettiin tuliseen järveen. Onko mahdollista, että tuomio, jonka pitäisi tarkoittaa samanlaista kohtelua jakeesta riippumatta, saattaisi johtaa tyystin erilaisiin seuraamuksiin. Eiko Jumalan opetus ja siihen liittyvä kuritus johdakaan samaan lopputulokseen?
Jumala sanookin, että … Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen (Jes. 46:10).
Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Sen Hän totisesti myös tekee! Jumala joko tahtoo tai haluaa, Jumala ei toivo. Tämä ei tee tyhjäksi Raamatun profetioita, joiden mukaan suurin osa maailman ihmisistä tulee tuhoutumaan lopun ajan melskeissä Herran koston päivänä. Kaikki ihmiset kuitenkin saavat ylösnousemuksen ja sen jälkeen tuomion. Miten tässä tuomiossa Jumala toteuttaa em. aivoituksensa, jää nähtäväksi. Palastuvatko todella KAIKKI ihmiset vai tuhotaanko kaikkein pahimmat? Sitä en osaa sanoa. “Kaikki” ei Raamatussa aina tarkoita kaikkia. Kaikki kansat nousevat Israelia vastaan, sanotaan lopun aikaa koskevassa profetiassa. Kaikki kansat oli verolle pantava keisari Augustuksen käskyn mukaan jne. Kaikki maailman kansat eivät nouse Israelia vastaan, vaan Israelin lähellä olevat (muslimi) maat. Verollepano kosketti vain Rooman valtakunnan aluetta Välimeren ympärillä. – Mikä on Jumalan tahto, se selviää viimeistään kun Kristus jakaa oikeutta viimeisellä tuomiolla.
Mat 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Jeesuksen tehtävänä maan päällä on toteuttaa Jumalan tahto. …että kaikki ihmiset pelastuisivat! Jeesuksella on kaikki valta, sama valta kuin itse Jumalallakin, toteuttaa saamansa tehtävä. Näytön siitä vallankäytöstä Hän antoi kun pakkokäännytti Saulin (eli Paavalin), joka oli matkalla Damaskokseen kristittyjä vainoamaan. Kristus tietää maailman tilanteen; tätä menoa jumalattomien osuus 7 miljardin väestöstä on ehdoton valtaosa. Kadotukseen on siis matkalla miljardeja ihmisiä. Suuri kysymys on: miten Jumala toteuttaa (Jeesuksen kautta) tahtonsa, että kaikki pelastuisivat. Lupauksen siitä antoi Kristus: Joh 12:32 Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni.”
Tuomio alkoi jo heti Jeesuksen kuoltua ja jatkuu kunkin valitun osalta hänen kuolemaansa saakka. Kun ylösnousemus koittaa, heitä ei enää tuomita muiden viimeiseen tuomioon joutuvien kanssa, vaan he saavat henkiruumiin ja nousevat Kristusta vastaanottamaan pilviin. Mar 5:24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
