Onko kaikilla ihmisillä yhtäläinen mahdollisuus pelastua?

Miten Jumalan oikeudenmukaisuus toteutuu

Raamattu selittää, että savenvalajalla (Jumalalla) on oikeus tehdä astioita arkista käyttöä varten, ja myös juhlakäyttöön. Ihmiset (eli pakanat) ovat siis käyttötavaraa, näin olen kirjoittanut. Heillä ei siis ole väliä samalla tavoin kuin juhlakäyttöön tehdyillä astioilla. Onko tässä kyse vain ihmisen lyhyestä elämästä maan päällä? Jos on, ja jos ’arkisetkin astiat’ tunnustetaan Jumalan lapsiksi ja heille varataan pelastustie kuten juhlakaluillekin, asia on hyväksyttävä. Vai onko niin, että arkiset astiat annihiloidaan eli tuhotaan nopeasti pois pelastuvien juhla-astioiden tieltä? Sitä en pitäisi oikeana.

Ovathan kaikki ihmiset Jumalan luomia. Pakanakin on siis Jumalan kuva. Olisiko tällainen selitys oikein ja riittävä selittämään monien tuntemaa ristiriitaa Jumalan väitetyn hyvyyden ja oikeamielisyyden ja sen välillä mitä oikeasti on tapahtunut?

Eräässä Raamatullisia asioita käsittelevässä blogissa kuvataan Jumalaa: ”Raamatun Jumala on mustasukkainen, oikukas, äkkipikainen, suvaitsematon, syrjivä, puolueellinen, ihmisiä vihaava sadistinen murhaaja ja koston jumala. Sen vastakohta, mitä Psalmi 89:15 ja muut vastaavat kohdat sanovat.”

Em. psalmi sanoo: Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä. Psa 85:14 Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä. Psa 97:2 Pilvi ja pimeys on hänen ympärillänsä, vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus.”

Joos 10:42 Kaikki nämä kuninkaat ja heidän maansa Joosua sai valtaansa yhdellä otteella; sillä Herra, Israelin Jumala, soti Israelin puolesta.

2 Aik 15:13 ja että jokainen, joka ei etsinyt Herraa, Israelin Jumalaa, oli surmattava, olipa hän pieni tai suuri, mies tai nainen.

Jumala valitsi Israelin omaksi kansakseen. Varmaankin oli syynä Abraham, josta Jumala lausui: ”Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.” …all peoples on earth will be blessed through you. (1 Moos 12:3) ja Apt 3:25 Te olette profeettain ja sen liiton lapsia, jonka Jumala teki meidän isiemme kanssa sanoen Aabrahamille: ’Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat.”

Tämä Raamatun ensimmäisen kirjan ennustus ja lupaus on syytä panna merkille. Sehän lupaa, että Abrahamissa tulevat kaikki kansat maan päällä siunatuiksi. Ymmärsitkö sen lupauksen kattavuuden; kaikki kansat tulevat siunatuiksi! ”Kaikki kansat” sisältävät myös pakanakansat. Abrahamin aikaan valtaosa kansoista olikin pakanakansoja. Kun luet tätä kirjoitusta eteenpäin, huomaat miten uskomattomalta se kuulostaa kaikissa niissä tilanteissa, joissa Jumala kurittaa pakanoita. Pakanat sisältyvät Jumalan suunnitelmaan, mutta me emme vielä tiedä, miten se tulee tapahtumaan. Siitä olen kuitenkin varma, että myös pakanat tulevat löytämään pelastuksen.

Abrahamia Raamattu kuvaa ”Jumalan ystäväksi.” Abraham kuvataan paitsi Israelin, myös kristittyjen esi-isänä. Egyptin orjuuden jälkeen Israel lankesi vähän väliä palvomaan ”baaleja ja astarteja” mutta Jumala oli kuitenkin pitkämielinen ja antoi anteeksi, kun Israel katui.

Kysymys: Lähettikö Jumala poikansa maan päälle, koska itse oli niin kiivas ja tarvitsi lempeämpää välittäjää? Toisaalta, Jeesus itsekin tunnusti, ettei häntä ole lähetetty muiden kuin Israelin kadonneiden lampaiden löytämiseksi.

Muuttaako Jumala mieltään?

Tuleeko Jumala muuttamaan mieltään pakanakansojen kohtelun suhteen? Jesuksen ja apostolienkin elinaikana suhtautuminen pakanoihin oli halveksiva. Pakanat olivat ’likaisia’ eikä heidän kanssaan pitänyt edes seurustella.

Myös Jeesus suhtautui pakanoihin torjuvasti: Naisen tytär oli henkisesti sairas ja pyysi Jeesuksen apua. Jesus sanoi, että hän ei tullut pakanoiden vuoksi ja opetuslapsetkin olivat lähettämässä naista tiehensä. Naisen sanat “Mat 15:27 ”Mutta vaimo sanoi: ”Niin, Herra; mutta syöväthän [koiran] penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat.” …” Jeesus noteerasi naisen syvän uskon ja muutti mielensä ja paransi tyttären.

Vaikka Hebrealaiskirje 13:8 sanoo, että Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti, Jeesus kuitenkin tässä yksittäisessä tapauksessa muutti mielensä ja auttoi tätä pakananaista ja hänen tytärtään. Vielä tällöin Jeesus ei muuttanut mieltään uskon viemisestä pakanoille. Se tapahtui vasta hänen taivaaseen nousunsa jälkeen.

Mitä tarkoittaa Jumalan katuminen?

Jo Jeremias aikoinaan välitti saamansa Jumalan sanan. Hän kirjoittaa: ”Silloin tuli minulle tämä Herran sana.” Olen viime aikoina törmännyt mielipiteisiin, joiden mukaan Raamatun sana ei ole kokonaan Jumalan sanaa, vaan mukana on paljon muutakin, joka ei ole edes totta. Olen sanonut, että ainakin ne Raamatun kohdat, joissa kirjoittaja aloittaa sanomalla, kuten tässä Jeremiaan 18. luvussa, ”minulle tuli Herran sana,” on kyse aidosta Jumalan sanasta.

Muutama poiminta Herran sanasta: 18:6 ”Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo.”

Jumala voi vaikka hävittää ja hajottaa koko kansan tai valtakunnan. Mutta, Jumala jatkaa ja selittää: ” jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille.” – Jumalan katuminen onkin ehdollista ja Jumala odottaa joskus pitkäänkin ja kärsivällisesti ja toivoen, että kansa kääntyisi pois pahuudestaan. Tästä ”katumisesta” on hyvä esimerkki Niinivestä. Niinive oli suuri kaupunki, mutta täynnä pahuutta. Joona lausuikin 3:3: ”Vielä neljäkymmentä päivää, ja Niinive hävitetään.” Niiniveläiset kuitenkin uskoivat varoituksen, paastosivat ja pukeutuivat säkkeihin toivoen, että ” Ehkäpä Jumala jälleen katuu ja kääntyy vihansa hehkusta, niin ettemme huku.” Ja näin tapahtuikin. Kun Jumala näki, että Niniveläiset kääntyivät pois pahalta tieltänsä, Jumala katui sitä pahaa, mitä hän oli aikonut tehdä ja luopui aikeestaan (j. 3:10).

Yleensä katumisella tarkoitetaan suhtautumista jo tehtyyn tekoon. Tässä Jumalan katuminen (engl. NKJV relent, aikaisemmin KJV repent) tarkoittaa mielen muuttumista, Jumalan ilmoittamasta seuraamuksesta luopumista.

Jumala on pitkämielinen ja kärsivällinen. Room 9:22 todistaa: ”Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön.” – Mitä ovat nämä ”vihan astiat”? Entä millä lailla nämä astiat olivat ”valmiit”? Muitakin kysymyksiä nousee esille. Katsotaanpa mitä tiedämme Raamatun perusteella Jumalasta eli suuresta savenvalajasta.

Jumala on luonut eli tehnyt erilaisia ihmisiä eri käyttötarkoituksiin. Jae 9:21 sanoo: ”Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?” Jumalamme on jo etukäteen suunnitellut ihmisille eri käyttötarkoituksia ja valinnut esimerkiksi Jeesuksen apulaiset, apostolit, jo kauan ennen Kristuksen syntymää. Nämä ovat esimerkkejä astioista jaloon käyttöön. Paljon enemmän on halpaa, jokapäiväistä käyttöä varten tehtyjä astioita, tavallisia ihmisiä. Oliko vaikkapa Juudas Iskariot tarkoitettu tällaiseksi halvaksi astiaksi? Kun Raamattu sanoo, että saatana meni Juudas Iskariotiin, oliko sekin Jumalan ennakkosuunnitelman mukaista?

Kun toisaalta Jumala on pitkään kärsinyt näitä vihan astioita, hän on ”tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa [pelastuvissa ihmisissä], jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?” – Jumala on tämän mukaan ollut pitkään kärsivällinen ja kestänyt tuhoon tarkoitettuja ihmisiä, jotta hän saattaisi kirkkauteen pelastuvat ihmiset, jotka hän on edeltä käsin valmistanut. Yritin kääntää tämän nykykielelle, jotta Jumalan tarkoitus paremmin kävisi ilmi. Mutta, vielä jää avoimeksi lauseen ydinkysymys: miksi täytyy olla tuhoon tarkoitettuja ihmisiä, että edeltä valmistetut ihmiset saisivat pelastuksensa? Muistakaa, että Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan.

Jumalan luvattu kansakunta Israel saa väistyä. Jumala kutsuu uudeksi rakkaaksi kansakseen sellaisen kansan, joka ei aiemmin ollut päässyt tähän asemaan (Room 9:25-26). Jesajakin huudahtaa; ”Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös.” Miksi vain pieni osa Israelilaisista pelastuu? Sehän on selvä; vaikka heillä on ollut aikaa kaksi tuhatta vuotta, he eivät vieläkään ole vastaanottaneen Kristusta. Paitsi jäännös – messiaaniset juutalaiset?

Jumalan mielen muuttaminen

4 Moos 23:19 Ei Jumala ole ihminen, niin että hän valhettelisi, eikä ihmislapsi, että hän katuisi. Sanoisiko hän jotakin eikä sitä tekisi, puhuisiko jotakin eikä sitä täyttäisi?

1 Sam 15:29 Ja hän, joka on Israelin kunnia, ei valhettele eikä kadu; sillä hän ei ole ihminen, että hän katuisi.”

Toisaalla Raamattu vakuuttaa, ettei Jumala kadu tekemisiään, koska hän ei ole ihminen. Kuitenkin Raamatusta löytyy jakeita Jumalan aloittamasta rangaistuksesta, jonka hän keskeyttää katuen aiheuttamaansa tuhoa. Olisiko parempi puhua siitä, että Jumala muutti mielensä? Jumala alkoi tuhota Jerusalemia, mutta sitten käskikin tuhoojaenkeliään lopettamaan. Jumala oli niin pettynyt ihmiskuntaan, että suunnitteli hävittävänsä maan päältä kaikki elolliset luomuksensa. – Eikö Jumala tiennytkään mitä tulee tapahtumaan, kun hän näin närkästyy? Mitä pahaa eläimet olivat tehneet, kun Jumala vihassaan halusi hävittää nekin maan päältä? Kovin inhimillisiä tunteita näyttää Jumalassa olevan. Hän tekikin ihmisen kuvakseen, kaltaisekseen. 1 Moos 5:1 ”Kun Jumala loi ihmisen, teki hän hänet Jumalan kaltaiseksi.”

1 Aik 21:15 Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemia vastaan tuhoamaan sitä; ja kun se sitä tuhosi, katsoi Herra siihen ja katui sitä pahaa ja sanoi tuhoojaenkelille: ”Jo riittää; laske kätesi alas.”

Jer 26:13 Parantakaa siis nyt vaelluksenne ja tekonne ja kuulkaa Herran, teidän Jumalanne, ääntä, niin Herra katuu sitä onnettomuutta, jolla hän on teitä uhannut.

1 Moos 6:7 Ja Herra sanoi: ”Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni.”

1 Samuelin kirja:
15:11 ”Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois minusta eikä ole täyttänyt minun käskyjäni.” Samuel pahastui, ja hän huusi Herraa kaiken sen yön.” – Miksi Jumala teki Saulin kuninkaaksi? Jumalahan on kaikkitietävä.

Jer 18:8 mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille. If that nation against which I have spoken turns from its evil, I will relent of the disaster that I planned to bring on it.
18:10 mutta jos se tekee sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, eikä kuule minun ääntäni, niin minä kadun sitä hyvää, jota olin luvannut tehdä sille.
26:3 Ehkäpä he kuulevat ja kääntyvät itsekukin pois pahalta tieltään, ja niin minä kadun sitä onnettomuutta, jonka minä olen aikonut heille tuottaa heidän pahojen tekojensa tähden.

42:10 Jos te jäätte tähän maahan, niin minä rakennan teidät enkä hajota maahan, istutan teidät enkä revi pois, sillä minä kadun sitä onnettomuutta, jonka olen tuottanut teille.

Luuk 17:4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: ’Minä kadun’, niin anna hänelle anteeksi.”

Joona 3:9 Ehkäpä Jumala jälleen katuu ja kääntyy vihansa hehkusta, niin ettemme huku.”

Miten selitämme Jumalan suhtautumisen pakanoihin? He olivat käyttötavaraa ja uhrattavissa Israelilaisten tarpeiden vuoksi. Pakanakansojen naisetkin olivat hyödynnettävissä israelilaisten seksitarpeiden tyydyttämiseksi. Mikä sai aikaan mielenmuutoksen saarnata Jumalan valtakuntaa pakanakansoille? Tai pakanoiden hyväksyminen kastettaviksi? Tai saamaan Pyhän hengen lahjan?

Jumala ja hänen omaisuuskansansa

Jumala johdatti kansansa pois Egyptin orjuudesta. Matkan luvattuun maahan kerrotaan kestäneen 40 vuotta. Kaikki eivät usko Raamatun kertomusta, ainakaan kokonaan. Se sisältääkin paljon uskomattomalta kuulostavia kohtia. Itse matka oli värikäs, mutta vielä sen loppupuolellakin Israelin heimot saivat taistella ympäröiviä pakanakansoja vastaan. Jumala auttoi kansaansa taistelussa.

Jumala käski tappaa kaikki amalekilaiset: ”Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit.” (1 Samuel 15:3)

15:18 Ja Herra lähetti sinut matkaan ja sanoi: ’Mene ja vihi tuhon omiksi nämä syntiset, amalekilaiset, ja sodi heitä vastaan, kunnes olet tehnyt heistä lopun.’
19 Miksi et kuullut Herran ääntä, vaan syöksyit saaliin kimppuun ja teit sitä, mikä on pahaa Herran silmissä?”
20 Saul vastasi Samuelille: ”Minähän olen kuullut Herran ääntä ja tehnyt sen matkan, jolle Herra minut lähetti. Minä olen tuonut tänne Agagin, Amalekin kuninkaan, ja vihkinyt tuhon omiksi amalekilaiset.
21 Mutta väki on ottanut saaliista lampaita ja raavaita, parhaan osan siitä, mikä oli vihitty tuhon omaksi, uhrataksensa ne Herralle, sinun Jumalallesi, Gilgalissa.”
22 Silloin Samuel sanoi: ”Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.

Miksi Jumala välttämättä halusi kaikkien amalekialaisten tulevan tapetuksi? Hän ei suvainnut edes sitä, että voittosaaliista erotettiin lampaita ja raavaita polttouhriksi itselleen. Täydellinen ja kirjaimellinen kuuliaisuus oli Jumalalle tärkeämpää kuin kiitollisen kansan polttouhri. Entä, mitä pahaa amalekilaiset lapset ja imeväiset olivat tehneet, kun hellekin kostettiin se, että amalekilaiset olivat ”asettuneet Israelin tielle, kun Israel tuli Egyptistä.”

Kaikkea Raamatusta lukemaani en tahdo hyväksyä enkä haluaisi edes uskoakaan moista raakalaismaisuutta; hävinneen osapuolen tuhoamista viimeiseen mieheen tai naisten ja nuorien tyttöjen ottamista seksuaalisiksi orjiksi.

Aina en ymmärrä Vanhan Testamentin Jumalaa. Hän ei vaikuta johdonmukaiselta; kun Daavid ihastui erään sotilaansa kauniiseen vaimoon, Daavid saadakseen vaimon itselleen, murhautti sotilaan. Toki Daavid katui tekoaan, kun ymmärsi tehneensä väärin, mutta vasta Jumalan profeetan paljastettua asian hänelle. Daavid sai armon Jumalalta toisin kuin amalekilaiset naiset, lapset ja lampaat.

Uuden Testamentin Jumala on Jesuksen mukaan armollinen; rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat (Mat 5:44). 1 Joh 4:16 Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

On ilmeistä, että Kristuksen Uuden liiton ihmiskäsitys on aivan toisenlainen kuin Vanhan Testamentin Jumalan. Kristuksen eduksi tätä ei voi laskea, koska hän teki aivan niin kuin Isä Jumala hänelle käski.

Onko siis niin, että Isä Jumala on muuttunut siitä kiivaasta ja kostavasta Jumalasta kaikkia ihmisiä, omia luotujaan, rakkaudella kasvattavaksi Isäksi?

Jumala ei halunnut pelastaa pakanakansoja

… Siitä huolimatta, että ”Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi …” (1 Moos 1:27).

Kun tämä Raamatun jae pälkähti mieleeni, jäin miettimään. Että ihminen olisi Jumalan kuva? En saata uskoa, niin ruma kuva ihmisestä ja ihmiskunnasta on mielessäni. Ihmiset ja kansat ovat tapella nahistelleet koko historiansa ajan. Jos eivät ihmiset tunnista olevansa jumalan luomia, ei Jumalakaan ole tehnyt mitään muiden kuin valitsemansa pienen kansan hyväksi.

Erityisen selvästi tämä ilmenee pelastuksen osalta. Jumala on tarjonnut pelastusta vain Israelin heimoille ainakin siihen saakka, kun hänen poikansa tuli maailmaan. Moni uskoo, että Jeesus syntyi maailmaan tuomaan pelastuksen kaikille kansoille. Ei, Jeesus tuli vain ”Israelin kadonneiden lampaiden tähden.”

Jumala ei tahtonut pelastaakaan pakanakansoja. Kuinka helppoa hänen olisikaan ollut antaa pojalleen käsky saarnata pelastusta myös pakanoille. Jumala teki selväksi, että hän on vain Israelin Jumala ja jätti pakanoille muut palvontakohteet, taivaankappaleet yms. Se käy ilmi jo Raamatun alkupuolelta:

5 Mooseksen kirja:
4:19 ja ettet, kun nostat silmäsi taivasta kohti ja katselet aurinkoa ja kuuta ja tähtiä, kaikkea taivaan joukkoa, anna vietellä itseäsi kumartamaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on jakanut ne kaikille muille kansoille koko taivaan alla.

Kuka osaisi selittää Jumalan aivoitukset? Jesaja tarjoaa yhden selityksen, joka ei kuitenkaan selitä asiaa loppuun asti. Jes 55:9 ”Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.” – Voimmeko muuta kuin luottaa siihen, että Jumalan tiet ovat paitsi korkeammat, myös armolliset kaikkia luotuja kohtaan?

Onko Jumala vanhurskas? Moni uskova pitää pelkkää kysymystäkin vähintään turhana, jopa loukkaavana. Silti moni ei tiedä mitä sana vanhurskas tarkoittaa. Kun puhumme Jumalan vanhurskaudesta, tarkoitamme sillä sitä, että Jumala on ehdottoman oikeamielinen. Ihminen on vanhurskas jos hän on Jumalalle kelpaava. Näin kielitoimisto määrittelee vanhurskauden.

Vanhan Lakiliiton aikana korostui Jumalan käskyjen noudattaminen:

5 Moos 6:25 Ja se on koituva meille vanhurskaudeksi, että tarkoin noudatamme kaikkia näitä käskyjä Herran, meidän Jumalamme, edessä, niin kuin hän on meitä käskenyt.

1 Aik 18:14 Ja Daavid hallitsi koko Israelia ja teki kaikelle kansallensa sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on.

Neh 9:33 Sinä [Jumala] olet vanhurskas kaikessa, mikä on meitä kohdannut; sillä sinä olet ollut uskollinen teoissasi, mutta me [ihmiset] olemme olleet jumalattomat.

Psa 7:12 Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.

Psa 9:9 Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.

Jumala nähtiin vanhurskaana, joka ei tee mitään väärää, mutta ”vihastuu joka päivä.” Ihmiset ovat sen sijaan olleet jumalattomia. Ihmisen oli määrä tarkasti noudattaa lakia ja tehdä lain tekoja.

Kristuksen Uuden liiton aikana korostetaan rakkautta. Vanhurskaudessa kilvoitellaan Jumalan valtakuntaan pääsemiseksi. Myös se on uutta, että pakanoille tarjotaan mahdollisuus pelastukseen.

Mat 5:20 Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.

6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

13:49 Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista.

Apt 10:35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.

Miten pakanat voisivat pelastua?

Vanhassa Testamentissa Israelin heimot olivat Jumalan omaisuuskansaa. Pakanakansojen osa oli väistyä ja taisteluissa sille tuli häviäjän osa, Jumalan toimiessa oman kansansa puolesta. Pakanat olivat Jumalalle iljettäviä palvoessaan omia jumaliaan, lapsiuhreineen yms. Miten pakanakansat saattaisivat päästä osallisiksi osaksi Jumalan armosta?

Vanhassa Testamentissa on kuitenkin yllättäviä jakeita, joissa kehotetaan kaikkia kansoja ylistämään Jumalaa. Psalmeja kirjoitettiin monien vuosisatojen ajan, esim. Psa 117:1 ”Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ylistäkää häntä, kaikki kansat.”

Kun pakanoita kehotetaan kiittämään ja ylistämään Jumalaa, tuntuu se aika uskomattomalta. Kun ajattelee, miten pakanakansat olivat vain Israelin edestä syrjään työnnettäviä ja epäjumalia palvovia kansoja, kuinka realistista olisi odottaa heidän kiittävän ja ylistävän Jumalaa?

Käsitykseni on, etteivät VT:n aikaiset kansat suinkaan kiittäneet ja ylistäneet Jumalaa. Aiheellinen kysymys onkin: ovatko kaikki Vanhan Testamentin aikaiset pakanakansat matkalla kadotukseen? Tässä kirjoituksessani osoitan, että Jeesuskin oli lähetetty maailmaan pelkästään Israelin kadonneiden lampaiden palauttamiseksi Jumalan yhteyteen. Jeesus ei antanut Matteuksen kuvaamaan lähetys- ja kastamiskäskyä, vaan Pietari sai Jumalalta ohjeen lopettaa pakanakansojen syrjiminen ja että Jumala ei katso mistä kansasta ihminen on peräisin.

On oikein todeta, ettei kansa pelastu kansakuntana, vaan kansasta pelastuu yksilöitä. Tämä koskee sekä kristittyjä että pakanakansoja. Jumala valitsi pelastussuunnitelmaansa toteuttamaan Abrahamin (silloiselta nimeltään Abram), josta Jumala lupasi tulevan siunatuksi kaikki kansat. Tuohon aikaan kaikki kansat olivat pakanoita, juutalaisia lukuunottamatta. Juutalaiset kansanheimot oli siis valittu käynnistämään pelastussanoman välittäminen koko maailmalle. Sen aikainen maailma käsitti kuitenkin vain Välimeren ympärillä olevat maat.

Miten käy pakanoiden pelastumisen?

Paavali selittää miten käy pakanoille. Roomalaiskirjeessään hän sen selittää: 2:12 Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; 14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki 15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä.

Tämä tarkoittaa ymmärrykseni mukaan sitä, että pakanoiden joukossa olevat ”hyvät ihmiset” tuntevat sydämissään mikä on oikein ja mikä väärin. Heidän omatuntonsa kertoo näille ihmisille, jos he ovat tekemässä väärin. Näin he lakia ja Kristusta tuntematta tulevat tehneeksi oikein. Onko Jumala luodessaan ihmisen ja myöhemmin tehdessään jaon oman kansansa ja pakanoiden välille, pitänyt huolen, että pakanoilla on moraalinen tunto, vaikkakaan ei tietoa oikeasta Jumalasta?

Pakanoilla on omat eettiset sääntönsä, jotka ovat usein kaukana kristittyjen omaksumasta moraalista. Pakana on voinut pitää täysin hyväksyttävänä vierasheimoisen tappamista ilman sen kummempaa syytä. Kristitty taas ei voi hyväksyä tällaista. Toisen tappaminen voi olla hyväksyttävää oman tai perheen jäsenen hengen puolustamiseksi, mutta ei sillä perusteella, että toinen on vieraasta heimosta. Pakanan omatunto ei ole reagoinut vierasheimoisen aiheettomaan tappamiseen, vaikka sen pitäisi. Uskon, että näistä villeistä ajoista on siirrytty eteenpäin eikä muidenkaan uskonnon harjoittajien voi kuvitellakaan toimivan kuten Mooseksen aikoina tapahtui ja väkivaltaisuudet Israelin kansan ja silloisten pakanakansojen kesken olivat tavanomaisia.

Jokainen ihminen, niin pakana kuin kristittykin, pelastuu omana itsenään, ei osana jotain kansakuntaa. Universalistit ovat sitä mieltä, että loppujen lopuksi kaikki maailman ihmiset pelastuvat. Pääargumentti taitaa olla Jumalan tahto. Jumalan tahto on, että kaikki pelastuvat: 1 Tim 2:4 ”joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.”

Raamatun sanoma on, että kaikki mitä Jumala tahtoo, hän toteuttaa. Tässä Timoteuksen jakeessa on pelastukseen liitetty kaksi osaa; itse pelastuminen ja toiseksi totuuden tunteminen. Ei pelastusta ilman totuuden tuntemista. Totuudella tarkoitettaneen evankeliumin tuntemista. Ei pelkästään muutaman jakeen osaamista, vaan valtakunnan ja pelastuksen evankeliumin tuntemista ja ymmärtämistä. Ymmärtämiseen liittyy varmastikin halu toteuttaa evankeliumin sanoma omassa elämässä.

Raamatun mukaan näin ei tapahdu, vaan osa pelastuu ja osa tuomitaan kadotukseen.

Pelastumisen ehdot kristityille ja pakanoille

Ovatko syntien anteeksisaamisen ja pelastumisen ehdot samat kristityille ja pakanoille? Ihmisen on käännyttävä ja tehtävä parannus, jotta hän pelastuisi. Tämä koskettaa erityisesti pakanoita; heidän on ensin käännyttävä. Käännyttävä väärään jumalaan uskomisesta ja palvelemisesta. Kääntymistä ja parannusta seuraa eläminen Jumalan tahdon mukaisesti.

Luukas kirjoittaa evankeliumissaan Jesuksen ja apostolien keskustelusta ylösnousemuksensa jälkeen, mutta ennen taivaaseen astumistaan: Jeesus muistutti heitä mitä oli puhunut heille (ks. Luuk 18:31-33) olleessaan vielä heidän luonaan. ”Kaiken piti käymän toteen, mitä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa” (24:44-47). Vaikuttaa siltä, että vasta nyt apostolien silmät avautuivat ymmärtämään kirjoitukset. Että, Jeesuksen on kärsittävä ja että kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista.

Ja sitten:

Luuk 24:47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.

Apostolit taisivat olla kovakorvaista joukkoa. He eivät suinkaan heti rientäneet aloittamaan pakanoille suunnattua lähetystyötä. Tarvittiin taivaasta Pietarille osoitettu näky kolmeen kertaan ennen kuin Pietari ymmärsi, että Jumalan tahto on, että pakanoita kohdellaan uskon asioissa samoin kuin muitakin Kristukseen uskovia. Kesti useita vuosia ennen kuin lähetystyö saatiin käyntiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tekojen merkitys viimeisellä tuomiolla

Apt 3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,

Ne Raamatun kohdat, jotka korostavat tekojen merkitystä, toimivat käännynnäisen hyväksi. Hän on voinut olla ns. hyvä ihminen ollessaan pakana. Pakananakin tehdyt hyvät teot lähimmäisille lasketaan – ei pelkästään uskossa tehdyt hyvät teot. Paavali on kirjoittanut Roomalaiskirjeessään 2:15: ”ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä–todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä –

Elävä usko kylläkin saa aikaan hyviä tekoja. Jaakob sanoikin: 2:18 ”Joku ehkä sanoo: Sinulla on usko, ja minulla on teot; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.”

Viimeisellä tuomiolla Kristuksen edessä meidän tekomme tutkitaan. 2 Kor 5:10 ”Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.” Myös Johannes kiteyttää viimeisen tuomion samalla tavoin: 5:28 Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä 5:29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

Yllä olevat jakeet eivät näytä tekevän eroa sen suhteen onko viimeisellä tuomiolla oleva pakana vai kristitty. Raamattu antaa pakanoille mahdollisuuden pelastumiseen jos heidän omatuntonsa todistaa heidän olleen ”hyviä ihmisiä.” Ovathan muiden uskontojen harjoittajat samanlaisia ihmisiä kuin kristitytkin. Jotta asia ei tulisi tällä selväksi, miten käy viimeisellä tuomiolla tällaisen hyvän ihmisen, joka on kylläkin perehtynyt hyvin kristinuskoon, mutta ei usko Jeesukseen Kristukseen? Vielä vakavampaa pelastuksen kannalta on, jos tämä ihminen on aikanaan uskonut Jesuksen olevan Jumalan poika, mutta sitten on luopunut uskostaan. Raamatun mukaan hän joutuu kadotukseen.

Isä Jumala, Jehova, valitsi juutalaiset heimot omaksi kansakseen. Pakanakansoille hän ei ilmestynyt eikä puhunut, toisin kuin juutalaisen kansan profeetoille. Kun kinastelemme mitkä Raamatun kirjoitukset ovat todella Jumalan sanaa, olen kantanani ilmaissut, että ne VT:n kirjoitukset, joissa Jumalan profeetta lausuu tähän tapaan ”minulle tuli tämä Jumalan sana” ovat nämä kirjoitukset mielestäni luotettavasti ja oikeasti Jumalan antamaa ilmoitusta.

Edes Jeesus ei eläessään ollut kiinnostunut pakanalähetyksestä. Eräällekin apua tarvitsevalle naiselle Jeesus torjuessaan hänet sanoi syyksi; ”minun on lähetetty vain Israelin kadonneiden lampaiden vuoksi.” Jeesus ei antanut lähetyskäskyä tai kastekäskyä pakanoille Mat 28:19 jakeen mukaisesti. Ehkä taivaassa on käyty asiasta keskustelua ja lähetyskäsky annettiin näyssä Pietarille, ilmeisesti useita vuosia Jeesuksen taivaaseen nousun jälkeen. Olen mielessäni pohtinut ja ihmetellytkin sitä, ettei Jumala noteerannut pakanoita, vaikka he ihmisinä olivat Jumalan lapsia siinä missä juutalaisetkin. Olenkin tullut siihen tulokseen, että erityisesti pakanoiden osalta pelastumisen kriteereiksi kelpaavat hyvät teot lähimmäisten hyväksi.

Voiko ihminen pelastua, vaikka ei usko – siis runsaiden hyvien tekojen perusteella? Tai, voiko pelastua vahvan uskon perusteella, vaikka ei ole tehnyt mitään hyvää?

Onko Raamattu täysin luotettava?

Jumalan olemassaoloon uskovat, ainakin useimmat heistä, luottavat siihen, että Raamattu on Jumalan sanaa. He uskovat, että sen kirjoittajat ovat saaneet Pyhältä hengeltä ohjausta kirjoituksiinsa. Jehovan todistajat käyttävät sanontaa ”Jumala on henkeyttänyt.” Jos Jumala tai hänen Pyhä henkensä olisi Raamatun sanan takuumiehenä, silloin voisimme olla varmoja, että Raamatussa ei ole virheitä tai ristiriitaisuuksia.

Ihmiset eivät useinkaan ymmärrä, että Raamatun kieli on suurelta osin kuvaannollista. Vuosisatoja kirkot pelottivat ihmisiä helvetillä, jonka yksi muoto on ”tulinen järvi”. Tällaista järveä ei ole olemassa ja koko helvettikäsitys on ymmärrettävä uudelleen. On mahdollista, että jotkut Raamatun kertomukset on lainattu ja yhdistetty eri kansojen vanhoista kertomuksista. Esimerkiksi kertomus vedenpaisumuksesta on tuttu monille kansoille. Sellainen on ollutkin ja tästä suuresta tulvasta on jäänyt vieläkin näkyviä merkkejä. Sen sijaan kertomusta on saatettu liioitella. Todennäköisesti vedenpaisumus peitti alleen koko silloisen tunnetun maailman, mutta ei koko maapalloa. Voit myös itsekin järkeillä, miten Nooan olisi ollut mahdollista kerätä arkkinsa lähelle kaikki maailman eläinlajit ja miljoonat pikku hyönteiset.

Raamatun kertomuksissa on myös ristiriitoja, jotka tekevät siitä ainakin niiden osalta epäluotettavan. Esimerkiksi ihmisen ja muun luomakunnan luomisen keskinäisessä järjestyksessä on Raamatussa kaksi versiota.

Sitten on vielä käännösvirheitä, ehkä jopa tarkoitushakuisia käännöksiä. On myöhemmin tehtyjä lisäyksiä, kuten Mat 28:19. On myös epävarmuutta joittenkin Raamatun osien kirjoittajista; on epäilty, että esim. apostolien oppilaat ovat saattaneet kirjoittaa tiettyjä apostolien nimissä olevia lukuja.

Jotkut ovat suorastaan menettäneet uskonsa todettuaan miten paljon tällaista aineistoa Raamattuun sisältyy.

Vanha Olga-mummoni oli uskovainen, vaikka tiedän, että hänen uskonsa ei läheskään aina perustunut oikeaan tietoon. Kerran palattuani koulusta kotiin, kerroin uskontotunnista ja kuinka opettaja oli kertonut Jeesuksen veljistä ja sisarista. Mummoni ei millään uskonut, että Jeesuksella olisi ollut sisaruksia. Se oli hänelle jostain syystä mahdoton ajatus uskottavaksi. Jos ihminen uskookin väärin tai puutteellisin tiedoin, onko sillä suurta väliä? On vain hyväksyttävä ajatus, että monesta asiasta täysin varmaa tietoa ei ole olemassa. Jos se olisi ehdottoman tärkeää pelastuksen kannalta, varmaan Jumala itse olisi kirjoittanut koko Raamatun.

Tärkeintä onkin pyrkimys totuuden löytämiseen, usko Jumalan olemassaoloon ja Jumalan poikaan Jeesukseen Kristukseen, meidän Herraamme. Jumala antaa Pyhää henkeään uskoville, jotka sitä häneltä pyytävät. Lisäksi voimme saada Pyhän hengen hedelmiä!

Kaikki päättyy kuolemaan ja kaikki alkaa kuolemasta.

Tämän kirjoituksen lähtökohta on ihmisen kuolema ja hänen ylösnousemuksensa.

Pelastuminen alkaa kuolemasta, useimmille ihmisille. Vain pieni osa ihmisistä pelastuu kuolematta; ne ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset, jotka ovat elossa kun Kristus tulee toisen kerran ja jotka on valittu Kristusta Tuhatvuotiseen valtakuntaan.

Ihmiskunta elää lopun aikoja. Matteus, Markus ja Luukas osoittivat yhtäpitävästi lopun ajan tunnusmerkkien alkaneen täyttyä, mm. Luuk 21:10 Sitten hän sanoi heille: Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan. [Nämä maailmansodat] ovat “synnytystuskien alkua,” lisää Markus.

Me kristityt odotamme Kristuksen toista tulemista ja Raamatun ennusteiden täyttymistä. Eräs merkittävä tapahtumasarja on kaikkien nähtävillä; Israelin kansan diasporan päättyminen ja palaaminen luvattuun maahan. Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 ja tänään seuraamme miten viikunapuuhun puhkeavat lehdet (Mar 13:28).

Pohdiskelen, ovatko maailman ihmisillä niin juutalaisilla kuin kristityilläkin lukuisissa eri kristityissä uskontokunnissa, yhtäläiset pelastumisen edellytykset ja mahdollisuudet. Siis kaikilla niillä ihmisillä, jotka vähintäänkin uskovat Isä Jumalaan. Tällaisia ihmisiä on tälläkin hetkellä, ja on ollut kautta aikojen, vain murto-osa kaikista maailman ihmisistä. Pelastuvatko pakanat siinä missä kristitytkin? Ovathan pakanatkin jumalan luomia, eikö vain? Kysyn näin koska hyvin suuri osa kristityistä ei juuri eroa pakanoista; he ovat kristittyjä vain nimellisesti.

Kun Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen

Lähtökohtahan on, että Jumala on luonut kaikki ihmiset omaksi kuvakseen. Mitä tapahtui kun Adan ja Eeva tekivät syntiä, vastoin Jumalan tahtoa? Heitä rankaistiin karkottamalla heidät paratiisista. Se ei kuitenkaan ollut kaikista vakavin seuraus. Adamista ja Eevasta tuli karkotuksen lisäksi kuolevaisia. He eivät kuolleet välittömästi, vaan alkoivat vanheta kuten ihmiset nykyäänkin ja lopulta kuolivat.

Mitä Jumala teki saatanalle, joka käärmeen muodossa houkutti ja valehteli Adamille ja Eevalle ja sai heidät rikkomaan Jumalan käskyä vastaan? Jumala rankaisi käärmettä kulkemaan mahallaan ja syömään tomua. Oliko Adamin ja Eevan tottelemattomuus käärmeen syytä? Ei suinkaan, jos käärme oli tavallinen käärme. Käärme olikin korkea-arvoinen enkeli, jonka hahmossa saatana esiintyi. Hän oli todellinen syyllinen ensimmäisten ihmisten tottelemattomuuteen. Rankaisiko Jumala saatanaa ja miten? Sitä ei Raamattu kerro tässä yhteydessä, mutta se käy ilmi Uuden Testamentin puolella; Jumala antoi koko maailman saatanan valtaan. Tämä tuntuu uskomattomalta, eikö vain? En uskoisi sitä itsekään, enkä välttämättä koko kertomusta Adamin ja Eevan rikkomuksesta ja rangaistuksesta. Jeesus kuitenkin vahvistaa saatanan saaneen maailman hallintaansa. Miksi sitten ei olisi totta kertomus muultakin osin?

Itse tärkein Jumalan päätös, antaa maailman valtius saatanalle, niin ihmeellistä kuin se onkin, on itse Jeesuksen vahvistama. Kun Jeesus oli pitkällä paastomatkalla erämaassa, saatana vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat ja sanoi hänelle: ”Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. 7 Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun” (Luuk 4:5-7).

Saatana oli saanut Jumalalta, keneltäpä toiselta, maailman hallittavakseen. Saatana oli valmis antamaan sen Jeesukselle, jos Jeesus kumartaisi saatanaa ja näin osoittaisi saatanan itseään korkeammaksi. Raamatusta tiedämme, että Jeesus lähetti saatanan tiehensä.

Olen kysynyt kirjoituksissani, eikö Jumalan olisi pitänyt tuhota kokonaan tällainen juonitteleva enkeli? Kaikki nämä vuosisadat ja tuhannet on saatana saanut houkutella ihmiskuntaa pois Jumalan yhteydestä.

Saatat sanoa, että Raamatun kertomukset paratiisin tapahtumista, vedenpaisumuksesta yms. ovat parhaimmillaankin vain kuvaannollista kerrontaa, vertauskuvia eivätkä ole luotettavia kuvauksia siitä mitä todellisuudessa tapahtui. Näin saattaa ollakin. Luomista kuvaavat Raamatun kertomukset 1 Mooseksen kirjassa ovat jossain määrin ristiriitaisia. Esim. kysymys siitä, kummat luotiin ensin, ihmiset vai eläimet. 1. Mooseksen kirjan 1. luvun mukaan Jumala teki ensin maailman moninaisen eläinkunnan ja Adamin vasta tämän jälkeen. Toisen luvun mukaan Herra teki ensin ihmisen 2:7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. Tämän jälkeen, jakeessa 2:19 Raamattu kuvaa kuinka Jumala teki eläimet: ”Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen..” Tätä Raamatun kuvausta ei pidä käyttää todistamaan koko Raamatun epäluotettavuutta.

Koko luomiskertomus voi olla kuvaannollista ilmausta, joka on tarkoitettu sen ajan ihmisille. Luomistapahtuma ei sellaisenaan ole välttämättä totta, vaan kuten moni tänä päivänä ajattelee, kaikki on kehittynyt ajan myötä monien miljoonien vuosien kuluessa. Olisivatkohan ihmiset pari-kolmetuhatta vuotta sitten pystyneet ymmärtämään Jumalan luomistyön kestäneen miljoonia vuosia?

Jumala valitsi juutalaiset heimot omaksi kansakseen. Jumala antoi Mooseksen kautta kymmenen käskyn lain Israelilaisille. Lisäksi he saivat ”asetuksen,” 613 mitzvot’ia noudatettavakseen. On selvää, ettei kukaan pystynyt noudattamaan jokaista määräystä, vaan kaikki tekivät eläessään enemmän tai vähemmän syntiä. Siitä lakiliiton alaiset selvisivät papin uhraaman virheettömän eläimen veren vuodattamisella.

Jumala piti omaisuuskansansa puolia pakanakansoja vastaan. Olihan Israelin heimot pakanakansojen ympäröiminä ja lukumäärältään vähäisiä ympärillä asuviin pakanoihin nähden. Jumalan suojelu sai erilaisia muotoja: Raamattu kertoo mm. kuinka Jumalan enkeli surmasi yön aikana 185.000 vihollissotilasta. Jumala joutui kysymään neuvoakin; ja saatana esitti ratkaisun, jonka Jumala näki hyväksi toteuttaa. Joskus ei Jumalakaan kyennyt auttamaan, jos vihollisilla oli käytettävänään parempaa sotakalustoa kuin Israelaisilla.

Lakiliiton aikana Jumala oli ankara ja rankaisi pienistäkin (meidän mielestämme) rikkomuksista. Mm. sitä, joka keräsi risuja sapatin aikana, tai sitä, joka kosketti siirrettäväna olevaa liiton arkkia kun härät kompuroivat ja mies pelkäsi arkin putoavan maahan.

Israelin kansa oli uskoton Jumalalleen: Tuom 8:34 ”Eivätkä israelilaiset enää muistaneet Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut heidät kaikkien heidän vihollistensa käsistä, jotka asuivat heidän ympärillään.” Jumala oli kaikesta huolimatta uskollinen lupaukselleen olla Israelin kansan oma Jumala.

Jeesus Kristus Jumalan poika

Jumala, joka näkee kaiken ja tietää kaiken, on nähnyt ennalta mitä maailmassa tulee tapahtumaan. Raamattu kertoo kuinka Jumala ennakkoon tiesi tulevat tapahtumat ja siitä syystä antoi poikansa syntyä maailmaan, ”ettei yksikään… hukkuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä. Kolmiyhteiseen Jumalaan uskovat kristityt myös uskovat, että Jumalan poika Jeesus olisi ollut taivaassa Jumalan luona jo ennen aikojen alkua ja että Jumala olisi luonut maailman Jeesuksen avulla. En usko tähän tulkintaan. Raamattu kertoo Jumalan valinneen myös poikansa apulaiset, apostolit, samoin kuin Jeesuksenkin jo ennen aikojen alkua. Tulee mieleeni kysyä, olivatko apostolitkin taivaassa ennen aikojen alkua, koska Jumala kertoo heistä aivan samoin kuin Jeesuksestakin?

Oma käsitykseni on, että Jeesus syntyi maan päälle, niin kuin Raamattu kertoo, Jumalan Pyhän hengen ’varjostettua’ nuoren Maria nimisen tytön ja saatettua hänet raskaaksi.

Pelastus Kristuksessa

Johannes vahvistaa Kristuksen tärkeän aseman pelastuksessa; 3:16 ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. ” Tämän voisi kääntää toisin päin ja sanoa; ne, jotka eivät usko Kristukseen, eivät pelastu. Tällaisen negatiivisen tulkinnan omaksuivat alkuajan kirkot ja toivat se esiin uskontunnustuksissaan, mm. Athanasioksen uskontunnustuksessa.

Kysymys on siis siitä, onko usko Kristukseen Jumalan poikana ja Vapahtajana ehdoton edellytys pelastukselle. Sitä eivät voi määrätä katoliset kirkolliskokoukset tai muut ihmisten rakentamat opit, vaan sen täytyy löytyä Raamatusta.

Dan 12:2 Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

Apt 16:30 Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: ”Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin? 31 Niin he sanoivat: Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.

Joh 3:36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.

Luuk 10:25 Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: ”Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?
26 Niin hän sanoi hänelle: ”Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?
27 Hän vastasi ja sanoi: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.
28 Hän sanoi hänelle: Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää.

Joh 6:40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
6:47 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.

2 Tes 2:10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. 11 Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,
12 että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen. 13 Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.

2 Kor 4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
2 Tim 4:4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.

Mat 19:21 Jeesus sanoi hänelle: Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua.
22 Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

Mat 19:24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.
25 Kun opetuslapset sen kuulivat, hämmästyivät he kovin ja sanoivat: Kuka sitten voi pelastua?
26 Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista.

Raamattu ei kovin paljon puhu pelastumisen vaatimuksista. Monet pelastumiseen viittaavat kohdat tarkoittavat pelastumista jostakin vaarallisesta elämän tilanteesta. Yritän kuitenkin selvittää pelastumista ikuiseen elämään.

Tiit 1:2 apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja –

4 Moos 23:19 Ei Jumala ole ihminen, niin että hän valhettelisi, eikä ihmislapsi, että hän katuisi. Sanoisiko hän jotakin eikä sitä tekisi, puhuisiko jotakin eikä sitä täyttäisi?

Room 1:2 jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa,

Room 16:25 Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen ilmoitetun salaisuuden mukaan, joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta, 26 mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi,

2 Tim 1:9 hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja, 1:10 mutta nyt ilmisaatettu meidän Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta, joka kukisti kuoleman ja toi valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta,

2 Tim 2:13 jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata.

Uuden liiton aika

Apt 16:31 Niin he sanoivat: Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.

Mar 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Joh 3:18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.

Joh 3:36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.

Joh 6:40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”

Tässä vain muutama esimerkki uskon keskeisestä merkityksestä pelastukseen. Luukas kuitenkin rekisteröi Jeesuksen pessimistisen lausuman; Luuk 18:8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” – Luukkaan rekisteröimä Kristuksen pessimismi on tämän päivän valossa hyvinkin aiheellista. Yhä kauemmaksi aidosta uskosta on ihmiskunta mennyt. On toki aitoa uskoakin, vaikkakin voimakkaaseen uskoon usein liittyy eriskummallisia uskomuksia.

Jumalan ennaltatietäminen ja -määrääminen

Jumala on jo ennen aikojen alkua nähnyt tulevan ja päättänyt miten hän hoitaa tulevat tapahtumat; hän on nähnyt Jeesuksen syntymisen ja apostolit ym. siis jo ennen syntiin lankeemusta ja ennen ensimmäistäkään ihmistä. Kysymys: eikö Jumala olisi voinut ohjata tapahtumia toisenlaiseen tapahtumien kulkuun ja estää saatanan pääsy näin näkyvään rooliin? Ehkä Jumala olisi voinut tuhota saatanan jo heti alkuunsa? Miksi piti antaa kehittyä tällainen hyvän ja pahan välinen taistelu?

Apostolien teoissa Paavali ja Barnabas puhuivat suurelle kuulijakunnalle, mutta osoittivat seuraavat jakeet juutalaisille kuulijoille.

Apt 13:46 Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: ”Teille [juutalaisille] oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen.
47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: ’Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti.'”
48 Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään.

”Uskoivat kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään” on kysymyksiä herättävä jae. Siinä kuvastuu Jumalan annaltatietäminen, ehkä myös ennaltamäärääminen. Jumala on varmaankin ennalta tietänyt ja määrännytkin tiettyjä ihmisiä Kristuksen seuraajiksi, apostoleiksi ja suorittamaan Jumalan heille uskomia tehtäviä. Mistään yleisestä ja kaikkia koskevasta ennalta määräämisestä ei kuitenkaan liene kysymys. Tällöinhän olisi kyse fatalismista, jolloin ihmisen ponnistelut uskon ja pelastuksen saamiseksi olisivat turhia.

Paavali kirjoittaa, Efe 1:3 ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
4 niinkuin hän [Jumala] ennen maailman perustamista oli hänessä [Kristuksessa] valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,”

Onko siis ennalta määrätty, että me ihmiset emme voi pelastua muuten kuin uskomalla Jeesukseen Kristukseen? Jos näin on, se merkitsee, että ainakin tältä osin ennaltamääräämis- eli predestinaatio-oppi on täysin Raamatun mukainen. Jumalan rakkaus sai aikaan sen, että hän lähetti Poikansa maailmaan. Voimmeko me Jumalan lapset päästä takaisin Jumalan yhteyteen ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta?

Uskon tämän pitävän paikkansa niiden kristittyjen osalta, jotka ovat uskossa vastaanottaneet evankeliumin. Sen jälkeen ei ole muuta vaihtoehtoa pelastukseen. Nimellisesti kristityt eivät mielestäni ole sen kummempia kuin pakanat.

Kutsuuko Jumala jokaista ja mitä hän haluaa jokaisen ihmisen tekevän? Sanoisin, että kaikkien hän toivoo uskovan. Se riittää. Kaikista ei voi eikä tarvitse tulla apostolien kaltaisia uskon työläisiä. Pelastukseen riittää Roomalaiskirjeessä annettu ohje: 10:9 ”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut.”

Olen kirjoittanut aiemmin Jumalan ennakkosuunnitelmasta, joka sisältää suunnitelman, että ihminen voi pelastua Jeesuksen Kristuksen nimessä, uskomalla Jumalan poikaan. Tämän Jumala suunnitteli ja päätti toteuttaa jo ennen aikojen alkua. Sehän tarkoittaa, että Jumala näki ennakolta mitä ihmiskunnalle tulisi tapahtumaan. Tähän suunnitelmaan sisältyy, että Jumala kutsuu jokaista ihmistä Kristuksen yhteyteen. Jos ihminen ei vastaa kutsuun, ihminen itse sulkee itsensä pois pelastuksesta. – Tähän voi tietysti ylen viisas ihminen kommentoida, että miksi ei Jumala sitten luonut parempaa ja tottelevaisempaa ihmistä? Miksi Jumala loi tällaisen ihmiskunnan, joka hangoittelee Jumalan hyvää suunnitelmaa vastaan?

1 Kor 2:7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,

2 Tim 1:9 hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,

Tiit 1:2 apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja –

1 Piet 1:20 hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten,

Juud 1:25 hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.

Joku ottaa kutsun vastaan tosissaan. Toinen suhtautuu kutsuun myönteisesti, mutta maailma vie hänet mennessään. Joku taas torjuu kutsun pitäen sitä humpuukina. Tulkintani on, että jokainen, joka on ainakin jossain määrin ottanut kutsun vastaan, pääsee viimeisen tuomion toteuttamisvaiheessa Jumalan puhdistavan tulen käsittelyyn. Ne, jotka ovat kuulleet Jumalan kutsun, evankeliumin pääsisällön, mutta tyystin torjuneet sen, eivät pelastu. Jumalan kuluttava tuli polttaa hänet. Tämä on rangaistus, jota kutsutaan annihilaatioksi, täydelliseksi hävittämiseksi Jumalan yhteydestä.

Joku saattaisi suhtautua Jumalan kutsuun harmitellen, koska kutsu tuo mukanaan velvollisuuden ratkaista suhtautuminen Kristuksen tuomaan pelastukseen.

Kumpi ratkaisee pelastuksen, usko vai teot?

Seuraavassa käsittelen kristityn pelastumista. Pakanoiden pelastumiseen palaan myöhemmin.

Mihin pelastutaan?

Useimmat varmaan vastaavat taivaaseen. Se ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa. Ensinnäkin: Raamatussa sanotaan, että kukaan ei ole noussut taivaaseen paitsi Jeesus Kristus. Joh 3:13 ”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.” Toinen perustelu: Ennen kuin ratkaistaan ihmisen ja ihmiskunnan kohtalo, on käytävä viimeisellä tuomiolla Kristuksen tuomioistuimen edessä. Kristus on tulossa maan päälle hallitsemaan tuhannen vuoden ajan, joten Kristuksen tuomio annetaan tämän perusteella maan päällä. Tuomiota varten on tapahduttava kuolleitten ylösnousemus ja sitä ei ole vielä tapahtunut. Ilman tuomiota ei kai kukaan kuvittele pääsevänsä paratiisiin tai taivaaseen.

Sitten on vielä yksi perustelu, jota monikaan ei tiedä. Se on mielestäni kaikkein paras. Jumala laskeutuu taivaasta ja perustaa asumuksensa (’majansa’) maan päälle Uuteen Jerusalemiin. Ilm 21:3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;

Mitä tarkoittaa laskeutuvan taivaasta? Jae 21:2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.” – Jos nyt kallistat päätäsi taaksepäin ja luot katseesi ylös pilviin, se on turhaa, koska Jumalan taivas ei ole siellä. Avaruustutkijat ovat katsoneet avaruuteen biljoonien kilometrien päähän, eikä jälkeäkään Jumalan taivaasta. Jumalan taivas on kuitenkin hyvin lähellä meitä kaikkia.

Jumalan taivaan laskeutuminen alas Uuteen Jerusalemiin, on kielikuva, joka on tarkoitettu sen ajan ihmisille, jolloin Johannes kirjoitti Ilmestyskirjansa. Kun kirjoitin, että Jumalan taivas on hyvin lähellä meitä, tarkoitan sillä sitä, että taivas on vain toisessa ulottuvuudessa. Pelastunut ihmiskunta ja Jumalan valtakunta ikään kuin yhdistyvät yhdeksi Jumalan valtakunnaksi.

21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,
11 ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspiskivi;

21:25 Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole,
26 ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.
27 Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.

22:14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.

Edellisissä jakeissa kerrotaankin, että pyhään Jerusalemiin eivät pääse epäjumalanpalvelijat eivätkä ketkään, jotka valhetta rakastavat (j. 22:15). Se osoittaa, että viimeinen tuomio on annettu ja vain pelastuneet pääsevät samaan kaupunkiin Jumalan kanssa.

Kysymys kuitenkin herää, miksi Ilmestyskirja kertoo tuomittujen jäävän ulkopuolelle ikään kuin katsomaan niitä onnellisia, jotka pääsevät sisään. Sekö on heidän tuomionsa? Vai onko tuomion täytäntöönpano vielä edessä?

Usko vai teot? Millä perusteella kuolleet tuomitaan?

Pelastuuko ihminen uskomalla Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen? Vai pelastuuko ihminen tekemällä hyviä tekoja? Poimin Raamatusta asiaan liittyviä jakeita. Mahtaako asia ratketa niiden avulla?

2:20 Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?

2:24 Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.

2:26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.

Oletko kuullut, että usko ja armo ovat pelastuksen keskeiset tekijät? On ollut aikoja, jolloin on painotettu tekoja. Uskonpuhdistus taas painotti uskoa ja Kristuksen armoa. Seuraavassa pari jaetta, jotka vahvistavat tekojen painoarvoa.

Ilm 20:12 Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.
13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.

”Kuolleet tuomittiin tekojensa mukaan,” niinhän tässä sanotaan. Toisaalla Raamatussa sanotaan ”usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut.” Onko tässä nyt sovittamaton ristiriita? Seuraava jae voi tasata laineita. Jaak 2:18 Joku ehkä sanoo: ”Sinulla on usko, ja minulla on teot”; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon. En käy kääntämään vaakakuppia kummallekaan puolelle, vaan Jaakobia myötäillen totean uskon tuottavan hyviä uskon tekoja. Hyvät teot toisaalta harvoin tulevat yksinään ilman uskon ripaustakaan.

Seuraavassa kirjoitan Jumalan tulesta, joka tutkii ihmistä ja puhdistaa uskovaa syntien vaikutuksista. Kun edellä puhuttiin tuomioista tekojen mukaan, se voi tarkoittaa, että ihminen tuomitaan tarvittaessa Jumalan tulen ’kovennettuun’ käsittelyyn.

Jumalan tuli

Käyn tässä lävitse siitä olennaisia kohtia, erityisesti pelastukseen liittyen. Jumalan tulesta olen kirjoittanut oman artikkelin

Jumalan tuli ihmisen eläessä

Pietari selittää, että oikeamieliset kokevat tulen (vertauskuvallisen) koettelemuksen jo eläessään. Miksi näin tapahtuu? Vastaus löytyy Raamatusta; nämä Jumalan valitsemat ihmiset saattavat olla ensimmäisen ylösnousemuksen osallisia. He ovat Raamatun kuvaamia pyhiä, jotka tulevat hallitsemaan Kristuksen kanssa tuhannen vuoden ajan. Heidät on puhdistettu ja he saavat ylösnoustessaan henkiruumiin eikä heidän täydy tulla enää tuomittavaksi muiden myöhemmin ylösnousevien kanssa.

1 Piet 4:12 Beloved, think it not strange concerning the fiery trial which is to try you, as though some strange thing happened unto you:

Outo suomennos: ”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä [tulista koettelemusta], jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa” – Monet uskovat joutuvat jo eläessään kohtaamaan Jumalan puhdistavan tulen käsittelyn. Varsin outo sanavalinta suomenkielisessä käännöksessä. Eihän ole kysymys mistään luonnonilmiöstä.

Tämä tulinen koettelemus ei polta ihmistä ulkoapäin, vaan sisältä. Se voi kestää jopa vuosia ilman, että ihminen edes ymmärtää mitä on tapahtumassa hänelle. Hän voi kokea monenlaisia koettelemuksia ja menetyksiä vaikkapa taloudellisesti tms. Kun koettelemukset ovat ohi, hän saa rauhan ja ymmärryksen. Asiat saavat uuden tärkeysjärjestyksen.

Jumalan tuli ylösnousemuksessa

Kun Jumalan puhdistava tuli puhdistaa viimeisellä tuomiolla, puhdistettavat ovat henkiruumiissa. He ovat ylösnousseita; Ilm 20:13 ”Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.” – Tämä Ilmestyskirjan jae kuvaa sitä miten ylösnousevat kuolleet kerääntyvät kuka mistäkin paikasta.

1 Kor 3:11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. 12 Mutta jos joku rakentaa [uskonsa] tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, 13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva (δοκιμάζω dokimázō: to test, examine, prove, scrutinise (to see whether a thing is genuine or not), as metals) minkälainen kunkin teko on. 14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; 15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

Jae 12 on pelastuksen kannalta merkittävä. Uskon voi rakentaa monista aineksista. Ne, jotka rakentavat ”kullasta, hopeasta tai jalokivistä” saattavat hyvinkin olla niitä, jotka pääsevät ensimmäiseen ylösnousemukseen ja sitä kautta Kristuksen apulaisiksi hallitsemaan tuhatvuotista valtakuntaa. Jos taas ihminen on rakentanut uskonsa kovin heikoista aineksista, ”heinistä ja oljista,” hänen uskonsa ei ole kestävää, vaan ”rakennus” palaa. Lohdullista kuitenkin on, että ihminen itse pelastuu ”tulen läpi.”Vähäinenkin usko Jumalaan ja Kristukseen voi riittää iankaikkiseen elämään. Tällainen ihminen joutuu käymään läpi perusteellisen tulen puhdistuksen.

1 Kor 3:13 ”niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja [Jumalan puhdistava] tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.

1 Kor 3:15 mutta jos jonkun tekemä [uskon ’rakennus’] palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

Tuli on koetteleva kunkin -siis jokaisen- teot, viimeisenä päivänä. Silloin ratkaistaan mitä kukin on saava palkakseen, miten kunkin ‘rakennus’ kestää. Tuli ’koettelee’ ihmisiä yksilöllisesti. Lopputulos on synnistä puhdistettu ihminen, puhdas Jumalan kuva.

Ilm 21:8 puhuu toisenlaisesta tulesta, tulisesta järvestä. Tulinen järvi on kielikuva ”toisesta kuolemasta.” ”Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.” Strong’s toteaakin, että ”of the 500+ times the word ‘fire’ is used in the Bible, hundreds of times the word ‘fire’ is used in a figurative or symbolic sense”.

Miksi Kristuksen tulo viipyy? 2 Piet 3:9 ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.”

Myös Isä Jumala oli kärsivällinen: Hes 18:23 Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?

Jes 30:18 Sentähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita [pelastuvia] kaikki, jotka häntä odottavat!

Mitä tarkoittaa, kun Raamattu sanoo ihmisen hengen nousevan taivaaseen?

Pääseekö ihminen kuoltuaan taivaaseen?

Näin olen kirjoittanut hengestä ja sielusta aiemmin: ”Monella on sellainen käsitys, että kuollessa nimenomaan kuolematon sielu nousee ylös taivaaseen, mutta se ei ole oikein; kuollessa ihmisen henki (spirit) nousee ylös taivaaseen.

Apt 7:59 kertoo Stefanuksen kivittämisestä: ”Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: ”Herra Jeesus, ota minun henkeni!” Stefanus ei siis rukoillut, että Jeesus ottaisi hänen sielunsa taivaaseen, vaan hänen henkensä [pneuma, spirit]. Eikö Stefanus siis uskonut, että hänellä olisi kuolematon sielu, jonka hän toivoisi päätyvän taivaaseen?

Sielu eli ihmisen ruumis tai ihminen elävänä olentona, maatuu haudassa, mutta ihmisen henki on Jumalan luona taivaassa valmiina ylösnousemukseen.

Ihmisen kuollessa henki palaa Jumalan tykö, joka on sen antanutkin (Saar 12:7).

Kuningas Salomo oli viisas ja tietävä mies. Hän kirjoitti Saarn 3:20 ”Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.” – Kaikki kuolevat ihmiset ja eläimet ja palaavat maan tomuun. Saarnaaja lausuu kuinka ’tomu’ eli ihmisen ruumis palaa maahan, mutta henki nousee Jumalan luokse taivaaseen.”

Saarn 3:21 Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan? 12:7 ”Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.”

Mitä tarkoittaa, että ihmisen henki on taivaassa Jumalan luona?

Tarkoittaako se, että henki on valmiina ylösnousemukseen ja viimeiseen tuomioon? Ihmisillä on sellainen käsitys, että ’taivas’ on jossakin kaukana, ylhäällä. Entäpä, jos taivas onkin täällä alhaalla meidän luonamme, mutta vain toisessa ulottuvuudessa? Siirtyminen taivaasta ja Kristuksen luokse viimeisen tuomion lukemiseen olisi vain siirtyminen toiseen ulottuvuuteen.

Onko tämä hengen pääsy taivaaseen sama mitä ihmiset ovat uskoneet iät ja ajat? Että kuoltuaan ihminen pääsee taivaaseen, tai että hyvät ihmiset pääsevät? Mihin sitten ’huonot’ pääsevät? Ja kuka on ratkaissut ketkä ovat hyviä ja ketkä huonoja? Elämän kirjaa kun ei ole vielä avattu, eikä viimeistä tuomiota annettu. Ihminen – Jumal’olento https://salatturaamattu.fi/ihminen-jumalolento/

Kysymyksiä:

Mitä tarkoittaa Hebrealaiskirje: 12:23 ”taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö.”

Mikä on esikoisten juhlajoukko? Taivaassa oleva seurakunta? Tuomari, joka on kaikkien Jumala? Keitä ovat täydellisiksi tulleet vanhurskaat?

Onko taivaaseen noussut henki tietoisessa tilassa?

Entä sitten, kun on aika tulla Kristuksen eteen viimeiselle tuomiolle? Onko taivaaseen nousseitten henkien palattava maan päälle osallistumaan viimeiseen tuomioon?

Heb 12:22 vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,
23 taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,
24 ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö,

Jae 12:22 jo paljastaa mistä ja mistä ajasta on kysymys. Tästä kerrotaan Ilmestyskirjassa: Itse Jumala laskeutuu alas taivaalliseen Jerusalemiin. Ilm 21:1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. 2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu. 3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;

Sinne pääsevät kaikki ne pelastuneet, jotka läpäisevät viimeisen tuomion tutkinnan. Siellä he tapaavat myös ”esikoisten juhlajoukon” (firstborn) sekä tuomarin, joka on kaikkien Jumala (Jehova). Siellä on myös ’täydellisiksi tulleita vanhurskaita henkiä; kaikki ovat itse asiassa henkiä. Ja erityisesti, siellä odottaa pelastuneita uuden liiton välimies, Jeesus Kristus.

Joh 11:25 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
11:26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?”

Joh 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.

Ketkä ovat Jumalan ennalta valittuja?

Israelin ja Juudan heimot olivat Jumalan valintoja omaksi kansakseen, jonka keskuuteen syntyi Jeesus, Jumalan poika. Juutalaiset eivät kuitenkaan ottaneet Jumalan poikaa riemuiten vastaan, vaan moneen otteeseen olivat valmiit jopa kivittämään hänet ymmärtämättömyytensä vuoksi. Jumalan rangaistus on kohdistunut Israeliin, mutta hän ei ole kansaansa ja sille annettuja lupauksia unohtanut.

Room 9:27 Mutta Esaias [Jesaja] huudahtaa Israelista: ”Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös.

Sak 8:11 Mutta nyt minä en ole tämän kansan jäännökselle samanlainen, kuin olin entisinä päivinä, sanoo Herra Sebaot.
12 Sillä rauhan kylvö kylvetään, viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa antaa satonsa, taivas antaa kasteensa, ja tämän kansan jäännökselle minä annan perintöosaksi kaiken tämän.
13 Ja niinkuin te olette olleet kirouksena pakanakansain seassa, te Juudan heimo ja Israelin heimo, niin te, kun minä teidät vapahdan, tulette olemaan siunauksena. Älkää peljätkö, olkoot teidän kätenne lujat.

Jumala valitsi ensinnäkin juutalaiset heimot omaksi kansakseen. Jumala ja Kristus myöhemmin valitsivat yksittäisiä ihmisiä. Valintoja kuvataan Raamatussa. 1 Kor 1:28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, 29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä. 30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi.

Valikoituminen Jeesuksen opetuslapseksi oli prosessi, jossa oli monia tarjokkaita, mutta heistä suurin osa jättäytyi ennen pitkää pois. Joh 6:65 Ja hän [Jeesus]sanoi: ”Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna. 66 Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.

Valittuja olivat esimerkiksi Kristuksen apostolit. Luuk 6:13, Ja päivän tultua hän kutsui tykönsä opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joille hän myös antoi apostolin nimen: Joh 15:16 Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi. – Jae 16 on mielestäni ymmärrettävä niin, että tarkoitus ei ollut, että apostolit haalisivat Jumalan avulla itselleen kultaa tai kunniaa, vaan mitä he pyytäisivät parantaakseen ihmisiä tai tehdäkseen heille muutoin hyvää, he sen saisivat.

Efe 1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, 4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, 5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,

Paavali vakuuttaa, että Jumala oli jo ennen maailman perustamista (luomista) valinnut Kristuksen lähimmät miehet Jumalan lapsiksi ja Jumalan yhteyteen Kristuksen kautta. ”Valinnut” ja ”määräten” kuulostavat kovin deterministisiltä sanonnoilta. Oliko Judas Iskariotkin valittu ja määrätty tällä tavoin? Sanoisin ehkä näin: Jumala on näin hyväksi nähnyt ja halunnut, mutta ei pakota ihmisiä toimimaan näin. Sotilaitakin sitovat armeijan säännöt ja esimiesten käskyt, mutta aina löytyy rintamakarkureita – säännöistä ja määräyksistä välittämättä. Jumala oli valinnut Israelin heimot omikseen, mutta he eivät totelleet eivätkä noudattaneet Jumalan käskyä. Niinpä Israelin heimoista oli jäljellä vain jäännös. Siitä huolimatta, Jumala ei ole omiaan hylännyt sen joutuessa diaspooraan ympäri maailmaa; vuonna 1948 oli Israelin heimon jäseniä palannut luvattuun maahan, Eretz Israel’iin’ valmiina perustamaan oman valtion.

Room 11:5 Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan. 6 Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo. 7 Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet.

1 Piet 1:1, Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa, 2 ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi.

2:9 Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; 10 te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut.” – ”Kuninkaalinen papisto, pyhä heimo ja omaisuuskansa” kalskahtavat Israelin heimoille annetuilta arvonimiltä, mutta nyt uudessa yhteydessä ne kuvaavat Kristuksen omia, jotka yhdessä muodostavat kuninkaallisen papiston. Tässä tuodaan esiin papiston käsitteen muuttuminen: Vahan Testamentin aikoina papisto oli omassa arvossaan ja jyrkästi erotettuna tavallisesta kansasta. ”Kuninkaallinen papisto” koostuu tavallisista uskovista. He yhdessä Kristuksen kanssa, joka on ylimmäinen pappi, muodostavat kuninkaallisen papiston. Papiston kuninkaana on itse Krristus.

Vaikka Jumala tai Kristus on valinnut tietyt ihmiset, se ei kuitenkaan tarkoita, että he pysyisivät uskossa loppuun asti. Historian tunnetuin esimerkki on Juudas Iskariot, joka kavalsi Jeesuksen Rooman sotilaille. Jumalakin koettelee valittujaan; 2 Tes 2:11 Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen. Saatana koettaa parhaansa mukaan johtaa ihmisiä harhaan ja lopun ajan melskeissä Jumalakin lähettää eksytystä! Jumalan tekoja en aina ymmärrä. Kyllähän Jumala olisi tietänyt ilman eksytystäkin, ketkä ovat hänelle uskollisia ja ketkä kääntyvät seuraamaan saatanan valheita.

Jumalan valinta ei ole determistinen ja pysyvä valinta. Tällainen ennaltamäärääminen ei ole ollut Jumalan tarkoitus. Tällaistakin oppia on tuputettu aina Augustinuksesta lähtien ja keskiajalla Calvin väitti Jumalan ennalta määränneen osan ihmisistä pelastumaan ja muut kadotukseen.

Efe 1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä [Pojassaan Kristuksessa] valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, 5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan.

– KR 92 käyttää sanontaa ’Jeesuksen Kristuksen tähden’. Useimmat tarkastamani englanninkieliset käännökset ovat KR38:n kanssa yhdenmukaiset – Jeesuksen Kristuksen kautta (through). Entä sitten edeltäpäin ’määräten’? Jokin muukin sna voisi sopia tätä tilannetta kuvaamaan. Kysymys on Jumalan suunnitelmasta tilanteessa, jolloin osapuolia ei vielä ollut olemassakaan. Olennaista on kuitenkin Jeesuksen Kristuksen keskeinen rooli saattamisessa pyhät ja uskovat eri seurakunnissa Jumalan lapsiksi.

Meillä kristityillä ei ole muuta mahdollisuutta päästä Jumalan yhteyteen kuin hänen poikansa kautta. Sen vuoksi Jumala lähetti oman poikansa maailmaan tuomaan pelastuksen sanoman.

Jeesus kohdistaa lupauksensa pelastuksesta kullekin ihmiselle. Ei hän sano, että se ja se kansa pelastuu tai että tuo kansa joutuu kadotukseen. Varmaankin Jumala on nähnyt jo ennalta hyväksi, että Jeesuksella on apunaan uskollisia työtovereita. Näistä Raamattu kuitenkin toteaa Jeesuksen sanoneen, ”minä valitsin teidät” (Joh 15:16). Jumala ei jaottele ihmisiä sen mukaan kenen hän toivoisi pelastuvan. Jumala toivoo kaikkien ihmisten pelastuvan!

Miksi Jumala ei anna kaikille uskoa samaa määrää?

Room 12:3 … minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.

Eikö oikeudenmukaisuus edellyttäisi, että kaikki saisivat uskoa saman verran? Kaikkihan me olemme saman Jumalan luomia. Entä pakanat, joiden usko kohdistuu epäjumaliin? He eivät ole saaneet lainkaan oikeaa uskoa. Miten heitä tulisi oikeudenmukaisesti kohdella viimeisellä tuomiolla?

Ajatellaanpa, että Jumala olisi antanut kaikille kristityille saman määrän uskoa. Eikö Jumala olisikin silloin oikeudenmukainen? Kaikki ihmiset olisivat uskon kilvoittelussaan samalla lähtöviivalla. Ihmisten arviointi viimeisellä tuomiolla olisi helpompaa. Ei tarvitsisi miettiä mahdollisia lieventäviä tekijöitä. Asetetaanko paljon uskoa saaneelle suurempia vaatimuksia kuin vähän uskoa saaneelle? Entä jos jollekin ei ole annettu uskoa lainkaan? Miten se vaikuttaa Kristuksen antamaan tuomioon?

Luodessaan ihmisen Jumalalla on ollut suunnitelma. Ei ihmistä luotu ”lähes jumalolennoksi” (Psa 8:6) sattumalta, vahingossa. Kaikki mitä Jumala tekee, perustuu hänen ennakko suunnitelmaansa. Maailman luominen, enkeleiden, ihmisen ja eläinten luominen. Olen esittänyt kysymyksen: miksi Jumala ei luonut täydellisiä enkeleitä ja täydellisiä ihmisiä? Oliko saatana ensimmäinen langennut enkeli? Ehkä, mutta hän ei ollut viimeinen, vaan muitakin enkeleitä on langennut saatanan joukoissa. Ensimmäiset ihmiset lankesivat tottelemattomuuden syntiin.

Room 9:21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?

2 Tim 2:20 Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta- ja hopea-astioita, vaan myös puu- ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa, toiset halpaa käyttöä varten. 21 Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis. – Vaikka ihminen olisi tehty vain halpaa käyttöä varten, ihmisellä on mahdollisuus puhdistaa itsensä vääryydestä, epäpyhistä ja tyhjistä puheista ja palata totuuteen. Näin hänestä tulee ”astia jaloa käyttöä varten.” Ihminen voi pyytää Jumalalta lisää uskoa. Luukas kertoo apostolien kääntyneen Jeesuksen puoleen sanoen, anna meille lisää uskoa (Luuk 17:5).

Jer 18:6 ”Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo.” – Vaikka Jeremian jae on osoitettu Israelin heimolle, olemme kaikki Jumalan lapsina saman Jumalan kädessä taivaallisen savenvalajan muokattavana.

Jes 29:16 ”Voi mielettömyyttänne! Onko savi savenvalajan veroinen? Ja sanooko työ tekijästään: Ei hän ole minua tehnyt, tai sanooko kuva kuvaajastaan: Ei hän mitään ymmärrä”?

Dan 12:1 ”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.” – ”Kirja” tarkoittaa elämän kirjaa, joka sekin on kuvaannollinen ilmaus. Kirjaa pidetään taivaassa ja viimeisellä tuomiolla se kaivetaan esille, jotta nähtäisiin, onko siinä kirjattuna tuomiolla olevien nimet. Apostolien aikaan tarvittiin tällainen ymmärrettävä kuvaus kirjasta, josta ilmenee kunkin hyvät ja pahat teot. Kaikkihan tiedämme, että taivaallisessa tietokoneessa on yli miljoonan megan super muistisiru tallennusta varten.

Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan

1 Tim 2:4 ”joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.”

Sana, joka on käännetty ’tahtoo’ on θέλω thelo. Englanniksi se on käännetty vaihtelevasti: will have all men to be saved (KJV), who desires all men to be saved (NASB95), who wants all people to be saved (NASB20).

Onko sillä merkitystä, haluaako Jumala, vai toivooko Jumala? Jumala vakuuttaa Jes 46:10 mukaan: ”kaiken, mitä tahdon, minä teen.” Jos Jumala tahtoo tai toivoo, että kaikki pelastuvat, Jumala toteuttaa tahtonsa. Näin yksinkertaista se on.

Koko Raamatun historia on täynnä kostoa pahoille ihmisille ja vain hyvät Jumalaa pelkäävät pelastuvat. Ja nyt minä todistelen, että Jumala haluaakin kaikkien pelastuvan. Miksi tätä kaikkien pelastumista on niin vaikea hyväksyä? No, kun Raamattu niin selvästi sanoo, että pahat joutuvat helvettiin, tuliseen järveen ikuisesti siellä kärsimään.

Sanooko Raamattu niin? Ensiksikin, sanat, jotka on käännetty ’ikuiseksi’, on käännetty väärin. Toiseksi, tulinen järvi on kielikuva eikä sellaista järveä oikeasti ole olemassa. Sen sijaan on kyllä Jumalan tuli, josta jo kirjoitin tässäkin artikkelissa. On vallan mahdollista, että tämä tuli on oikeasti tuskallista. Vaikka sekin olisi kuvaannollista ilmausta, Jumalan tuli, joka polttaa ihmisessä olevat synnit ja kaiken pahan, on ihmiselle suurta tuskaa aiheuttavaa. Tulisen käsittelyn pituus vaihtelee, niin että vähän pahoja tekoja tehnyt selviää tulen käsittelystä nopeammin kuin suuri syntinen. Lopulta kuitenkin kaikki ovat puhdistuneet. Lopputulos on, että ihminen palautuu sellaiseksi Jumalan kuvaksi kuin hänet luotiinkin.

Johannes kuvaa Ilmestyskirjassaan kuinka Jumala laskeutuu maan päälle pelastuneitten keskelle Uuteen Jerusalemiin asumaan. Siellä ovat kaikki pelastuneet ihmiset puhdistettuina synneistä. Tämä on lupaus tulevaisuudesta ja siihen sisältyy varoitus 22:15 ”Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.” – Eikö tämä kuvaus tarkoita, että Uuden Jerusalemin ulkopuolelle jääneet, eivät olekaan pelastuneet?

Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi oman poikansa maailman pelastamiseksi. Jakeessa Joh 3:16 tosin sanotaan, ettei yksikään huku, joka uskoo hänen Poikaansa. Ennen Pojan tuloa maailmaan, miljardeja ihmisiä oli elänyt ja kuollut koskaan edes kuulematta Jumalasta tai hänen pojastaan. Näiden osalta Jumalan ehto ei täyty. Paavali on esittänyt lausekkeen (Room 2:15), jonka mukaan ihmisen omatunto voi sanella hyvälle ihmiselle pelastuksen. Epäilen kuitenkin, ettei tästä löydy pelastusta kuin pienelle osalle pakanoita. Miljardit uhkaavat jäädä pelastuksen ulkopuolelle. Turhaanko he levittelevät käsiään huutaen surkeasti, ”emme ole edes kuulleet tästä Jeesuksesta!” Jumalan tahto ei näytä toteutuvan.

Edellisessä kirjoituksessani esitin pakanoille viimeisen tuomion yhteyteen ”puolen sekunnin pikakurssia” kristinuskosta. Esitin tämän oikeasti aivan vakavissani. Uskon nimittäin, että Jumala tai Kristus ylimpänä tuomarina, pystyy välittämään ihmiselle kristinuskon sisällön tuossa tuokiossa. Tämän ”kurssin” käytyään pakanatkin tuntevat Kristuksen ja voivat joko uskoa tai ei. Jumala pitää huolen, että hänen tahtonsa toteutuu, tavalla tai toisella.

Roomalaiskirjeen jakeeseen 5:20 sisältyy tärkeä huomio: ”missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi.” – Kristuksen armo lisääntyy sitä mukaa kuin syntien määrä suurenee.

Universalistinen pelastusnäkemys

Joh 1:29 ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” – Miten ja milloin tämä tulee tapahtumaan? Kaiken ja kaikkien synnin poistaminen ei ole toteutunut vielä. Ehkä tällä lausumallaan Johannes viittaa tulevaisuuteen, jolloin saatana on eliminoitu.

Universalistit ovat löytäneet Raamatusta paljon jakeita, joiden he katsovat vahvistavan kaikkien ihmisten pelastumisen. Otetaanpa pari esimerkkiä:

Joh 6:39 Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

Jeesus sanoo, että Isä Jumalan tahto on, että Kristus herättää kuolleista kaikki ne, jotka Jumala on hänelle antanut. Seuraavassa jakeessa Kristus täsmentää mikä Jumalan tahto tarkalleen ottaen on: Jumala tahtoo, että jokainen, joka uskoo Jumalan poikaan, saa iankaikkisen elämän.

6:40 ”Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”

Toinen esimerkki:

Joh 3:17 ”Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” – Jakeessa puhutaan (koko)maailman pelastumisesta Kristuksen kautta. Jos luet vain tämän jakeen, voit hyvinkin tämän ja monien muiden vastaavien perusteella uskoa koko maailman pelastuvan. Seuraava jae palauttaa lukijan maan pinnalle:

3:18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.

Pelastuminen edellyttääkin uskoa. Ja, jos et usko, olet jo tuomittu.

Näemme miten vaarallista on ottaa vain yksi jae ja tehdä sen perusteella johtopäätökset. Tähän universalistit näyttävät syyllistyvän. Asia vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia, enkä ole vielä tehnyt lopullista päätöstäni kaikkien pelastumisesta. Sen kuitenkin sanon, että jos pelastusta lupaavien jakeiden lähellä on jakeita, jotka edellyttävät uskoa, ei näitäkään jakeita voi unohtaa. Ne ovat yhtä merkittäviä kuin edellä olevat jakeet, jotka näyttävät lupaavan pelastuksen koko mailmalle.

Tässä kirjoituksessa olen tuonut esille Raamatusta jakeita, joista monia voidaan tulkita kahdella tavalla. Yhteenvetona esitän kaksi jaetta:

Hesekiel:
39:29 Enkä minä enää kätke heiltä kasvojani, sillä minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle, sanoo Herra, Herra.

Vanhan Testamentin henki oli, että Jumala on valinnut Israelin omaksi kansakseen. Jumala pyrki monin tavoin suojelemaan kansaansa käyttäen meidän mielestämme jopa kyseenalaisia keinoja. Jumala sanoo varanneensa taivaankappaleet pakanoiden jumaliksi eikä tehnyt mitään käytännön toimenpiteitä pakanoiden saattamiseksi yhteyteensä. Hesekiel kiteyttää Jumalan suhtautumisen: Minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle.

Jumalalla on kuitenkin koko ajan ollut suunnitelma kaikkien pelastamiseksi. Sen kohteena on ”kaikki ihmiset” eli Raamatun kielellä ”kaikki liha”; viimeisinä päivinä Jumala vuodattaa Pyhän henkensä kaiken lihan päälle.

Apostolien teot:
2:17 ’Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.

Me elämme lopun aikoja tai viimeisiä päiviä. Ne alkoivat jo Kristuksen aikana. Se käy ilmi jakeesta Heb 1:2 ”on hän [Jumala] näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.” Raamatussa on myös toinen aikamääre, lopun aika. Kun Daniel puhui siitä, hänelle sanottiin: Dan 8:19 Sitten hän sanoi: ”Katso, minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtuva viimeisenä vihan aikana; sillä lopun aikaa tämä tarkoittaa. 12:9 Niin hän sanoi: ”Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.”

Me siis elämme ”viimeisiä päiviä” kunnes koittaa ”viimeisen vihan aika, lopun aika.” Silloin paljastuu Jumalan suunnitelma ja tahto koko ihmiskunnan suhteen.

Varmaa on, että Jumala vuodattaa lupauksensa mukaisesti henkensä koko ihmiskunnan päälle.