Yksi kaksi vai kolme Jumalaa

Onko Jumala kolmiyhteinen, kaksiyhteinen vai pelkästään yksi?

 

Kolmiyhteinen Jumala – Athanasiuksen uskontunnustus – Mikä on kolmiyhteisen Jumalan persoonien arvojärjestys? – Väärennöksiä ja lisäyksiä kolminaisuuden todistamiseksi – Kaksiyhteinen Jumala – puolesta ja vastaan – Jumalan Pyhä henki – Jumalan valinta ennen maailman perustamista – Jumalan ennakkosuunnitelma – Yksi Jumala, Isä – Jumalan sana, -viisaus ja -voima – Yksi kaikkivaltias Jumala, Isä – Mikä on Isän ja Pojan suhde tulevaisuudessa?  Kuka on ”tämän maailman jumala?”

 

Kolmiyhteinen Jumala

Nikean uskontunnustus, joka on pääasiallisesti laadittu vuonna 325 AD, oli aikaisemmin samana vuonna kirjoitetun uskontunnustuksen tarkistus, jonka kirjoitti Eusebius Cesarealainen historioitsija ja keisari Constantinuksen läheinen uskova. Myöhemmät muutokset heijastivat pääasiassa Konstantinopolin kirkolliskokouksen lisäyksiä.

Nikean uskontunnustuksessa sanotaan:

Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, [Jumala Jumalasta], Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä [ja Pojasta] ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.

Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.

Hakasulkeissa on läntisissä kirkoissa käytettävä Filioque-lisäys, joka ei kuulu alkuperäiseen Nikean-Konstantinopolin uskontunnustukseen. Filioque -lisäys tarkoittaa mainintaa ”ja Pojasta”, minkä lisäyksen vaativat läntiset kirkot.

Kun Isästä ja Pojasta puhuttiin Jumalina, Pyhästä hengestä todettiin, että ”uskomme Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä [ja Pojasta] ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.

Pyhän Hengen jumaluuden vahvistaminen jäi myöhemmäksi; Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381 vahvistettiin Pyhä Henki kolmanneksi persoonaksi. Tarvittiin siis kolmen vuosisadan aika muodostamaan kolmiyhteisen Jumalan oppi. Jos oppi perustuisi Raamattuun niin kyllä se olisi sieltä löydetty nopeamminkin.

Nikean jälkeen kävivät Arius ja Athanasius mittelöä kumman muotoilu uskontunnustuksesta pääsisi voitolle. Monia erilaisia sanamuotoja oli tarjolla. Athanasiuksen esittämä ja hänen nimeään kantama uskontunnustus pääsi vallalle. Sen 400-luvulla kirjoitetussa tekstissä sanotaan mm.

 

Athanasiuksen uskontunnustus

”Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki:

Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton. Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön. Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön. Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias. Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.

Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta. Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt. Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin. Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.

Oikea oppi on tämä:

Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen. Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen. Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä. Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi. Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden. Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.

Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.

Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua!”

 

Keskiajalle tultaessa sekä katoliset että protestantit olivat hyvin samaa mieltä kolmiyhteisen Jumalan opista. Kolminaisuuden historian monia vuosisatoja on kuvattu sanoilla verta, murhaa, suvaitsemattomuutta ja toisinajattelijoiden tuomitsemista. Oppi juurtui ihmisiin niin, että sen uskominen oli täydellisen sokeaa uskollisuutta ja totaalista vakaumusta. Ne kristityt, jotka uskoivat väärin, saivat maksaa uskostaan kuolemalla. Nykyisinkin on vaikea löytää kristillistä kirkkokuntaa, joka ei uskoisi kolmiyhteiseen Jumalaan. Tällaisia ovat ainakin Jehovan todistajat (uskovat Jumalan olevan yksi, Isä) ja The Restored Church of God (uskovat Jumalan muodostuvan kahdesta Jumalpersoonasta, Isästä ja Pojasta), mutta heidän jäsentensä määrä on kuin pisara miljardien kristittyjen valtavirrassa.

Jumalan kolmea ilmenemismuotoa on yritetty kuvata eri tavoin. ”Nerokkain” näistä on seuraava: Jumala on kuin vesi, jonka kaksi muuta olomuotoa ovat jää ja höyry. Silti ne ovat samaa ainetta.

Raamatussa sanotaan viisaasti: 1 Kor 14:33 ”sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen (confusion, sekavuus), vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa.” Sana sekavuus olisi mielestäni paras käännös tässä kohdin. Jumalan toive ei ole toteutunut. Raamatusta on kymmeniä, ellei satoja käännöksiä. Jokaisella kirkkokunnalla ja uskonlahkolla tuntuu olevan pakko olla oma Raamatun käännösversionsa. Raamatullisista opeista on lukemattomia versioita. Jumalan kolmiyhteisyydestä luulisi olevan yksimielisyys, koska kaksi suurinta kirkkokuntaa, katoliset ja protestantit, uskovat näin. Vielä mitä! Kun mennään vähänkin yksityiskohtiin, erot tulevat esiin. Erot ovat johtaneet sotiinkin; mm. nk. 30-vuotinen sota 1600-luvulla katolisten ja protestanttien välillä. Molemmat ovat kyllä erikseenkin vainonneet eri lailla uskovia omassa piirissään.

Seuraava havainto on tärkeä: Kun kolmiyhteisen Jumalan oppi vaati kehittyäkseen 300-400 vuotta niin miksi Kristus ei tehnyt asiaa selväksi ja opettanut apostoleilleen Jumalan olevan kolmiyhteinen?

Miksi Jumala ei lausu mitään jumaluuden kolmesta persoonasta? Niin selvästi ja yksinkertaisesti, että kaikki sen ymmärtäisivät. Tai Jeesuksen Jumaluudesta. Arvelen, että syy on seuraava: Jumala uskoo, että hengellisesti uudestisyntyneet pystyvät selvittämään opilliset kysymykset riittävän hyvin. Vaikka tätä ei sanota Raamatussa, niin syypää opilliseen hajaannukseen on saatanassa, jota voisi kutsua sekavuuden luojaksi. Sekavuus ja opilliset riidat vievät ihmiskuntaa erilleen Jumalasta. Ihmisten sieluista on käynnissä suuri taistelu. Tätä monille näkymätöntä taistelua on käyty siitä lähtien kun Jumala antoi tämän maailman kuninkuuden saatanalle. Tämän tarkkaa ajankohtaa en osaa varmuudella sanoa, mutta se on saaattanut tapahtua kohta sen jälkeen, kun Jumala karkotti Adamin ja Eevan pois paratiisista. Jumala antoi sen aikaisen maailman maallisen kuninkuuden milloin millekin maailmanvallalle alkaen Nebukadnessarin Babyloniasta ja sen jälkeen olivat vuorossa Meedo Persia, sitten Kreikka ja Rooma. Henkimaailman valtiuden Jumala antoi saatanalle ja sen Jeesuskin vahvisti asian omana aikanaan.

Trinitaarit keskittyvät vain muutamaan Raamatun kirjoitusten kohtaan, ja irrottavat sitten nämä kokonaan kontekstista ja väittävät niiden merkitsevän jotain, mitä ne selvästikään eivät tarkoita.

Kolmiyhteisen Jumalan opin sanotaan olevan niin vaikean ja käsittämättömän, että ihmisen on vain hyväksyttävä tämä uskon mysteeri. Itse pyrin ymmärtämään ja perustelemaan omat käsitykseni tavallisella kaupunkilaisjärjellä. Esimerkiksi: Trinitaarit uskovat, että Jeesus Kristus on osa kolmiyhteistä jumaluutta; hän on aina ollut olemassa taivaassa Isä Jumalan ja Pyhän hengen kanssa. Jeesus on yhdenvertainen Jumala kahden muun Jumalpersoonan kanssa. Onko todella näin? Trinitaarit uskovat, että Jeesus lähetettiin taivaasta maan päälle ja että Jeesus riisui itsestään pois kaiken jumaluuden tullakseen aivan tavallisen ihmisen kaltaiseksi.

Kysynkin: Miksi Jumala korotti Jeesuksen Herraksi ja Kristukseksi, kun tämä tuli takaisin taivaaseen? Miksi ei vain toivottanut tervetulleeksi entiseen asemaansa kaikkivaltiaana Jumalana? Itse asiassa Herra ja Kristus merkitsee arvon alennusta verrattuna kaikkivaltiaaseen Jumalaan, jonka osana hänen sanotaan olleen.

On toki totta, että Jeesuksella sanotaan olleen kaksi luontoa, ihmiseen ja Jumalan. Käsittääkseni tällainen oppi keksittiin, kun todettiin Jeesuksen kuoleman aiheuttama ristiriita. Jumala ei voi kuolla. Jumala on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan. Ts. Jumala on ikuinen ja kuolematon. Kun Jeesus kuitenkin kuoli, oli keksittävä selitys. Hänen maailmaan tullessaan omaksuma ihmisen luonto kuoli, mutta Jumala hänessä ei tietenkään kuollut. Ongelma tiedostettiin, mutta kesti satoja vuosia ennen kuin se virallisesti ratkaistiin. Ensimmäinen kirkolliskokous, joka otti asian ratkaistavakseen oli vuoden 325 Nicean kirkolliskokous. Kokous päätti, että Isällä ja Pojalla oli yhteinen olemus. Poika ja Isä ovat samanarvoisia, ja he sekä yhdessä että erikseen ovat osa yhtä Jumaluutta. Lopullinen opin muotoilu saatiin aikaiseksi vuonna 451 pidetyssä Khalkedonin kirkolliskokouksessa. Kirkkoisiltä kului yli 400 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen ratkaista tämä visainen ongelma. Tämä on vain yksi esimerkki siitä sokeudesta, jota Raamattu kuvaa Mat 15:14 ”Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.”

 

Mikä on kolmiyhteisen Jumalan persoonien arvojärjestys?

1 Kor 11:3 Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.  15:28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

Paavali kirjoittaa tahtovansa, että lukijat tietäisivät, että Jumala on Kristuksen pää, eli hänen yläpuolellaan. Jeesus itsekin todisti, että Jumala on häntä suurempi. Jakeessa 15:28 puhutaan epäsuorasti tulevasta Kristuksen tuhatvuotisesta valtakunnasta. Toisen tulemisensa jälkeen Kristus hallitsee maan päällä tämän valtakunnan kuninkaana yhdessä ensimmäisen ylösnousemuksen osallisten eli pyhien kanssa.

Jumala on korottanut Poikansa Herraksi ja Kristukseksi ja antanut hänelle ikuisen elämän. Vaikka Kristus istuu valtaistuimella Jumalan oikealla puolella ja hänelle on annettu sama valta kuin itse Jumalallakin on niin taivaassa sekä maan päällä. Hän on kuitenkin aina alistettu Jumalalle. Tiedämme sen Ilmestyskirjan lopusta Raamatusta, että Kristuksen tuleva asema on Jumalan Ylimmäinen pappi.

Jeesus todistaa, että Isä Jumala on lähettänyt hänet maan päälle. Jeesuksen puhuma sana ei ollut hänen omaansa, vaan hänen Isänsä oli käskenyt häntä näin puhumaan.

Joh 14:24 Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.

Jeesus Kristus kertoo Johanneksen mukaan lähettävänsä Isän tyköä Puolustajan eli totuuden hengen (Jumalan Pyhän hengen). Kun mietitään Isän ja Pojan ja Pyhän hengen keskinäistä asemaa, on selvää, etteivät nämä kolme ole arvossa samalla tasolla. Isä Jumala on Kristuksen pää. Molemmat, sekä Isä että Poika, ovat Pyhän hengen yläpuolella siitä päätellen, että he lähettävät Pyhän hengen suorittamaan sille annettuja tehtäviä. Pyhällä hengellä onkin monipuolisia tehtäviä sekä lahjoja (ks. Apt 10:45) ja hedelmiä (ks. Gal 5:22) annettavanaan.

Joh 15:26 Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.

Joh 16:7 Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.

Luuk 11:13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!”

 

Väärennöksiä ja lisäyksiä kolminaisuuden todistamiseksi

Kun Raamatusta ei ole löytynyt selviä todisteita kolminaisuuden todistamiseksi, on otettu käyttöön epärehelliset keinot. Tässä pari esimerkkiä:

I Joh 5:7-8: “For there are three that bear record (in heaven, the Father, the Word, and the Holy Spirit: and these three are one. And there are three that bear witness in earth), the spirit, and the water, and the blood: and these three agree in one.” – Lisätyt sanat olen pannut sulkuihin.

NENT (Numeric English New Testament) kääntää sen näin: 7 And it is the Spirit that witnesseth, because the Spirit is the truth. 8 Because the witnessing ones are three: the Spirit, and the water, and the blood: and the three agree in one.

Lisäykset löytyvät latinankielisestä Vulgatasta, mutta ei lukemattomista muista vanhoista käsikirjoituksista. Lisäykset puuttuvat kaikista kreikankielisistä MSS:stä ja jopa useimmista latinankielisistäkin.

Mat 28:19 ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. – Olen vakuuttunut, että Jeesus ei antanut tällaista käskyä. Joka tapauksessa apostolit jättivät tyystin käskyn noudattamatta ja kastoivat tuhansia pelkästään Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen.

Joh 1:1 ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Kreikankielinen teksti kuitenkin sanoo: κα θες ν λγος eli .. ja Jumala oli sana. En tiedä milloin virhe on ilmaantunut Raamattuun, mutta näyttää olevan ainakin vanhassa KJV:ssa.

Jumala sanassaan tuomitsee Raamattuun tehdyt lisäykset ja tekstin poisottamisen; Ilm 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;  Tuomio on vielä kovempi, näin uskon, suoranaisten väärennösten tekemisestä. Usein on kysymys tulkinnasta; luvussa käännös- ja tulkintakysymyksiä, olen tutkinut ja pohdiskellut niitä ongelmia, joista tässäkin luvussa tuon esille. Uskon, että Jumala haluaa meidän kunkin pohtivan ja tutkivan Raamattua – ja viimein löytävän totuuden. Jokaisen on muistettava, että kaikki eivät vielä ole tätä Jumalan totuutta löytäneet eikä heitä saa tuomita, vaan on oltava kärsivällisiä.

 

Kaksiyhteinen Jumala – puolesta ja vastaan

Kysymys on kolmiyhteisen Jumala -opin alahaara, jossa kolme jumalpersoonaa on supistettu kahteen.

Otsikko tarkoittaa, että Jumalamme muodostuisi kahdesta Jumalasta, tai jumalpersoonasta. Nämä olisivat Isä Jumala ja Poika Jumala. Tällaista tulkintaa kannattaa hyvin pieni osa kristikunnasta; tiedän vain yhden kirkkokunnan, joka on tämän tulkinnan kannalla: The Restored Church of God.

Jumalan määritelmään kuuluu, että Jumala on aina ollut eli hänellä ei ole alkua eikä myöskään loppua. Hän on tietysti myös kaikkivaltias, kaikkitietävä.

Kaikki kristityt, niin uskallan sanoa, vahvistavat, että Isä Jumala on tällainen määritelmän täyttävä Jumala. Entä Jumalan Poika? Vahvistaako Raamatun todistus hänen olevan Jumalan kriteerit täyttävä?

Kaksi jumalolentoa, Isä ja Poika

Kolmiyhteiseen Jumalan uskovat ovat vakuuttuneita, että Isä ja Poika ovat jumalolentoja. Raamatussa on kyse Isän ja Pojan läheisestä suhteesta. Monet Raamatun kohdat voidaan tulkita niin, että kysymys on kahdesta Jumalolennosta, Isästä ja Pojasta. Jeesuksen julkisen toiminnan alkaessa Jumala tunnusti Jeesuksen pojakseen kuuluttamalla kastetilaisuudessa: ”Tämä on minun rakas poikani, kuulkaa häntä.”

Isä Jumala korotti Pojan ja antoi hänelle kaiken vallan. Vallan merkiksi Kristukselle annettiin valtaistuin Isä Jumalan oikealla puolella. Pyhällä hengellä ei kerrota olevan valtaistuinta eikä muutakaan edes symbolista merkkiä suuresta ja tasa-arvoisesta vallasta Isä ja Pojan rinnalla.

RCG kirkko tulkitsee Isän ja Pojan välisen suhteen tähän tapaan: Isä Jumala on ollut kaikkivaltias Jumalolento ja toinen Jumalhenkilö Sana, on Vanhan Testamentin Jumala (1 Kor 10:1-4) ja Sana oli se, joka loi kaiken ja myöhemmin ilmestyi ihmisenä Jeesuksena Kristuksena.

RCG kirkko väittää, etteivät Vanhan Testamentin aikalaiset tunteneet Isä Jumalaa, vaan vasta kun Jeesus ilmoitti hänet. Exo 6:3 And I appeared unto Abraham, unto Isaac, and unto Jacob, by the name of God Almighty, but by my name JEHOVAH was I not known to them. – Suomenkielinen Kirkkoraamattu 33/38 käyttää Jumalasta nimitystä ‘Herra’: 6:3 Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille ’Jumalana Kaikkivaltiaana’, mutta nimelläni ’Herra’ en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.

Johanneksen evankeliumin alkupuolella on muutama jae, joita niin ikään pidetään täysin varmoina todisteina Kristuksen ikuisesta olemisesta Sanana ja Jumalana Jumalan luona.

Joh 1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2 Hän oli alussa Jumalan tykönä. 3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Joh 1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Kun lukee em. jakeet, moni unohtaa kaiken muun ja toteaa; ”tässä on Raamatun totuus, nämä jakeet todistavat kaiken”. Matthew Henryn perusteellinen kommentaarikin sanoo mm. ”2. His co-existence with the Father: The Word was with God, and the Word was God. Let none say that when we invite them to Christ we would draw them from God, for Christ is with God and is God; it is repeated in v. 2: the same, the very same that we believe in and preach, was in the beginning with God, that is, he was so from eternity. In the beginning the world was from God, as it was created by him; but the Word was with God, as ever with him. The Word was with God,” – Palaan tähän jäljempänä ja osoitan, että tässä on sanajärjestysvirhe, joka tietyllä ennakkokäsityksillä muuttaa ilmaisun siitä kuka on Jumala ja kuka Sana.

Miksi sitten Johannes kuitenkin kirjoittaa samassa Evankeliumissa Jumalasta yhtenä ja ainoana? Jumalasta, joka on Kristuksen Isä ja Jumala. Isästä, joka on yksin Jumala.

Joh 5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen kristuksen.

Joh 20:17 Jeesus sanoi hänelle: ”Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.”

1 Kor 8:4 Mitä nyt epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi.
5 Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja,
6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi herra, Jeesus kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Efe 4:4 yksi ruumis ja yksi [Jumalan Pyhä] henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
5 yksi herra [Jeesus Kristus], yksi usko, yksi kaste;
yksi Jumala ja kaikkien isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

Juud 1:25 hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme herramme Jeesuksen kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.

Tähän asti olen tulkinnassani pitäytynyt yhden Jumalan, Isän hallitsemaan valtakuntaan. RCG-kirkon usko kahteen Jumalpersoonaan, on ollut lähinnä kuriositeetti. Katso kuitenkin mitä Raamattu kertoo Ilmestyskirjan kahdessa viimeisessä luvussa, joita referoin artikkelin lopussa.

Entä kolmiyhteisen Jumalan kolmas persoona, Pyhä Henki? Miksi hän ei täytä jumaluuden vaatimuksia? Miksi ei Pyhä henki ole RCG-kirkon mielestä samassa asemassa Isän ja Pojan kanssa? Käsittelenkin seuraavaksi Pyhää henkeä.

 

Jumalan Pyhä henki

Raamatussa kerrotaan 1Moos 1:1-3, että ”Alussa loi Jumala taivaat ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan henki liikkui vetten päällä.” – Miten Jumalan henki liittyi luomistyöhön? Siitä ei Raamattu puhu tarkemmin. Pyhä henki on Jumalan henki.

Jumalalla on Jumalan (Pyhä) henki ja ihmisellä on ihmisen henki (hepr. ruach). Kolminaisuusopissa on kuitenkin pyritty erottamaan Jumalan henki omaksi persoonakseen. Jumala antaa ihmiselle henkeään tai lähettää henkensä. Henki myös voi asua ihmisessä.

Muutama esimerkki Jumalan hengen monitahoisesta toiminnasta:

1 Sam 10:10 Ja kun he tulivat sinne, Gibeaan, niin katso, joukko profeettoja tuli häntä vastaan. Silloin Jumalan henki tuli häneen, ja hänkin joutui hurmoksiin heidän keskellänsä.

Job 33:4 Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.

Psa 106:33 Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.

Hes 11:24 Mutta Henki nosti ja vei minut Kaldeaan pakkosiirtolaisten tykö, näyssä, Jumalan Hengen voimalla; ja näky, jonka olin nähnyt, katosi minulta.

Mat 3:16 Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.

Apt 7:55 Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella

Room 8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.

Room 8:16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

1 Kor 2:10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

1 Kor 3:16 Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?

Efe 4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.

2 Tim 3:16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,

1 Joh 4:6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. 

Ilm 21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,

Näistä jakeista löydämme Pyhää henkeä koskevia luonnehdintoja. Henki tulee ihmiseen, henki on luonut, henki nosti näyssä, Kristuksen henki, henki todistaa, henki tutkii kaikki, henki on annettu sinetiksi, hengen vaikutuksesta, totuuden henki, mutta myös on eksytyksen henki, Johannes vietiin hengessä jne.

Joh 10:30 Minä ja Isä olemme yhtä.” – Tarkoitushakuisempi käännös: Minä ja Isä olemme yksi.

Joh 14:9 Jeesus sanoi hänelle: ”Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’?

Room 1:7 kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
9 Sillä Jumala, jota minä hengessäni palvelen julistaen hänen Poikansa evankeliumia, on minun todistajani, kuinka minä teitä lakkaamatta muistan,

1 Kor 1:3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! – Ei tervehdystä Pyhältä hengeltä.

2 Kor 1:2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! 3 Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, – Tervehdys Jumalalta, meidän Isältämme sekä Herralta Jeesukselta Kristukselta. Ei tervehdystä Pyhältä hengeltä.

Gal 1:3 “Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.” – Ei tervehdystä Pyhältä hengeltä.

Efe 1:2-3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! 3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, – Ei tervehdystä Pyhältä hengeltä.

Jne. jne.

Miksi Paavali lähetti kirjeissään terveisiä Isä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta – mutta ei Pyhältä hengeltä?

Näissä jakeissa mainitaan Jeesus ja Isä Jumala, mutta miksei mainita Pyhää henkeä?

Monissa Raamatun jakeissa ei mainita Pyhää henkeä, mutta kylläkin Isä Jumala ja Jeesus Kristus. Ei sanaakaan kolmannesta jumalpersoonasta. Voidaankin kysyä, onko Pyhä Henki todellakin jumaluuden kolmas persoona? Miksi häntä ei mainita yhdessä Isän ja Pojan kanssa?

Missä on Pyhän hengen valtaistuin? Isän valtaistuinta kuvataan kyllä ja Pojan valtaistuimen mainitaan olevan Jumalan oikealla puolella.

Miksi ei mitään mainintaa siitä, että Jeesus oli menossa taivaaseen ottamaan paikkansa osana kolmiyhteistä jumaluutta. Ei myöskään mitään mainintaa Pyhän hengen luokse menosta.

Kristus tiesi olevansa Jumalan Poika. Silti hän sanoi Mat 11:29 mukaan: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” Olisihan hän voinut valita toisenkin tavan ilmoittaa itsestään, mutta hän ’tyhjensi itsestään kaiken jumalisuuden’ ja valitsi hiljaisen ja nöyrän esimerkin ihmiskunnalle. Hän halusi elää tavallisen ihmisen elämän, vaikka olikin jatkuvasti yhteydessä Isäänsä.

Joh 20:17 Jeesus sanoi hänelle: ”Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.” – Tämän jakeen perusteella on vaikea uskoa Jeesuksen olevan tasavertainen jumaluudessa Isä Jumalan kanssa. Jeesushan sanoo menevänsä ylös taivaaseen Isänsä ja Jumalansa luokse. Jeesuksen suhde Isä Jumalaan on Pojan suhde Isään, mutta myös Pojan suhde Jumalaan. Esikuva tälle suhteelle vois löytyä Vanhan Testamentin puolelta, Joosefin suhteesta Faaraoon. Jumalan avulla Joosef pääsi Faaraon suosioon. Faarao jopa nimitti Joosefin lähimmäksi miehekseen, jolle hän antoi kaiken vallan Egyptissä. Tästä huolimatta Faarao oli ylin johtaja.

Merkille pantavaa on mitä Jeesus EI sanonut. Hän ei sanonut menevänsä Pyhän hengen luokse.

1 Kor 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Olen pitänyt tätä Raamatunjaetta eräänä kaikkein tärkeimmistä. Kun palastelemme sen osiin, näemme mitä kaikkea se paljastaa: 1) Meillä eli koko ihmiskunnalla on vain yksi Jumala, Isä. 2) Me kaikki olemme Isä Jumalan luomia. 3) Meillä on yksi Herra, Jeesus Kristus. 4) Kaikki tässä maailmassa on Kristuksen kautta.

Jälleen kerran; yksi Jumala, Isä ja yksi Herra, Jeesus Kristus. Pyhää henkeä ei mainita.

Psa 110:1 Daavidin virsi. Herra sanoi minun herralleni: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.”

Jeesus kysyi fariseuksilta, mitä he arvelivat Kristuksesta ja kenen poika Kristus on? Fariseukset vastasivat Jeesukselle; Kristus on kuningas Daavidin poika. Keskustelu jatkui ja Jeesus puolestaan kysyi fariseuksilta;

Mat 22:43 ”Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
44 ’Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle.’ 45 Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?”

Tällaista keskustelua ei oikeasti käyty koskaan – Daavidin aikana. Jeesus otti tämän Vanhan Testamentin kirjoituksen puheeksi fariseusten kanssa. Ensiksikin, Daavid on saanut tällaisen näyn niin kuin jae 43 sanoo, hengessä. Keskustelu kuvasi kuinka Isä Jumala sanoi Pojalleen Jeesukselle Kristukselle tämän taivaaseen nousemisen jälkeen: istu valtaistuimellesi tähän minun oikealle puolelleni, kunnes sinun vihollisesi on tuhottu. Samaan jakeeseen on viitattu seuraavissa Raamatun jakeissa:

Dan 7:13 Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. 14 Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.

Apt 2:34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,

1 Kor 15:25 Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.”

Efe 1:20 1:20 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,

Heb 1:13:ssa, jossa sanotaan: ”Kenelle enkeleistä [tarkoittaen: Ei kenellekään] hän koskaan on sanonut: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi”? Hebrealaiskirje todistaa, että Isä Jumala ei halunnut antaa sitä valtaa kenellekään enkelille, jonka hän lupasi Pojalleen Jeesukselle tämän noustua ylös taivaaseen.

Tästä kirjoitinkin jo hieman aiemmin, mutta kertaan: Isä Jumala korottaa juuri ylösnousseen poikansa, ihmisen Jeesus Kristuksen, valtaistuimelle oikealle puolelleen. Jumala lupaa Jeesukselle alistaa hänen vihollisensa Jeesuksen ”astinlaudaksi”. Huomionarvoista on tässä se, että Jumala lupaa tämän pojalleen. Kysynkin, eikö Jeesus olisi itse voinut tehdä tämän kaiken, jos hän kerran on kaikkivaltias Jumala, kuten kolminaisuusopin kannattajat uskovat.

 

Mitä voimme päätellä tähänastisesta?

Johannes kirjoittaa: 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.  

Pyhää henkeä kutsutaan tässä Puolustajaksi. Jeesus lupaa opetuslapsille, että Isä lähettää Pyhän hengen Jeesuksen nimessä. Pyhä henki palauttaa opetuslasten mieliin kaiken mitä Jeesus on opettanut. Tämä selittää miten on mahdollista, että opetuslapset muistivat Jeesuksen opetukset lähes sanasta sanaan.

Tärkeä on myös Jeesuksen tunnustus, että ”Isä on minua suurempi”. Voisiko myös todeta, että Pyhä henki puolestaan on arvossa alempi kuin Isä Jumala tai Poika Jeesus?

Ilmeisesti näin olivat päätelleet apostolitkin, ainakin Paavali, ’kansojen apostoli’. Hänen kirjeitään Välimeren itäosassa sijainneisiin seurakuntiin, voimme lukea Raamatusta. Paavali kirjeen alussa tervehtii seurakuntaa ja lähettää armon toivotuksen Isä Jumalalta ja terveiset Jeesukselta Kristukselta. Mutta unohtaako hän Pyhän hengen? Ei ole luultavaa, että kyse olisi unohduksesta, koska sama tervehdyksen muoto toistuu monta kertaa.

Tulkitsen asian niin, että ainakaan Paavali ei lue Pyhää henkeä Jumalaksi. Johanneshan kirjoitti evankeliumissaan (Tuomaan huudahdettua Jeesukselle ”minun Herrani ja minun Jumalani, jae 20:28), että hänen tarkoituksensa oli todistaa, että Jeesus on Jumalan Poika: 20:31 ”mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.” Jeesus itse todisti, että Isä on häntä suurempi.

 

Jumalan valinta ennen maailman perustamista – Jumalan ennakkosuunnitelma

Jumala ei pelkästään luonut tätä suurta ja ihmeellistä maailmaa, jossa olemme ja elämme. Luomiseen kuului suunnitelma, joka oli tehty jo ennen kuin luominen edes alkoi. Kaikkitietävänä Jumala näki mitä hänen luomakunnassaan tulee tapahtumaan. Hän myös valitsi ihmiskunnasta ne, jotka tulisivat toteuttamaan hänen suunnitelmansa.

Miika 5:1 kertoi jo Vanhan Testamentin puolella Jumalan pojan tulemisesta ja syntymisestä Beetlememissä: ”Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.” – Jumala näki poikansa tulevan maailman ja Tuhatvuotisen valtakunnan kuninkaana, koko maailman herrana. Näin ollen on oikein sanoa, että Jeesuksen kirkkaus oli Isä Jumalan mielessä ja suunnitelmissa jo ennen maailman perustamista. Johannes sanookin 17:5 ” Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.”

Jumalan suunnitelma ei rajoittunut pelkästään poikansa Jeesuksen tulevan roolin näkemiseen. Paavali kirjoittaa:

Efe 1:4 ”niinkuin hän [Jumala] ennen maailman perustamista oli hänessä [Kristuksessa] valinnut meidät [Paavalin ja Efesossa olevat uskovat] olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,”

2 Tim 1:9 hän [Jumala], joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja, 

Yllä olevista Paavalin kirjoittamista Raamatun jakeista käy ilmi, että Jumala oli valinnut ennen maailman perustamista Paavalin ja Efesossa olevat uskovat pyhät. Kirjeestä Timoteukselle ilmenee, että Jumala on pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella armonsa mukaan, joka ”meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja”. 

’Ennen maailman perustamista’ ja ’ennen ikuisia aikoja’ ovat samoja sanontoja, mitä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta ja joilla todistetaan Jeesuksen Kristuksen olleet Jumalan luona ennen maailman perustamista. Kaikki ymmärrämme, ettei Paavali ja Efesossa olevat uskovat olleet olemassa ennen maailman perustamista. He olivat, samoin kuin Jumalan poika Jeesus Kristus oli olemassa, Jumalan ajatuksissa ja hänen suunnitelmassaan jo ennen kuin Jumala oli luonut maailmaa.

Raamattu ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa. Kysymys on siitä, miten tulkitsemme Raamattua ja sen vaikeita jakeita.

Jeesus ei ollut maan päällä itsenäinen toimija. Isä Jumala oli lähettänyt hänet suorittamaan tehtävää. Jeesus sai toimintaohjeet Jumalalta; Jumala kertoi mitä hänen on sanottava ja mitä tehtävä. Jeesus ei ollut Jumala, vaan ihminen.

 

Yksi Jumala – Isä

1 Tim 2:5 ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.” – Tässä jakeessa tuodaan esille useitakin merkittäviä asioita. Ensiksikin, siinä todistetaan, että Jumala on yksi. Sen useimmat meistä kristityistä tiedämme ja uskomme siihen, kukin tavallamme. Toiseksi, Jumalan ja ihmisten välillä on välittäjä, joka on Jeesus Kristus. Kolmanneksi, välittäjiä on vain yksi. Katolisten suosittu välittäjä Neitsyt Maria ei olisikaan oikea välittäjä, ainoastaan hänen poikansa on. Ja neljänneksi todella huomionarvoinen asia: Jeesus Kristus on ihminen. Näin todistaa Paavali työtoverilleen Timoteukselle lähettämässään kirjeessä vuonna 62-42 eli noin 30 vuotta Kristuksen kuoleman jälkeen. Paavali, siis silloin kun Kristus on jo hyvän aikaa sitten ollut Isä Jumalan luona taivaassa, todistaa, että Kristus on taivaassakin ihminen.

Mikä merkitys on välittäjällä taivaassa? Välittäjähän on henkilö, joka saattaa välitettävän yhteen se kanssa, joka päättää asian. Välittäjä voi puolustaa välitettävää asian päättäjän edessä. Välittäjä ei normaalisti ratkaise itse asiaa, hän vain tuo asian esille ja puolustaa sitä, jonka puolesta hän välittää. Kenelle siis Jeesus esittää asian? Jos uskomme, että jumaluus muodostuu kolmesta jumalpersoonasta niin varmaankin Jeesus silloin esittelee asian sekä Isä Jumalalle että Pyhälle hengelle. Hehän ovat kaikki samanarvoisia jumalolentoja. Mutta! Isä Jumala on antanut Pojalleen kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä. Se tarkoittaa, että Kristus saa itse ratkaista kaikki ihmiskuntaan liittyvät kysymykset eikä hänen tarvitse kysyä muiden lupaa. Tällaisen aseman korotuksen jälkeenkin, korottaja säilyttää korkeamman asemansa korotettuun nähden. Isä Jumala ei suinkaan korottanut Poikaa itseään korkeampaa asemaan. Sen sijaan, korotus ja sen myötä itsenäinen päätäntävalta, nostivat Kristuksen Pyhän hengen yläpuolelle.

 

Jumalan sana, -viisaus ja -voima

Joh 1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

Johanneksen jakeesta 1:1 ”… ja Sana oli Jumala”. Tästä kirjoitin tämän artikkelin alussa. Siinä on sanajärjestysvirhe! Kreikankielinen teksti sanoo: κα θες ν λγος eli .. ja Jumala [Isä] oli sana. Sanajärjestys ei muuta ilmoituksen merkitystä, paitsi jos sanalle annetaan jokin muu merkitys kuin Jumala. Kolminaisuusopin kannattajat tässä kohdin tarjoavat Jeesusta Sanaksi. Myös ilmaus ’Sana oli Jumalan tykönä’ viittaa samaan. On helppo tulkita koko jae niin, että se sanoo: Alussa oli Kristus, Kristus oli Jumalan tykönä ja Kristus oli Jumala. Ei näin.

Jumala loi maailman sanallaan. Hyvin yleisesti tulkitaan Johanneksen evankeliumin alkujakeiden merkitsevän Jeesusta Kristusta luomassa maailmaa yhdessä Isä Jumalan kanssa. Unohdetaan tyystin Jumalan oma ilmoitus Jesajassa 44:24 ”… Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka oli minun kanssani?” Jakeen loppukysymys tarkoittaa: ei kukaan ollut minun kanssani.

Myös Sananlaskujen 8. luvun jakeita on pidetty sellaisina, jotka todistavat Jesuksen olleen Jumalan mukana maailmaa luomassa: San 8:30 ”silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin.” – Olisiko leikkivä Jumalan pikkupoika ollut kykenevä maailman luomistehtäviin? Jumala todellakin loi maailman sanallaan ja viisaudellaan. Sitä alamme vasta ymmärtää pikkuhiljaa.

Viisaus on kuitenkin abstrakti ominaisuus, kuten on Jumalan voimakin. Viisaus ja voima eivät ole henkilöitä. Jeesus sanoi Mat 26:64 ”Sinäpä sen sanoit. Mutta minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä.” – Muista jakeista tiedämme, että Jeesus Kristus istuu Isä Jumalan oikealla puolella. ”Voima” kuvaa Jumalan persoonaa. Jos Kristus olisi sanonut istuvansa Viisauden oikealla puolella, olisimme ymmärtäneet hänen tarkoittavan yhtä Jumalan ominaisuutta.

Vastaavalla tavalla on ”Jumalan sana” personoitu – ja vielä väärään henkilöön. Olen toisessa yhteydessä kuitenkin sanonut mielipiteenäni, että on oikein puhua Jeesuksesta Jumalan sanana, koska hän julisti Jumalan sanaa, Jumalan tahtoa ja Jumalan valtakuntaa julkisessa työssään Jumalan lähettämänä. Jeesuksesta siis TULI ”Jumalan sana” hänen toimintansa myötä.

Kaikki tiedämme, että ”Jumala on rakkaus”. Tällä tavoin rakkaus on personoitu ja liitetty Jumalaan. Esim. 1 Joh 4:16 sanoo: Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

Jumala ilmoitti Moosekselle: 5 Moos 18:18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun [Mooseksen] kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. 19 Ja joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet minä itse vaadin tilille. – Jeesus tunnustettiin suureksi profeetaksi ihmetekojensa vuoksi. Joh 6:14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: ”Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva.” Luuk 7:16 Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: ”Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme”, ja: ”Jumala on katsonut kansansa puoleen.”

Joh 13:16 ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.” – Jeesusta kutsutaan Vanhan Testamentin puolella Jumalan vanhurskaaksi palvelijaksi. Jes 53:11 … hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.

Jes 53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

Jeesuksen tuleminen maan päälle oli jo tiedossa aina Mooseksen ajoista lähtien. Hänen oli määrä olla profeetta ja Jumalan vanhurskas palvelija. Jumala lupasi hänelle osan suurten joukossa. Missään ei kuitenkaan suoraan sanota, että Jumalan Poika, joka itsekin olisi osa kolmiyhteistä jumaluutta, olisi tämä profeetta ja Jumalan vanhurskas palvelija.

Tärkeimpänä tehtävänään Jumala lähetti Poikansa maan päälle kumoamaan Adamin ja Eevan syntiinlankeemuksen vaikutukset.

Jeesus itse sanoo: Joh 13:16 Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. – Viittasiko Jeesus juuri niihin jakeisiin, siihen, että Jumala lähetti hänet suorittamaan tehtävää ihmiskunnan pelastamiseksi ja että Jumala oli Jesajalle ennustanut vanhurskaasta palvelijastaan ja profeetasta?

Kun Jumala lähetti Poikansa, se osoittaa, että Jumala on suurempi kuin lähetetty. Jesaja osasi profetoida Jeesuksen toiminnasta. Jesaja kirjoittikin Jumalan antaman tehtävän kuvaten Jeesusta sanoilla ”minun vanhurskas palvelijani”. Suoritettuaan tehtävänsä, Jumala korotti Poikansa tehden hänet ”Herraksi ja Kristukseksi”. Näillä perusteilla olen tulkinnut, että Jeesus ei ollut taivaassa ylipäätään ennen syntymistään Neitsyt Mariasta, vielä vähemmän osana kolmiyhteistä Jumalaa. Kun Jeesus nousi ylös taivaaseen, Isä Jumala antoi hänelle jumalallisen vallan yli kaiken ja kaikkien niin taivaassa kuin maan päälläkin.

Mikä tulee olemaan Jeesuksen Kristuksen lopullinen tehtävä? Tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen, kun jäljellä on vain Jumalan uskollisia palvelijoita ja työtovereita, Kristus toimii Jumalan Ylimmäisenä pappina (High Priest).

Näin jää meille vielä tehtäväksi varmistua tulkinnasta; onko Isä Jumala yksi ja ainoa Jumala, jonka rinnalla ei ole ketään toista Jumalolentoa? Vielä on muistettava, että Jumalan nimissä saattoi esiintyä myös Herran enkeli, joka käytti itsestään Jumalalle kuuluvia arvonimiä. Enkeli siis esiintyi Jehovan valtuuttamana ja hänellä oli oikeudet puhua Jumalan nimissä ja tehdä tekoja hänen nimissään. Enkeli ei kuitenkaan ollut millään muotoa jumalallinen, sillä enkelit kaikki ovat luotuja olentoja, ja Jumala Jehova on niiden luoja ja Jumala.

 

Yksi kaikkivaltias Jumala, Isä

5 Moos 6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. – 6:3 Niin kuule siis, Israel, ja noudata tarkoin niitä, että, niinkuin Herra, sinun isiesi Jumala, on sinulle luvannut, menestyisit ja te lisääntyisitte suuresti siinä maassa, joka vuotaa maitoa ja mettä.

5 Moos 4:35 Sinun on annettu se nähdä, tietääksesi, että Herra on Jumala, eikä muuta jumalaa ole kuin hän.

Jes 45:5 Minä olen Herra (Jehova), eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne,
6 jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskemille asti, että paitsi minua ei ole yhtäkään: minä olen Herra, eikä toista ole,
7 minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.

Jes 44:24 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan – kuka oli minun kanssani?

Deu 6:4 Shama, yisrial Yahweh Elohim Yahweh echad. – Shema -sana merkitsee kuulemista tavalla, johon yhdistyy totteleminen.

1 Kor 8:6 ”niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa. – Tässä ei voi olla tulkintaongelmaa, koska yksi Jumala ja yksi Herra on erotettu toisistaan.

Tulkintaongelma liittyy sivulauseisiin; ”Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut” ja toinen; ”Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.” – Molemmissa sanotaan ’josta kaikki on’ tai ’jonka kautta kaikki on’. Ero on siinä, että Isästä puhuttaessa todetaan kaiken olevan ISÄSTÄ, mutta Kristuksesta puhuttaessa, ’jonka KAUTTA’. Tulkitsen tämän niin, että Isä on kaiken alku, josta ihminen ja maailma sai alkunsa. Kristuksen kautta koko uusi maailma, Uuden Liiton myötä, luodaan uudeksi. Ilm 21:5 ”Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki.” Ja hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet.” – Valtaistuimilla istuvat sekä Isä että Poika. Molemmat lausuvat ”Minä olen Alfa ja Omega, A ja O”. He todella ovat yhtä.

Jes 45:15 Totisesti, sinä olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja. 45:18 Sillä näin sanoo Herra, joka on luonut taivaan – hän on Jumala – joka on valmistanut maan ja tehnyt sen; hän on sen vahvistanut, ei hän sitä autioksi luonut, asuttavaksi hän sen valmisti: Minä olen Herra, eikä toista ole. – Jumala on salattu Jumala, ainakin siinä mielessä, että kukaan ei ole nähnyt hänen kasvojaan. Joh 1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. – Johannes kirjoittaa, että Jeesus, Jumalan ainokainen Poika, on hänet ilmoittanut ollessaan maan päällä.

 

Mikä on Isän ja Pojan suhde tulevaisuudessa?

Hebrealaiskirjeessä kuvataan Jeesusta Ylimmäisenä pappina. Kristus on ikuisesti Jumalan Ylimmäinen Pappi (Heb 8:1, 6:20). Ylimmäinen pappi, vaikka olisikin Melkizedekin järjestyksen mukainen, on kuitenkin Jumalan palvelija ja hänen alaisuudessaan.

Entä tulevaisuudessa, kun Kristuksen tuhatvuotinen valtakunta on päättynyt, viimeinen tuomio pantu täytäntöön ja Uusi Jerusalem on laskeutunut maan päälle ja Jumala itse asuu siellä. Jumalan ja Kristuksen valtaistuimet ovat myös maan päällä. Mikä on Jeesuksen Kristuksen suhde Isä Jumalaan?

Raamattu kertoo:

Rev 21:22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
23 Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.

22:1 Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.

Ilmestyskirjassa Isä ja Poika lausuvat: Minä olen A ja O, alku ja loppu (21:6 ja 22:13). Jakeessa 21:6 on kyseessä Isä ja 22:13 Poika. Sen tunnistaa siitä, mitä muuta he siinä yhteydessä sanovat. Isä lupaa tehdä kaiken uudeksi (Vrt. Jes 65:17) ja Poika puolestaan lupaa tulla ja tuoda palkan tullessaan (Mat 16:27).

Onko enää mitään mieltä arvuutella Jumalan ja Pojan keskinäistä arvojärjestystä?

 

 

Kuka on ”tämän maailman jumala?”

Kaikista eniten kannattajia taitaa kuitenkin olla jumalalla, jota Raamatussa kutsutaan ”tämän maailman jumalaksi”. 2 Kor 4:4 sanoo heistä: ”niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.”

Saatanaa kutsutaan tässä tämän maailman jumalaksi.

Useimmat kristityt ovat kuulleet tai lukeneet kertomuksen Jeesuksesta erämaassa; Jeesuksen paastotessa saatana tuli häntä kiusaamaan. ”Jos kumarrat minua, niin saat koko maailman alaisuuteesi”, tarjosi saatana, mutta Jeesus ajoi hänet matkoihinsa. Monet tietävät siitä vain edellä mainitun lyhyen katkelman eivätkä ole kuulleetkaan siihen liittyvästä järisyttävästä taustasta. Siitä eivät papit vahingossakaan kerro mitään. Mitä siis oli tapahtunut?

Kun Adam ja Eeva olivat langenneet saatanan houkutuksiin, Jumala vihaisena ajoi heidät pois Paratiisista. Mukanaan he veivät kuoleman; tästä lähtien kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä ja ovat saaneet sen rangaistuksena kuoleman, ts. tulleet kuolevaisiksi.

Mutta, mitä Jumala teki saatanalle? Hän antoi ihmiskunnan valtiuden saatanalle. Jeremia vahvistaa Jumalan sanat: Jer 27:5 ”Minä [Jumala] olen tehnyt maan sekä ihmiset ja eläimet, jotka maan päällä ovat, suurella voimallani ja ojennetulla käsivarrellani, ja minä annan sen kenelle hyväksi näen.” Jossakin vaiheessa Jumala ”näki hyväksi” antaa maailman saatanalle. Tarkemmin en osaa sanoa milloin näin tapahtui. Kaksi asiaa näyttää varmalta. Ensinnäkin, Jumala sanoi antavansa maailman kenelle haluaa. Toiseksi, Jeesus ei kieltänyt saatanan sanomaa, että saatana on saanut maailman valtiuden. Se, mikä on epäselvää, on se ajankohta, milloin saatana sai maailman valtiuden haltuunsa. On mahdollista, että saatana sai näkymättömän maailman valtiuden (henkimaailman) jo kohta Adamin ja Eevan lankeemuksen jälkeen. Näin siitä päätellen, että synti lisääntyi maailmassa voimakkaasti Adamin ja Eevan jälkeen.

Jer 27:6 kertoo kuinka Jumala antoi maailman 27:6 ”Ja nyt minä annan kaikki nämä maat Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan, palvelijani, käsiin, ja myöskin metsän eläimet minä annan hänelle, palvelemaan häntä.” Maailman valtius Nebukadnessarin jälkeen vaihtoi omistajaa useaan kertaan: Babylonin jälkeen Meedo Persia, sitten Kreikka ja Rooma. Nämä ovat kaikki maallisia maailmanvaltoja. Mutta, huomaa seuraava:

Saatanan maailman valtius on henkimaailman valtaa, valtaa ihmisten sieluista.

Luukas vahvistaa saatanan sanat: 4:6 ja [saatana] sanoi hänelle: ”Sinulle [Jeesukselle] minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.

Jeesus ei kiistänyt saatanan väittämää. Hän ja apostolit kutsuvatkin Raamatussa saatanaa ”tämän maailman kuninkaaksi”. Sen tiedämme myös, että antaessaan maailman saatanan hallittavaksi, Jumala ei antanut sitä ehdoitta, eikä ikuisiksi ajoiksi.

Paavali kuvaileekin saatanaa seuraavasti: ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä” (1 Piet 5:8). Saatana on onnistunutkin työssään hyvin. Suurin osa maapallon yli 7 miljardin ihmisen väestöstä on muita kuin uudestisyntyneitä kristittyjä. Siitä huolimatta saatana ei ole tyytyväinen; hän tietää, että hän epäonnistui yrittäessään ensin surmata Jeesus pienenä vauvana ja sitten aikuisena epäonnistui yrittäessään vietellä hänet kumartamaan itseään. Saatana myös tietää, että hänen aikansa on käymässä vähiin ja Kristus on saanut Jumalalta kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin ja tulee pian maan päälle käyttämään valtaansa ja tuhoamaan saatanan joukot.

Vielä tänä päivänä saatana kuitenkin on ”tämän maailman kuningas”. Jos ihmiset sen tietäisivät, heidän olisi paljon helpompi ymmärtää mitä maailmassa tapahtuu. Ihmiset useinkin syyttävät Jumalaa, jos heille on tapahtunut vastoinkäymisiä tai onnettomuuksia. Väärä osoite! Saatanaahan heidän pitäisi syyttää, mutta sen sijaan ihmiset esittävät vaatimuksia Jumalalle.

 Tästä aiheesta lisää seuraavissa artikkeleissa.

image_pdfimage_print