Käännös- ja tulkintakysymyksiä

Onko Jeesus Jumala?        

Niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa (1.Kor. 8:6).

Tämä Korinttolaiskirjeen painokas toteamus on hyvä pitää mielessä aina kun harkitsee jonkin muun Raamatunjakeen perusteella Pojan tai Pyhän Hengen jumaluutta. Kun yleisesti hyväksytään periaate, että Raamattu ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa, on sen joka hyväksyy Pojan tai Pyhän Hengen jumaluuden, annettava selitys tälle jakeelle 1.Kor. 8:6; meillä on vain yksi Jumala, Isä!

1. Tim. 3:16 KR 38: Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.

KJV 1789: And without controversy great is the mystery of godliness: God was manifest in the flesh, justified in the Spirit, seen of angels, preached unto the Gentiles, believed on in the world, received up into glory.

Jeesus Jumala vai ihminen?

Tämä on hyvin merkityksellinen jae; ei ole ollenkaan samantekevää onko kyseessä Jumala, joka on ilmestynyt lihassa, vaiko ainoastaan ihminen, ”hän joka”. Jos oikea käännös on Jumala, se tarkoittaisi, että Jeesus on Jumala, joka on ilmestynyt lihassa. Katolinen käsikirjoitus Vatican MS ymmärrettävästä syystä haluaa tulkita tämän ”Jumala ilmestyi lihassa…” , mutta sen sijaan Alexandrian MS tulkitse sen ”He who…” Kumpi on oikein? Kirjoituksessa on mitättömän pieni ero kirjoituksessa kahden tekstin välillä.

Panin selvitti asian Raamatun numerollisuuden avulla ja totesi, että versio ”Hän, joka” toteuttaa koodin oikein. 16 And confessedly great is the mystery of :godliness;

Who was manifested in the flesh, Justified in the spirit, Seen of angels, Preached among nations, Believed on in the world, Received up in glory. (NENT)

KR 38 onkin valinnut oikean käännöstavan. Tämä jae ei todista Jeesuksen jumaluuden puolesta, eikä sitä vastaan.

 

Jeesus – vanhurskas palvelija (Jesaja 53)    

Seuraavat katkelmat luvun 53 jakeista ovat monille tuttua kuvausta Jeesuksesta Kristuksesta.

Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet…. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. … meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana … hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden… Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. .. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut. … Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa… hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

Seuraavassa kuitenkin käsittelen jakeita 11 ja 12.

53:11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

Jesaja kirjoitti Jumalalta saamansa ennekuvauksen Kristuksesta n. 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Jakeessa 11 huomioni kiintyy Kristuksen kuvaukseen Jumalan vanhurskaana palvelijana. Jeesusta ei kuvata Jumalana, ei edes Jumalan poikana, vaan Jumalan palvelijana. Yhtä merkittävä ellei merkittävämpikin on jakeen 12 luonnehdinta Jesuksen saamasta palkinnosta.

Kun tutkii eri kommentaarien käännösesityksiä jakeesta 12, ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin on tätä jaetta tulkittu ja käännetty.

Ei tässä voi olla kyse siitä, että Kristus saisi palkinnoksi puolelleen maan mahtavat hallitsijat, jotka ottaisivat osaa kristuksen voiton saaliiseen..  Ei Kristus tule maan päälle toista kertaa sotimaan ja sotasaalista hakemaan. Kristus palkitaan, koska hän tyhjensi elämänsä kuolemaan epäoikeudenmukaisen tuomion johdosta. Lutherkin kääntää väärin sanoessaan, että ”senvuoksi annan hänelle suuren joukon saaliiksi”. Kyse on mielestäni palkkiosta, asemasta, ei ryöstösaaliista onnistuneen sodankäynnin tuloksena. Luther on siinä mielessä oikeassa, että Kristuksen ’saalis’ on pelastuneet ihmiset. Väkevien kanssa Kristus saalista jakaa; Kristus tulee maan päälle Jumalan enkeliarmeijan ja pyhiensä kanssa ja sotii saatanan joukkoja vastaan. ’Saaliiksi’ saadaan mm. nk. suuri joukko, joka koostuu kaikista kansoista ja on niin suuri, ettei sen määrää kyetä laskemaan.

Vaikeinta tuntuu olevan selittää mitä tarkoittaa osa suurten joukossa. What is meant by “giving a portion (bârabbı̄m),” is clearly seen from such passages as Isaiah 52:15; Isaiah 49:7, according to which the great ones of the earth will be brought to do homage to Him, or at all events to submit to Him. Tämän kaltaisia tulkintoja, jossa osa suurten joukossa nähdään vain Jeesuksen maan suurilta hallitsijoilta saamana kunnioituksena ja palvontana. Mutta ei Jeesus tule maan päälle hakemaan kunniaa maan kuninkailta! Hän tulee itse kuninkaaksi ja alistaa kaikki valtakunnat ja kuninkaat valtansa alle.

Mitä siis tarkoittaa osa suurten joukossa? Keitä ovat nämä suuret? Senhän tietysti päättää itse Jumala Jehova, mutta voin kuvitella, että niiden joukossa on Hänen ystävänsä Abraham, kuningas David, joka oli Hänen mieleisensä mies jne. Jumalan vanhurskas palvelija, Hänen ihmiseksi syntynyt Poikansa saa osansa tässä seurassa. Kristus perustaa tuhatvuotisen rauhan valtakunnan ja on sen hallitsija yhdessä pyhien kanssa.

Jotkut tutkijat ovatkin nähneet Jeesuksen asemaan kuuluvana paitsi kuninkuuden, myös pappeuden. Kun tuhatvuotinen kausi on päättynyt, kuolema on voitettu ja saatana sekä epävanhurskaat tuhottu, jäljelle jäävät vain vanhurskaat ja kaikki ovat Jumalan vanhurskaita palvelijoita ja Jeesus heidän ylimmäinen pappinsa Melkizedekin mukaan.

 

Jeesus Jumalan Poika,  ihminen ja välittäjä

Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus (1 Tim 2:5)

Miten analysoisimme tätä Raamatun jaetta? Se alkaa samalla tavoin kuin 1 Kor 8:6, jossa sanotaan: niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, … ja yksi Herra, Jeesus Kristus…

Kummatkin jakeet ovat mielestäni yksiselitteisiä. Meidän Jumalamme on yksi ja ainoa. Häntä voimme kutsua Isäksi – hänhän on meidän luojamme Room 8:15 …te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: “Abba! Isä!” Timoteuksen kirjeen Jae jatkuu toteamuksella: välimies [välittäjä] Jumalan ja ihmisten välillä on niin ikään yksi. Kun Paavali puhuu Timoteuksen kirjeessä yhdestä välittäjästä, kirjeessään korinttolaisille hän vakuuttaa, että meillä on yksi Herra. Siis yksi Jumala, Isä JA on yksi Herra Jeesus Kristus. Isä Jumala ja Herra Jeesus Kristus ovat siis eri persoonia. Jumala on Isä ja Jeesus Kristus on Herra; kaksi eri persoonaa ja kaksi eri arvoa.

Timoteukselle osoittamassaan kirjeessä tulee Kristuksen osaksi uusi tehtävä; hän on välimies tai välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä. Varsinainen pommi tuleekin aivan lopussa; Jeesus Kristus on ihminen! Hän oli ihminen maan päällä toimiessaan, sen me kaikki tiedämme ja sen uskomme. Tarkoittaako Paavali, että Jeesus olisi pysynyt ihmisenä kuolemansa ja ylösnousemuksensa ja taivaaseen astumisensa jälkeenkin?

Tarkoittaako ko. raamatunlause, että Jeesus oli välittäjänä vain ollessaan maan päällä? En kuitenkaan saata hyväksyä tällaista ajallista rajausta välittäjänä toimimiseen. Päinvastoin, uskon vakaasti, että Jeesus puhuu puolestamme myös taivaassa ollessaan. Näin vakuuttaa

1 Joh 2:1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.

Tämä Paavalin kirje on kirjoitettu 50 ja 60-lukujen vaihteessa, noin kolme vuosikymmentä Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen. Paavalilla kuten muillakin apostoleilla oli siinä vaiheessa muodostunut yhteinen uskonkäsitys Jeesuksen ylösnousemuksen merkityksestä. Jeesus oli maan päällä 40 päivää ennen taivaaseen astumistaan ja tänä aikana Jeesus varmasti kertoi ja antoi evästyksen opetuslapsilleen heidän tehtävistään. Ei ole ajateltavissa, että apostolit olisi lähetetty viemään evankeliumia maailmalle väärin tiedoin Jeesuksesta.

Oliko Jeesus silloin tunnustautunut Jumalaksi? Sanoihan Tuomaskin Jeesukselle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani” (Joh 20:28). Miksi sitten Paavali selittää, että Jeesus Kristus on ihminen? Eikö apostoleille ollutkaan tullut selväksi Jeesuksen jumaluus? Vaikka Paavali ei ollut varsinainen apostoli, hän oli kuitenkin tullut tehtävään itsensä Jeesuksen valitsemana Damaskoksen tiellä. Paavalihan oli kansojen apostoli; Apt 13:47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: ”Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti”. Ei kai Jeesus olisi sallinut Paavalin välittää väärää tietoa kuten, että Jeesus on vain ihminen vaikkakin on välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä.

Toiseksi, tästä lausumasta Jeesuksen toimimisesta välittäjänä ihmisten ja Jumalan välillä, voimme vetää johtopäätöksen. Katolisen kirkon välittäjiksi korottamat Jeesuksen äiti Neitsyt Maria sekä kirkon pyhimykset ovat vääriä välittäjiä. Nämä kaikki ovat kuolleita ja ”kuolleet eivät tiedä mitään” (Saar 9:5).

On olemassa vanha katolisten isien kehittämä oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta. Sen mukaan hän on sekä Jumala, että ihminen. Jos näin olisi, voisin ymmärtää ajatuksen siitä, että Jeesus oli ihminen maan päällä ja muuttui takaisin Jumalaksi noustessaan taivaaseen. Tätä oppia itsessään en kuitenkaan kannata.

Jeesus sanoi Mat 12:50 mukaan: ”Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” Jotkut saattavat kommentoida tätä lupaavaa lausuntoa sanoen, että siinä puhui ihminen Jeesus. Entäpä nyt kun Jeesus on taivaassa? Jos hän on Jumala, tunnustaako hän lupauksensa mukaisesti Jumalan tahdon täyttävät ihmiset veljikseen? Vai onko Jeesus taivaassa ihminen, vaikkakin henkiruumiissa?

1 Joh 3:2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen [Kristuksen] kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

 

 Joh.1:18 Ainoa Poika, joka itse on Jumala                                  

KR 92 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet. 

NENT  God no one hath ever seen; an only begotten, himself God, who is unto the bosom of the Father, HE hath declared him.

KJV 1789 No man hath seen God at any time; the only begotten Son, which is in the bosom of the Father, he hath declared him.

KR 38 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.

Tässä on hankalasti ratkaistava käännöstapaus. KR  38 sekä monet muut käännökset eivät puhu Jeesuksen jumaluudesta mitään tässä jakeessa. Itse asiassa, en onnistunut löytämään Raamatunkäännöstä, joka kääntäisi sen samalla tavalla kuin KR 92. Siihen on ympätty lisäys ”joka itse on Jumala”. Svenska Bibeln 1917 kuitenkin tarjoaa vaihtoehtoisen käännöksen: ”Ingen har någonsin sett Gud; den enfödde Sonen, som är i Faderns sköte [Eller: Ingen har någonsin sett Gud; en enfödd Gud, han som är i], han har kungjort vad Gud är”. Myös NENT tekee poikkeuksen valtavirrasta lisäten ”himself God”. Mistä Panin tai Svenska Bibeln on löytänyt tällaisen lisäyksen mahdollistavan lauseen? Westcott-Hort ja muut vastaavat laitokset ovat olleet kaikkien käytettävissä vuodesta 1881 lukien.

Kun NENT lisää sanat himself God, voidaan kysyä, mistä taitava kreikankielen tuntija on löytänyt jumala-sanaan ison alkukirjaimen? Kreikankielinen alkuteksti on joko kaikki sanat pienellä tai kaikki isoilla kirjaimilla. Jeesushan on joka tapauksessa jumala. Isä Jumala korotti hänet kaikkien yläpuolelle ja itsekin kutsui Poikaansa JUMALAKSI (Heb. 1:8). Ison alkukirjaimen käyttö viittaisi siihen, että Jeesus olisi osa kolmiyhteistä Jumalaa, ellei suorastaan kaikkivaltias Jumala siinä missä Isäkin ja Pyhä Henkikin. Yhden jakeen perusteella en kuitenkaan lähtisi näin pitkälle menevää tulkintaa tekemään.

Samantyyppinen omavaltainen käännös KR 92:ssa on Filippiläiskirje 3:14:sta:

KR 33 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.

KJV I press toward the mark for the prize of the high calling of God in Christ Jesus.

Aivan eri käsityksen saa KR 92:sta! Vaikka 92 onkin parempaa nykysuomea, on siinä tulkinnallisesti tietoisesti vääristetty Raamatun sanaa.

KR 92 Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omatTaivaallinen kutsumus ei ole sama kuin ’pääsy taivaaseen’. Paavali kirjoittaa tässä kohden, että Jumala on kutsunut hänet taivaallisella kutsumisella. KR 92 kutsuu käännöksessään Kristuksen omat, ei vain Paavalia.

Heb.1:8-9                                                                                       

Seuraavien jakeiden katsotaan olevan varma todistus siitä, että Jeesus on Jumala:

1:8 mutta Pojasta: “Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.
1:9 Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä, enemmän kuin sinun osaveljiäsi.”

Onko jakeen Jumala tarkoitus todellakin olla isolla J:llä? Kreikankielen kirjoituksessahan ei ollut erikseen isoja ja pieniä kirjaimia, vaan kaikki olivat joko tai ja vielä kirjoitettuna samaan pötköön ilman välimerkkejä. Tämä jae on myös sanasta sanaan sama kuin Psa. 45:7, jossa sanat on osoitettu kuningas Salomonille, joka oli ’jumala pienellä j:llä’. Jakeesta 9 saamme lisätukea sille, että Jeesus oli jumala; Jumala, sinun Jumalasi… kertoo, että Jeesuksella oli Jumala. Kun Jeesuksella oli Jumala, Hän itse ei voinut olla Jumala. Jeesus oli oleva Israelin kuningas, Messias, siinä missä Salomonkin oli voideltu Israelin kuningas. Jeesus on kuitenkin oleva koko maailman kuningas ja Hänen alamaisensa ovat Israelilaisia Jumalan Israelista eli kristittyjä koko maailmasta.

Loppupäätelmäni on, että Jeesus ei ole alun alkaen ollut Jumala, vaan Isä Jumala on korottanut Poikansa korkeaan Jumaliseen arvoon (isolla J:llä tai pienellä) kaikkia taivaan enkeleitä, valtoja ja voimia korkeammalle ja antanut hänelle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä kuin maan allakin. Siinä mielessä Jeesus Kristus on kaikkivaltias, mutta vain kaikkiin luotuihin nähden. ”Sitten tulee loppu, kun Hän [Jeesus] antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman… Sillä kaikki Hän [Jumala] on alistanut Jeesuksen jalkojen alle. Mutta kun Hän sanoo: Kaikki on alistettu, niin ei tietenkään ole alistettu se [Isä], joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa, että Jumala (Isä) olisi kaikki kaikessa(1 Kor. 15:24-28). Jeesus on kaiken luomakunnan suvereeni valtias ja tuhatvuotisen valtakunnan ajan sen Kuningas. Tuhannen vuoden kuluttua kun tapahtuu kuolleiden ylösnousemus eli ns. tuomion ylösnousemus, jossa jokainen tuomitaan tekojensa mukaan, Kristus luovuttaa kaiken vallan takaisin Jumalalle. Kristus on kuitenkin jatkossakin ylimmäinen pappi Melkizedekin järjestyksen mukaan.

 

Sananlaskut 8. luku Jumalan viisaus                                             

Maailmassa on trinitaristisia uskontokuntia tuhansia ja näissä yhteensä pari miljardia jäsentä. Näin ollen on ymmärrettävää, että Raamatun kommentaareista suurin osa on trinitaristien kirjoittamia. Siis, on kolme jumalpersoonaa, jotka yhdessä muodostavat yhden Jumalan. Monet tekstit tarjoavat kaksikin tulkintamahdollisuutta ja trinitaarit oppinsa mukaan tulkitsevat, että näissä kohdin esiintyy kaikkivaltias Jumala Jeesuksen muodossa. Tällainen kohta on esimerkiksi Sananlaskujen 8. luku.

8:1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
8:12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua. 
8:23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista. 8:24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
8:25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä, 
8:26 Kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
8:27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle, 
8:28 Kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman, 
8:29 Kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset, 
8:30 Silloin minä hänen sivullansa hoidokkina [työmestarina] olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin; 
8:31 Leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset. 

Monet tutkijat ovat tulkinneet, että jakeessa 30 oleva ’minä’ on Jeesus. Tässä puhutaan kuitenkin Jumalan viisaudesta, jonka Jumala omisti jo aikojen alussa ennen kuin mitään oli. Viisaus, tahto ja sana ovat samaa Jumalan suunnitelmaa toteuttavaa jumalallista olemusta ja voidaankin pitää niitä synonyymeinä. Viisaus ja Sana kuuluivat myös Jeesuksen ominaisuuksiin, mutta ne olivat Jumalalta saatuja, eivätkä olleet Jeesuksella omasta takaa. Samalla tavoin Jumala antoi Jeesukselle kaiken vallan ja voiman niin taivaassa kuin maankin päällä.

Vaikka voidaankin sanoa Jeesuksen tulleen ihmisenä ollessaan Sanaksi ja Viisaudeksi, on taas syytä kiinnittää huomio siihen, että Jeesus tuli, ei niin että hän olisi ollut Jumalan luona jo ennen aikojen alkua. Sen sijaan uskon, että Jeesuksen rooli oli Jumalan suunnitelma jo aikojen alussa niin kuin myös opetuslasten tehtävä ja heidän henkilönsäkin olivat osa Jumalan ennakkotietämystä (1. Piet.1:1-2)

 Joh. 1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan – Jumalan Sana  

1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

Jälleen tässäkin kohdin teologit kääntävät sanan logos personoimalla se hänen –sanalla, millä taas viitataan Jeesukseen. Sananlaskuissa kuitenkin todetaan 3:19 Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut. Herra tarkoittaa Isä Jumalaa, kuten muissakin kohdin Vanhaa Testamenttia.

1.Joh. 1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta – 1:2 ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille. Mitä apostolit katselivat? Suomalainen KR 38 viittaa siihen sanalla ’mitä’ eli he katselivat iänkaikkista elämää, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi apostoleille. Hänen kauttaan pitäisikin oikeasti olla sen (Hänen sanansa) kautta.

Heb. 4:12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; Englanninkielinen käännös: For the word of God is living and active. Sharper than any double-edged sword, it penetrates even to dividing soul and spirit, joints and marrow; it judges the thoughts and attitudes of the heart. Jumalan Sanan personointi Jeesukseen tapahtui vasta 1500-1600 lukujen vaihteen paikkeilla. KJV vuonna 1611 muutti suunnan; sitä aikaisemmat Raamatunkäännökset lausuivat IT eikä Hän, mm. The Bishop’s Bible vuodelta 1568.

2. Piet. 3:5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta

Edellä olevat pari esimerkkiä ovat vain pieni osa niistä jakeista, joista käy ilmi, että kaikki on luotu Isä Jumalan sanan (tahdon) voimasta, ei Jeesuksen. Kun Jumala puhuu (lausuu sanansa), Hän ilmaisee ajatuksensa (suunnitelmansa). Kaikki mitä Jumala sanoo tai tahtoo, tapahtuu. Koko universumi luotiin näin Jumalan sanan voimasta. Kristus oli luomassa uutta maailmaa (tulevaa maailman aikakautta) vapahtamalla ihmiskunnan synnin taakasta omalla ristinkuolemallaan. 

                                                                                   

Joh. 1:14 Sana tuli lihaksi.

1:14 Ja sana [logos]tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme Hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Jumalan sana tuli lihaksi kun Jeesus syntyi ja julisti maailmalle mitä Jumala käski Hänen julistaa. Jeesuksesta käytetään yleisesti ilmausta Jumalan Sana. Se on mielestäni oikein, jos sillä tarkoitetaan sitä, että Jeesus julisti Jumalan sanaa, joista keskeisin viesti oli tuleva Jumalan valtakunta – pelastuneiden päämäärä. Mutta se ei tarkoita, että Jeesus olisi ollut sama kuin Sana.

Jumalan pelastusviesti tuli käsinkosketeltavan konkreettiseksi: 1.Joh. 1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta.           

Kalkedonissa määriteltiin vuonna 451, että Jeesuksella on sekä Jumalan että ihmisen luonto. Siis, että Hän on täysin Jumala ja täysin ihminen. Tähän oli suuri vaikutus vanhoilla kreikkalaisilla, roomalaisilla kuin egyptiläisilläkin uskonnoilla. Faaraot olivat jumalia, Rooman keisarit julistautuivat jumaliksi ja Paavalikin yhdessä Barnabaan kanssa saivat kansan palvomaan itseään ja puhumaan heistä jumalina, jotka olivat laskeutuneet alas maan päälle Zeuksena ja Hermeksenä (Apt. 14:11). Kreikkalaisten jumalakäsitys sitten vahvistui kristinuskossa ja sai siitä opillisen sisältönsä.

 

Alussa oli Sana… Mikä on sana?                                              

Vines Expository Dictionary of New Testament Words lausuu käsitteestä sana seuraavaa: (I) the expression of thought,” not the mere name of an object,
(a) as embodying a conception or idea, (b) a saying or statement, (2) the phrase “the word of the Lord,” i.e., the revealed will of God it is the message from the Lord, delivered with His authority and made effective by His power

Jos sana on Jumala niin samoin on myös toisinpäin: Jumala on sana. Jumala on myös viisaus. Tässä kohdin saa olla varovainen kun yhdistelee sanojen merkityksiä. Jumalahan on myös rakkaus, eikö vain? Ei olisi kuitenkaan mielestäni oikein todeta, että rakkaus on Jumala. Jumala on niin ikään valo. Ei pidä kuitenkaan sanoa, että valo on Jumala.

Kreikankielisessä alkutekstissä ei logos-sanaa kirjoiteta isolla alkukirjaimella; kaikki sanat kirjoitettiin yhteen pötköön ja kaikki joko isoilla tai kaikki pienillä kirjaimilla.

1:14 Ja Sana [logos] tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.  Jeesus julisti Jumalan sanaa ja evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja toteutti Jumalan tahdon. Siksi on oikein sanoa, että Sana tuli lihaksi, mutta se ei tarkoita, että Jeesus olisi alkujaan ollut sama kuin Sana puhumattakaan siitä, että hän olisi ollut Jumala.

Ilm. 1:2 joka [Johannes] tässä todistaa Jumalan sanan (logos) ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt. 

Ilm. 20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan (logos) tähden, … Ja –sanalla erotetaan näissä jakeissa Jeesuksen todistus ja toisaalta Jumalan sana. Logos tarkoittaakin useiden Raamatun sanakirjojen selitysten mukaan suunnitelmaa, aikomusta, puhuttua viestiä, aikomuksen ilmaisua. Ensimmäisten vuosisatojen aikaiset kreikkalaiset filosofit kuitenkin ryhtyivät antamaan logokselle jumalallisen merkityksen. Niiden vaikutuksesta katoliset kirkolliskokoukset sitten korottivat Jeesuksen Jumalaksi ja myöhemmässä vaiheessa myös Pyhä Henki ylennettiin. Näin muotoutui oppi kolmiyhteisestä Jumalasta. Jeesuksen osalta selitettiin Kalkedonin hyväksymässä periaatelausumassa, että Jeesus oli yhtä aikaa sekä täydellinen Jumala että täydellinen ihminen.

Johannekselle Jumalan sana tarkoittaa Jumalan paljastettua tahtoa (Vine’s Expository Dictionary of Old and New Testament Words). Näin esimerkiksi 2. Kun. 3:12 Hänellä on Herran sana. Siis: Jumala on ilmoittanut hänelle tahtonsa.

Alussa oli Sana – mutta mitä Sana itse asiassa tarkoittaa? Tarkoittaako se, että Sana on Jeesus, vaiko että Sana on Jumalan sanoma ihmisille? Suomalaisessakin KR 92 Raamatussa kirjoitetaan sana isolla alkukirjaimella, mutta alkuperäistekstissä ei ole isoja ja pieniä kirjaimia, vaan ainoastaan samanlaisia kirjaimia, joko pelkästään isoja tai pelkästään pieniä. Sana eli logos esiintyy monissa kohdin Uutta Testamenttia, mutta suomennoksessakin pienellä alkukirjaimella eikä asiayhteydestä päätellen mitenkään voi tarkoittaa Jeesusta.

1.Joh. 1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta 1:2 ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille – 
1:3 minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.  – Iänkaikkinen elämä oli Isän tykönä. Elämän Sana tarkoittaa juuri tätä eli sanaa, joka tuo meille ikuisen elämän. Elämän Sana eli Jumalan pelastussuunnitelma oli Jumalan luona alusta alkaen. Kun Johannes kirjoittaa, että sana oli Jumalan tykönä, hän tarkoittaa, että sana (viesti, suunnitelma) oli Jumalan mielessä. The New American Bible määrittelee sanan ”word” (logos) seuraavasti: Was thought to be a reality lodging within the person, and that it goes out from that person when spoken or written and then lodges within the person to whom it is directed.

1.Joh.2:7 Rakkaani, en minä kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä on alusta ollut; tämä vanha käsky on se sana, jonka te olette kuulleet.

Mat. 13:19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen (vertaus kylväjästä).

 Ilm. 20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.

Ilm. 1:2 joka tässä todistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt.

1.Joh. 2:7 Rakkaani, en minä kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä on alusta ollut; tämä vanha käsky on se sana, jonka te olette kuulleet.

2.Piet. 3:5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.

Heb. 1:1 Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta,
1:2 on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut

Alussa oli sana tarkoittaa, että alussa oli Jumalan suunnitelma, Jumalan tahto maailman luomiseksi, jonka Hän toteutti. Muinoin Jumala puhui ihmisille profeettain kautta, mutta vasta viimeisinä aikoina Poikansa kautta. Tämä mielestäni osoittaa, että Jeesus ei ollut Sana aikojen alussa.

Sana oli Jumalan luona tarkoittaa, että Jumalan suunnitelma tai Hänen tahtonsa, oli Hänen mielessään.

Ja sana oli Jumala tarkoittaa, että sana on Jumalan ajatukset ja tahto, joita Hän käyttää kommunikoidessaan kanssamme ja jotka Hän muuttaa toimivaksi voimaksi. Luomistyössä Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Sana on Jumalan tahto ja Jumalan tahto on Jumala.

Snl. 3:19 Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut. Snl. 3:20 Hänen toimestansa syvyydet kuohuivat esiin, ja pilvet pisaroivat kastetta. KJV kääntää toimestansa By his knowledge.  Ilm. 4:11 “Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.”

Jumala loi maailman sanallaan. Jesaja puolestaan sanoo, että Jumala loi maailman yksin. Jeesus Kristus ei ole luonut universumia, mutta Hän on luonut uuden tulevan maailman. Jeesuksesta kyllä tuli Jumalan Sana Hänen maallisen toimintansa myötä.

 

 Joh. 20:28 Minun Herrani ja minun Jumalani                  

Johanneksen evankeliumissa on jakeita, joiden on katsottu merkitsevän, että Jeesus itse vahvistaa olevansa sama kuin Isä Jumala. Jeesus kuitenkin itse sanoi olevansa vain Jumalan Poika. Hän olisi voinut ainakin opetuslapsilleen tunnustaa olevansa Jumala tai osa kolmesta jumalpersoonasta, mutta missään hän tuonut esille tällaista. Jumalan kaikki täyteys asui Jeesuksessa ja apostoli Paavalikin rukoili Isää, että … ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä (Ef. 3:19). Jumalan täyteys saavuttaa siis ihmisen kun tämä saa Pyhän Hengen lahjan ja Jumala sekä Kristus asuvat ihmisessä, tämän sydämessä.

Joh. 14:10 Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. 
14:11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.

Jakeessa 9 Jeesus sanoi Filippukselle: … Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; … Tällä Jeesus ei suinkaan tarkoittanut, että hän olisi sama kuin Isä. Hän tarkoitti, että Isä asui hänessä niinkuin Isä voi asua kristityssä Jeesuksen seuraajassa, kun tämä on päässyt osalliseksi Pyhästä Hengestä ja tullut täyteen kaikkea Jumalan täyteyttä niinkuin Kristus itsekin.

Kun Tuomas näki ylösnousseen Jeesuksen ja sanoi “minun Herrani ja minun Jumalani” hän näki Isän Kristuksessa. Tuomas ei tarkoittanut sanoa, että Jeesus oli sama kuin Isä Jumala (Joh. 20:28).

Johanneksen evankeliumin alkupuolen jakeissa on sanontoja, jotka monien mielestä selvästi todistavat Jeesuksen jumaluudesta. Sellainen todistus ei kuitenkaan ollut Johanneksella mielessään. Evankeliumin loppupuolella hän sanookin: 20:31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

Johanneksella olisi ollut hyvä mahdollisuus loppukommentissaan todistaa Jeesuksen jumaluudesta, mutta hän ei tee sitä; Jeesus on Kristus, Jeesus on Jumalan Poika. Tämä on hyvä pitää mielessä kun tutkii Johanneksen evankeliumin jakeita, jotka “todistavat” Jeesuksen jumaluudesta.  

 

Isä Jumalan ja Jeesuksen suhde Johanneksen evankeliumin mukaan 

Johanneksen evankeliumia monet pitävät Raamatun kirjoista tärkeimpanä todisteena Jeesuksen jumaluudesta. Evankeliumia ei kuitenkaan kirjoitettu tätä varten, vaan 20:31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä. Siis: evankeliumin tarkoitus on todistaa sen puolesta, että Jeesus on Kristus (voideltu) ja Jumalan Poika. Johannes myös perusteellisesti kuvaa Jeesuksen suhdetta Jumalaan ja tuo esille Jeesuksen täysin riippuvaisen aseman suhteessa Isään.

Seuraavat jakeet osoittavat Jeesuksen olevan täysin riippuvainen Jehovasta:

Joh 14:28  Te kuulitte minun sanovan teille: ‘Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.

Joh. 4:34 Jeesus sanoi heille: “Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.

5:19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: “Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee. 5:20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

5:30 En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt. Panin: 30 I can of myself do nothing:as I hear,I judge: and :my :judgment is righteous; because I seek not MY :will, but the will of him that sent me.

6:38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

6:57 Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.

7:16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: “Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.

8:28 Niin Jeesus sanoi heille: “Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. 8:29 Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista.”

8:42 Jeesus sanoi heille: “Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.

9:4 Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

15:15 … sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni.

Näiden Raamatunjakeiden kirjoittajan sanoma on selvä. Jos monet näkevätkin eräissä Johanneksen jakeissa Jeesuksen olevan pre-eksistentti Jumala, edellä luetellut jakeet todistavat kaikkea muuta kuin Jeesuksen jumaluutta. Jeesus on näiden Raamatunkohtien mukaan alisteinen Isälle ja kaikessa Hänestä riippuvainen. Kuinka kaikkivaltias Jumala lähettää toisen kaikkivaltiaan Jumalan, joka on kaikessa ensiksimainitulle Jumalpersoonalle alisteinen? Esim. Panin kääntää ne kohdat, joissa todetaan Jumalan lähettäneen (tulee sanasta πέμπω, pempo lähettää) samoin eli ‘lähettäneen’ eli siinä kohdin ei ole käännösvirhettä. Mutta lähettäminen voi aivan yhtä hyvin tarkoittaa maan päällä syntyneen Jeesuksen lähettämistä Hänen kastamisensa jälkeen suorittamaan Jumalan Hänelle antamaa tehtävää Israelissa. Mikään ei osoita, että kyseessä olisi pre-eksistenttisen Jeesuksen lähettämistä taivaasta maan päälle. Kysymys on siis Raamatun oikeasta tulkinnasta; Raamattu ei voi olla itsensä kanssa ristiriidassa ei varsinkaan samassa kirjassa!

 

Toinen tulkinta Jeesuksen jumaluudesta

Toinenkin tulkinta on mahdollinen, vaikkakaan se ei sovi kolmiyhteistä Jumalaa puoltavaan tulkintaan ja sen vuoksi valtakirkot ovat sen hylänneet. Näin ei kuinkaan ole aina ollut. Raamatun englanninkielisissä versioissa vuoteen 1582 saakka sanottiin: In the beginning was the word and the word was with God and the word was God. All things came into being through it, and without it nothing was made that was made. 1600-luvun puolelta lähtien varsinkin KJV:n vaikutuksesta alettiin luoda käsitys, että sana oli persona, Jeesus Jumalan Poika, joka on kolmiyhteisen Jumalan toinen persona. Vanha Suomen kirkkoraamattu vuodelta 1776 kääntää Joh.1:2:n jakeen näin: 2 Tämä (ei siis hän) oli alussa Jumalan tykönä.

Jos Jeesus ei ole Jumala –kuten edellä päättelin Raamatunlauseiden pohjalta- Sana ei voi olla myöskään alunalkaen Jeesus.

Kolmannella ja neljännellä vuosisadalla Aleksandriassa vaikuttivat aikansa suuret kristityt oppineet Klement, Origenus ja Athanasius sekä Karthagossa Athanasius. Heistä lähtien vasta Raamatuntulkinta sai muodon, että Näissä Johanneksen evankeliumin jakeissa sana tarkoitti Jeesusta. Edellä olevissa jakeissa käytti mm. Tyndale v. 1525 sanaa IT; esim. jae 3: ALL THINGS WERE MADE BY IT. Vasta 1500-1600 lukujen vaihteessa trinitaariset katolinen Raamattu ja sitä seuraten KJV muutti näihin kohtiin it:n tilalle him. Hän oli tietenkin Jeesus Kristus, vaikka lukuisat Raamatunkohdat todistavat Isä Jumalan yksin luoneen maailman. Ks.esim. Jesaja 44:24. Raamatussa sanotaan, että Jumala loi sanallaan… tai Jumala sanoi ja … mutta ei missään kohdassa sanota, että Sana loi…

Suomalainen vanha Biblia vuodelta 1776 sanoo näin: Joh.1:3 Kaikki ovat sen kautta tehdyt, ja ilman sitä ei ole mitään tehty, joka tehty on. Sensijaan KR 92 on livennyt vanhasta käännöksestä nykyisin suositulle versiolle, jolla pyritään osoittamaan, että Kristus on Jumalan Sana ja että hän on ollut kaikessa luomistyössä mukana: Joh. 1:3 Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.

Joh. 20:31: mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.  Johannes haluaa todistaa, että Jeesus on Kristus ja Jumalan Poika, ei sitä, että Jeesus olisi Jumala.

 

 

 

image_pdfimage_print