ONKO RAAMATTU TODELLA JUMALAN SANAA?

Raamatun totuutta etsimässä
Raamatun tutkimisesta

Raamatun tutkimisen aloitin lukemalla Raamattua. Silloin myös uskoin kaiken lukemani. Ajattelin, että Raamattu on totista Jumalan sanaa, sanasta sanaan. Pian tulin tietämään, ettei asia ollut näin yksinkertainen. Kerron nyt kokemuksistani ja huomioistani.

Läheskään aina ei pysty suoralta kädeltä sanomaan, mitä jollakin sanalla tai ilmaisulla tarkoitetaan. Esimerkiksi jos jokin jae lupaa pelastusta. Se ei välttämättä tarkoita pelastusta taivaaseen tai muutoin ikuista elämää paratiisissa. Se saattaa UT:ssa tarkoittaa säilymistä hengissä Jumalan vihan päivänä ja pääsyä Kristuksen Tuhatvuotiseen valtakuntaan. Varmuuden vuoksi on hyvä lukea rinnakkain toisen kielistä käännöstä, esimerkiksi englanniksi. Mitä tarkoittaa englanninkielinen sana ‘maidservant’ 2. Moos 21:7? Strong’s selittää: Hebrew word אָמָה ’amah H519, which means handmaid, maidservant, maid bondwoman. Nyt aletaan lähestyä totuutta; kyse on naispuolisesta orjasta. ‘Maidservant’ taitaa olla kaunisteltu ilmaus.

Kun suomenkielinen Raamattu puhuu ’autuudesta’, nykyajan ihminen ei välttämättä ymmärrä mitä autuus on. Kun englanninkielinen Raamattu sanoo ’pelastus’, lukija heti käsittää.

Raamatun tutkija tulee huomaamaan, että kun hänestä tuntuu, että hän on löytänyt vastauksen johonkin kysymykseen, heti kohta hän löytää Raamatusta jakeita tätä vastaan. Esimerkkejä löytyy tästäkin artikkelista.

Tärkein huomio, jonka joku minulle tuntematon opetti: Jokainen Raamatun sana on totta, mutta ei läheskään aina kirjaimellisesti totta. Toisin sanoen, suuri osa Raamatusta on kuvaannollista ilmaisua. Nyt olisi vain opittava tunnistamaan milloin on kyse kuvaannollisesta ilmauksesta ja milloin jokainen sana on kirjaimellisesti totta.

Kuvaannollisia ilmauksia ovat esimerkiksi: Ikuinen kidutustuomio tulisessa järvessä tai pimeyden synkeydessä (blackness of darkness), lampunjalka, seitsemän tähteä, lohikäärme, terävä sirppi jne.

Kirjaimellisesti ymmärrettävässä ilmauksessa on usein se vika, ettei lukija useinkaan tahdo uskoa sitä, vaan kehittää siitä version, jota ilmaus ei tarkoita: Esimerkiksi: Meillä on kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä ja yksi Herra Jeesus Kristus (1 Kor 8:6). Tai: ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus” (1 Tim 2:5)

Uskon ja tiedän, että taivaassa on Isä Jumala, Jehova sekä hänen poikansa Jeesus Kristus ja Pyhä henkikin. Sitä ei Raamattu sano, että kaikki nämä kolme olisivat samanvertaisia Jumalia, jotka yhdessä muodostavat kolmiyhteisen Jumalan. Moinen oppi on katolisten kirkolliskokousten keksintöä 300-400 vuotta Kristuksen kuoleman jälkeen.

Kun luet Raamattua tarkkaan, löydät sieltä jakeen 1 Tim 2:5. Merkittävää siinä on, että taivaassa on vain yksi välimies Jumalan ja ihmisten välillä. Se ei ole Jeesuksen äiti Neitsyt Maria, kuten katoliset uskovat, vaan ihminen, joka on ylösnoussut taivaaseen. Paavali kirjoitti tämän Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Hän tuli kokemaan taivaassa olevan Jeesuksen voiman. Paavali olisi hyvin voinut väittää Jeesuksen olevan Jumala, mutta sitä hän ei sanonut.

Näiden kahden ryhmän lisäksi löytyy Raamatusta jakeita, joista ei ole helppo sanoa kumpaanko ryhmään ne sijoittaisi. Yksi syy voi olla kyseisen Raamatunkäännöksen vanha kieli. Silloin täytyy katsoa muita käännöksiä, jopa tutkia mitä hepreankielinen tai kreikankielinen alkuteksti sanoo sana sanalta.

Vaikeita ilmauksia käsittää on esimerkiksi: ”Jumala on rakkaus”, esim. 1 Joh 4:8 ”Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.” – Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? No se, että tämän perusteella voisi kuvitella, että Jumala kohtelee kaikkia luotujaan rakastavaisesti ja suojelevasti eikä suinkaan tapattaisi heitä tuhansin, kymmenen tuhansin tai sadoin tuhansin. Jäljempänä esimerkkejä Jumalan rangaistuksista.

Myös UT:ssa Luuk 3:6 ”ja kaikki liha on näkevä Jumalan autuuden.” KJV kääntää tämän: And all flesh shall see the salvation of God. ‘Autuus’ ymmärretään usein olevan ”täydellinen onnellisuus Jumalan yhteydessä”. Onhan pelastus (salvation) sitäkin, mutta on hyvä tietää tarkka sanan merkitys.

Onko Raamatussa Jumalan siihen kätkemä koodi?

Onko Ivan Panin oikeassa, kun hän oli laskenut Raamatun sisältävän Jumalallisen koodin? Oikein jäljennetty Raamattu toistaa koodin, mutta pienikin muutos rikkoo sen.

Tällainen koodi on sisällytetty sekä hepreankieliseen Vanhaan testamenttiin että kreikankieliseen Uuteen testamenttiin. Olen näihin kirjoituksiini sisällyttänyt koodia käsitteleviä kirjoituksia. Muihin kieliin käännetty Raamattu on menettänyt koodin eli se on vain alkuperäisissä kirjoituksissa.

Koodi perustuu kirjainten lukuarvoihin. Jokaisella kirjaimella on sille kuuluva numeroarvo. Kun nämä numeroarvot lasketaan yhteen, saadaan summa ja tämä summa on jaollinen 7:llä. Ennen pitkää sanarivin peruskoodi on aina jaollinen 7:llä. Muitakin koodeja on Panin löytänyt. En osaa sanoa päättyykö koodi kun kukin Raamatun kirja päättyy ja alkaako koodin laskeminen alusta kun uusi Raamatun kirja alkaa. Jos koodi ei toteudu, on siinä kohdassa virhe tekstissä. Panin pystyi tällä tavoin todistamaan, kumpi nimi on oikea, Junia vai Junias. Vanhoissa käsikirjoituksissa esiintyi molempia nimiversioita.

Sisällyttämällä Raamattuun tällaisen koodin Jumala saattoi varmistua, että Raamatussa ei ole kirjoitusvirheitä. Tulkintaongelmia koodi ei poista.

Ivan Panin teki tätä koodin laskenta- ja tarkistustyötä viisi vuosikymmentä. Hän oli harras uskovainen ja panin merkille, että hän myös vahvasti kannatti Jumalan kolmiyhteisyyttä. Näin päättelin siitä, että toimittamaansa englanninkieliseen Uuteen testamenttiin hän on lisännyt Jeesusta koskevan maininnan ”joka itsekin on Jumala”.

Mikä käännös on paras?

Suomessa on tällä hetkellä useita suomenkielisiä Raamatunkäännöksiä. Uusin on vuoden 1992 Kirkkoraamattu. Edellinen vuoden 1933 (VT)/1938 (UT) käännös on silti säilyttänyt suosionsa, koska se pyrki enemmän sanatarkkaan kääntämiseen.

Kun vertaa nykyisen Kirkkoraamatun (v. 1992) ja edellisen käännöksen (v. 1938) eroja vaikkapa Mat 5:12:ssa, huomaatko mikä tärkeä ero kahdessa käännösversiossa on?

Mat 5:12

1938 12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa.

1992 12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri.

1992 lupaa, että ”palkka, jonka te taivaissa saatte” eli että uskovat pääsevät taivaaseen. Samoin NLT: Be happy about it! Be very glad! For a great reward awaits you in heaven. Muut käännösversiot sanovat tähän tapaan: “for great is your reward in heaven”.

1938 sanoo vain, että ”teidän palkkanne on suuri taivaissa” ja kahdessakin Ilmestyskirjan jakeessa todetaan, että Jeesus tuo palkan tullessaan toisen kerran.

Ilmestyskirja:
11:18 Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat.”
Ilm 22:12 Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

1992 ei tässä kohdin sano selvästi, pääsevätkö uskovat taivaaseen heti kuoltuaan tai milloin he sinne pääsevät. UT on sanonut Abrahamista ja Daavidista, että he eivät ole nousseet taivaaseen. Siitä voisi päätellä, että Jeesus on tässä suhteessa ainoa. Kun Jeesus lupaa tuoda palkan tullessaan, tulkitsen sen tarkoittavan, etteivät uskovat pääse taivaaseen sitä hakemaan. 1992 käännös vahvistaa väärää oppia. Mitä Raamattu sanookaan niistä, jotka lisäävät evankeliumiin omiaan?

VT:n ja UT:n käännösvirheistä on Petri Paavola kirjoittanut hyvän artikkelin.

Virheellisiä käännöksiä ja väärennöksiä

Raamattu on koottu monista manuscriptseistä, käsikirjoituksista. Aina on pyritty löytämään mahdollisimman alkuperäinen käsikirjoitus, mutta yhtään alkuperäistä ei ole löydetty. Vuosisatojen ajan käsikirjoituksia on jäljennetty. Silloin tällöin eksyy joukkoon joku kirkon kirjuri, joka lisää marginaaliin oman selityksensä. Joku myöhäisempi lukija ajattelee, että lisäyksen tehnyt oli unohtanut lauseen ja niinpä hän lisää sen marginaalista itse tekstiin.

Sitten on myös tietoisesti tehtyjä lisäyksiä eli väärennöksiä. Toki näidenkin tekijöillä oli hyvä tarkoitus saattaa Raamatun teksti sellaiseksi kuin Jumala on varmasti sen tarkoittanut. Tällaisista olen kirjoittanut tässä artikkelissa enemmän.

Jumala on varoittanut lisäämästä mitään tai ottamasta mitään pois Raamatun tekstissä. Ilm 22:18 ”Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; 19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.”

Mikä käännös on paras? Se, joka mahdollisimman sanatarkasti kääntää alkuperäistekstin kuitenkin niin, että käännös on lukijalle luontevaa ja helposti ymmärrettävää. Ongelma on, että kieli muuttuu. Vanhoja sanoja ei ymmärretä. Sen vuoksi kannatan, että jos uusia sanoja käytetään, siitä on hyvä mainita alaviitteessä.

Monet käännökset ovat suojatut tekijäoikeuslainsäädännöllä. Esim. vuoden 1992 käännös, ei silti, että olisin halunnut sen käännösversioita käyttääkään. Tämän sivuston englanninkielisessä versiossa (bibeconcealed.com) olisin halunnut käyttää NASB:n uudehkoa käännöstä, mutta minulle ei annettu siihen lupaa. Olen siis tyytynyt käyttämään vapaasti käytettävissä olevia käännöksiä, enkä ole jäänyt murehtimaan asiaa, vaan ollut tyytyväinen näihinkin käännöksiin. Joskus olen yhdistellyt kahden käännöksen sanamuotoja tai muuttanut ye:n you:ksi tai muuttanut vaikkapa Jahven Jehovaksi, että olisi yhdenmukainen esitysmuoto.

Käsittämättömiltä tuntuvia Jumalan rangaistuksia

On vaikea ymmärtää miksi Jumala salli Vanhan Testamentin aikoina orjuuden, nuorien tyttöjen myymisen seksiorjiksi, raiskattujen tyttöjen kivittämisen kuoliaaksi. Jne.

Varsinkin Vanhassa Testamentissa on Raamatunkohtia, joita nykyajan ihmisen on vaikea hyväksyä Jumalan tahdon mukaiseksi, vaikkakin Jumala itse on niiden takana.

2 Sam 6:6 Mutta kun he tulivat Naakonin puimatantereen luo, ojensi Ussa kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät kompastuivat. 7 Silloin Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja Jumala löi hänet siinä hänen hairahduksensa tähden, niin että hän kuoli siihen, Jumalan arkin ääreen. – Ussan reaktio oli varmasti vaistonvarainen. Hän pelästyi, että härkien kompuroinnista johtuen, arkki saattaisi pudota kyydistä maahan. Eikö Jumalan pitäisi tutkia ihmisten teoista niiden tahallisuus ennen kuin rientää tappamaan ihmisen rangaistukseksi.

2 Moos 21:7 Jos joku myy tyttärensä orjaksi, älköön tämä pääskö vapaaksi, niinkuin miesorjat pääsevät.
8 Jos hän ei miellytä isäntäänsä, sittenkuin tämä jo on määrännyt hänet itsellensä, niin tämä sallikoon lunastaa hänet pois. Vieraaseen kansaan älköön hänellä olko valtaa häntä myydä, kun hän hänet hylkää.
9 Mutta jos hän määrää hänet pojallensa, niin antakoon hänen nauttia tyttärien oikeutta.
10 Jos hän ottaa itselleen toisen vaimon, niin älköön vähentäkö ensimmäiseltä tämän ravintoa, vaatetusta ja aviollista oikeutta.

4 Moos 31:14 Ja Mooses vihastui sotajoukon johtajiin, tuhannen- ja sadanpäämiehiin, kun he palasivat sotaretkeltä.
15 Ja Mooses sanoi heille: ”Oletteko siis jättäneet henkiin kaikki naiset?
16 Katso, nehän ne olivat, jotka Bileamin neuvosta saivat israelilaiset antautumaan uskottomuuteen Herraa vastaan Peorin vuoksi, niin että vitsaus kohtasi Herran seurakuntaa.
17 Niin surmatkaa siis kaikki poikalapset ja surmatkaa myös jokainen vaimo, joka on yhtynyt mieheen.
18 Mutta jokainen tyttö, joka ei ole yhtynyt mieheen, jättäkää itsellenne henkiin.

Mooses vihastui sotajoukon johtajiin, koska he eivät olleet surmanneet kaikkia vihollisia. Niinpä Mooses käski surmata kaikki poikalapset ja jokainen vaimo, mutta jokainen tyttö piti jättää henkiin ”itsellenne”.

5 Moos 22:23 Jos joku neitsyt on kihloissa miehen kanssa ja toinen tapaa hänet kaupungissa ja makaa hänen kanssaan,
24 niin viekää molemmat sen kaupungin portille ja kivittäkää heidät kuoliaaksi, tyttö siksi, että hän ei huutanut apua kaupungissa, ja mies siksi, että hän teki väkivaltaa lähimmäisensä morsiamelle. Poista paha keskuudestasi.
25 Mutta jos mies tapaa kihlatun tytön kedolla, käy häneen käsiksi ja makaa hänen kanssaan, niin mies, joka makasi hänen kanssaan, kuolkoon yksin.

2 Aik 13:17 Ja Abia väkinensä tuotti heille suuren tappion, niin että israelilaisia kaatui viisisataa tuhatta valiomiestä. 13:18 Näin israelilaiset siihen aikaan nöyryytettiin; mutta Juudan miehet voimistuivat, sillä he turvautuivat Herraan, isiensä Jumalaan.

1 Sam 15:2 Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kostan Amalekille sen, mitä hän teki Israelille asettumalla hänen tielleen, kun hän tuli Egyptistä.
15:3 Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit.”
15:8 Ja hän otti Agagin, Amalekin kuninkaan, elävänä vangiksi, mutta kaiken kansan hän vihki tuhon omaksi miekan terällä.

Miksi Jumalan teki näin? Edellä olevista jakeista voisi päätellä, että Jumala on täynnä kiivautta ja väkivaltaa. 1 Moos 18:21 kertoo Sodomasta ja Gomorrasta: Sentähden minä menen alas katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen, josta huuto on minun eteeni tullut, vai eivätkö; minä tahdon sen tietää.” 18:23 Ja Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: ”Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? – Alkoi tinkiminen, ja Aabraham sanoi: 18:23 ”Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? Aabraham ehdotti, että Jumala säästäisi kaupungin, jos sieltä löytyisi 50 vanhurskasta. Ei löytynyt. Lopulta Jumala lupasi säästää kaupungin jos sieltä löytyisi edes 10 vanhurskasta. Ei löytynyt. Viime aikoina tehdyt arkeologiset tutkimukset osoittavat, että Sodoma oli sen ajan olosuhteissa iso kaupunki, josta vain Loot oli vanhurskas ja hänet Jumala pelasti perheineen tuhosta.

Jumala määräsi kanaanilaiset tuhottaviksi, jotta Israel voisi ottaa heidän maansa omakseen. Kanaanilaiset uhrasivat polttamalla pieniä lapsia jumalilleen. Joosua 9:24 He vastasivat Joosualle ja sanoivat: ”Sinun palvelijoillesi oli kerrottu, että Herra, sinun Jumalasi, oli käskenyt palvelijaansa Moosesta antamaan teille koko tämän maan ja tuhoamaan kaikki maan asukkaat teidän tieltänne.” 25 Mutta katso, nyt me olemme sinun käsissäsi: tee meille, mikä mielestäsi on hyvin ja oikein.” Kuitenkin Jumala pelasti heidät israelilaisten käsistä, niin etteivät he heitä surmanneet.

5 Moos 9:5 sanoo: Et sinä vanhurskautesi ja oikeamielisyytesi tähden pääse ottamaan heidän maatansa omaksesi, vaan näiden kansojen jumalattomuuden tähden Herra, sinun Jumalasi, karkottaa heidät sinun tieltäsi ja täyttääksensä, mitä Herra valalla vannoen on luvannut sinun isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
6 Tiedä siis, ettei Herra, sinun Jumalasi, sinun vanhurskautesi tähden anna sinulle tätä hyvää maata omaksesi; sillä sinä olet niskurikansa.

32:4 Hän [Jumala] on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.

Me emme aina ymmärrä mitä ja miksi Jumala tekee niin kuin tekee. Jumala ”tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja aivoitukset (1 Aik 28:9).

Miten Jumala salli ja opasti israelilaisia kohtelemaan alistamiaan kansoja?

Vanha Testamentti on täynnä väkivaltaa, jossa Jumalan kansan vihollisia, miehiä, naisia ja lapsia surmataan tuhansia, kymmeniä tuhansia jopa puoli miljoonaa. Jumalan papit moittivat sotilaita, kun nämä jättivät osan ihmisistä henkiin tai eivät tuhonneet parhaitakin lampaita. Nuoria tyttöjä otettiin seksiorjiksi. Heitä ei omassa kodissaankaan kunnioitettu tai rakastettu niin kuin tämän päivän moraaliseen käytökseen kuuluu; Loot jopa tarjosi kahta tytärtään väkijoukolle, joka yritti tunkeutua Lootin taloon harjoittaakseen homoseksuaalista yhteyttä Lootin vieraiden kanssa.

1 Sam 6:19 Mutta Herra surmasi Beet-Semeksen miehiä sentähden, että he olivat katsoneet Herran arkkia; hän surmasi kansasta seitsemänkymmentä miestä, viisikymmentä tuhatta miestä; ja kansa suri sitä, että Herra oli surmannut niin paljon kansaa. – Jumala surmasi viisikymmentä tuhatta ihmistä sen vuoksi, että he olivat katsoneet Herran arkkia. Eihän arkki edes ollut Jumalan temppelin kaikkein pyhimmässä. Tuskin he olivat edes tietoisia, ettei Herran arkkia saanut katsoa kukaan muu kuin ylimmäinen pappi kerran vuodessa.

Miten voisin ymmärtää tai selittää näin erilaisen moraalisen käytöksen? En voi asettaa koko Vanhaa Testamenttia kyseenalaiseksi. Jos kyse olisi yksittäisestä jakeesta, niin ehkä silloin sanoisin, että se on väärennös. Nyt on kuitenkin kyse monissa kirjoissa olevista kymmenistä jakeista.

Naisen asema

Vanhan Testamentin aikoina näköjään omia tyttäriä saatettiin myydä orjuuteen vieläpä ilman mahdollisuutta päästä vapaaksi toisin kuin miesorjien kohdalla oli tapana. Sodassa vangiksi jääneitä naisia ja lapsia ei säästetty. Poikkeuksena näyttää olleen nuoret neitsyttytöt, jotka kehotettiin säästämään omiin tarpeisiin ts. seksiorjiksi.

Nyky-yhteiskunnassa katsomme yleensä Uuteen Testamenttiin monessa asiassa saadaksemme käsitystä Jumalan ja Kristuksen mielipiteistä yhteiskunnan eri alojen suhteen.

Miehen ja naisen välisestä suhteesta avioliitosta opastetaan Efesolaiskirjeessä:

Efe 5:22 Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;
23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
24 Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.
25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.

Mies on selvästi ”vaimon pää” kuitenkin niin, että miehen tulee rakastaa vaimojaan. Entä sitten, miten tuli vaimojen käyttäytyä seurakunnan kokouksissa?

1 Kor 14:34 ohjeistaa: ”olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. 35 Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.

Eikö olekaan tarkoitus, että Raamatun ohjenuora olisi voimassa vielä nykyaikanakin? Ilmeisesti ei. Tai siis niin yhteiskunnassa tulkitaan, että Raamatun ohjeet on sivuutettu yhteiskunnan säätämillä laeilla.

Tällainen Raamatun ohjeistus oli voimassa vielä reilu 100 vuotta sitten. Mies hallitsi vaimonsa omaisuutta eikä naisilla ollut äänioikeutta. Melko nopeasti sen jälkeen, kun naiset saavuttivat äänioikeuden, heidän asemansa suhteessa miehiinsä tuli tasavertaisemmaksi. Naiset pääsivät opiskelemaan yliopistoihinkin. Nykyisin naiset pääsevät jopa papeiksi eikä heidän ”tarvitse vaieta seurakunnassa”. Näin siis lansimaissa ja kristityissä maissa. Toisin on vielä vaikkapa islamistisissa yhteiskunnissa.

Olennainen kysymys on: ovatko Raamatun ohjeet naisen ja miehen suhteista tarkoitetut olemaan voimassa vielä nyky-yhteiskunnassakin? Eikö Paavali, joka kirjoitti edellä siteeratut ohjeet, osannut nähdä tulevaisuuteen? Vanhan Testamentin ajoista Kristuksen aikaan oli kuitenkin tapahtunut suuri hyppäys, josta olemme tyytyväisiä. Entä se hyppäys, joka on tapahtunut Kristuksen ajoista nykypäivään? Emmekö voisi hyväksyä senkin? Eihän Paavalikaan erityisesti perustellut, miksi hän korosti rakkauden merkitystä avioliitossa.

Silti se muutos, jota hän julisti, ei ollut niin suuri kuin nykyisin on tapahtunut vaikkapa viimeisten sadan vuoden aikana. Se koskee yhteiskuntaa monessa muussakin mielessä kuin pelkästään naisten asemassa kirkollisessa mielessä.

Pietari sanoi Apt 5:29 ”Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” Tästä voisi vetää johtopäätöksen: Raamatun sana on Jumalan sanaa ja viimeksi sitä on julistanut Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa, jotka saivat viimeiset ohjeensa Pyhältä hengeltä.

Lainsäädännön määrittelee valtiovalta kussakin maassa. Nämä lainsäätäjät saattavat toki olla uskovia ihmisiä, mutta pääsääntöisesti he eivät ole millään lailla riippuvaisia Raamatun sanasta. Monessa maassa käydään väittelyä, ei enää naisten äänioikeudesta tai oikeudesta hallita omaa omaisuuttaan, vaan naispappeudesta. Paavali oli sitä mieltä, että naisten tuli vaieta seurakunnassa. Raamatussa on kuitenkin kerrottu monista naisista, joilla oli merkittävä asema seurakunnassa.

Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä!

Toivomus yksimielisyydestä

Joh 17:11 … että he olisivat yhtä niinkuin mekin.

Joh 17:21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.

Room 12:16 Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.
1Kor 1:10 Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.
Fil 2:2 niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset.

Jeesus toivoi, että uskovat olisivat yhtä hänen poistuttuaan. Onko tämä mahdollista, kun kristikunta on jakaantunut ja katolisten johtama ekumenia ei yhdistä oppia vaan katolinen ylivalta taitaa olla tavoitteena. Jokainen kirkkokunta uskoo, että heillä on se Jeesuksen julistama tie totuus ja elämä, mutta mikä sen osoittaisi? Onko sitä kenelläkään?

Lisää ’miksi’ -kysymyksiä

Miksi Jumala antoi maailman valtiuden saatanalle? Miksi Jumala sallii saatanan voittaa?

Adam ja Eeva olivat langenneet saatanan houkuttamina tekemään syntiä ja toimimaan vastoin Jumalan käskyä. Rangaistukseksi Jumala karkotti heidät pois Paratiisista. Mitä Jumala teki saatanalle, tuolle korkea-arvoiselle ja loisteliaalle enkeliruhtinaalle? Jumala antoi maailman valtiuden hänelle!

Vaikka saatana houkutteli Adamin ja Eevan syntiin Jumalan tahtoa vastaan, niin saatanalla säilyi edelleenkin pääsy Jumalan valtaistuimen eteen niin kuin muillakin korkea-arvoisilla enkeleillä. Miksi Jumala menetteli näin? Miksi Jumala ei rankaissut heti saatanaa? Kun Adam ja Eeva oli karkoitettu pois Jumalan Paratiisista, alkoi kiivas taistelu maailman kuninkuudesta. Jumala, joka tietää ja näkee kaiken myös tulevaisuuteen, oli jo ajat ennen tätä tapahtumaa, nähnyt että ihminen lankeaa syntiin. Sen vuoksi Jumala oli päättänyt jo ennen maailman luomista lähettää oman poikansa maailmaan lunastamaan ihmiskunnan syntivelan. Hän oli myös ennalta nähnyt ja päättänyt Jeesuksen apulaisista, apostoleista, ja monista muistakin, jotka tulisivat olemaan hänen poikansa työtovereita.

Tässä ja monissa muissakin artikkeleissa joudun toteamaan, kuinka saatana etenee voittokulussaan. Kun sanoin tämän mielipiteeni erään kirkkokunnan edustajalle, näin hänen kauhistuneen ilmeensä. Maapallon väestö kasvaa yhä kiihtyvällä vauhdilla, mutta kristittyjen uskovien osuus väestöstä jatkuvasti pienenee. Koskaan ei saatana kuitenkaan saa lopullista voittoaan. Kristuksen toinen tuleminen ja siihen aikaan liittyvä Herran päivän ankara viha ja Kristuksen joukkojen taistelu saatanaa vastaan, kulminoituvat siihen, että saatana sidotaan tuhannen vuoden ajaksi.

Mikä on Jumalan tarkoitus, kun hän sallii näin tapahtuvan?

Tutkikaa Raamattua! Pyytäkää Jumalalta ymmärrystä ja viisautta tulkita ajan tapahtumia. Lukekaa ja verratkaa kirjoituksia Raamatun sanaan.

Onko perusteltua hakea Raamatusta ohjeita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon?

Onko perusteltua vastustaa avioeroa Jeesuksen sanaan vedoten?

Mar 10:6 Mutta luomakunnan alusta Jumala ’on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.
7 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.
8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.’ Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.
9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”
10 Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.
11 Ja hän sanoi heille: ”Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin.”

Onko oikein kieltäytyä aseista Jeesuksen opetuksen perusteella?

Mat 5:43 Te olette kuulleet sanotuksi: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.’
44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,

Israelilaisetkin kävivät sotia pakanallisia valtioita vastaan saadakseen itselleen heidän maa-alueensa Kanaanin maassa.

Jo Jesaja aikanaan ennusti: 2:4 Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. – Näin varmaan on, mutta vasta ”aikojen lopussa” (j. 2:2), kun Herran päivä koittaa.

Kun Jeesus vei opetuslapset Getsemane -nimiselle maatilalle ennen kuin hänet kavallettiin ja sotilaat pidättivät hänet, eräs opetuslapsista sivalsi miekalla korvan ylipapin palvelijalta. Silloin Jeesus sanoi: Mat 26:52 ”Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.” – ’Miekka’ on tässä kuvaannollinen ilmaus väkivallasta. Tämän päivän kielenkäytön mukaan olisi sopiva ilmaus: ”Kaikki, jotka turvautuvat aseisiin, ne myös joutuvat aseiden uhriksi.”

Oliko Jeesuksen sanoma tarkoitettu vain apostoleille? Ei varmaankaan, vaan koko ihmiskunnalle käytösohjeeksi. Vaikka tapahtumasta on kulunut melkein 2000 vuotta, ei ihmiskunta vieläkään noudata Kristuksen opetusta, vaan asevarusteluun ja järjettömiin sotiin käytetään maailmassa suunnattomasti rahaa. Ne, jotka noudattavat Jeesuksen ohjetta ja kieltäytyvät asepalveluksesta, joutuvat usein sovittamaan ”rikoksensa” vankilassa. Jehovan todistajat ovat ehkä tämän päivän tunnetuin uskonnollinen organisaatio, joka totaalisesti kieltäytyy asepalveluksesta ja joutuu siitä kärsimään. He ”eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään [Jeesus] maailmasta ole.” (Joh 17:16). Eräästä Suomen Tasavallan presidentistä kuulin hiljattain kerrottavan, että sotien aikaan 1940-luvulla hän koki tehtävänsä ristiriitaisuuden Jumalan sanaan nähden, mutta silti täytti velvollisuutensa maan lakien mukaan. Vasta hiljattain tulin tietämään hänen syvän uskonnollisuutensa. Siksi ihailen hänen toimintaansa ristiriitoja sisältävässä maailmassa. Väkivallan käyttö väkivaltaa vastaan on kysymys, jonka moni joutuu ratkaisemaan omalla kohdallaan. Kummalle puolelle vaaka kallistuu?

Paavalin ohje oli Room 13:1-2:ssa: Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. 2 Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.

Tuleeko ihmisten jakaa omaisuutensa köyhille Jeesuksen opetuksen perusteella? (Luuk. 18:18-23)

Luuk 18:18 Ja eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: ”Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?”

18:22 Kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: ”Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua.”

Jeesus sanoi Mark 12:44 Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä.” – Rikkaat saattoivat panna uhriarkkuun isonkin summan rahaa ilman, että se vaikutti heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Köyhän lesken kaksi ropoa oli hänen viimeiset rahansa. Lesken uhraus oli arvokkaampi, koska hän uhrasi kaikki varansa.

Jeesus esitti rikkaalle hallitusmiehelle, että tämä myisi omaisuutensa ja antaisi rahat köyhille. Pietari sanoi, että he ovat luopuneet kaikesta mitä heillä oli. Jeesus lupasi, että jokainen tulisi sen monin verroin takaisin ja tulevassa maailmassa saamaan iankaikkisen elämän (Luuk 18. luku). – Monet ’pyhimykset’ ovat olleet tällaisia köyhiä.

Mat 6:21 Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi. 6:20 Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.

Ihmisen on hyvä auttaa puutteessa olevia. Ei pidä kerätä rahaa ja omaisuutta maan päällä, vaan Matteuksen ohjeen mukaan koota itselle aarteita taivaaseen; niitä ovat usko ja hyvät teot.

Lutherin oppiin sisältyi uskon ja armon korostaminen eikä teoilla ollut pelastuksen saavuttamisessa merkitystä. Jaakobin kirjeessä on oivallisesti tuotu esiin uskon ja tekojen suhde: 2:18 Joku ehkä sanoo: ”Sinulla on usko, ja minulla on teot;” näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.

Tästä voimme päätellä myös uskosta kumpuavien tekojen merkityksen. Näitä pohdiskeltuani olen tullut loppupäätelmään, että Raamatun mukaan teot ovat vähintään yhtä merkittäviä kuin uskokin. Muutama jae sen todistukseksi:

Room 2:6 hänen, ”joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan”

2 Kor 11:15 Ei ole siis paljon, jos hänen [saatanan] palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.

1 Piet 1:17 Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika,

Jaak 2:22 Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;

Ilm 20:12 Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

Onko perusteltua tuomita homoseksuaaliset suhteet ja avioliitot?

Ei ole kauaakaan siitä, kun homoseksuaalinen kanssakäyminen oli lain mukaan rangaistavaa. Kirkonkin piirissä on paljon niitä, jotka hyväksyvät Raamatun kieltämän samaa sukupuolta olevien väliset suhteet.

3. Moos 18:22 Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus.
23 Älä sekaannu mihinkään eläimeen, ettet siten itseäsi saastuttaisi. Älköönkä nainen tarjoutuko eläimelle pariutuaksensa sen kanssa; se on iljettävyys.
24 Älkää saastuttako itseänne millään näistä, sillä näillä kaikilla ovat itsensä saastuttaneet ne kansat, jotka minä karkoitan teidän tieltänne.
29 Sillä jokainen, joka tekee minkä tahansa näistä kauhistuksista, hävitettäköön kansastansa, kaikki, jotka semmoista tekevät.

3 Moos 20:13 Jos joku makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan, tekevät he molemmat kauhistuksen; heidät rangaistakoon kuolemalla, he ovat verivelan alaiset.

Kun Jumala päätti hävittää Sodoman ja Gomorran, oli vahvana perusteena juuri näissä kaupungeissa harjoitettu homoseksualismi. 1 Mooseksen kirjan 19 luku kertoo kuinka kaksi Herran enkeliä tuli tapaamaan vanhurskasta Lootia. Kaupungin väkivaltaiset homoseksuaalit vaativat saada harrastaa seksiä Lootin vieraiden kanssa ja kauhistunut Loot tarjosi heille kahta nuorta tytärtään. Tästä kertomuksesta saamme käsityksen kuinka pahasti Sodoman miehet olivat kieroutuneet sukupuolisesti. Toinen kauhistuttava havainto on Lootin välinpitämätön suhtautuminen omien tyttäriensä raiskaukseen.

Hyväksyykö Raamattu homoseksualismin?

Mat 21:31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?” He sanoivat: ”Ensimmäinen.” Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. [Jeesuksen aikalaiset rinnastivat veronkantajat, publikaanit (eli tax collectors) yhteiskunnan halveksimiin porttoihin eli huoriin]

Truly I say unto you, the tax collectors and prostitutes will enter the kingdom of heaven before the self-righteous. (Matthew 21:31)

Tähän englanninkieliseen lainaukseen on omavaltaisesti lisätty ”before the self-righteous”. Sitä Jeesus varmaan kuitenkin tarkoitti. Itseään hyvinä kristittyinä pitävät syyllistyvät helposti osoittamaan halveksuntaa synnillisinä pitämiään huoria, homoseksuaaleja yms. kohtaan. Ei Jeesuskaan hyväksynyt heidän synnillistä käytöstään, mutta vielä vähemmän ihmisten jakamia tuomioita. Luuk 6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan. Sen vuoksi Jeesus sanoi vähän tuohtuneena, että pitäkää varanne, etteivät huorat ja homoseksuaalit pääse teitä ennen Jumalan valtakuntaan.

Raamattu tuomitsee homoseksualismin. Jes. 3:9 Heidän kasvojensa hahmo todistaa heitä vastaan; syntinsä he tuovat julki niinkuin sodomalaiset, he eivät niitä salaa. Voi heitä! Itsellensä he pahaa tekevät. – Kaksi Herran enkeliä oli tullut Lootin luokse ja yöpyivät hänen luonaan. Sodomalaiset ’sodomiitit’ käyttäytyivät röyhkeästi:1 Moos. 19:5 Ja he huusivat Lootia sanoen hänelle: ”Missä ne miehet ovat, jotka tulivat luoksesi yöllä? Tuo heidät tänne meidän luoksemme, ryhtyäksemme heihin.” NLT sanoo selväkielisesti ” Bring them out to us so we can have sex with them!”

UT:ssa Paavali varoittaa: Room 1:26 Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; 27 samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.

”1 Kor 6:9 alkutekstin mukaisesti opettaa meille selkeästi, että homoseksuaalisuus on synti, jonka harjoittajat eivät pääse Jumalan valtakuntaan. 1 Kor 6:9 on kreikankielisessä tekstissä jakeen lopussa on kaksi kreikkalaista sanaa (μαλακός malakos, ja ἀρσενοκοίτης arsenokoites). Malakos tarkoittaa naismaista miestä, nuoren pojan ja vanhemman miehen välistä seksiä. Arsenokoites tarkoittaa homoseksuaalia miestä, joka makaa miehen kanssa, sodomiittia.

1 Kor 6:9 sanoo, vanhahtavia sanoja käyttäen, että ”ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset. Engl. Or do you not know that the unrighteous will not inherit the kingdom of God? Do not be deceived; neither fornicators, nor idolaters, nor adulterers, nor effeminate, nor homosexuals.

Jeesus sanoikin, että ensimmäiset tulevat viimeisinä ja viimeiset ensimmäisinä. Hän tarkoitti sitä, että yhteiskunnan halveksimat voivat uskonsa perusteella päästä Jumalan valtakuntaan ja tekouskovat moralistit saattavat jäädä jonon hännille. En tiedä mistä Raamatun käännöksestä tämä englanninkielinen Mat 21:31 lainaus on peräisin. Kaikki tarkastamani versiot puhuvat Jumalan valtakunnasta eli βασιλείαν τοῦ θεοῦ. Ja tämä lainaus puhuu taivaan valtakunnasta. Sehän on samaa tarkoittava, mutta mielestäni käännöksen pitää olla myös sanatarkka. ”Taivaan valtakunta” voi johtaa käsitykseen, siitä että pelastuvat ihmiset pääsevät taivaaseen.

Onko väärin periä lainasta korkoa? Pitäisikö maksukyvyttömien saada velkansa anteeksi?

Tällä hetkellä länsimaissa on poikkeuksellisen alhainen korkotaso. 0-korot ovat tavanomaisia. Arvattavasti pankit perivät jollain muulla nimikkeellä maksua lainasta. Asuntovelallisille ja valtioille 0-korot ovat suuri helpotus. Moni saattaa ajatella, että korkeiden korkojen aika, johon yhdistyi myös inflaatio, oli hyvää aikaa. Silloinhan velan arvo, esim. asuntolainan todellinen velkamäärä pieneni, hintojen ja palkkojen noustessa.

Pitäisikö yhteiskuntaelämä järjestää juutalaisten Jumalalta saamien riemuvuosisäädösten mukaisella tavalla? Olivatko nämä säädökset alunperinkin vain juutalaiseen yhteisöön tarkoitettuja? Eivätkö ne olisi hyviä myös nyky-yhteiskunnassa?

Jumala sääti Israelin kansalle käskyt Siinain vuorella (3. Mooseksen kirja):

Riemuvuoden tarkoitus oli se, että maa saa levätä silloin yhden ylimääräisen vuoden seitsenvuotisessa kylvö- ja sapattivuosien kierrossa. Riemuvuosi oli myös merkittävä israelilaisten omaisuudenjaon kannalta. Jokaisella suvulla oli omistusoikeus omaan maahansa. Jos joku oli myynyt maansa taloudellisen ahdingon vuoksi, niin maa palautui hänen suvulleen 49 vuoden jälkeen eli riemuvuotena. Omaisuudenjaosta ja velkajärjestelyistä on yksityiskohtaisia ohjeita viitteenä olevissa luvuissa.

Kun Israelin kansa olisi tullut perille luvattuun maahan ja aloittanut maanviljelyn, heidän tuli viljellä maata ja korjata sato kuusi vuotta ja antaa maan levätä seitsemännen vuoden. Joka seitsemäs vuosi oli sapatti Herran kunniaksi. Silloin ei kylvetty eikä poimittu viinirypäleitä. Maa sai levätä. Mitä pellolla kasvoi ilman, että siihen oli jotakin istutettu, sen sai hyödyntää.

Näin tuli menetellä seitsemän vuosiviikon ajan, 49 vuoden ajan. Kun se oli täyttynyt seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, piti antaa pasunan soida sovituspäivänä. Asiasta toiseen: Olen esittänyt Jeesuksen syntymän ajankohdaksi tätä sovituspäivää. Jeesuksen syntymäpäivänä pidetään joulukuun 25.päivää, mutta koko joulu perustuu siihen, että pakanallisen Saturnaliajuhlan tilalle haluttiin kristillinen sisältö. Jeesus oli maailman sovittaja ja senkin vuoksi syksyinen sovituspäivän juhla olisi mitä sopivin paitsi ajankohdan, myös sen vertauskuvallisen sisällön vuoksi.

Jumala käski (3 Moos luku 25):

25:10 Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo. 11 Riemuvuosi olkoon teille viideskymmenes vuosi; älkää silloin kylväkö älkääkä jälkikasvua leikatko, älkääkä poimiko, mitä leikkaamattomissa viinipuissa on kasvanut. 12 Sillä se on riemuvuosi, se olkoon teille pyhä; pellolta syökää sen sato. 13 Riemuvuotena saa jokainen teistä palata perintömaallensa.

Jumala lupasi: ”minä käsken siunaukseni kuudentena vuotena tulemaan teille, niin että se tuottaa teille kolmen vuoden sadon. Ja kun te kylvätte kahdeksantena vuotena, on teillä vielä vanhaa satoa syödä; siihen asti, kunnes yhdeksäntenä vuotena sen sato on saatu, on teillä vanhaa syödä.”

25:36 Älä ota korkoa tai voittoa häneltä [Israelilaisilta ’veljiltä’], vaan pelkää Jumalaasi ja anna veljesi elää luonasi.
37 Älä anna hänelle rahaasi korolle äläkä ota elintarpeista voittoa.
39 Jos veljesi sinun luonasi köyhtyy ja myy itsensä sinulle, älä pane häntä orjan työhön,
40 vaan hän olkoon päiväpalkkalaisena ja loisena sinun luonasi; riemuvuoteen asti hän palvelkoon sinua.

Ohjeisiin kuului vielä kielto ottaa lainasta korkoa. Orjiksi saattoi joutua paitsi sodassa otettu vihollinen, myös israelilainen, joka oli köyhtynyt. Hän saattoi myydä itsensä orjaksi voidakseen maksaa velkansa. Tällainen orja vapautui kun riemuvuosi alkoi.

Raamatun ihmeet

Voinko uskoa Raamattuun, jos siinä on edellä kuvattu koodi varmistuksena? On esitetty väitteitä, joiden sanotaan perustuvan tutkimustietoon, että kaikki Raamatun kertomukset eivät ole tosia, tai vähintäänkin ne eivät ole sen kirjoittamia, joiksi niitä on väitetty. Kirjoittajan sanotaan olevan oppilas, joku muu tuntematon jne. Ainakaan Raamatussa kerrottuihin ihmeisiin eivät monet voi uskoa.

Raamatussa kuvatut ihmeet on vain uskottava. Et voi sanoa uskovasi Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen, syntien anteeksi saamiseen ja iankaikkiseen elämään, jos kiellät Raamatun ihmeet. Tällaisia ovat mm.

– Jeesuksen syntyminen neitsyeestä Jumalan Pyhän hengen saattaessa Marian raskaaksi

– Jeesuksen suorittamat parannusteot ja kuolleista herättämiset

– Jeesuksen itsensä herättäminen kuolleista

– Jeesuksen esiintyminen henkimuodossa ja fyysisessä muodossa Jumalan herätettyä hänet kuolleista ja sitten ylösnousuaan taivaassa

Olen jossain määrin fundamentalisti. Haluan uskoa Raamatun sanaan. Olen kuitenkin oppinut, että hyvin suuri osa Raamatusta on kuvaannollista kerrontaa, joka vaatii toisenlaisen tulkinnan kuin sanasta sanaan ymmärtämisen. En ole niin perusteellisen fundamentalisti, että edellyttäisin kaikkien Raamatun ihmeellisten kertomusten uskomista sellaisenaan. Esimerkiksi, uskon vedenpaisumukseen. Siitä on monien kulttuurien piirissä kertomuksiakin. Sen sijaan en usko Nooan arkkikertomukseen siinä muodossa, kuin Raamattu kertoo. En ymmärrä miten kaikki tuhannet eläinlajit ja miljoonat erilaiset pieneliöt olisi saatu kerätyksi arkin luokse ja viety sisälle. (Raamattu tosin sanoo, että eläimet menivät) Kaikki eläimet, joissa oli ’elämän henki’ piti saada arkkiin, koska kaikki ihmiset ja eläimet tuhottaisiin. Selitys voisi olla, että tulva kosketti vain osaa maapallosta. Raamatun käsitys koko maasta tai maailmasta ei ollut sama kuin nykyaikana. ”Koko maailma” käsitti lähinnä Rooman valtakunnan alueen Välimeren ympärillä.

Hyväksyn, että ihmeitä on tapahtunut ja tapahtuu vielä edelleenkin. Olen itsekin kokenut Jumalan ihmeen tai ihmeellisen tapahtuman, jota en ole osannut selittää ja joka menee täysin yli nykyisen tieteen ymmärryksen.

Jeesuksen tekemiä ihmeitä on lueteltu artikkelissa yli 40.

Jeesuksen ensimmäinen ihme oli veden muuttaminen viiniksi Joh 2:1-11. Viimeinen oli toinen valtava kalasaalis (Joh 21:1-14). Jeesus tekikin suuren määrän viiniä, kun häihin varattu viini oli päässyt loppumaan. Jeesuksen tekemästä ihmeestä voi tehdä myös päätelmän hänen suhtautumisestaan alkoholin nauttimiseen. Häävieraat olivat jo heille tarjotusta viinistä juopuneet ja juopuneiden tavoin ryhtyivät kinuamaan lisää juotavaa. Jeesus olisi voinut kieltäytyä viinin teosta ja perustella sitä sillä, että vieraat olivat jo saaneet tarpeeksi. Kun hän ei näin tehnyt, voidaan sen katsoa johtuneen suvaitsevasta asenteesta viinin liialliseenkin nauttimiseen ehkä poikkeuksellisesti, ison ja iloisen juhlan kyseessä ollen.

Sanooko Raamattu, että osa ihmisistä pelastuu ja toiset joutuvat helvettiin?

Lähes kahden tuhannen vuoden ajan niin valtakirkot kuin pienet lahkotkin ovat uhanneet ihmisiä helvetin tulella. Nimittäin, jos he eivät usko kirkon oppia (esimerkiksi kirkon uskontunnustusta). Helvetin kärsimyksillä, joita on kuvattu hyvin värikkäästi tuliseksi pätsiksi, on vuosisatojen ajan uhattu yksinkertaista kirkkokansaa. Kuulijat eivät päässeet itse lukemaan Raamattua, koska se oli papiston yksinoikeus jo siitäkin syystä, että vasta reilu 500 vuotta sitten alkoi olla käytettävissä kansankielisiä Raamattuja. Ongelmaksi jäi vielä puutteellinen lukutaito.

Paljon, paljon vähemmän on niitä kirkkoja, jotka julistavat päinvastaista oppia, universalismia: Jumala pelastaa kaikki.

Sitten on vielä sellainenkin vaihtoehto, että Jumala ei pelasta kaikkia, vaan kovin syntiset hävitetään totaalisesti eli kyse on annihilaatiosta.

Kun käyt pohdiskelemaan näitä kysymyksiä, on hyvä tiedostaa pari tärkeää asiaa. Oletko kirkkosi vanki? Onko kirkkosi kanta niin voimakkaasti lukkoon lyöty, ettei asiasta voida edes keskustella? Vai onko asiat niin hyvällä mallilla, että kirkkosi suorastaan rohkaisee eri vaihtoehtojen tutkintaan ja pohdiskeluun ao. Raamatunkohdista? Tänä päivänä luulisi, että totuuden etsintään kannustettaisiin. Eikö jokaisen kirkon tulisi olla niin varma opistaan, ettei tarvitsisi kieltää jäseniään tutkimasta muita vaihtoehtoja?

Usein on käytännön elämässä kuitenkin tilanne sellainen, että ihminen on jo pienestä pitäen kasvanut oman kirkkonsa oppiin. Hän ei edes tunne halua perehtyä poikkeaviin mielipiteisiin. Ne voivat tuntua ahdistavilta ja suorastaan syntisiltä.

Tulisen järven rangaistus

Ilm 19:20 Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.
20:10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.
20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. 15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.
21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”

Toinen kuolema

Ilm 2:11 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.’
20:6 Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.
20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.

Tulinen järvi on toinen kuolema. Tulinen järvi on ilmiselvästi kuvaannollinen ilmaus. Raamatun ilmaus ”toinen kuolema” ei sekään kerro sinällään, millainen tämä kuolema on, ellei tyydy Ilm 20:14 selitykseen, että tulinen järvi on toinen kuolema. Jos tulinen järvi on kuvaannollista ilmausta, onko myös toinen kuolema samaten, koska sitä selittävä Raamatun ilmaus on?

Mitä sitten tarkoittaa ’toinen kuolema’? Ensimmäinen kuolema on se, joka kaikkien on kohdattava. Poikkeuksena ovat ne ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset, jotka ovat elossa maan päällä, kun ylösnousemuksen ylöstempaus tapahtuu. Yksinkertainen selitys ’toiselle kuolemalle’ on, että se on Kristuksen antama viimeisen tuomion kielteinen tuomio. Kun Kristus jakaa tuomittavat kahteen ryhmään, kielteisen tuomion saavat joutuvat Kristuksen vasemmalle puolelle. Mat 25:33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.

Matteus kertoo Jeesuksen sanoin viimeisestä tuomiosta:

Mat 25:41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
25:42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.’
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: ’Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?’
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ’Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’
46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.”

Ilm 14:10 niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä. 11 Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin.

Sodoma ja Gomorra. Juud. 1:7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta. – Se on selvää, että Sodoman ja Gomorran tuhonnut tuli ei ole iankaikkinen, vaan se on sammunut tuhansia vuosia sitten. Iankaikkisen tulen rangiastus ei siis koske itse kaupunkeja. Sen sijaan ne sukupuoliset pervertit, jotka eivät vielä ole saaneet rangaistustaan viimeisellä tuomiolla, tulevat sen aikanaan saamaan. Jumalan rangaistus ei tule heti rikkomuksen tapahduttua. Enkelitkin, jotka lankesivat, pantiin kahleisiin, odottamaan pimeydessä viimeistä tuomiota (Juud 1:6).

Profeetta Jeremia välitti Jumalan viestin sapatin rikkojille: 17:27 Mutta jos ette kuule minua ettekä pyhitä sapatinpäivää, vaan kannatte kantamuksia ja kuljette Jerusalemin porteista sapatinpäivänä, niin minä sytytän tuleen sen portit, ja tuli on kuluttava Jerusalemin palatsit, eikä se ole sammuva.” – Jeremian kirja on peräisin ajalta noin 600 vuotta ennen ajanlaskuamme. En osaa sanoa, onko ja milloin tuli kuluttanut Jerusalemin palatsit, mutta selvää on, että tuli on sammunut eli väite, että se on iankaikkista tulta, ei ole oikea käännös.

Suuri kysymys on, onko Jeesuksen antama iankaikkinen rangaistus edellä kuvattu toinen kuolema, tulinen järvi. Minkälaiset synnit aiheuttavat iankaikkisen rangaistuksen? Jeesus sanoo Mat 25:45 mukaan: ”Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ’Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.” Esimerkiksi: 25:43 ”… sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.” – Iankaikkinen rangaistus, jos ei käy sairasta tai vankeudessa olevaa katsomassa. Tai jos ei ottanut tuntematonta kotiinsa. Tai jos ei antanut alastomalle vaatteita.

Tuntuu kohtuuttomalta rangaistukselta. Tässä kait täytyy tutkia mitä Raamattu sanoo pelastuksesta ja sen jälkeen punnita vastakkaisia argumentteja.

Apt 2:21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.’ – Tämä pelastuminen ei ole vielä lopullista. Pelastuminen koskee Herran päivän suurta tuhoa. Sinä päivänä pelastuvat selviävät hengissä Kristuksen Tuhatvuotiseen valtakuntaan, joka aloittaa toimintansa Kristuksen nyt saapuessa toisen kerran maan päälle.

Mar 10:52 Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut.” Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä. – Tähän sopii edellä sanottu.

Mar 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. – Uskon, tekojen ja kasteen merkityksestä olen kirjoittanut oman artikkelin.

Luuk 7:50 Mutta hän sanoi naiselle: ”Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan.”

Jeesus kertoi opetuslapsilleen vertauksen kylväjästä ja kylvi siemeniä. Opetuslapset kysyivät vertauksen selitystä, mihin Jeesus vastasi. Luuk 8:10 Hän sanoi: ”Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi. 11 Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana. 12 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.

Näitä jakeita lukiessani olen aina ihmetellyt; Jeesus selitti opetuslapsilleen mitä vertaukset tarkoittivat eli selvitti heille Jumalan valtakunnan salaisuudet. Muille kuulijoille esitetään vain vertaukset, ” että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.” – Miksi tavalliset kuulijat eivät saisi tietää Jumalan valtakunnasta ja ymmärtää Jumalan sanaa? Kaiken lisäksi senkin sanan, joka on päässyt heidän sydämiinsä, saatana tulee ja ottaa pois. MIKSI Jumala ikään kuin sabotoi oman sanansa levittämistä virheettömässä muodossa?

Tulkintani on seuraava: Jumala ei halua, että kaikki opetus annettaisiin ihmisille valmiiksi pureskeltuna. Hän mitä ilmeisimmin haluaa, että ihmiset ponnistelisivat totuuden löytämiseksi. Kun totuus on löytynyt ja ihminen ryhtyy toimimaan sen mukaisesti, Jeesus selitti (Luuk 8:21), että ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan, ovat Jeesuksen äiti ja hänen veljensä. Näin Jeesus sanoi myös Markuksen mukaan:” 3:35 Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

Apt 4:11 Hän on ’se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut.’ 12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman.”

Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
Gal. 3:22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.

Pelastuvatko kaikki? Onko Jumala tai Jeesus Kristus todella kaikkien ihmisten pelastaja?

Jes 52:10 Herra paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden, ja kaikki maan ääret saavat nähdä meidän Jumalamme autuuden [pelastuksen].
Luuk 2:30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi [pelastuksesi], 31 jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,

1 Tim 4:10 Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja [engl. pelastaja], varsinkin uskovien – Miten luet ja ymmärrät tämän jakeen? Siitä löytyy kolmekin merkittävää asiaa harkittavaksi. Elävä Jumala, joka on kaikkien ihmisten pelastaja ωτήρ sōtēr. Tarkoittaako ’elävä Jumala’ Isä Jumalaa vaiko Jeesusta Kristusta? Toiseksi, tämä elävä Jumala on kaikkien ihmisten pelastaja. Kolmanneksi uskovat ovat vielä erityisasemassa pelastuksen suhteen.

Monet uskovat Jeesuksenkin olevan Jumala, eikö sitten hän voisi olla ’elävä Jumala’. Etsimällä Raamatun lauseita, joissa esiintyy ’elävä Jumala’, voimme ratkaista kummasta on kysymys.

2 Kor 6:16 ”Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: ”Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.” – Jumala Jehova valitsi Israelin omaksi kansakseen. Jeremia vahvistaa tämän: 31:33 ”Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.” – Paavali on tähän Raamatun jakeeseen kytkenyt yhteen elävän Jumalan temppelin ja Jumalan kansan. Jeremia on muiden mukana vahvistanut, että Jumalan kansa on Israel. Näin voimme päätellä Paavalinkin tarkoittaneen elävällä Jumalalla nimenomaan Jehovaa.

1 Tim 4:10 antoi ymmärtää, että kaikki pelastuvat, erityisesti uskovat. Miten tämä on tulkittava? On helppo ymmärtää, että kaikki uskovat pelastuvat. Jos luet artikkelin Jumalan puhdistavasta tulesta, ymmärrät, miten se voi käytännössä tapahtua. Mutta onko Jumalan tarkoitus, että kaikki pelastuisivat? Mitä merkitystä silloin uskolla olisi? No, ainakin se, että puhdistavan tulen käsittely olisi uskovien osalta paljon kevyempää. Kovin syntisten uskottomien käsittely olisi tuskallisempaa ja pidempiaikaista.

Aikooko Jumala pelastaa todella jokaisen ihmisen? Myös Adolf Hitlerin ja Josef Stalinin, joiden aiheuttamien kuolemien yhteismäärä lienee 100 miljoonan paikkeilla? Katsotaan muutama Raamatun lause viimeisestä tuomiosta. Näistä voidaan päätellä, että näihin syypäät joutuvat ”helvettiin”. Monet väittävät, ettei helvettiä ole olemassakaan, koska Raamattu ei käytä sitä sanaa. Tulinen järvi, ikuinen pimeys … kuvaavat ikuisesti jatkuvaa rangaistusta, joka on pelkkää kärsimystä.

1 Tim 2:4 joka [Jumala] tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. 5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.

Joh 12:32 Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni.” – Jeesus lupasi, että kun hän pääsee taivaaseen, hän vetää kaikki ihmiset tyköönsä. Aiemmin Jeesus oli sanonut Joh 6:44 ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Jumalan ja Jeesuksen puoleen vetämiseen liittyy myös Jumalan kutsumus. Room 8:30 ”mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut. Ilmestyskirjassa kerrotaan 17:14 ”He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa.” – Niin kuin Jumala on edeltämäärännyt Kristuksen tehtäväksi pelastaa maailma, on Jumala myös edeltämäärännyt ja kutsunut ihmisiä Kristuksen palvelukseen ja kanssahallitsijoiksi hänen Tuhatvuotiseen valtakuntaansa. Tämä Kristuksen valtakunta on käsitykseni mukaan osa Jumalan valtakuntaa, jossa sen jäsenet ovat henkiruumiissa, mutta voivat myös esiintyä fyysisessä ruumiissa, kuten teki Kristus sinä aikana kun hän oli ylösnousemisensa jälkeen vielä maan päällä.

Olen tulkinnut pelastuksen olevan kaksitasoista; On pieni joukko, joita koetellaan jo heidän elinaikanaan, eikä heitä tuomita viimeisellä tuomiolla. He pelastuvat ensimmäiseen ylösnousemukseen ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhannen vuoden ajan. Tuhatvuotisessa valtakunnassa eletään fyysisessä ruumiissa, eivätkä ihmiset ole vielä saavuttaneet kuolemattomuutta. Toinen, suuri joukko pelastuvia, saa myönteisen tuomion tuhatvuotisen valtakunnan päätyttyä ja kaikkien muiden kuolleiden noustua ylös. He pelastuvat Jumalan valtakunnan paratiisiin, josta on kerrottu Ilmestyskirjassa.

Room 11:32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi. For God has shut up all in disobedience so that He may show mercy to all.

Mitä tarkoittaa Paavali, joka käyttää sanontaa ”Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi”. Kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä ja ja tekevät jatkuvasti. Ihmisten käytökseen kuuluu synnin tekeminen, eikä ihminen pääse siitä irti, ei ainakaan omin voimin. Kaikki ovat vailla Jumalan kirkkautta. Silti, Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat (1 Tim 2:4) ja että Jumala armahtaisi kaikki (Room 11:32). Paavalin Roomalaiskirjeen 11:32 jakeen loppuosa kannattaa lukea uudestaan: ”että hän kaikkia armahtaisi.”

Jumalan tarkoitus ja tahto on, että hän armahtaa kaikki. Ehkä tämä sivulause olisi pitänyt kirjoittaa punaisin kohokirjaimin aivan alkuun, eikä tänne kaiken muun asian keskelle. Siinä on Raamatun helmi, yksi monista, joka vain ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.

… ja kaikki liha on näkevä Jumalan autuuden.” (Luuk 3:6)

”And all flesh will see the salvation of God.” ‘Kaikki liha’ olisi paremmin käännettynä ‘koko ihmiskukunta’ tai kaikki ihmiset. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut (Jesaja 40:5).” – Jos lukee pelastuksesta vain yhden jakeen, vaikkapa tämän, voi uskoa, että todellakin kaikki (siis jokainen ihminen) pelastuvat. Luukas puhuu tätä edeltävissä jakeissa Johanneksen toiminnasta, kun hän saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksi saamiseksi. Hänen saarnaansa kuului myös seuraavissa jakeissa annettu sanoma: 3:8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, älkääkä ruvetko sanomaan mielessänne: ’Onhan meillä isänä Aabraham’, sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille. 9 Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.” – Ei Johannes luvannut kaikkien pelastuvan. Hän itse asiassa varoitti kielikuvallaan, että jos ei ihminen tee hyvää hedelmää, tulee heitetyksi pois tuleen.

Jes 52:9 Huutakaa ilosta, riemuitkaa, kaikki te Jerusalemin rauniot, sillä Herra lohduttaa kansansa, lunastaa Jerusalemin. … he hath redeemed Jerusalem. 10 Herra paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden, ja kaikki maan ääret saavat nähdä meidän Jumalamme autuuden. … KJV: and all the ends of the earth shall see the salvation of our God. – Tässä Jesajan ennustuksessa kerrotaan “kuinka Herra palajaa Siioniin” (jae 52:8). Tällöin kaikki kansat saavat nähdä kuinka Jumala pelastaa Jerusalemin. Ei siis, että kaikki kansat pelastuisivat!

Joh 1:29: Seuraavana päivänä hän [Johannes kastaja] näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! – Mitä tarkoittaa, että Jeesus Kristus ottaa pois (koko?) maailman synnit? Syntihän ei ole vain yksi synti, vaan koko maailman synnit on hirmuisen iso määrä syntejä, pieniä ja isoja. Mitä tarkoittaa apostoli Johannes, kun hän väittää, että Jeesus Kristus ottaa pois kaikki nämä synnit? Miten se voi tapahtua? Tekeekö hän synnit olemattomiksi? Ikään kuin niitä ei olisi ollutkaan? Vai tarkoittaako se, että hän antaa kaikille synnintekijöille anteeksi?

Vanhan Testamentin aikoina pappi joutui uhraamaan eläimen verta alttarilla ja polttamaan uhrieläimen lihan, jotta Jumala tuntisi uhrieläimen lihan palavan ja suloisen savun tuoksun nousevan taivaaseen ja antaisi anteeksi. Uuden liiton aikana syntien anteeksi saaminen on paljon yksinkertaisempaa. Riittää kun katuu ja pyytää Kristusta antamaan anteeksi. Kuka hyvänsä voi esittää itse Kristukselle tällaisen pyynnön. Välittävää pappia ei tarvita, Kristus itse on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä. Onhan hän itsekin ihminen, jolle hänen isänsä on antanut kaiken vallan, saman kuin hänellä itsellään on.

Ihmisen täytyy kuitenkin itse tehdä aloite, katua ja pyytää anteeksi. Uudessa Testamentissa on kuitenkin yksi kertomus suuresta syntisestä ja kristittyjen vainoajasta. Hän kulki ympäri Israelia ja ympäröivää seutua aseistettujen vartiomiesten johtajana ja otti kiinni kristittyjä ja surmasi sekä vei heitä vangittuina Jerusalemiin siellä tuomittaviksi. Tarvittiin vain yksi salamaniskun kaltainen ja tämä fariseuksista kiivain sokeutui muutamaksi päiväksi. Tänä aikana hän oli kääntynyt Jeesuksen ja kristikunnan uskollisimmaksi palvelijaksi. Hänen nimensä oli Saulus, mutta hän on tullut tunnetuksi Raamatun Uuden Testamentin useimpien kirjeiden kirjoittajan, ”kansojen apostolina”, Paavalina.

Jos Jeesus Kristus voi kääntää vihollisista suurimman yhdellä salamaniskulla, eikö ole uskottavaa, että hän voi halutessaan kääntää vaikka koko ihmiskunnan epäuskoiset? Mitä sanottiinkaan jakeessa 1 Tim 2:4? Jumala tahtoo, että kaikki pelastuvat!

Mar 3:28 Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; ”Truly I say to you, all sins shall be forgiven the sons of men, and whatever blasphemies they utter”. – Tarkoittaako Markus, että synnit annetaan anteeksi vaiko, että kaikki synnit ovat anteeksi annettavissa?

Edellisessä esimerkissä Paavali pakotettiin kääntymykseen eikä hän koskaan moittinut Kristusta siitä. Kuka Jumalaton synnintekijä moittisi Jumalaa siitä, että hän on pakottanut syntisen kääntymään ja ottamaan vastaan anteeksiannon synneistä? Ihmiset monesti pilkkaavat uskoa Jumalaan, mutta kun totinen paikka tulee vastaan, he ovat valmiit ottamaan vastaan Jumalan anteeksiannon.

Johannes kirjoitti evankeliumissaan: 6:44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
45 Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.’ Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
47 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.

1 Joh 2:2 Ja hän [Kristus] on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien. – Jeesus todellakin sovitti koko maailman synnit. Mitä se edellyttää ihmisiltä? Johannes selittää: 2:24 Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä. 25 Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä. – Ihmisten tulee pysyä kuulemassaan uskon sanassa.

Keitä pelastus koskee?

Jeesus on lunastanut omalla uhrillaan pelastuksen koko maailmalle. Koskeeko se vain niitä, jotka eläessään uskoivat Jumalaan tai häneen? Maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä. Kuinka paljon ihmisiä on ollut, kun lasketaan kaikki kuolleetkin ihmiset yhteen? Väestötieteilijät ovat arvioineet, että maapallolle on syntynyt yli 100 miljardia ihmistä aikojen saatossa; erään laskelman mukaan 107 miljardia. Väestökasvu on kiihtynyt viime aikoina. Uskaltaisin arvioida, että näistä reilusta sadasta miljardista 99 miljardia ei ole ikinä uskonut Jehova-Jumalaan tai Jeesukseen Kristukseen. Koskeeko Kristuksen lupaama pelastus millään tavalla tätä ylivoimaisen suurta enemmistöä? Hehän ovat koko maailma! He ovat palvoneet lukuista joukkoa mitä erilaisimpia jumalia, mutta eivät ole kuulleetkaan Jehovasta tai Kristuksesta. Koskeeko Raamatun sana, ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat”, myös heitä? Vai ovatko he niitä Jumalan ”halpoja astioita”, jotka on luotu halpaa käyttöä varten?

Ylösnousemus koskee myös heitä. Kaikkia ylösnousevia koskee Raamatussa luvattu viimeinen tuomio. Heidän nimiään tuskin löytyy Kristuksen Elämän kirjasta. Jospa nämä siis tuomittaisiin heitettäväksi saatanan, antikristuksen ja väärän profeetan kanssa tuliseen järveen, ikuisesti siellä kidutettavaksi. Olisiko se oikein? Tai, jos nämä Jumalaa tuntemattomat annihiloitaisiin eli tuhottaisiin niin ettei heistä jää jälkeäkään?

Onko mahdollista edes ajatella Jumalan toimivan niin, että suuri 100 miljardin ihmisjoukko jätettäisiin tuhoon tuomituiksi?

Vihan astiat

On ilmeistä, että pakanat ja heidän perheensä, heidän elämänsä eivät merkinneet mitään Jumalan toteuttaessa suunnitelmaansa ja lupaustaan omalle kansalleen. He olivat vain ”vihan astioita” halpaa käyttöä varten. Tämä selitys ilmeneekin seuraavista Raamatun jakeista: Room 9:21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten? 22 Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön [valmistetut tuhoon].” (What if God, although willing to demonstrate His wrath and to make His power known, endured with much patience vessels of wrath prepared for destruction?).

Englanninkielinen käännös sanoo suorasukaisesti “vihan astioita, jotka on valmistettu tuhoa varten”. Jakeessa todetaan Jumalan kärsineen pitkämielisesti näitä pakanakansoja. Kuitenkin ne oli valmistettu tuhoa varten.

Jeremia 18. luvussa Jumala puhuu Jeremialle: 18:6 ”Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo.
18:7 Yhden kerran minä uhkaan temmata pois, hajottaa ja hävittää kansan ja valtakunnan;
18:8 mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille. – Jumala todellakin kuritti kansoja. ”Jäykkäniskaista” Israeliakin, mutta erityisesti pakanakansoja, jotka eivät kääntyneet pois pahuudestaan. Kansat ovat olleet käyttötavaraa.

Nykyisin katsotaan, että kaikilla pitäisi olla ihmisarvo riippumatta kielestä, kansasta, varallisuudesta yms. Vanhasta Testamentista saa käsityksen, ettei pakanakansoilla ollut samalaista ihmisarvoa kuin Jumalan valitulla kansalla. Heidän elämällään ei ollut mitään merkitystä. He palvelivat Jumalan tarkoitusperiä elämällään ja kuolemallaan. Edellä kirjoitin ylös Raamatun jakeita, jotka kuitenkin vahvasti viittaavat siihen, ettei Jumala ole hylännyt heitä, vaan että Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan ja armahtaa kaikki.

Kumpi on voitolla, Jumala vai Saatana?

Nykymaailmassa jokainen on jollakin tavalla kuullut Jumalasta ja Kristuksesta. Itsekin olen käynyt kahdeksan vuotta oppikoulua ja näiden vuosien aikana saanut opetusta kristinuskosta. Silti monet asiat on sivuutettu kouluopetuksessa. Vasta vanhempana tunsin Jumalan kutsuvan ja ryhdyin paitsi lukemaan Raamattua, myös ryhdyin miettimään siihen sisätyviä opillisia kysymyksiä ja ongelmia.

Harva ihminen tietää, että Jumala antoi maailman hallinnan Saatanalle. Saatana tarjosi sitä Jeesukselle, kun Jeesus oli paastoamassa erämaassa. Jeesus kieltäytyi ja lähetti Saatanan matkoihinsa. Saatana ei kuitenkaan lannistunut, vaan houkuttaa vieläkin ihmisiä puolelleen. Voinkin esittää kysymyksen; kumpi johtaa kilpailua ihmisten sieluista, Jeesus vai saatana?

Jos ajattelemme nykyhetken tilannetta, yli seitsemän miljardin ihmiskunnasta kristittyjä on ehkä kolme miljardia. Näistäkin suuri osa on nimellisiä kristittyjä. Heidät on vauvana kastettu ja ovat ehkä saaneet opetusta koulussa tai käyneet muutaman kerran pyhäkoulussa. Heillä ei kuitenkaan ole aitoa uskoa. Jeesuskin ennakoi toista tulemistaan sanoen Luuk 18:8 ”… kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?”. En minä tiedä montako uskovaa Kristus löytää, mutta sen toki uskon, että viimeisten päivien ahdingossa moni huutaa avukseen Jeesusta – ja Jeesuksen lupauksen mukaan pelastuu. Raamattu kuitenkin kertoo, miten monet ihmiset paaduttavat itsensä ja ahdingosta huolimatta eivät kadu syntejään, vaan kiroavat Jeesusta. Jos seitsemästä miljardista ihmisestä yksi miljardi osoittautuisi uskoviksi ja loput jäisivät saatanan omiksi, niin tämä tarkoittaa, että saatana voittaa kirkkaasti. Tämä koskee sekä nykymaailman ihmisiä, että menneitä sukupolvia.

Viimeisellä tuomiolla, kun Kristuksen Elämän kirja avataan, kuusi seitsemäsosaa ihmisistä -jos em. laskutapa osuisi oikeaan – saa kielteisen tuomion. Elämän kirja on kuvaannollinen ilmaus siitä tiedosta, joka on kunkin ihmisen teoista ja uskosta tallennettu viimeisen päivän tuomiota varten. Millaisen tuomion he saavat? Ilmestyskirja kertoo: 20:15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

Viimeiselle tuomiolle herätetään kaikki kuolleet. Tietystikin tuomiolle osallistuvat myös ne elossaolevat, jotka säilyvät hengissä Herran päivän ahdistuksista. Ainoastaan ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset, jotka ovat hallinneet Kristuksen kanssa pappeina ja kuninkaina, hänen Tuhatvuotisessa valtakunnassaan, eivät joudu ”maailman kanssa tuomittaviksi”.

Aikaisemmin viittasin erääseen väestötieteilijöiden arvioon, että maailmassa on kaikkina aikoina elänyt 107 miljardia ihmistä. Jos näistä kielteisen tuomion saa sata miljardia ihmistä, tarvitaan todella iso tulinen järvi mihin ihmiset heitetään saatanan, antikristuksen ja väärän profeetan kanssa. Suuri osa Raamatun tutkijoista tulkitsee tulisen järven rangaistuksen ikuiseksi, iankaikkiseksi rangaistukseksi.

Onko viimeisen tuomion rangaistus ikuinen?

On syytä selvittää, mitä sanaa Raamattu käyttää puhuessaan ’ikuisesta’ liitosta tai ’ikuisesta’ rangaistuksesta.

Vanhassa Testamentissa:

4 Moos 25:12 Sano siis: Katso, minä teen hänen kanssansa liiton hänen menestymiseksensä.
25:13 Ja se tulee hänelle ja hänen jälkeläisillensä ikuiseksi pappeuden liitoksi, koska hän kiivaili Jumalansa puolesta ja toimitti sovituksen israelilaisille.”

KJV Num 25:13 And he shall have it, and his seed after him, even the covenant of an everlasting priesthood; because he was zealous for his God, and made an atonement for the children of Israel.

Everlasting, owlam H5956 (of future)
1. for ever, always
2. continuous existence, perpetual
3. everlasting, indefinite or unending future, eternity
KJV: And I will give unto thee, and to thy seed after thee, the land wherein thou art a stranger, all the land of Canaan, for an everlasting possession; and I will be their God.

YLT: the whole land of Canaan, for a possession age-during, and I have become their God.’ Huomaa, että Young’s Literal Translation-käännös käyttää everlasting -sanan sijasta age-during.

1 Moos 13:15 Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.

Gen 13:15 for all the land which you see, I will give it to you and to your descendants forever [owlam].

Juuda 1:7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

Yleisesti englannin kieliset käännökset sanovat: In a similar way, Sodom and Gomorrah and the surrounding towns gave themselves up to sexual immorality and perversion. They serve as an example of those who suffer the punishment of eternal fire. YLT käyttää ilmausta ‘of fire age-during’, kuten aikaisemmassa esimerkissä.

Owlam -sanan käytöstä ja sen merkityksestä olen kirjoittanut artikkelissani. Tämän heprean kielen sanaa ei tarvitse edes tulkita, koska tiedossa on miten se ymmärrettiin ja toteutettiin käytännössä. Siitä yksityiskohtaisemmin artikkelissani.

Uudessa Testamentissa:

Pimeyden synkeys, (Black darkness) tai musta pimeys tai syvä pimeys on rangaistus, josta Juuda 1 kertoo ja joka kohtaa kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.”

Juuda 1:13 rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.

Jude 1:13 wild waves of the sea, casting up their own shame like foam; wandering stars, for whom the black darkness has been reserved forever.

Tässä kreikankielinen alkuteksti käyttää sanaa εἰς αἰών, eis αἰών, joka käännetään eri lailla tapauksesta riippuen:
1. for ever, an unbroken age, perpetuity of time, eternity
2. the worlds, universe
3. period of time, age
“ei tässä maailmassa eikä tulevassa “… in this age or in the age to come. (Mat 12:32)

“mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan … and the worry of the world (Mat 13:22)

“elonaika on maailman loppu”… is the end of the age; (Mat 13:39)

Ilm 20:10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

KJV And the devil that deceived them was cast into the lake of fire and brimstone, where the beast and the false prophet are, and shall be tormented day and night for ever and ever. (εἰς αἰών αἰών) YLT: they shall be tormented day and night — to the ages of the ages. – Kun yksinkertainen αἰών voidaan kääntää ‘ajanjaksoksi’, kahteen kertaan αἰών sana ilmaistuna mielestäni on selvästi korostuneempi eli pidempää aikaa merkitsevä.

Luuk 1:32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, 1:33 ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.” Vrt. 1 Kor 15:24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. – Luukas 1:32 väittää, ettei Kristuksen valtakunnalla ole loppua. 1 Kor 15:24 taas sanoo, että Kristuksen valtakunta loppuu, kun Kristus luovuttaa sen Jumalan haltuun, mikä tarkoittanee, että Kristuksen valtakunta yhdistyy Jumalan valtakuntaan. Näin ymmärrettynä on oikein todeta, ettei Kristuksen tuhatvuotisella valtakunnalla ole loppua. Viimeisen tuomion jälkeen kaikki täyttävät Jumalan valtakuntaan pääsyn vaatimukset, joten ei ole mitään syytä pitää näitä erillään. Tulkintani mukaan kaikki ovat myös henkiruumiissa, toisin kuin Tuhatvuotisessa valtakunnassa, jossa vain Kristus ja hänen kanssahallitsijansa ’pyhät’ olivat henkiruumiissa.

Kun Raamatun jakeessa (2 Piet 2:17) puhutaan mustasta pimeydestä (pimeyden synkeydestä), joka on kuvaannollinen ilmaus tilasta, jossa odotetaan viimeistä tuomiota. Tämä odotustila ei ole ikuinen. Viimeisellä tuomiolle nämä enkelitkin saavat tuomionsa. Heidät tuomitsevat ihmiset, Kristuksen kanssahallitsijat: 1 Kor 6:3 ”Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita.” 2 Piet 2:4 ”Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi.”

Eikö silloin sen kestoakin kuvaava ilmaus (εἰς αἰῶνα) olisi kuvaannollinen? Ja vielä: eikö sama koske muitakin ’ikuista’ rangaistusta tarkoittavia kuvaannollisia ilmauksia, tulista järveä jne.

Miksi käännökset helvetti, tulinen järvi, ikuinen rangaistus yms. ovat olleet niin suosittuja? Näillä rangaistuksilla pelottelu on ollut kirkoille oiva keino pitää ihmiset epävarmana omasta pelastumisestaan.
Onko Raamattu todella Jumalan sanaa?
Nuorena en paljoakaan pohdiskellut uskon kysymyksiä. Järkeilin kuitenkin näin: uskonto lupaa ihmiselle enemmän kuin mikään muu maallinen taho. Uskon suuri lupaus on ikuinen elämä paratiisissa Jumalan yhteydessä. Oliko tämä lupauksen elämä taivaassa vaiko maanpäällisessä paratiisissa oli sivuseikka. Joka tapauksessa ihmisen suurin päätös on päättää omalta kohdaltaan uskoako Jumalaan Raamatun ilmoittamalla tavalla vaiko sitten ei uskoa. Jos ihminen päättää uskoa, hän tavoittelee ’pääsyä taivaaseen’. Jos ihminen taas tulee siihen tulokseen – perusteellisen harkinnan jälkeen – että ei ole mahdollista saavuttaa Raamatun lupaamaa ikuista elämää, sen jälkeen ihminen voi elää pelkästään maallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta jokaisen ajattelevan ihmisen olisi perusteellisesti harkittava tätä päätöstä.

Näin eivät ihmiset kuitenkaan menettele. Itsekin viivytin itselleni antaman lupauksen täyttämistä enkä saanut itsestäni irti selvittää asiaa. Ehkä Jumala puuttui peliin.

Pohdiskelujen yksi keskeinen aihe oli: miten voin olla varma siitä onko Raamattu todella Jumalan sanomaa ihmiselle, vai onko se vain vanha juutalaisten satukirja? Pohdin ongelman lähtöasetelmaa näin: jos ja kun Jumala on kaiken myös edeltä tietävä, Hän varmasti on nähnyt, että Hänen sanaansa kohtaan esitetään aikojen saatossa vaikka minkälaisia epäilyjä. Ajattelin, että Jumala on Raamattuun varannut todisteita, jotka kiistatta osoittavat Raamatun sanoman luotettavuuden. Monien muiden lailla ajattelin, että lukemattomat toteutuneet ennusteet olisivat se Jumalan todiste jota kaipasin.

Puhutaan kohta ennusteista ja sen jälkeen mennään varsinaiseen järisyttävään todisteiden vuoreen, josta en aiemmin tiennyt mitään. Mutta sitä ennen tärkeä kysymys:

Onko Raamattu todella Jumalan sanaa yksityiskohtia myöten?

Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä. Olen omaksunut näkemyksen, jona mukaan kaikki Raamatun kirjoitukset ovat kirjoitetut Jumalan ohjauksen mukaisesti. Raamattu sanookin: 2 Piet 1:21 sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.

”Minulle tuli Jumalan sana” saattaa profeetta todeta kirjoituksensa aluksi.

1 Kun 12:22 Mutta Jumalan miehelle Semajalle tuli tämä Jumalan sana:

1 Aik 17:3 Mutta sinä yönä tapahtui, että Naatanille tuli tämä Jumalan sana:

Jer 43:1 Mutta kun Jeremia oli loppuun asti puhunut kaikelle kansalle kaikki Herran, heidän Jumalansa, sanat, jotka Herra, heidän Jumalansa, oli lähettänyt hänet tuomaan heille – kaikki ne sanat,

Hes 1:3 tuli Jumalan sana pappi Hesekielille, Buusin pojalle, Kaldean maassa Kebar-joen varrella, ja hänen päällensä tuli siellä Herran käsi.

Uuden Testamentin kertomukset on kirjoitettu jopa vuosikymmeniä kertomuksissa olevien tapahtumien jälkeen. Luukas omaan evankeliumiinsa joutui keräämään tietoa eri lähteistä. Näistä syistä johtuen on ymmärrettävää, että evankeliumien tekstien paikkansapitävyys erityisesti yksityiskohdissa, on kyseenalaistettu. On totta, että apostolit kirjoittivat evankeliuminsa ja epistolansa pitkän ajan kuluttua siitä kun asiat tapahtuivat. Kuinka siis voidaan edes toivoa, että kirjoittajat muistaisivat oikein kaikki tapahtumat ja niiden yksityiskohdat? Voisiko olla, että ainakin yksityiskohdissa olisi eri kirjoittajien välillä eroja ja virheitä? Monia tällaisia yksityiskohdissa olevia virheitä on selvitetty ja todettu, ettei tosiasiassa eroa olekaan. Tässä olisikin hyvä tutkimusaihe.

Muistakaa mitä Jeesus sanoi: Joh 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut. – Jumalan Pyhä Henki siis palauttaa kirjoittajien mieliiin tapahtumat ja kaiken mitä Jeesus oli sanonut.

Jeesus myös opasti apostolejaan sanoen: Mat 10:20 Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.

Ensimmäisessä luvussa pohdiskelen Raamatun läpi kulkevaa matemaattista koodia, jonka löysi Ivan Panin. Hän tutki sitä kymmeniä vuosia ja tutkimustensa tuloksena toimitti Numeric Greek New Testament’in ja sen perusteella englanninkielisen Uuden Testamentin. Hänen jälkeensä on Raamatusta löydetty vielä lisää numerokoodeja. Panin on esittänyt haasteen epäilijöille: kirjoittakaa itse vaikka lyhyt kirjoitus niin, että se täyttää samanlaisen numerokoodin mitä Raamatussakin on. Sen sijaan, että suoralta kädeltä tuomitsisimme Raamatun koodin humpuukiksi – edes siihen perehtymättä kuten monet tekevät – on aiheellista esittää kysymys: mitä jos tämä koodi todella on Jumalan nerokas varmistuskeino, jonka avulla voidaan varmistua oikeasta Raamatun käännösversiosta? Kun Jumala on halunnut antaa meille Raamatun ja sen myötä omat ohjeensa miten meidän tulisi elää elämämme, niin eikö Jumala samalla varmistuisi siitä, että hänen sanansa pysyvät muuttumattomina ja väärentämättöminä? Raamatun läpi kulkeva numeerinen koodi tekee juuri tämän työn. Olet varmaankin perehtynyt koodiin kirjoitusteni alkupuolella? Sanot ehkä jotain tähän tapaan: ”niin, on sellainen koodi varmaan olemassa, ainakin jokin koodi on, mutta…” Mutta mitä? Ok, jatkat näin: tutkijat ovat sitä mieltä, että tämä ja tuo Raamatun kirja ei ole apostolin itsensä kirjoittama, vaan sen on kirjoittanut joku tuntematon apulainen… Ehkä jatkat vielä näin: ”Miksi sitten mikään kirkko ei ole ottanut tätä asiaa vakavasti, vaan ovat aivan hiljaa koko koodista?” Kaikenlaisia argumentteja voidaan esittää. Sinun on nyt vain punnittava esitettyjä todisteita ja ratkaistava mihin uskot.

Oikean käännöksen löydyttyä on vielä varmistuttava oikeasta tulkinnasta. Tulkinta on hedelmätöntä jos ei ole varma Raamatun tekstin oikeellisuudesta. Mainittakoon, että lukuisat apokryfiset kirjat eivät sisällä sitä koodia mikä löytyy hepreankielisestä VT:sta ja kreikankielisestä UT:sta.

2 Tim 3:16 ”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa”. – Paavalin kirjoittama jae antaa ymmärtää, että kirjoitukset ovat syntyneet Jumalan hengen vaikutuksesta ja ovat hyödyllisiä. Paavalin ja Jeesuksen aikoina silloinen Raamattu Tanakh eli Vanha Testamentti, oli varmaan kokonaan yleisesti hyväksytty. Mahtoiko Jeesus sanoa kirjoituksia selittäessään, että tässä ja tässä kohtaa on virhe? Ovatko siis virheet ja lisäykset vain UT:iin kohdistuvia? On kuitenkin muistettava, että tulkinnallisia erimielisyyksiä oli jo Jeesuksen aikana; saddukeukset ja fariseukset olivat eri mieltä aivan perustavaa laatua olevista kysymyksistä. Raamattu ei siis edes Jeesuksen aikaan ollut yksimielisesti ymmärretty. Kuinka siis tänä päivänä? Itse sanoisin näin: jokaisen on päätettävä mitkä Raamatun totuudet ovat oleellisia ja tärkeimpiä. Listaisin itse tärkeimmät:
- Jumala on yksi
- Jeesus on Kristus, Messias, Jumalan Poika ja meidän Herramme. Kristukselle on annettu kaikki valta niin taivaassa kuin maan päällä. 1 Joh 4:15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
- Pyhä Henki on jumalallinen voima, joka toimii Isän ja Pojan käskystä.
- Ihminen pelastuu jos hän uskoo, että Jeesus Kristus on hänen vapahtajansa ja ihminen on ylösnouseva ikuiseen elämään viimeisenä päivänä
Suuri osa muista uskon asioista ovat toisarvoisen kinastelun aiheita;
- On hedelmätöntä kinastella Jumalan kolminaisuudesta, Neitsyt Marian roolista välittäjänä, Jumalan äitinä, ripistä, kasteesta, kuoleman jälkeisestä ylösnousemuksesta taivaaseen yms. Tällä en tarkoita, että näiden kysymysten tutkiminen oli tarpeetonta. Päinvastoin, jokaisen tulisi omakohtaisesti perehtyä Raamattuun ja muodostaa oma käsityksensä. Mat 7:7-8 (ja Luuk 11:10) sanovatkin: Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
- Itse näen sekä katolisessa että protestanttisessa uskossa paljon virheellisiä käsityksiä, mutta en usko, että pelastus on riippuvainen siitä, kuinka oikea ja virheistä puhdas ihmisen usko on. Edellä mainitut uskon tärkeimmät pilarit ovat ratkaisevia. Jumala on antanut ihmisille eri määrän uskoa (Room 12:3) ja varmaan myös eri määrän kykyä ymmärtää uskon kysymyksiä – ei Jumala halua tuomita ihmisiä näiden virheiden tai puutteiden perusteella.
Miksi Raamatun totuuden ymmärtäminen on niin vaikeaa ja kristikunta on jakautunut yli 30.000:een kirkkokuntaan? Syitä on varmaan useampiakin, mutta nostaisin esille omasta mielestä tärkeimmät:
1. Ihmisillä ei ole rakkautta totuuteen. He ovat henkisesti ja hengellisesti laiskoja. He viehättyvät komeista kirkonmenoista ja tunteellisista virsistä ja saarnoista. Ihmiset valitsevat helpon tien; he pääsevät vähemmällä uskoessaan mitä papit sanovat sen sijaan, että näkisivät vaivaa omakohtaisesti selvittää mitä Raamattu sanoo. Monelle Raamattu ei edes ole tärkein Jumalan sanan totuuden lähde.
2. Ihmiset eivät ymmärrä eivätkä osaa erottaa Raamatun sanasta kirjaimellista totuutta kuvaannollisesta ilmaisusta. Esimerkiksi Ilmestyskirja on täynnä kuvaannollista ilmaisua ja symboliikkaa. Tämä on johtanut kauhistuttaviin väärinymmärryksiin ja seurauksiin. Tämä koskettaa erityisesti lopun ajan tapahtumia, joista olen kirjoittanut seitsemännessä luvussa.
3. Saatana on sokaissut ihmiset. Johannes kirjoittaa evankeliumissaan:
Joh 12:40 ”Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”
Miksi uskovat ihmiset eivät usko Raamattua?
- Miksi Raamatun totuutta on niin vaikea hyväksyä?
- Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta
- Millainen on Jumala Jehova (YHVH)?
- Vain Isä on Jumala
- Onko Pyhä Henki Jumala?
- Oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta
- Mitä ihmisen pitää tunnustaa uskovansa pelastuakseen?
- Taivaaseen pääseminen
- Ihminen, Jumalan kuva – Jumala, Ihmisen kuva
- Kysymyksiä herättäviä Raamatun kertomuksia
  - Israelin kansan vaellus erämaassa
  - Jumala on salattu Jumala
  - Jumala loi maasta ensimmäisen ihmisen
  - Lähetyskäsky
  - Jeesus lupasi palata pian
- Entä jos en usko
- Helvettioppi
- Annihilaatio
Miksi Raamatun totuutta on niin vaikea hyväksyä?

Miljoonat kristityt uskovat Jumalaan. Usko jakautuu moneen uskontokuntaan ja lukuisiin lahkoihin. Totuus löytyy Raamatusta.

Tässä kirjoituksessani kummastelen sitä, että ihmiset kyllä hyväksyvät mitä papit heidän kirkossaan puhuvat, mutta eivät ota uskoakseen mitä Jumala, Jeesus Kristus ja apostolit opettavat Raamatussa. Toivon, että sinä lukijani pohdiskelet uskosi sisältöä ja pyrit vastaamaan esittämiini kysymyksiin. Kysymys on siitä, ketä ja mitä uskot. Toivottavasti vastaat: Raamatun sanaa.

Raamattu on osittain Jumalan itsensä antamaa ilmoitusta. Sen tiedämme siitä jos sanassa sanotaan tähän tapaan: ’minulle tuli tämä Jumalan sana…’ Raamatussa on kuitenkin suurin osa ihmisten kirjoitusta, ei jumalallista ilmoitusta. Ihmisten työ on vajavaista ja siihen sisältyy virheitä ja mielipiteitä, usein ristiriitaisiakin. Raamatun sana on totisesti paikoin vaikeatajuista ja vaikeatulkintaista. Meitä selittäjiä on paljon ja monia tarkoitusperiä palvelevia.

Kirkkokuntia ja uskonnollisia yhteisöjä on tuhansia. Niiden opit eroavat toisistaan, mutta yhteistä niille on, että kaikki väittävät oppiensa perustuvan Raamatun sanaan. Kaikki eivät voi olla oikeassa. Kysynkin: Mikä estää löytämästä opillista totuutta? Halutaanko edes löytää totuus? Onko tärkeämpää pitää pystyssä omaa kirkkoa tai yhteisöä kuin löytää Raamatun totuus? Kun kaikki eivät voi olla oikeassa ristiriitaisine mielipiteineen, miksi ei pyritä aidosti löytämään totuus uskon kysymyksissä? Tämänkin kirjoitukseni, moni uskova ja moni kirkkokunta, tuomitsee suoralta kädeltä saatanan yritykseksi harhauttaa uskovia. Minä en ole minkään kirkon jäsen. Tavoitteenani on vain Raamatun totuuden löytäminen.

Entä sitten ekumeeninen liike, onko sen edistyminen hyvä vai huono asia? Vastaan näin: se voisi olla hyvä, mutta sen pitää perustua yhteisesti hyväksyttyyn oppiin eikä suurimman kirkon (katolisen kirkon) saneluun.

Seuraavaksi käyn lävitse merkittäviä Raamatullisia oppikysymyksiä, vääriä tulkintoja, vääriä kirkolliskokousten päätöksiä, vääriä Raamatun käännöksiä jne. En toista kaikkea asiasta jo kirjoittamaani. Korostan kirjoituksieni ydinkysymyksiä ja pyydän, että lukijani mietit niitä. Päätä itse, onko nykyisen kirkkosi oppi Raamatun sanan mukainen. Mitä sinun olisi tehtävä, jos tulet johtopäätökseen, että oma kirkko ei seuraa Raamatun opetusta? Minun mielipiteeni on tämä: pienistä erimielisyksistä (jos sellaisia on) pitäisi selvitä keskustelemalla ja nostamalla asiat esille opillista tarkastelua varten. Isoissa asioissa (niitäkin varmasti on) käy todennäköisesti niin, että opillisesti ahdistettu kirkko ei suostu muuttamaan kantaansa, vaan väittää itsepintaisesti omaavansa asiassa totuuden. Siinä tapauksessa, Raamattu sanoo: ”Lähtekää pois siitä…”

Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta

Kumpaa uskot enemmän, Raamattua vai katolisen kirkon kehittämään oppia pari-kolmesataa vuotta Kristuksen kuoleman jälkeen?

Kolminaisuusopin kehittymisestä ja keisari Konstantinuksen roolista kirjoittaa nettisivusto https://jumalaoppia.com: ”Pelastussanoma ei ollut Raamatun kirjoissa ja kirjeissä kolminaisuus taikka kolmiykseys, sillä usko kolminaisuuteen muodostui vasta pitkän ajan myötä sellaisena kuin se tänä päivänä tuodaan esille.

Jumalasta oli tehty ensin kaksiyhteinen, Konstantinuksen kokoaman Nikean kirkolliskokouksen myötä v.325. Kolminaiseksi se muodostui vasta Kostantinopoliksen kirkolliskokouksen jälkeen v.381. Silloin leivottiin myös Pyhästä Hengestä Jumalan. Sen jälkeen kolminaisuus oli onnistuttu saamaan myös kristinuskoon, kun se ennestään oli jo pakanauskonnoissa. Keisari Konstantinus onnistui saamaan pakanuskontoa kristinuskoon, eikä suinkaan niin että hän toi kristinuskon pakanauskontoihin. Hän jäi senkin jälkeen olemaan aurinkojumalan palvoja ja piti arvossaan pakanallisia symboleja. Lopulta kuolemansa jälkeen (v.337), Konstantinuksesta tuli yksi pakanoiden monista jumalista. Polyteismiin hairahtanut Konstantinus vähät välitti ainoan Jumalan sanoista, ”Älä pidä muita jumalia minun rinnallani” (5 Moos 5:7, 6:4).”

Kolmiyhteisestä Jumalasta kertova oppi on muodostunut perinnäissäännökseksi, joista Raamattu varoittaa: Mar 7:13 ”Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette.”

Ihmisiä, uskoviakaan ei edes kiinnosta ottaa asiasta selvää. Ja jos heille selviää, mistä tässä opinkappaleessa on kysymys, he eivät kadotuksen pelossa uskalla siitä luopua. Niin tiukka on monen kirkon ote sen jäsenistä. ”Laitoskirkosta” on helpompaa irtaantua kuin pienestä lahkokirkosta. Vaikka ihminen tuntisi sydämessään, ettei jokin kirkon oppi ole oikein, ainoa mitä voi tehdä on lähteä pois, ja suurelle osalle se askel on liian pitkä.

Millainen on Jumala Jehova (YHVH)?

Jeesuksen näkemys:

Mar 10:18 ”Mutta Jeesus sanoi hänelle: Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.”

Uskossaan pettyneen näkemys:

”Vanha Testamentti kertoo tästä epäjumalien palvelemisesta salaamatta sitä, avoimesti. Sitä se ei kuitenkaan kerro, että Jahve ei poikkea muiden kansojen jumalista, vaan on epäjumala niiden tavoin: sitä ei ole olemassa. Jos se on olemassa, niin on väärämielinen, puolueellinen, rasistinen, syrjivä, sortava, kateellinen, mustasukkainen, omistuksenhaluinen, sadistinen, väkivaltainen ja murhaava hirviö sen sijaan, että olisi hyvä, oikeudenmukainen ja oikeamielinen rakastava ja taivaallinen isä kaikille ihmisille. Jumala on täysin tarpeeton elämän ja kuoleman kiertokulun jatkumisen kannalta. Jos ajattelet muuta, niin silloin myös kaikki paha on Jumalan aiheuttamaa: myrkylliset eliöt, loiset, pedot, onnettomuudet, katastrofit ja ihan kaikki. Saatana ei ole niitä tehnyt, mutta Raamatun jumala on, jos olisi todellinen. Palveletko häntä?”

Kumpaa uskot? Eikö Jeesus olisikaan vilpitön antaessaan tunnustuksen Isä Jumalan hyvyydestä? Vai tarkoittiko hän myös itseään, osana kolmiyhteistä jumaluutta? Ei varmaankaan. Jeesus rajasi Jumalan yhteen, eikä koskaan puhunut itsestään Jumalana, ei edes osana jumaluutta.

Jos ajattelen itseäni, täytyy myöntää ajatelleeni, miksi Jumala loi kaiken maailman loiset, pedot ja myrkylliset hämähäkit. Suomeenkin hän antoi punkkien tulla aiheuttamaan joillekin ihmisille hankalia tauteja. Kuinka paljon onkaan erilaisia tautien aiheuttajia eritoten kehitysmaissa, täysin tarpeettomia, jopa haitallisia; tuhotyönteiset syövät köyhien maalaisten sadot ja aiheuttavat nälänhätää.

Joos 24:19 Niin Joosua sanoi kansalle: ”Te ette voi palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala; hän on kiivas Jumala, hän ei anna anteeksi teidän rikoksianne ja syntejänne. 20 Jos te hylkäätte Herran ja palvelette vieraita jumalia, niin hän kääntyy pois ja antaa teille käydä pahoin ja tekee lopun teistä, sen sijaan että hän on ennen antanut teille käydä hyvin.” – Jae 20 selvittääkin miksi Jumala kiivastuu ja ei anna anteeksi kansansa syntejä. Kuitenkin:

1 Sam 12:22 Suuren nimensä tähden Herra ei hylkää kansaansa, koska Herra on tahtonut tehdä teidät omaksi kansaksensa.

Jumalalla olisi varmaan ollut aihetta hylätä kansansa moneen kertaan, mutta Samuelin ensimmäinen kirja vakuuttaa, ettei Jumala hylkää kansaansa nimensä tähden. Lopun ajan tapahtumat kuitenkin tulevat koettelemaan Jumalankin kansaa. Profeetta Jesaja on ennustanut: Room 9:27 ”Mutta Esaias huudahtaa Israelista: Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös.” – Vaikka Israelin monilukuisesta kansasta pelastuu vain fyysisesti vain pieni osa, olen varma, että viimeisellä tuomiolla tämä joukkotuho ei sinänsä vaikuta lopulliseen pelastumiseen.

Jumala pyrki kaikin keinoin auttamaan omaa kansaansa taistelussa vihollisia vastaan. Hän jopa lähetti enkelin surmaamaan vihollisia. Enkelin surmaamia olikin sitten peräti 185.000 henkeä. 2 Kuningasten kirja: 19:35 ”Ja sinä yönä Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, ne olivat kaikki kuolleina ruumiina.”

Joos 10:11 ”Ja kun he paetessaan Israelia olivat Beet-Hooronin rinteessä, heitti Herra taivaasta heidän päällensä isoja kiviä, koko matkan Asekaan asti, niin että he kuolivat; niitä, jotka kuolivat raekivistä, oli useampia kuin niitä, jotka israelilaiset surmasivat miekalla.”

12 ”Silloin puhui Joosua Herralle, sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten valtaan, ja sanoi Israelin silmien edessä: Aurinko, seiso alallasi Gibeonissa, ja kuu Aijalonin laaksossa.
13 Niin aurinko seisoi alallansa, ja kuu pysyi paikallansa, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna ”Oikeamielisen kirjassa.” Niin aurinko pysyi paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan.”

Jumala oli käytännössä israelilaisten oma Jumala. Juutalaiset pitivät tarkkaan vaarin, etteivät sekaantuneet pakanakansojen tapoihin, ei edes syömistä pakanain kanssa suvaittu. Jeesuskin tuli maan päälle vain Jumalan oman kansan vuoksi. Mat 15:24 vahvistaa: ”Hän [Jeesus] vastasi ja sanoi: ”Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.”

Evankeliumia lukiessa ajattelee, että sanoma on ilman muuta tarkoitettu koko maailmalle. Jeesus kuitenkin vahvisti, ettei Jumalan tarkoitus ollut pelastaa koko maailmaa. Vasta ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus antoi lähetyskäskyn viedä evankeliumi kaikille kansoille.

Tästä huolimatta kesti oman aikansa ennen kuin apostolit ymmärsivät tämän. Pietarin piti saada ilmestys Jumalalta ennen kuin hän viimein ymmärsi. Apt 10:34 ”Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön.” 10:45 ”Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin.”

Ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa Pyhä Henki vuodatettiin pakanoihin. Tämä on mielestäni merkittävä asia ajatellen viimeisen tuomion yhteydessä määriteltävää ketkä pelastuvat. Ihmiskunnan historiasta suurin osa ei ole edes kuullut Kristuksesta ja hänen tarjoamastaan pelastuksesta. Millaisen tuomion Kristus jakaa niille pakanoille, jotka levittävät käsiään ja sanovat: ”Emme ole edes kuulleet sinusta. Kuinka olisimme voineet uskoa sinuun?”

Isä Jumala ja Jeesus Kristus meidän Herramme

5 Moos kehottaa: 6:5 ”Ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi.” – Mooses on näköjään unohtanut Pyhän Hengen tästä tärkeästä kehotuksesta. Jumalan Poikaa ei mainita ymmärrettävästä syystä.

Samanlaisen kehotuksen kirjaavat Uuden Testamentin puolella Mat 22:37 ja Mar 12:30 toistaen Mooseksen 5. kirjan käskyn. Lähimmäisen rakastamista piti Mooseskin, puhumattakaan evankelistoista, tärkeämpänä mainita kuin Jeesusta ja Pyhää Henkeä (3 Moos 19:18, Mat 19:19, 22:39, Mar 12:31, Room 13:9, Gal 5:14, Jaak 2:8).

Mutta kas kummaa, kukaan em. evankelistoista ei kehota rakastamaan Jumalan Poikaa eikä myöskään Pyhää Henkeä, vaikka kolminaisuusopin mukaan he ovat tasavertaisia niin vallassa kuin arvossakin Isä Jumalan kanssa. Mooseksen kohdalla ymmärtää Jesuksen puuttumisen, koska Jeesus esiintyi tuohon aikaan korkeintaan jossakin profetiassa. Mikä mahtaa olla syynä apostolien kohdalla jättää Jumalan Poika ja Pyhä Henki mainitsematta?

Vain Isä on Jumala

1 Kor 8:6 ”niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.”

2 Kor 11:31 ”Herran Jeesuksen Jumala ja Isä, joka on ylistetty iankaikkisesti, tietää, etten valhettele.”

Joh 17:21 ”että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.”

1 Joh 4:15 ”Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.”

Nämä jakeet ovat tärkeitä. Niissä todistetaan, että meillä on yksi Jumala, joka on Isä. Hän on myös meidän Herramme Kristuksen Jumala. Isä on Pojassa ja Poika Isässä. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy ja hän Jumalassa.

Tästä puuttuu jotakin. Niin, mikä rooli on Pyhällä hengellä? Näyttää siltä kuin Isä Jumala ja Poika olisivat ainoat ja tärkeät uskon ja pelastuksen kannalta.

Virheellisen Raamatun tulkinnan mukaan Jumalan Poika Jeesus Kristus oli taivaassa Jumalan luona ja osallistui maailman luomiseen. Jeesusta kutsutaan Jumalan Sanaksi ja sillä perusteella Jumalaksi. Virheellinen käännös sanoo: Joh 1:1 ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.”

– Tällä korostetaan Jeesuksen jumaluutta; kaikki tiedämme, että ”Sana” tarkoittaa Jeesusta. Jo monta vuotta sitten kiinnitin huomioni jakeen loppuosaan, jonka sanajärjestys on virheellinen. Sen kuuluu olla ”ja Jumala oli Sana.” Tämä on niin yksinkertainen käännösasia, etten millään usko kyseessä olevan virheen, vaan kyse on tahallisesta, virheellisestä käännöksestä. Miksi kaikkiin käännöksiin ei ole korjattu oikeaa sanajärjestystä, en ymmärrä. Eräät ovat toki näin tehneet. Miksi näin on käynyt? Kenties syy on siinä, että Ilmestyskirjassa Kristuksen tullessa toisen kerran, hänestä sanotaan: Ilm 19:13 ”ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.”

Suosikkini, Raamatunjae 1 Kor 8:6 sanoo: niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi herra, Jeesus Kristus.

Hyvä kysymys on, minkä ihmeen takia katolinen kirkko kehitti opin Jumalan kolminaisuudesta? Näin tapahtui, vaikka kirkolla oli käytettävissään Vanha Testamentti, joka selvästi kertoo Jumalan olevan yksi ja yksin luoneen maailman. Haluttiinko vastapaino juutalaisten käsitykselle? Ehkä uskottavin selitys on tämä: katolinen kirkko halusi laajentaa valtaansa pakanakansoihin. Pakanoille oli tuttu kolmen jumalan käsite ja katoliset johtajat uskoivat kolmen persoonan jumaluuden olevan pakanoiden helpommin omaksuttavissa.

Ihmisen ei kuitenkaan pidä uskoa ihmisten kehittämiin oppeihin, se kielletään Raamatun sanassa.

Onko Pyhä Henki Jumala?

Nettisivusto Raamattu ajassamme todistelee Pyhän Hengen olevan persoonan ja on varma siitä, että Pyhä Henki on Jumala.

”Pyhä Henki on jumaluuden kolmas persoona. Hän on kaikessa täydellinen Jumala. Raamatussa Pyhään Henkeen liitetään kaikki samat ominaisuudet ja piirteet kuin Jumalaan. Siksi hän on itse Jumala: Jumala on Henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa (Joh 4:24) sekä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus (2 Kor 3:17).”

Onko Pyhä Henki Jumalasta erillinen persoona, vai onko Pyhä Henki osa Jumalaa ja Jumalan persoonaa? Kolmiyhteiseen Jumaluuden oppiin kuuluu, että Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat erillisiä persoonia ja kukin itsenäisesti toimivia ja muiden persoonien kanssa tasa-arvoisian jumaluudessa. On helppo uskoa Isä Jumalan olevan persoona ja samoin hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen. Jehovan todistajien mukaan Pyhä Henki on Isä Jumalan toimiva voima. Raamatun mukaan myös Poika voi lähettää tämän hengen suorittamaan sille annettuja tehtäviä. Jehovan todistajien mukaan Pyhä Henki ei ole persoona, vielä vähemmän Jumala.

Vaikkakaan en ole Jehovan todistaja, kallistun aika paljon heidän näkemyksensä kannalle. Katson, että kyseessä on Jumalan voima. Tämä voima on Jumalassa ja Jumalasta. Sillä on käytettävissään Jumalan antama voima ja Jumalan viisaus. Sanotaanko tätä henkeä persoonaksi tai ei, ei ole olennaista. Missään tapauksessa Pyhä Henki ei ole tasavertainen Isän tai Pojan kanssa. Se että Pyhä Henki kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, ei johdu Pyhän Hengen korkeasta asemasta, vaan siitä, että kyse on Herran Jumalan hengestä ja siitä, että tämä toteuttaa Jumalan nimissä tehtäviään.

Jeesus itse todisti Jumalan olevan häntä suurempi. Uskon sen, kun Kristus itse näin vakuuttaa. Jos siis Isä ja Poika eivät ole tasa-arvoisia jumaluudessa, kenen kanssa sitten Pyhä Henki on tasa-arvoinen? Isä Jumalan kanssako? Jos Isä ja Pyhä Henki ovat tasa-arvoisia, he eivät voi olla tasa-arvoisia Pojan kanssa, vaan ovat Poikaa ylempiä.

Raamatun mukaan Isä ja Poika lähettävät Pyhän Hengen. Lähettäminen sisältää tehtävän annon Pyhälle Hengelle. Se voi olla vaikkapa armolahjojen antamisen eri ihmisille. 1 Kor 12:8 ”Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;
9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.”

Lähettäjä (Isä tai Poika) antaa toimeksiannon ja toimintaohjeet Pyhälle Hengelle. Ei kai Isä Jumala esimerkiksi sano: Mene Pyhä Henki nyt vaikka maan päälle ja jaa siellä armolahjoja ihmisille ihan niin kuin parhaaksi katsot. Pyhä Henki on Jumalan Henki ja täynnä Jumalan viisautta. Sillä perusteella voin hyväksyä Pyhän Hengen itsenäisenkin toiminnan, esimerkiksi tähän tapaan. ”Mene helluntaina Jerusalemiin ja jaa siellä kokoontuneille Pyhän Hengen lahjat, kaikille, jotka ovat valmiit sen vastaanottamaan.” Ja sitten Pyhä Henki lähetettynä tulee ja antaa Hengen lahjat kolmelle tuhannelle eri maista kokoontuneille vieraille.

Voimme myös verrata enkeleitä ja Pyhää Henkeä. Jumala lähettää myös enkeleitä maan päälle omana edustajanaan. Enkeli suorittaa Jumalan valtuuttamana ja käyttäen Jumalan antamaa valtaa, ikään kuin itse Jumala olisi kyseessä. Tulkintani mukaan, Pyhän Hengen toiminta on hyvin paljon samanlaista, kuin jos Jumala olisi lähettänyt enkelinsä asialle.

Pyhä Henki uudistaa (Tiit 3:5)

3:4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
3:6 jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta.

Jae 4 puhuu Jumalan rakkauden ilmestymisestä ja 5 siitä kun Jumala pelasti meidät (apostolit, seurakuntalaiset) uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta. Jae 6 vielä lisää, että Jumala vuodatti seurakuntaan Pyhän Hengen Jeesuksen Kristuksen kautta.

Pyhä Henki ei ole uudistaja, vaan ”hän”, Isä Jumala. Pyhä Henki tekee osansa, kun Jumala vuodattaa Hengen Jeesuksen Kristuksen kautta. Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu!

Pyhä Henki inspiroi pyhien Kirjoitusten laatimisen ja ymmärtämisen:

2 Tim 3:16 ”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa. ja 2 Piet 1:21 sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.”

Pyhällä Hengellä on tärkeä rooli minunkin kirjoitusteni syntymisessä. Joka kerta kun käyn kirjoittamaan, pyydän Jumalalta, että hän antaisi Pyhän Henkensä ohjata minun kirjoitustyötäni. Haluan uskoa, että näin on tapahtunut. Tilanne on toisenlainen verrattuna jakeen 2 Piet 1:21 profetioiden esille tuomiseen. Minä en profetioi. En ole saanut Jumalalta tehtäväksi kertoa mitä tulee tapahtumaan. Kaikki kirjoitukseni perustuvat Raamatun sanaan. Jos saisin Jumalalta tehtävän tuoda esiin tulevaisuudessa tapahtuvia asioita, se varmaan tapahtuisi Pyhän Hengen johdolla.

1 Kor 2:10 sanoo: ”Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.”

Mitä tämä tarkoittaa? Onko Pyhä Henki itse asiassa Jumalaa korkeampi, koska se pääsee tutkimaan kaikki Jumalan syvyydetkin (syvimmät ajatukset ja salaisuudet)? Seuraava jae puhuu ihmisen hengestä ja vertaa sitä Jumalan henkeen: 2:11 ”Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.”

Jeesus sanoi vielä maan päällä ollessaan, että hän ei tiedä päivää, milloin hän tulee toisen kerran. Vain Isä tietää sen. Tähän voidaan lisätä, että myös Pyhä Henki tietää sen, koska Pyhä Henki on Jumalan henki.

Apt 16:6 kertoo Paavalin seurueen saarnamatkasta: ”Ja he kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa. 16:7 Ja tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut heidän sitä tehdä.” Jakeessa 16 sanotaan Pyhän hengen estäneen (varoittaneen) seuruetta julistamasta sanaa Aasian puolella. Kun he tulivat Mysiaan, Apt kertoo Jeesuksen hengen estäneen heitä. Kyseessä on varmastikin sama henki, josta vain käytetään kahta eri nimitystä. Yleisin nimitys on Pyhä Henki, mutta tässä puhutaan myös Jeesuksen Hengestä. Jeesuksen Hengestä siksi, että Jeesus on tässä tapauksessa lähettänyt Hengen varjelemaan heitä.

Apt 20:28 ”Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.”

Apostolien tekojen jakeessa esitetään, että Pyhä Henki olisi pannut opetuslapset kaitsijoiksi Herran seurakuntaan, paimentamaan Herran Jeesuksen Kristuksen seurakuntaa. Katsokaapa mitä jakeen lopussa sanotaan; ”jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut”. Kysymyksessä on Kristuksen veri, jonka veren vuodattamalla Kristus on ansainnut seurakuntansa. Pyhä Henki on varmaankin ollut asettamassa seurakunnan johtoa paikalleen, mutta se ei ole Pyhän Hengen ansiota tai hänen itsenäistä valintaansa, vaan Kristuksen toimeksiantoon perustuvaa.

Johtopäätökseni on, että Pyhä Henki (tai Jeesuksen Henki) ei ole itsenäinen toimija, vaan tekee niin kuin Jumala ja Jeesus ohjeistavat lähettäessään Hengen matkaan.

Mikä on sitten ihmisen henki?

Olen verrannut ihmisen henkeä häneen omaantuntoonsa, joka tutkii ihmisen ’syvyydet’. Jos hän on tehnyt syntiä, vaikkakin salattua, ihminen tietää sen henkensä kautta. Olisihan outoa, jos ihminen ei saisi tietää mitä hän on tehnyt. Yritän näillä ilmauksilla selittää näkemystäni Jumalan (Pyhästä) Hengestä ja Hengen ja Jumalan suhteesta. Pyhä Henki on alisteinen Isä Jumalalle, mutta suorittaessaan saamiaan tehtäviä Isältä ja Pojalta, toimii itsenäisesti saamansa valtuutuksen puitteissa. Näin toimiessaan enkeleitäkin kutsutaan ’jumalaksi’.

Pyhä Henki saattaa tulla murheelliseksi. Efe 4:30, ”Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.” Yhtä hyvin olisi Paavali voinut sanoa: Älkää saattako Jumalaa murheelliseksi…” Jos joku on saanut Pyhän Hengen sinetin lahjaksi ja siitä huolimatta syyllistyy synnilliseen toimintaan, hän saattaa toimillaan murehduttaa Pyhän Hengen eli pahoittaa Jumalan mielen.

Gal 5:19-21 ”Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.”

22 ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.”

Paavali kirjoittaa 1. Korinttolaiskirjeessä: 12:7 ”Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi.
8 Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;
9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin [Jumala] tahtoo.”

12:28 ”Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.
29 Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja?
30 Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?
31 Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.”

Jae 28 osoittaa, että vaikka Paavali puhuu Hengen vaikutuksista, kyse on Jumalan toimista; ’Jumala asetti seurakuntaan…’

Kiinnitin huomioni Paavalin kirjeissään lausumiin terveisiin. Terveisiä seurakunnille lähetettiin niin Isän kuin Pojankin nimissä. Mutta ei kertaakaan Pyhän Hengen nimessä. Syykin on mitä ilmeisin; Pyhä Henki ei ole persoona kuten Isä tai Poika. Isä ja Poika rakastavat toisiaan, mutta kumpikaan ei ole sanonut rakastavansa Pyhää Henkeä.

Pyhä Henki, Totuuden henki, on Jumalan henki, joita Isällä Raamatun mukaan on seitsemän. Isä Jumalan ja Pojankin antamia tehtäviä toteuttaa Pyhä Henki. Jumala loi sanallaan (antamalla käskyn), ”Jumala sanoi” ja sen toteutti hänen Henkensä, mahdollisesti juuri Pyhä Henki.

Jumalan Henki toteutti maailman luomisen, Isä Jumalan toimeksiannosta. Siitä ei kerrota Raamatussa yksityiskohtaisesti, mutta kuitenkin mainitaan kuinka 1 Moos 1:2 Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

Kun Jeesus nousi taivaaseen, Isä Jumala korotti hänet Herraksi ja Kristukseksi (arvoon lähinnä Jumalaa) ja asetti hänet valtaistuimelle oikealle puolelleen. Onko Pyhän Hengen valtaistuin Jumalan vasemmalla puolella? Raamattu ei puhu mitään Pyhän Hengen valtaistuimesta mikä tarkoittaa sitä, että Pyhällä Hengellä ei ole mitään käskyvaltaa kuten Isällä ja Pojalla.

Milloin katolinen kirkko päätti korottaa Pyhän Hengen jumaluuteen? Ilmeisesti samalla kertaa kuin kirkolliskokous päätti Jumalan olevan kolmiyhteinen eli 300-luvulla. Juutalaisilla oli vain yksi Jumala, Isä, jonka nimi oli Jehova, Jahve tai vokaaleina kirjoitettuna, kuten oli tapana, YHVH. Pyhällä Hengellä ei ole erisnimeä. Mahtoi olla katolisilla kirkkoisillä ankara pohdinta ja etsintä, mistä löytäisivät kolmannen persoonan kolmiyhteiseen jumaluuteen, jonka opin kehittivät muutaman sadan vuoden kuluessa Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen. Raamatussahan ei edes mainita mitään Jumalan kolmesta persoonasta eikä kolmiyhteisyydestä. Sekin todistaa opin paikkansapitämättömyydestä, että oppia piti kehitellä satoja vuosia. Jumalaa koskevan opin olisi pitänyt olla koska hyvänsä luettavissa Raamatusta.

Oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta

Käsitykseni mukaan, katolisella kirkolla ei ollut mitään erityistä, painavaa syytä tai pakkoa, kehittää ja ottaa käyttöön oppia kolmiyhteisestä Jumalasta. Toisen opin kohdalla oli tilanne toinen; miten he kykenisivät selittämään kirkon jäsenille, että heidän Jumalansa on kuollut? Kaikille on selvää, että Jumala ei voi kuolla. Mutta, Jeesus Kristus kuoli. Hän ei tainnutkaan olla Jumala?

Opin mukaan ”Kristus on yhtäaikaa sekä todellinen ihminen että todellinen Jumala. Kristus on täysin jumalallisena ja täysin inhimillisenä ja molempina ”yksi ja sama” (kr. heis kai ho autos). Nämä kaksi luontoa ovat hänessä ”sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta”.

Jeesuksen kuoleman jälkeen alkoi opillinen kinastelu Kristuksen luonnosta. Oliko hän vain ihminen (ebioniittien käsitys), vai ainoastaan ihmiseltä näyttävä täysin jumalallinen persoona (doketismin käsitys) tai olivatko ne oikeassa, jotka torjuivat Kristuksen todellisen ihmisyyden (adaptionistit).

Piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 451 Khalkedonissa, jossa hyväksyttiin seuraava uskontunnustus: ”Meidän Herramme Jeesus Kristus on yksi ja sama Poika, hän on samana täydellinen jumaluudessa ja samana täydellinen ihmisyydessä, tosi Jumala ja samana tosi ihminen, omistaen järjellisen sielun ja ruumiin, jumaluudeltaan yhtä olemusta Isän kanssa ja samana meidän kanssamme yhtä olemusta ihmisyydeltään, kaikessa meidän kaltaisemme, paitsi ilman syntiä… joka on yksi ja sama ainosyntyinen Poika, Jumala-Logos, Herra Jeesus Kristus, kuten kauan sitten profeetat ovat hänestä opettaneet ja Jeesus Kristus itse on meitä opettanut ja isien tunnustus on meille välittänyt.” (Lyhennelmä artikkelista Wikipedia).

Kristuksen kuolemasta kului siis yli neljäsataa vuotta ennen kuin Khalkedonissa saatiin muotoiltua uskontunnustus, jonka 500-600 piispaa allekirjoitti. Sen mukaan Poika, Jumala-Logos, Herra Jeesus Kristus on ”täydellinen jumaluudessa ja samana täydellinen ihmisyydessä, tosi Jumala ja samana tosi ihminen.”

Mitä Raamattu sanoo Jeesuksesta? Hän on Jumalan Poika, jonka Jumala on tehnyt Herraksi ja Kristukseksi. Hän kärsi ristin kuoleman lunastaakseen ihmiskunnan syntivelan. Hän nousi kuolleista taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella. Isä on antanut hänelle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin. Jeesus Kristus, ihminen, toimii välittäjänä Jumalan ja ihmisten välillä.

Khalkedonin uskontunnustusta ei tarvitse osata. Eikä sitä tarvitse uskoa. Tai mielellään ei.

Mitä ihmisen pitää tunnustaa uskovansa pelastuakseen?

Kirkot mielellään vastaavat, että kirkon jäsenten tulee tunnustaa hyväksyvänsä uskon kolmiyhteiseen jumaluuteen. Oma vakaumukseni sanoo, että kristityn tulee tunnustaa uskovansa siten kuin Raamattu edellyttää.

Room 10:9 ”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

Room 10:13 Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.

Apt 16:31 Niin he sanoivat: Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.

Joh. 3:36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.

Joh 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Joh 17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

Joh 20:31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi [ikuinen] elämä hänen nimessänsä.

1 Joh 4:15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.”

Mitä pelastus tarkoittaa? Viime kädessä pelastus tarkoittaa ikuisen elämän saamista ja elämää Jumalan Uudessa maailmassa, Jumalan työtoverina. Sitä ennen pelastus tarkoittaa hengissä säilymistä Herran päivänä. Sitä kuvaa profeetta Jooel.

Jooel 2:28 ”Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät.
29 Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.
30 Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita;
31 aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä.”

Jooel 2:32 Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet, niinkuin Herra on sanonut; ja pakoonpäässeitten joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.

Eiköhän yllä olevista jakeista asia käy ilmi. Sinun tulee uskoa, että Jeesus Kristus on Jumalan poika, meidän Herramme, joka Isä Jumala on herättänyt kuolleista. Jos tämän uskot, niin sinä pelastut. Sinun ei tarvitse uskoa vaikeatajuisia opinkappaleita Jumalan kolminaisuudesta. Ei tarvitse selvittää Isän ja Pojan ja Pyhän hengen keskinäisiä suhteita. Riittää, että uskot Jeesuksen Herraksi ja Kristukseksi.

Joh 14:6 ”Jeesus sanoi hänelle: Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.”

Pelastus on terminä kaksijakoinen: ensiksikin, pelastus merkitsee Jumalan valituille pääsyä ensimmäiseen ylösnousemukseen. Ylösnousseet nousevat ’pilviin’ Kristusta vastaan osallistuakseen Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan hallitsemiseen Kristuksen kanssa.

Toinen pelastuvien joukko on se, joka ”pääsee pakoon” Herran päivän suurta tuhoa. Enkelit keräävät nämä Kristuksen omat Jerusalemiin ja Siionin vuorelle. ”Pakoon päässeitä” lähetetään myös tulevassa Kristuksen valtakunnassa saarnaamaan pakanoille. Kolmas joukko, ilmeisesti kaikkein suurin, on ylösnousseitten joukko, joka kerätään aikojen lopussa viimeiselle tuomiolle. Siellä Kristus tuomitsee kaikki. Edellä olevissa jakeissa toistui uskoa -sana. Jokainen, joka uskoo Jeesuksen olevan Jumalan poika, pelastuu.

Jumalan tuli polttaa ihmisen synnit pois. Jumalan tuli voi olla kuluttavaa tai puhdistavaa. Kuluttava tuli tarkoittaa tuhoamista. Jumalan kuluttava tuli voi tuhota, vaikka ison sotajoukon lankeamalla taivaasta. Puhdistava tuli polttaa viimeisen tuomion yhteydessä pois synnit niistä ihmisistä, jotka ovat rakentaneet ’talonsa’ eli uskonsa Kristuksen varaan edes jossain määrin. Kuten edellä kirjoitin, riittää kun uskoo Jeesuksen olevan Jumalan pojan. Ne ihmiset, jotka elivät ennen Kristuksen aikaa, eivät luonnollisestikaan voineet uskoa Kristukseen. Heille varmaankin riittää usko yhteen Jumalaan. Uskosta kolmiyhteiseen Jumalaan ei ole lisähyötyä.

Voit repiä kappaleiksi sellaiset uskontunnustukset, kuten Athanasioksen tunnustus. Sinua uhkaillaan niissä ja varoitetaan pelastuksen menettämisellä, jos et usko kaikkea mitä kirkolliskokous on päättänyt. Kumpaa uskot enemmän katolisia kirkolliskokouksia vaiko Raamatun selvää sanaa?

Pelastuaksesi sinun ei tarvitse tietää välttämättä yhtään enempää. Sinä pelastut, jos uskot, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.

Taivaaseen pääseminen

”Hyvät, Jumalaa pelkäävät ihmiset pääsevät kuoltuaan taivaaseen, ja syntiset joutuvat kadotukseen (ts. helvettiin). Monet uskovat pääsevänsä taivaaseen heti kuoleman jäkeen. Toiset uskovat, että viimeisen tuomion jälkeen.” – Tähän tapaan voitaisiin muotoilla yleisesti vallitsevat käsitykset taivaaseen pääsystä.

Tällainen usko ei ole Raamatun mukaista. Käsitykseni mukaan eivät ainakaan evankeliset kirkot edes opeta hyvien ihmisten pääsemistä taivaaseen kuoleman jälkeen, mutta eivät myöskään oikaise virheellisiä käsityksiä.

Raamatun mukaan Johanneksen evankeliumi sanoo selvästi 3:13 ”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.” – Tämä ainoa poikkeus on siis Jeesus Kristus. Voisiko olla niin, että Jeesuksen kuoleman myötä, vapautettiin taivaaseen pääseminen? Sellaisesta muutoksesta ei Raamatussa kerrota. Sitä paitsi, Raamatussa ei edes luvata, että uskovat ylipäätään pääsisivät kuoltuaan taivaaseen. Jumalahan on tulossa maan päälle, Uuteen Jerusalemiin. Miksi silloin ihmiset havittelisivat pääsystä taivaaseen?

Ilm 21:2, ”Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu. 21:3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;”

Tarkastellaanpa vielä tähän liittyviä kysymyksiä tarkemmin. Jos ”hyvät” pääsevät kuoltuaan taivaaseen, tarvitseeko heidän palata sieltä maan päälle osallistumaan viimeiseen tuomioon? Jos näin on, ja jos vielä sattuisi, että viimeinen tuomio ei olisikaan myönteinen, tällaiset ihmiset varmaan joutuisivat kokemaan Kristuksen määräämän rangaistuksen. Suosittu käsitys on, että Pyhä Pietari tarkastaa taivaaseen pyrkivät ja avaa taivaan portin niille, jotka läpäisevät tarkastuksen. Tällainen lienee perua Jeesuksen antamasta valtuutuksesta Pietarille ja muillekin apostoleille; Jeesus sanoi, Joh 20:23, ”Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” Tämä valtuutus annettiin vain apostoleille eikä siitä ollut tarkoitus muodostaa laajempaa ja jatkuvaa menettelyä, joka korvaisi Kristuksen viimeisen tuomion.

Mistä ihmeestä on peräisin uskomus, että taivaaseen päässeet katselevat maan päälle ja seuraavat tuntemiaan rakkaita ihmisiä? Uskomatonta uskoa!

Ihminen, Jumalan kuva – Jumala, Ihmisen kuva

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Siksi ei olekaan sattumaa, että myös Jumala on monessa suhteessa kuvansa – ihmisen – kaltainen.

Raamatun Jumala katuu pikaistuksessa tekemäänsä ja muuttaa mieltään. Jumala on mustasukkainen

Raamatun mukaan Jumala on niin kuin ihminen, hän katuu pikaistuksessa tekemäänsä ja muuttaa mieltään.

1 Mooseksen kirja:
6:6 niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.

2 Mooseksen kirja:
32:14 Niin Herra katui sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa.

– Eikö Jumala harkitse tekojensa seurauksia? Toimiiko hän niin kuin ihmiset?

1 Samuelin kirja:
15:35 Eikä Samuel enää nähnyt Saulia kuolinpäiväänsä asti, ja Samuel suri Saulia. Mutta Herra katui, että oli tehnyt Saulin Israelin kuninkaaksi.

– Oliko Jumalan päätös alunalkaen väärä? Jumalanhan pitäisi nähdä ennalta tulevat tapahtumat ja päätösten seuraukset.

2 Samuelin kirja:
24:16 Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuhotaksensa sen, katui Herra sitä pahaa ja sanoi enkelille, joka kansaa tuhosi: ”Jo riittää; laske kätesi alas.” Ja Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen luona.

Jeremia:
26:19 Surmasivatko hänet silloin Hiskia, Juudan kuningas, ja koko Juuda? Eikö hän peljännyt Herraa ja lepyttänyt häntä, niin että Herra katui sitä onnettomuutta, jolla hän oli heitä uhannut? Mutta mekö tuottaisimme suuren onnettomuuden itsellemme?”

Aamos:
7:3 Niin Herra katui sitä. ”Ei se ole tapahtuva”, sanoi Herra.
7:6 Niin Herra katui sitä. ”Ei sekään ole tapahtuva”, sanoi Herra, Herra.

Joona:
3:10 Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.

Raamatun Jumala katuu päätöksiään ja tekojaan ja muuttaa (onneksi) mielensä niin kuin ihminen. Vai ovatko Raamatun kirjoittajat tulkinneet Jumalan tuntoja väärin? Onko Jumalan katuminen samanlaista kuin ihmisen? Ihmiset ovat kirjoittaneet kuvaukset Jumalasta ja hänen tuntemuksistaan. Kirjoittajat ovat ristiriidassa jopa itsensä kanssa, sillä samasta asiasta voi samassa kirjassa olla toisensa kumoavia argumentteja.

Raamatun Jumala on myös mustasukkainen. Hän ei hyväksy oman kansansa muiden jumalien palvontaa, vaikkakin pakanoiden kohdalla tuntuu sen sietävän (2 Moos 20:3 >). 34:14 ”Älä kumarra muuta jumalaa; sillä Herra on nimeltänsä Kiivas, hän on kiivas Jumala. 15 Älä siis tee liittoa maan asukasten kanssa, ettet, kun he kulkevat haureudessa jumaliensa jäljessä ja uhraavat jumalillensa ja kutsuvat sinua, sinä söisi heidän uhristaan.” – Israelin Jumala haluaa, ettei hänen kansansa edes liittoudu pakanain kanssa; jos he niin tekisivät, vaarana olisi, että israelilaiset saattaisivat joutua syömään pakanain valmistamaa epäpuhdasta uhrilihaa.

Jumala tuntuu sietävän, ehkä jopa hyväksyvän sen, että pakanat palvovat omia jumaliaan, kunhan eivät sotke hänen kansaansa pakanain menoihin. 5 Moos 4:19 on tästä osoitus: ”ja ettet, kun nostat silmäsi taivasta kohti ja katselet aurinkoa ja kuuta ja tähtiä, kaikkea taivaan joukkoa, anna vietellä itseäsi kumartamaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on jakanut ne kaikille muille kansoille koko taivaan alla.”

– Oho! Jumala ei salli omiensa palvelevan taivaan kappaleita, vaan on jakanut ne muiden kansojen palveltaviksi. En oikein osaa sanoa, mitä Jumala ajattelee, kun on näin päättänyt. Sen sijaan kysyn: Jumala, miten tuomitset viimeisellä tuomiolla pakanakansoja, jotka ovat palvelleet taivaankappaleita jumalinaan, jotka taivaankappaleet sinä Jumala olet pakanakansoille osoittanut palveltaviksi?

Olen kirjoittanut aiemmin Jumalan pitävän pakanoita ”käyttötavaroina,” jotka voidaan tuhota pois oman kansan tieltä.

Mutta, mutta… Pakanatkin ovat ihmisiä, Jumalan kuviksi luotuja. Kristuksen myötä tulee suhtautumisessa pakanoihin, kansojen ihmisiin suuri muutos. Heillekin tarjotaan pelastuksen mahdollisuus uskomalla evankeliumin sanomaan Jumalan Pojasta. Miten Kristus, tulevan viimeisen tuomion ylimpänä tuomarina, tulee suhtautumaan siihen valtavan suureen pakanain joukkoon, joka ei ole kuullutkaan meidän Jumalastamme tai hänen Pojastaan. Aiemmin kirjoitin, kuinka maailmassa on ollut yli 100 miljardia ihmistä ja näistä suurin osa on pakanoita. Roomalaiskirje tuo yhden pelastusreitin: 2:15 ”ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän [pakanain] omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä.”

Kysymyksiä herättäviä Raamatun kertomuksia

Israelin kansan vaellus erämaassa

Eräässä blogikirjoituksessa sanotaan, että ”Israelin kaksimiljoonaisen kansan vaellus erämaassa 40 vuoden aikana on satua.” (Jumalanvaltakuntablog)

Tuntuuhan Raamatun kertomus aika uskomattomalta. En nyt kävisi tuomitsemaan Raamatun kertomusta saduksi. Yksittäisenä kysymyksenä ihmettelen: Mistä olisi saatu niin paljon kultaa, että olisi voitu valaa kultainen vasikka?

Israelin heimo oli Egyptissä Faaraon orjina. Orjat eivät tunnetusti ole kovin rikkaita. Kun Mooses nousi ylös vuorelle ottamaan vastaan Jumalan käskyjä, jäivät kansalaiset ilman hänen valvovaa silmäänsä. Kävivät tekemään itselleen epäjumalaa, vasikkaa, kullasta kun Mooseskaan ei moneen päivään ollut palannut. Onko uskottavaa, että orjat olisivat omistaneet satoja, kenties tuhat kiloa kultaa tai vielä enemmän?

Toisena kysymyksenä ihmettelen, kuinka Israelilaiset osasivat valmistaa valumuotin erämaassa? Heidän työkokemuksensa taisi olla rakentaa savitiilistä Faaraolle rakennuksia eikä suinkaan kerätä työkokemusta metallien valamisesta. Vaan mistäpä minä tietäisin.

Jumala on salattu Jumala

Onko kukaan koskaan nähnyt Jumalaa? Johannes kirjoittaa evankeliumissaan 1:18 ”Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.”

1 Joh 4:12 ”Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.”

2 Moos 24:9 ”Ja Mooses ja Aaron, Naadab ja Abihu ynnä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta nousivat vuorelle.
10 Ja he näkivät Israelin Jumalan; ja hänen jalkainsa alla oli alusta, niinkuin safiirikivistä, kirkas kuin itse taivas.
11 Eikä hän kajonnut kädellänsä israelilaisten valittuihin, ja he katselivat Jumalaa, söivät ja joivat.
12 Ja Herra sanoi Moosekselle: ”Nouse minun tyköni vuorelle ja ole siellä, niin minä annan sinulle kivitaulut ynnä lain ja käskyt, jotka minä olen kirjoittanut heille opetukseksi.”
13 Silloin Mooses ja hänen palvelijansa Joosua lähtivät; ja Mooses nousi Jumalan vuorelle.”

Mutta näkivätkö he Jumalan kasvot? Moosekselle sanottiin, että Mooses ei saa nähdä Jumalan kasvoja tai hän kuolee.

Mooses halusi nähdä Jumalan. Jumala sanoi Moosekselle 2 Moos 33:20 ”Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.” Miten Jumala ratkaisi asian? 2 Moos 33:22 Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.
23 Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa.”

Jumala ei olekaan kaikkivoipa. Mooses halusi nähdä Jumalan kasvot. Jumala ei suostunut, koska Mooses nähtyään kuolisi. Eikö Jumala kyennyt suojelemaan Moosesta? Sen sijaan hän näytti vain selkäpuolensa. Jumala on kaikkivoipa, sanotaan. Eikö Jumala keksinyt mitään keinoa, jonka avulla Mooses olisi voinut nähdä Jumalan kasvot ja jäädä eloon?

Jumalan enkelit näkevät Jumalan taivaassa. Miksi eivät ihmiset voi nähdä Jumalaa? Koska vain Pyhät saavat nähdä Jumalan kasvot. Ihmisetkin tulevat näkemään Jumalan kirkkauden, kun kaikki synti on poistettu heistä. Jumala laskeutuu maan päälle Uuteen Jerusalemiin.

Jumala loi maasta ensimmäisen ihmisen

Jo Raamatun alkulehdillä todetaan: 1 Moos 3:19 ”Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.”

’Jumala loi maasta’, tarkoittaa sitä, että Jumala loi ihmisen maan aineksista. Mistä ihminen on tehty? 97,85 % elimistöstä koostuu näistä alkuaineista:65 % happea, 18 % hiiltä, 10 % vetyä, 3 % typpeä proteiineissa ja dna:ssa. 1,5 % fosforia DNA:ssa ja luissa 0,35 % kalsiumia, luissa ja veressä. Ja 70 % vettä. Jos Raamattu kertoisi, että ihminen luotiin, fosforista, piistä jne. ei Raamatun ajan lukija ymmärtäisi mitään.

Jos antiikin ajan ihmisille olisi kerrottu mistä ihminen koostuu, kuten hiilestä, vetykaasusta, typestä fosforista jne. ja kun lopuksi olisi kuulijoille kerrottu, että kaksi kolmasosaa ihmisestä on ilmaa ja saman verran vettä, kyllä olisi kuulijoille nauru maittanut.

Sen sijaan, että suoralta kädeltä tuomitaan Raamatun sanoma saduksi tai vanhoiksi eriskummallisiksi uskomuksiksi, pitäisi kysyä, miten kyseinen Raamatunlause pitäisi tulkita, että se vastaisi kyseisen ajan ihmisten uskomuksiin.

Lähetyskäsky

Mat 28:19 ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

Mitä on ajateltava tästä käskystä, jonka Kristus Raamatun mukaan antoi apostoleille noustuaan kuolleista eli vain vähän aikaa ennen taivaaseen nousuaan. Jeesus itse todisti, että hänet oli lähetetty maan päälle Israelin kadonneitten lampaiden vuoksi. Ehkä nyt oli tullut aika kääntää katse kansakuntien pakanoihin ja viedä heille Raamatun sana ja tarjottava heillekin tie pelastukseen. Sitä en kiistä, mutta lähetyskäskyn mukana annettu ohje kastamisesta on väärennys.

Miksi pidän sitä väärennyksenä? Perusteluni on yksinkertainen ja käytännönläheinen. Kuvitelkaapa tilanne; apostolit ovat olleet murheen murtamina ja nyt he tapaavat ylösnousseen Kristuksen. Lupaavatko he noudattaa Kristuksen kastekäskyä, vai ei? Apostolit lupaavat tehdä juuri niin kuin Jeesus heille sanoo. Mutta, mitä tapahtuikaan?

Tuli helluntai ja paljon kansaa eri puolilta maata ja maailmaa oli kokoontunut kuulemaan apostolien opetusta. Helluntaina vuodatettiin Pyhä henki apostoleihin ja noin kolmeen tuhanteen muuhun eri puolilta maailmaa. Mitä tekivätkään apostolit? Apt 2:38 ”Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 2:41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. 2:2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. 3 Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. 4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.

Jeesus lupasi tulla pian takaisin. ”Ette ennätä käydä läpi Israelin kaupunkeja,,,”

Jeesus lupasi apostoleilleen tulla pian takaisin. Hän ei varmaankaan olisi luvannut näin, ellei Isä Jumala olisi antanut siihen lupaa. Kuinka pian on ”pian”? Sen voi päätellä Jeesuksen lupauksesta: Mat 10:23 Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee.

Israel on pieni maa ja siellä on vähän asukkaita harvoissa kaupungeissa. Ne olisi läpi käyty vuodessa. Jeesusta odotettiin tämän perusteella takaisin noin vuoden kuluessa.

Usko Jeesuksen toiseen tulemiseen säilyi kuitenkin vuotta paljon pidempään: 1 Tes 4:15 ”Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.” – Paavali kirjoitti tämän kirjeen Tessalonikalaisille vuosien 48-52 aikana. Kirjeestä kuvastaa Paavalin usko ja odotus Kristuksen toiseen tulemiseen. Siksi hän sanookin, että ”me, jotka olemme silloin elossa…”

Jeesus ei palannut. Antoiko hän uutta tietoa apostoleille, vai mitä tapahtui? Preteristit ovat ratkaisseet asian; he tulkitsevat tilanteen niin, että kaikki mitä Jeesus lupasi, on jo täyttynyt.

Entä jos en usko?

Kun ihmiseltä kysytään ”oletko uskossa,” saa usein kieltävän pään pudistuksen vastaukseksi. Vastaaja saattaa ajatella, että Raamattu on niin täynnä vanhoja taruja ja uskomuksia, ettei niihin voi uskoa. Jos sen sijaan kysytään: uskotko, että Jeesus on Jumalan poika, useimmat saattavat hyvinkin vastata myöntävästi. Ja tällä vastauksella jo pelastuu.

Joku saattaa tuntea Raamatun kertomuksia ja sanoo: miksi meidän pitäisi uskoa Jeesuksen nousemiseen kuolleista, kun hänen omat apostolinsakaan eivät uskoneet ennen kuin olivat tavanneet ylösnousseen Jeesuksen ja puhuneet hänen kanssaan?

Jos pääsisin keskusteluun vaikkapa katolisen uskovan kanssa, tekisi mieleni kysyä esimerkiksi Neitsyt Mariasta. Miksi uskot Jeesuksen äidin olevan taivaassa, kun Raamattu todistaa, että ainoastaan Jeesus on noussut taivaaseen? Kysyisin myös, miksi katoliset pitävät Neitsyt Mariaa välittäjänä taivaassa, kun Raamattu sanoo, että Jeesus on taivaassa välittäjä? Voin kuvitella, että oppinut katolinen vetoaisi jonkin kirkolliskokouksen tai paavin antamaan päätökseen.

Haluaisin kuulla, miksi selvä Raamatun sana ei vakuuta katolista uskovaa.

Pitäisikö evankeliumin sanoma uskoa? Mar 1:15 ” ja [Jeesus] sanoi: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.” Evankeliumit ovat keskeisiä uskon kannalta. Jotkut Vanhan Testamentin kertomukset, esimerkiksi vedenpaisumus, ovat vaikeampia uskottavaksi.

Kun nyt otin esille kertomuksen vedenpaisumuksesta, niin selitän, miksi sitä on vaikea uskoa tarkalleen Raamatun mukaisena kertomuksena. Miten on mahdollista, että Nooa ja hänen perheensä ja ehkä palkatut apulaiset, olisivat saaneet kerätyksi kaksi kappaletta kutakin koko maailman eläintä? Eläinlajejahan on miljoonia! Keräys olisi varmaan kestänyt kauan ja tuottanut suuria ongelmia eläinten kuljettamiseksi arkin lähelle. Miten kaiken maailman koppakuoriaiset olisi pidetty tallessa ja miten ne olisi saatu siirretyksi arkkiin? Jos koko maailman olisi pitänyt peittyä vedellä, mistä vettä olisi tullut niin paljon, että kaikki kilometrien korkeat vuorenhuiput olisivat peittyneet? Ja mihin se vesi sitten hävisi?

Olen silti varma, että vedenpaisumus on tapahtunut. Vedenpaisumuksen aiheuttaman tuhon jälkiä on löydetty laajalta alueelta. Se ei ole kuitenkaan ollut koko maapallon peittävä. Kun Raamattu puhuu siitä, että koko maailma peittyi veden alle, tulkitsen sen tarkoittavan, että koko sen aikainen tunnettu maailma peittyi veden alle.

Olen kirjoituksissani tuonut esille minua askarruttavia kysymyksiä. En siis usko sokeasti kaikkea mitä Raamatun kertomuksissa kerrotaan.

Mitä on ajateltava esimerkiksi syntiin lankeemuksesta? Adamia ja Eevaa oli kielletty syömästä hyvän ja pahan -tiedon puun hedelmiä. Jumala sanoi enkeleille: 1 Moos 3:22 ”Ja Herra Jumala sanoi: Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!”

– Miksi paratiisin ihmiset eivät saisi ymmärtää mikä on hyvää ja mikä pahaa? Sehän on Jumalan sanan tarkoituskin. Itse asiassa Jumala oli luvannut, että kaikista paratiisin puista saisi syödä, paitsi ”hyvän ja pahantiedon puusta”. Elämän puustakin olisi saanut syödä. Syömällä elämän puusta olisivat paratiisin asukkaat saaneet iankaikkisen elämän! Eikä olisi tarvinnut uskoa mihinkään?

Tällaisen elämän puun ja sen hedelmät tapaamme myös Ilmestyskirjassa, jonka paratiisikuvauksessa paratiisiin pääsevät ihmiset saavat syödä tästä puusta. Olen tulkinnut kuvauksen olevan kuvaannollista ilmausta, eikä tällaista puuta oikeasti ole olemassakaan. Ehkä Adamin ja Eevan paratiisissa sellainen oli?

Miksi Jumala asetti enkelin vartioimaan paratiisia ja siellä olevaa toista puuta, jonka hedelmät antaisivat syöjälle ikuisen elämän? Eikö olisi ollut yksinkertaisempaa hakata puu poikki?

Miksi Jumala rankaisi rikkomuksesta ihmisiä ajamalla heidät pois paratiisista, mutta käärmeelle (saatanalle) Jumala antoi palkinnon: koko maailman valtiuden? Lue lisää lisää artikkelistani täällä.

Johanneksen evankeliumi 14:26

Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

Raamatussa on ristiriitaisuuksia eri kirjoittajien, esimerkiksi evankelistojen välillä. Syyksi on esitetty, että muisti pettää, jos tapahtumista kirjoittaa vasta parin vuosikymmenen kuluttua itse tapahtumasta. Arvosteleva ei ehkä ole pannut merkille Jeesuksen lupausta siitä, että Jumala lähettää Pyhän Hengen, joka muistuttaa kaikki yksityiskohdatkin apostolien mieleen. Jos kirjoituksissa on eroja, sille löytyy muu selitys kuin muistin pettäminen.

Epäilevä opetuslapsi Tuomas sai koettaa Jeesuksen käsissä ja jaloissa olevia naulojen jälkiä. Tämän perusteella voi uskoa Jeesuksen olleen fyysisessä ruumiissa. Jeesus saattoi kuitenkin ilmaantua yhtäkkiä eri paikkoihin eli liikkua yhdessä hetkessä paikasta toiseen. Fyysinen ruumis tuskin kykenisi tähän, mutta vaihtamalla henkiruumiiseen näin voi tehdä. Miksi apostolit ja haudalla käyneet naiset eivät tunnistaneet Jeesusta, kun tämä oli vieraan näköinen?

Tobitin kirjassa (apokryfikirja) kerrotaan enkeli Rafaelista, joka oli vieraana maan päällä. Hänen isäntänsä eivät huomanneet mitään eroa Rafaelin ja ihmisten välillä. Rafael jopa näytti syövän heidän kanssaan. Vierailunsa lopuksi Rafael kuitenkin paljasti olevansa Jumalan enkeli. https://salatturaamattu.fi/saatana-taman-maailman-jumala/#rafael

Ja mitä UT kertoo enkeleistä, jotka vierailevat maan päällä? Hebrealaiskirje kehottaa: 13:2 ”Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan.” – Lopun ajan tapahtumiin liittyvät enkelit, he mm. keräävät Jumalan omat turvaan lopun aikojen melskeiltä.

Raamatussa mainittujen seurakuntien johtajia kutsutaan enkeleiksi. Ilm 22:6 ”Ja hän sanoi minulle: Nämä sanat ovat vakaat ja todet, ja Herra, profeettain henkien Jumala, on lähettänyt enkelinsä näyttämään palvelijoilleen, mitä pian tapahtuman pitää.” Enkeleistä olen kirjoittanut oman artikkelinsa.

Juuri ennen kuin Jeesus nostettiin taivaaseen, hän puhui apostoleille sanoen:

Apt 1:8 ”vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” 9 Kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään.”

Helvettioppi

Kaikki ihmiset kuolevat ainakin kerran, ensimmäisen kuoleman. Tässä pohdinkin toisen kuoleman arvoitusta. Toisella kuolemalla Raamattu tarkoittaa viimeisen tuomion rangaistuksena tulevaa kuolemaa. Siitä käytetään eri nimityksiä ja kuvauksia. Musta pimeys, syvä pimeys, kadotus, tulinen järvi ja yleisesti tunnettu – helvetti.

Helvetti ymmärretään ikuisen piinan rangaistuksena. Joskus keskiajalla helvetin kuviteltiin sijaitsevan syvällä maan alla. Siellä uskottiin jopa olevan useita kerroksia. Kaikista syvimpään joutuivat tosi paljon pahaa tehneet. Yleisin kielikuva taitaa kuitenkin olla tulinen järvi, jonne saatanan apulaiset antikristus ja väärä profeetta heitetään elävinä. Heidän mestarinsa saatana päätyy aikanaan samaan paikkaan.

1 Piet 3:18 ”Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä.”

Strong’s selityksestä: “Like Latin semel, used of what is so done as to be of perpetual validity and never need repetition, once for all.” Hebrews 6:4; Hebrews 10:2; 1 Peter 3:18; Jude 1:3, 5.

Heb 2:9 ”Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.”

Jumala katsoi riittäväksi, että Kristus ”maistoi kuolemaa” kaikkien edestä ja sen jälkeen saavutti kirkkauden ja korkean aseman. (Palaan tähän kuoleman maistamiseen kohta!) Entä kun ihminen kuolee; ennen viimeistä tuomiota, ihminen koetellaan viimeisen tuomion kärsimyksessä, Jumalan tulessa. Sen jälkeen hän on puhdas synnistä ja saa astua Jumalan Uuteen maailmaan henkiolentona. https://salatturaamattu.fi/jumalan-tuli/

Kristuksen kuolema sovitti ihmisten synnit. Niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, niin ihmiskunta herätetään kuolleista. Sitten seuraa puhdistus tai rangaistus. Jumalan tuli puhdistaa ihmisestä synnit pois. Jos synnit ovat niin vakavat, että puhdistus ei riitä, rangaistus on annihilaatio.

Jumalan tulesta kirjoittaessani, pohdiskelin sitä mikä on ehto puhdistavan tulen käsittelyyn pääsemiseksi. Ihmisen täytyy olla ’rakentanut talonsa’ eli uskonsa ainakin jossain määrin Kristuksen uskon varaan. Merkitseekö tämän heiveröisenkin uskon puuttuminen sitä, että puhdistavan tulen sijaan pakanat joutuvatkin kuluttavan tulen käsittelyyn? Näin voisi ajatella, jos tulkintani pakanoista Jumalan ’käyttötavaroina’ pitäisi paikkansa. Miksi Jumala antoi ihmisille uskoa eri määrän?

Heb 2:17 ”Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.”

Entä jos ihminen on tehnyt niin raskaita syntejä, että Jumalan tulen käsittely ei koske häntä, vaan hän saa rangaistukseksi annihilaation!

Annihilaatio

Annihilaatio on myös viimeinen ja se on lopullisin. Annihilaatio tarkoittaa ihmisen täydellistä ja lopullista, peruuttamatonta tuhoutumista. Näin ajatellen annihilaatiokin on ikuinen rangaistus. Se eroaa tulisen järven ikuisesta kidutuksesta siinä, että annihilaatiossa ei ole kidutusta, vaan nopea ja täydellinen tuho ja tuhon myötä iankaikkinen ero Jumalasta.

Kristus toimii tuomarina viimeisessä tuomiossa. Kumman rangaistuksen hän antaa suurille syntisille, jotka eivät saa hänen armoaan? Ikuinen kidutus tulisessa järvessä vai täydellinen tuho, lopullinen ero Jumalasta eli niin kuin 2 Tessalonikalaiskirje 1:9 määrittelee: “Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta.”

Joku saattaa torjua suoralta kädeltä ajatuksen tällaisesta rangaistuksesta. Sitä ei osata pitää rangaistuksena lainkaan, varsinkin verrattuna ikuiseen kidutukseen tulisessa järvessä. Ajattelepa asiaa näin: Jumalan Uuden maailman paratiisiin pääsevät siirtyvät Uuteen Jerusalemiin. Annihilaation rangaistuksen saaneet katselevat vierestä, mutta eivät pääse sisälle Uuteen Jerusalemiin. Silloin he tajuavat mitä he ovat kohta menettämässä lopullisesti.

Annihilaatiorangaistus on perusteltavissa Jumalan sanalla. Yhden eli Jeesuksen Kristuksen kuolema ja ylösnousemus ovat tehneet mahdolliseksi valittujen ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän. Jeesuksen Kristuksen kärsimä kuolema on sovitus ihmisten synneistä.

Sovituksen tarkoitus on, että täysin viaton uhri kärsii sen rangaistuksen syntisten puolesta, joka näiden itsensä tulisi kärsiä. Room 6:23 ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Jumala määritteli kuolemanrangaistuksen kertoessaan Adamille ja Eevalle mitä seuraisi, jos he olisivat tottelemattomia. 1 Moos 2:17 ”mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.”

Rangaistus synnistä on siis kuolema. Kidutuksesta ei Jumala mainitse mitään.”

Kristus ei kuollut toista kuolemaa

Kristus kuoli yhden kuoleman meidän syntiemme puolesta, että meillä olisi elämä. Jos rangaistus olisi ikuinen kärsimys helvetissä, olisi Kristuksen ollut kuoltava myös ”toinen kuolema” olipa se sitten ikuinen kärsimys helvetin tulessa tai sitten toinen kuolema annihilaation kautta, jotta Kristuksen uhri vastaisi Jumalan antamaa rangaistusta. Ajatus johtaa siihen, että Kristus olisi tänäkin päivänä kärsimässä helvetissä rangaistusta puolestamme. Kun näin ei ole, johtopäätös on, että ne, jotka eivät pelastu eli joiden syntejä Kristuksen kuolema ei peitä, kuolevat ja tuhoutuvat eivätkä pääse Jumalan uuteen maailmaan.

Kun mietin ajatusta tarkemmin, tulen siihen johtopäätökseen, että Jumala on päättänyt ikuisen ja lopullisen rangaistuksen sisällön jo etukäteen. Sen kantava ajatus on, että Kristuksen kuolema peitti ihmisten Adamilta perimän kuoleman, mutta sen ei tarvinnutkaan kattaa muuta.

Kun viimeisessä tuomiossa kadotustuomion saaneet ihmiset heitetään tuliseen järveen, se tarkoittaa heidän lopullista tuhoaan, toista kuolemaa. Heidän mukanaan tuhotaan itse kuolemakin. Sitä ei enää ole eikä sitä enää tarvita, koska kaikille jäljelle jääneille ihmisille on annettu ikuinen elämä.
Raamatun ennusteet
Raamatun sisällöstä suuri osa, ehkä peräti kolmannes, on profeettojen Jumalan sanaan pohjautuvia ennusteita. Profeetat puhuivat sen mitä Jumala oli käskenyt heidän puhua ja kirjoittaa muistiin. Voimme lähteä seuraavasta olettamasta: jos usean profeetan ennusteet ajallisesti toisistaan pitkänkin ajan erottamina, samasta asiasta toteutuvat, kysymyksessä on ihmeeseen verrattavasta tosiasiasta. Raamatun ihmeet voidaan kiistää, koska niistä ei ole muuta todistusta kuin Raamatun kertomus. Raamatussa kerrotaan monen profeetan suulla Jeesuksesta, aina Jeesuksen syntymästä kuolemaan ja ylösnousemukseen saakka sekä hänen toisen tulemisensa tapahtumista.

Juutalaiset oppineet tunsivat ennusteet tulevasta messiaasta ja myös Uuden Testamentin kirjoittaneet apostolit tunsivat ne. Teoriassa olisi mahdollista, että opetuslapset olisivat yhdessä päättäneet sepittää tarinan Jeesuksen elämästä ennusteiden mukaiseksi. Miksi he olisivat tehneet näin? Jos he olisivat jotain hyötyneet tästä, se voisi olla mahdollista. He eivät kuitenkaan hyötyneet aineellisesti mitään. Päinvastoin, he joutuivat pilkan ja vainon kohteeksi ja vielä menettivät uskonsa tähden henkensäkin. Mutta, ratkaiskoon lukija uskoako tällaiseen sepustukseen vaiko uskoako ennusteiden todistavan Jumalan profeettojen kautta kertoneen edeltä käsin tulevasta Poikansa syntymästä ja elämästä.
Ennustuksia Jeesuksesta
Syntymästä: Jes 7:14 Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.

Miika 5:2 Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.

Pienenä Egyptissä: Hoos 11:1 Kun Israel oli nuori, rakastin minä sitä, ja Egyptistä minä kutsuin poikani.

Jumalan Poika: Psa 2:7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. 2:8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.

Jeesusta edeltävä sanansaattaja (Johannes Kastaja): Mal 3:1 Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien minun eteeni. Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot.

Miten Jeesus opetti: Psa 78:2 Minä avaan suuni mietelmiin [vertauksiin], tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia. I will open my mouth in a parable… (KJV 1789). Ja Mat. 13:35 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: ”Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti.”

Paransi sokeita ja kuuroja: Jes. 35:5 Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
Matt. 11:5 sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.

Jeesus puhui mitä Jumala käski: 5. Moos. 18:18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua.

Juutalaiset hyljeksivät Jeesusta: Jes 53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

Häntä piinattiin: Jes 53:7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.

Jeesusta ruoskittiin ja lyötiin: Jes 50:6 Selkäni minä annoin lyötäväksi, poskieni parran revittäväksi, en peittänyt kasvojani pilkalta ja syljeltä.

Jeesuksen vaatteet jaettiin: Psa 22:19 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.

Jeesuksen ruumis lävistettiin (keihäällä): Sak 12:10 He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.

Jeesuksen luita ei katkota: Psa 34:21 Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.

Jeesus nousi kuolleista: Psa 16:10 Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.

Apt 13:32 Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen,
33 niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: ’Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt.’
34 Ja että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaja katoavaisuuteen, siitä hän on sanonut näin: ’Minä annan teille pyhät ja lujat Daavidin armot.’
35 Sentähden hän myös toisessa paikassa sanoo: ’Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.’
Raamatun numerollisuus
Raamatun numerokoodi

Onko Raamattu todella Jumalan sanaa? Siihen sisältyy keskeisesti tieto Raamatun jumalallisesta numerollisuudesta. Se ei tarkoita mitään pakanallista numeromystiikkaa. Tämän voimallisen Raamatun numerollisuuden todettuani uskon, että koko Raamattu on Jumalan sanaa, vaikkakin kirjoitusvälinettä on pitänyt kädessään ihminen. Niin tarkasti Jumalan sanaa, että yhdenkin kirjaimen muuttaminen alkutekstistä, rikkoo tämän jumalallisen numerokoodin. Näin on kuitenkin päässyt käymään: virheitä on voinut sattua jäljennettäessä, joko tahattomasti tai tietoisesti on tehty virheitä, jopa lisäyksiä. Tuhansista säilyneistä tekstikappaleista on kuitenkin rekonstruoitu melko hyvin alkuperäistä vastaava Raamatun teksti.

Raamattu kehottaa meitä kiinnittämään huomiota myös opin oikeellisuuteen. Yleensähän ihmiset eivät vaivaa päätään opillisilla kysymyksillä, vaan kulkevat massan mukana. Arthur Schopenhauer kirjoitti 1800-luvun alkupuolella: Ei ole mitään mielipidettä, vaikka kuinkakin absurdia, jota ihmiset eivät olisi valmiita hyväksymään, jos he vakuuttuvat, että se on yleisesti hyväksytty.

Raamatun numerollisuus

Keräämäni ja näihin kirjoituksiin itselleni jatkotutkimuksia varten jäsentämäni muistiinpanot voivat toimia avuksi myös lukijalle. Jatkankin totuuden etsimistä ja saatan kirjoittaa uusistakin aiheista tai korjata näkemystäni vanhoista kirjoituksistani, jos se osoittautuu Raamatun todistuksen perusteella aiheelliseksi. Kreikassa, lähellä Tessalonikaa Bereanissa oli ihmisiä, jotka Paavalin opetuksia kuultuaan, itse varmistivat kirjoituksista oliko asia niin kuin Paavali oli opettanut. Tällaiseen tutkimiseen Raamattukin kannustaa. Lähes joka kodissa on Raamattu, mutta onko sitä edes avattu sen jälkeen kun pappi sen vihkimisen jälkeen antoi? Nykypäivänä on myös internetin kautta saatavissa paljon apuneuvoja Raamatun tutkimiseen. Kirkkojen johto saattaa nähdä tänäkin päivänä vaaran ihmisten omatoimisessa Raamatun tutkimisessa; ihmisethän saattavat muuttaa mieltään. Itsekin olen siihen valmis – jos Raamatun sana sen todistaa aiheelliseksi. Sanalla numerorollisuus en tarkoita numeromystiikkaa enkä minkäänlaista ennustelua Raamatusta kaivettujen numeroiden pohjalta. Jos on tällainen fiksattu ennakkoasenne, käy niin kuin tuttavalleni, jonka kanssa olin kirjeenvaihdossa; hän ei edes suostunut avaamaan sähköpostin liitteeksi laittamaani artikkelia asiasta, vaan suoralta kädeltä vakuutti minulle asiani olevan Raamatussa kielletystä ennustelusta. Kysymys on siitä, että Raamatun läpi kulkee matemaattinen kaava tai Jumalan sinetti, joka on niin kattava ja joka ei mitenkään voi olla ihmisen eli Raamatun kirjoittajien aikaansaama.

2 Tim 3:16 sanoo näin: Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa. Jotkut Raamatunkäännökset puhuvat Jumalan inspiroimista kirjoituksista, joku taas käyttää sanontaa, jonka mukaan kirjoitukset ovat Jumalan henkeyttämiä (UM). Profeettojen vanhoissa kirjoituksissa sanotaan kirjoituksen alussa usein tähän tapaan: Mutta minulle tuli tämä Herran sana (Aikak. 22:8). Joku onkin laskenut, että tämän kaltaisia ilmaisuja on Raamatussa yli 2.500 kertaa.

Uuden testamentin kirjoittajat, apostolit, kirjoittivat kukin kirjoituksensa useita kymmeniä vuosia itse kirjoituksissa kuvailtujen tapahtumien jälkeen. Joku voikin kysyä, miten on mahdollista, että kaikki muistivat tapahtumat niin hyvin ja kuvailivat niitä useinkin hyvin tarkasti ja toistensa kanssa samoin ilmaisuin. Siihen on yksinkertainen selitys: Jeesus lupasi apostoleilleen, että he saavat Pyhän Hengen lahjan ja sen myötä Pyhä Henki muistuttaa heidän mieleensä kaiken mitä Jeesus heille opetti: Joh. 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

Harvassa ovat ne ihmiset, jotka uskovat, että Raamattu on totta joka asiassa. Jo Raamatun ensimmäisiltä riviltä lähtien Raamatussa kerrottu maailman ja ihmisen luominen kiistetään ja todistettuna tieteellisenä faktana väitetään, että niin ihminen kuin eläimetkin ovat miljoonien vuosien evoluution tulosta. Miten on selitettävissä sitten, että Raamatun kirjoittaja tiesi, että ihminen on luotu maan tomusta? (Oikeammin olisi ehkä sanoa maan aineksista, mutta samaa tarkoitettuna). Jos kolme tai kaksi tuhatta vuotta sitten olisi kysytty sen ajan ihmiseltä, mistä ihminen muodostuu, vastaus olisi ollut jotain tähän tapaan: ihminen muodostuu lihasta, luista ja verestä. Jos ihmisille olisi väitetty, että ihminen koostuu suurimmalta osin (n. 70 %) vedestä (vedystä ja hapesta) ja lisäksi seuraavista alkuaineista: hiili, typpi, kalsium, fosfori, niin tällaisille väitteille olisi naurettu. Raamatun kirjoittaja kuitenkin tiesi ihmisen olevan luotu maan aineksista, vaikkakaan näitä aineita ei mainittu.

Raamattu on kirjoitettu valtaosin hepreankielellä (VT) ja kreikankielellä (UT). Kummankin kielen, sekä myös latinankielen kirjaimilla on tietty numeroarvo kullakin. Raamatun kaanonissa on VT:n puolella 39 kirjaa ja UT:ssa 27 kirjaa. Koko Raamattu on kirjoitettu noin 1600 vuoden aikana. Vanhassa Testamentissa on 28 kirjoittajaa (4×7) ja 8 Uudessa Testamentissa (2x2x2) eli yhteensä 36 kirjoittajaa (6×6). Uuden Testamentin epistoloista Paavali on kirjoittanut 14 (2×7) ja muut seitsemän on toisten kirjoittamia. Tähän ’seitsemään’ törmäämme useasti.

Raamatun seitsemän ensimmäistä sanaa.

Alussa loi Jumala taivaat ja maan (hepreankielessä ja-sanan yhteydessä on vielä epämääräinen artikkeli, eli 7 sanaa yhteensä. Tähän lauseeseen sisältyy kolme substantiivia, joiden numeroarvot ovat 86, 395 ja 296 eli yhteensä 777, joka taas on 111 x 7.

Seitsemän on Jumalan täydellisyyden numero ja 777 kuvastaa täydellisyyttä korkeimmassa muodossaan.

Myös lauseen verbillä loi on numeerinen arvo 203, joka jakautuu tasan numerolla 7.

Jos otetaan jokaisen lauseen sanan ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen numeeristen arvojen summa eli 1393, se on tasan 7:llä jaollinen, 199 x 7 on 1393.

Jos katsotaan lauseen ensimmäisen ja viimeisen sanan ensimmäisten ja viimeisten kirjainten summaa, todetaan myös sen (497) olevan tasan 7:llä jaollinen eli 71 x 7.

Myös lauseen keskelle jäävien viiden sanan osalta samalla tavoin laskettuna saadaan 896, joka niin ikään on 7:llä tasan jaollinen.

Seitsemän sanan lauseen kirjainten lukumäärä on 28, joka on 4 x 7.

Kolmen ensimmäisen hebreankielisen sanan, Alussa loi Jumala, kirjainten lukumäärä on 14 eli 2 x 7. Samoin on laita viimeisten sanojen kohdalla.

Kun katsotaan lauseen subjektin (Jumala) ja objektin (taivaat, maan) kirjainten lukumäärää, se on 14 eli 2 x7. Muiden sanojen osalta on samoin.

Lauseen lyhyin sana on lauseen keskellä. Sen ja sitä vasemmalla olevan sanan kirjainten yhteinen lukumäärä on 7. Lisäksi lauseen keskellä olevan sanan ja sen oikealla puolella olevan sanan kirjainten määrä on niin ikään yhteensä 7.

Ivan Paninin mukaan numero seitsemän kuvastaa Jumalan täydellisyyttä ja täydellistä järjestystä. Numero seitsemän esiintyy Vanhassa Testamentissa 287 kertaa (41×7 =287) kun taas “seitsemäs” esiintyy 98 kertaa (14×7=98). ”Seitsemänkymmentä” puolestaan 56 kertaa (8×7=56).

Tässä oli joitakin esimerkkejä numeron seitsemän ihmeellisistä esiintymisistä, joita on Raamatun ensimmäisistä sanoista löydetty yli 30 kaiken kaikkiaan. Ne eivät paljastu silmälle itsestään. Niitä täytyy etsimällä etsiä. Näistä on kirjoittanut Karl Sabiers teoksessaan ”Mathematics Prove Holy Scriptures”, ss. 21-27. Niin hepreankielisessä VT:ssa kuin kreikankielisessä UT:ssa yhdenkin kirjaimen virhe voi muuttaa lauseen merkityksen jopa päinvastaiseksi. Tarkastelemalla kahta erilaista käännöstä niiden numeerisuuden perusteella, voidaan valita oikea käännös. Näin voidaan menetellä myös kreikankielisen tekstin kanssa. Em. kirjoittaja (s. 91-94) antaa esimerkin Ilmestyskirjan viimeisestä sanasta: kuuluko lause päättää sanaan Amen, vai sanaan Pyhät, kuten tekee arvostettu Wescott ja Hort? Numeerista tarkastelua käyttäen asia ratkeaa ja voidaan todeta, että sana Amen ei kuulu lauseen loppuun. Jeesus sanoikin merkitsevästi Mat 5:18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.

Seitsemien ja muidenkin numeroiden tai lukujen ihmeellisestä sisältymisestä koko Raamattuun lisää jäljempänä. Niiden esiintymistä tarkastellessa ei voi välttyä pohdiskelemasta asian merkitystä. Onko kyse sattumasta? Onko koko numerollisuus vain ”huuhaata” kuten eräs henkilö kirjoitti netin keskustelupalstalla pikaisena kannanottona.

Jäljempänä kirjoitan Ivan Panin –nimisestä matemaatikosta, joka yli sata vuotta sitten eläessään käytti viisikymmentä vuotta Raamatun ja erityisesti Uuden Testamentin numerollisuuden tutkimiseen. Hän tuli siihen tulokseen, että kyse ei voi olla sattumasta eikä myöskään siitä, että eri kirjoittajat olisivat yhdessä sopineet ja tarkoituksellisesti kehittäneet tällaisen läpi koko UT:n kulkevan koodin. Jos näin on, tulen varsin järisyttävään lopputulokseen; Raamatun kirjoittaja on todellisuudessa itse Jumala ja kunkin apostolin rooli on ollut vain pitää kirjoitusvälinettä kädessään. Itse uskon näin. Useimmat eivät usko. Ivan Paninkin pettyi perusteellisesti yleiseen reaktioon. Hän kuvitteli, että hänen kymmenien tuhansien sivujen mittaiset laskentatulokset avaisivat ihmisten silmät ja Raamatun sana saisi aivan uuden painoarvon ihmisten mielessä. Häntä ei kuitenkaan uskottu ja hänen tutkimuksensa painuivat unholaan. Miten oikeassa Raamattu onkaan todetessaan ihmisistä … he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi (Luuk 8:10).

Mitä tietyt numerot symbolisoivat Raamatussa?

Kun tarkastellaan Raamatun kirjoituksissa esitettyjä numeroita, tulisi kiinnittää huomio paitsi siihen, mikä numero on kyseessä, niin erityisesti selvittää kuinka monta kertaa kyseinen numero esiintyy eri kirjoituksissa. Nykyisen tietotekniikan avulla se on helppoa. Kun tarkasteluun lisäksi kuinka monta kertaa kyseinen numero esiintyy tietyssä asiayhteydessä, Jumalan sanan merkitys tulee ilmeiseksi. Näin tarkastellen käy ilmeiseksi Jumalan sanan symboliikka. Esimerkiksi: numero 8 kuvastaa uutta alkua. Jeesus syntyi Betlehemissä. Jumalan suunnitelmaa kuvaavaa on, että sana Betlehem esiintyy Uudessa Testamentissa juuri 8 kertaa. Vanhassa Testamentissa Betlehem esiintyy lukemattomia kertoja, mutta sillä ei ole VT:ssa samanlaista uuden alun kuvaavaa merkitystä kuin UT:ssa kuvatessaan uuden alun ihmiskunnalle antavan Jeesuksen Kristuksen syntymäkaupunkia.

Tietyn numeron esiintymisen lukumäärä on yksi raamatullinen ominaisuus. Tarkastelen myös pelkkiä numeroita suurempia Raamatullisia lukuja. Jeesuksen nimen kirjaimien yhteenlaskettu lukuarvo on 888. Jeesus on kreikaksi Ἰησοῦς Iēsous ja sen kirjainten numeroarot ovat 10 + 8 + 200 + 70 +400 + 200= 888. Tämä voisi olla sattuma mikäli se olisi ainoa laatuaan, mutta Raamattu on täynnä tällaisia ”sattumia”.

Raamatun merkittävimmän Pedon numeerinen summa on 666. Siitä lisää hieman myöhemmin. Kaikki tämä numeroiden systeemi ja niiden symboliikka on Jumalasta lähtöisin. Eivät kaikki lukuisat kirjoittajat 1500 vuoden aikana ole voineet noudattaa näitä kirjoitussääntöja ilman jumalallista ohjausta. Tarkastellaan joidenkin muiden numeroiden symboliikkaa Raamatussa.

Numero 1: Numero yhden käsitteen sisällöksi on ilmaistu yhtenäisyys ja ykseys. Mitä nämä sanat itse asiassa tarkoittavat? Joh 10:30 sanoo:”Minä ja Isä olemme yhtä”. Monet englanninkileiset käännökset sen sijaan sanovat kuten NENT: 30 I and the Father are one. ”Kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä” (Joh 17:22). ”The glory which you have given Me I have given them, that they may be ONE, just as We are ONE” (Joh 17.22). Englanninkielinen käännös tarkoittaa, että Isä Jumala ja Jeesus olisivat itse asiassa kuin yksi ja sama Jumala. Suomenkielinen käännös, jonka katson olevan paljon parempi, tarkoittaa, että Isä ja Jeesus ovat yhtä mieltä kaikessa.

Mutta sitten 1 Joh 5:7-8, jota olen käsitellyt omana kohtanaan artikkelissa, onkin jo saanut erilaisen käännöksen. 7 And it is the Spirit that witnesseth, because the Spirit is the truth. 8 Because the witnessing ones are three: the Spirit, and the water, and the blood: and the three agree in one. – Siitähän tässä onkin kysymys; taivaallinen ‘johtoryhmä’ on asioista yhtä mieltä. Eivät he ole kolmen persoonan muodostama yksi Jumala; on vain yksi Jumala, Isä. Toki meillä on Isä Jumalan lisäksi Jeesus Kristus Jumalan Poika ja meidän Herramme sekä myös Jumalan Pyhä Henki. Tuhatvuotisen valtakunnan aikana maa yhtenäistetään Kristuksessa. Tämä tulee aikanaan kaikille selväksi ja sen on sanonut Sakarjakin 14:9: Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi. – Kumpi herra on kyseessä? Am. Std käännös sen selvittää: And Jehovah shall be King over all the earth: in that day shall Jehovah be one, and his name one.

Numero 3: Numero 3 kuvastaa ylösnousemusta ja jumalallista täydellisyyttä (devine perfection). Todisteiden sanotaan löytyvän Mat 28:19:sta: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Tämän Jeesuksen väitetään sanoneen apostoleilleen Galileassa vähän ennen taivaaseen nousuaan. Tämän jakeen siis katsotaan olevan varmaakin varmempi todistus Jumalan kolminaisuudesta. Sääli vain, että se on vain lisäys alkuperäiseen manuskriptiin. Tarkemmat perustelut esitän artikkelissani ”Kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

Jumalalla on kolme yli kaiken käyvää ominaisuutta; hän kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaikkialla läsnäoleva. Kun puhutaan Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, täyttävätkö he kaikki nämä kolme ominaisuutta? Tätä on syytä harkita tälläkin sivustolla olevien kirjoitusten pohjalta. Mitä Jeesus sanoi itsestään? Väittikö hän olevansa kaikkivaltias vai sanoiko hän tekvänsä vain mitä Jumala käskee hänen tehdä? Korottiko Jumala hänet kaikkien luotujen yläpuolelle antoiko Jumala hänelle ikuisen elämän? Jeesus sanoi ennen taivaaseen nousemistaan, että Jumala on antanut hänelle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä. Eikö kaikkivaltiaalla pitäisi olla tällainen valta ilman, että se hänelle annetaan?

Itse asiassa, Jumala on antanut vallan maan päällä Saatanalle. Ei pysyvästi, vaan siksi aikaa kunnes koittaa Jumalan tuhatvuotinen valtakunta, jonka kuningas on Kristus. Toki Jumala on kaikkivaltias ja hän voisi puuttua Saatanan hallintoon koska hyvänsä, mutta hän ei tee niin. Miksi? Siksi, että hän on antanut maan hallinnon Saatanalle määrätyksi ajaksi. Luuk 4:6 ja [Saatana] sanoi hänelle [Jeesukselle]: ”Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.

Numero 4: 4 on maailman luku. Maailmassa on 4 ilmansuuntaa. Jo antiikin aikoina tunnistettiin 4 elementtiä: maa, ilma, tuli ja vesi. Vuodenaikoja on 4: kevät, kesä, syksy ja talvi. Vuorokaudessa on 4 osaa: aamu, päivä, ilta ja yö. Jumala päätti maailman aineellisen puolen luomisen neljännen päivän jälkeen ja sen jälkeen loi eläimet ja lopuksi ihmisen. Profeetta Daniel näki näyn (Dan 2:37>) neljästä perättäisestä maailmanvallasta ja niitä kuvaavista neljästä pedosta (Dan 7:1>).

Numero 6: Numerosta 6 sanotaan, että se on epätäydellisen ihmisen luku. Seitsemänhän kuvastaa täydellisyyttä, mutta numero 6 ilmaisee syntiä ja saatanan vaikutusta ihmisen elämään. Saatanan tuoma synti kulminoitui jo Raamatun alkuaikoina Kainin tappaessa veljensä Abelin. 6. käsky sanookin ”Älä tapa”. Suurin peto, jonka tuleminen ei ole vielä tapahtunut, on Ilmestyskirjan pedoksi kutsuttu Antikristus, joka on suora käännös kreikankielen sanasta ἀντίχριστος antikristos.

Tämä antikristus on ihminen, jolle saatana siirtää suuren valtansa. Antikristuksen luku on Pedon luku 666. Ilmestyskirjassa kerrotaan pedosta ja kehotetaan laskemaan sen luku: Ilm 13:18 Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi. Me emme vielä tiedä pedon nimeä, mutta Raamattu kehottaa olemaan valppaana ja laskemaan kehen pedon luku sopisi. Apostoli Paavali kirjoitti, että antikristuksia oli jo hänen aikanaan ilmaantunut useita, mutta todellinen Ilmestyskirjan peto on vasta tulossa. Raamatun kuudessa eri kohdassa (Mar 3:22, Luuk 11:15, Joh 7:20, 8:48, 8:52, 10:20) väitettiin Jeesuksessa olevan riivaaja ja hänen toimivan riivaajien päämiehen avulla. Kun Jeesus oli ristiinnaulittu, tuli kaiken peittävä pimeys kuudennesta hetkestä lukien yhdeksänteen hetkeen, jolloin Jeesus kuoli.

Numero 7: Numero 7 kuvaa hengellistä täydellisyyttä. Jumalan sana on seitsenkertaisesti puhdistettuna täydellistä. Psa 12:7 Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua. Jes 34:16 sanoo: ”Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa: ei yhtäkään näistä ole puuttuva, ei yksikään toistansa kaipaava. – ”Sillä minun suuni on niin käskenyt.” – Hänen henkensä on ne yhteen koonnut.” Jeesuksen sanojen mukaan: … kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto… (Mat 5:18)

Jumala loi maailman seitsemän ’päivän’ aikana. Päivä ’yowm’ voi kuitenkin tarkoittaa muutakin kuin tavallista päivää, vaan aikajaksoa. Kun Jumalan ajanlaskusta sanotaan, että Hänelle yksi päivä on kuin tuhat vuotta, uskovat eräät kristityt Jumalan luoneen maailman 6000 vuoden aikana. ”Kuin tuhat vuotta” on kuitenkin vain kuvaannollinen ilmaus luomisen yhteydessä. Raamatun ensimmäisestä ihmisestä Adamista Jeesukseen on kuitenkin kulunut aikaa 4.000 vuotta ja Jeesuksen kuolemasta liki 2000 vuotta eli yhteensä noin 6.000 vuotta tai ’kuusi päivää’. Kuudennen päivän lopussa kulminoituu monia tapahtumia, joista kirjoitan ’lopun ajan’ artikkeleissa. 7. päivä on Jumalan pyhittämä lepopäivä ja maan päällä Jumalan valtakunnan päivä, jonka kuninkaana on Kristus ja hänen kanssaan hallitsevat pyhät. 7. päivä oli Jumalan lepopäivä ja hän osoitti sen päivän myös ihmisille lepopäiväksi, sapatiksi. Joka 7. vuosi oli erityinen vuosi. 5 Moos 15:1-15: 1 ”Joka seitsemäs vuosi pane toimeen vapautus. 2 Ja näin on vapautuksesta määrätty: jokainen saamamies luopukoon siitä, minkä hän on lähimmäiselleen lainannut, älköönkä velkoko lähimmäistänsä ja veljeänsä, sillä silloin on Herran kunniaksi vapautus julistettu.

Numeron 7 esiintyminen Raamatun kirjoitusten symboliikassa on erittäin yleistä. Jo pelkästään Raamatun alkulauseessa on kolmisen kymmentä seitsemän kombinaatiota. Edellä kävinkin näitä jo tarkemmin lävitse. Todettakoon kuitenkin vielä eräs piirre; Raamatun alkulauseen kolmen substantiivin Jumala, taivas ja maa kirjainten numeroarvojen summa on 777. Numeroiden summassa esiintyvä hengellinen täydellisyys ilmenee kolminkertaisesti Jumalan täydellisenä tarkoituksena. Ilmestyskirjassa numero 7 esiintyy useaan kertaan; seitsemän kultaista kynttilänjalkaa, seitsemän kirjettä seitsemälle seurakunnalle, kirjakäärö sinetöitynä seitsemällä sinetillä, seitsemän enkeliä seisomassa Jumalan edessä, seitsemän pasuunaa, Jumalan seitsemän ukkosen kaltaista henkeä ja seitsemän viimeistä vitsausta. Kaiken kaikkiaan yksistään Ilmestyskirjassa on yli viisikymmentä vastaavan kaltaista seitsemän esiintymää.

Numero 8: Kun täydellisyyden lukuun 7 lisätään 1, saadaan numero, joka kuvastaa uutta alkua, syntymää. Alunperin viikon viimeinen päivä oli lauantai ja sunnuntai näin muodoin 8. päivä ja uuden alkavan viikon ensimmäinen päivä.

Nooan arkissa pelastui 8 ihmistä muun ihmiskunnan tuhoutuessa. Nämä 8 aloittivat uuden jakson ihmiskunnan uudessa alussa. VT:ssa kerrotaan, että jos spitaalinen parani, hänen tuli mennä kahdeksantena päivänä papin eteen (3 Moos 14:10,23). 10 Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi virheetöntä karitsaa … 23 Ja hän vieköön ne papille puhdistustaan varten kahdeksantena päivänä…

Kun Jeesus ja Nikodemus keskustelivat pelastuksesta, Jeesus mainitsi pelastumisen ehtona uudelleen syntymisen 8 kertaan keskustelun aikana (Joh3:1-8).

Kun Jeesus puhui samarialaisen kanssa elävästä vedestä, Jeesus mainitsee sanan vesi 8 kertaa (Joh 4:4-15). Jeesus syntyi Betlehemissä ja hänen syntymisensä toi uuden toivon ihmiskunnalle. Betlehem mainitaan UT:ssa 8 kertaa (Mat 2:1, 5,6,8,16 Luuk 2:4,15; Joh 742) Jeesukseen liittyen. Betlehem mainitaan lukuisia kertoja VT:ssa.

Numero 8 liittyy erityisesti Jeesukseen. Kreikankielisen Jeesuksen nimen numeroarvojen summa on 888 eli kahdeksan ilmaistuna mahdollisimman painokkaasti.
- Sanassa Kristus on numeroarvojen summa 1480 eli 8 x 185.
- Jeesus oli myös Pelastaja, numerojen summa on 1408 eli 2 x 8 x 88.
- Jeesus on Messias: 656 eli 8 x 82.
- Jeesus on Herra: 800 eli 8 x 100.
- Ihmisen Poika on numeroarvoltaan 2960 eli 8 x 370. Ihmisen Poika esiintyy Raamatussa 88 kertaa.
Jeesus sanoi: Minä olen totuus: totuus on numeroarvoltaan 64 (8 x 8). Ilmestyskirjassa on 888 sanaa. Jeesus, summa on 888, 1 Tim 2:5 sanoo: 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus. Lauseen ”välimies Jumalan ja ihmisten välillä” yhteisarvo 3168.

Jes 53:11 kertoo Jeesuksen tulevasta roolista: ”Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa”.

– Tämän jakeen hepreankielisten kirjaimien arvojen summa on niin ikään 3168 mikä vahvistaa Jeesuksen roolin uhrina ihmiskunnan puolesta sekä ylimpänä pappina. Psa 98:3 Hän on muistanut armonsa ja uskollisuutensa Israelin heimoa kohtaan; kaikki maan ääret ovat nähneet meidän Jumalamme pelastusteot. Hepreankielellä tämä sanotaan ”Yeshoth Elohenu” ja näiden sanojen gematria on 888. Tärkeä tulkinnallinen kysymys on: viittaako ”meidän Jumalamme” Jeesukseen vaiko Jehovaan? Numeroarvo 888 viittaa myös Jeesukseen, koska Jeesus aikaansai pelastuksen kaikille häneen uskoville.

Pelastus tulee kuitenkin lähtökohtaisesti Jehovalta, joka antoi Jeesukselle tehtäväksi ihmiskunnan lunastuksen pois synnin vallasta.

Numero 9: Numero 9 on Jumalan lopullisuutta kuvaava luku. Kun numero 8 kuvasi uutta syntymää, siihen lisättynä 1 saadaan 9, joka kuvaa kuinka monta hengen hedelmää uudelleen syntynyt ihminen saa Pyhältä hengeltä. Hengen hedelmiä ovat Galatalaiskirjeen 5:22 mukaan: Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Näiden lisäksi tunnetaan Paavalin kertomana 9 Hengen lahjaa (1 Kor 12:7-10) 12:8 Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; 12:9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksi tekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; 12:10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.

Jeesuksen työ päättyi, kun hän kuoli ristillä yhdeksäntenä hetkenä (Mat 27:46) Veri on keskeisellä sijalla raamatun käsitteistössä. Eläimenkään verta ei saa syödä, koska siinä on elämä; 1 Moos 9:4 Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on. – Sana veri mainitaan UT:ssa 99 kertaa.

Yhdeksän on sikäli erikoinen numero, että jos sen kertoo jollakin muulla numerolla, on tulon numeroiden summa aina 9. Esimerkiksi: 9 x 8= 72 ja 7+2=9.

Raamatun alkulauseessa ”Alussa Jumala”, josta alussa oli puhetta seitsemien osalta, on näiden sanojen numeroarvojen summa 999. Seuraavien ”loi taivaan” summa on niin ikään 999. ”Ja maan” numerojen summa on kuitenkin 777. Miksi? Siksi, että nykyinen maa ja taivas eivät ole lopullisia. Ilm 21:1 sanookin: ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Sanojen amen ja totisesti numeroarvojen summat on 99 ja ne esiintyvät Raamatussa 99 kertaa.

Numero 13: Saatanaa kutsutaan monilla nimillä:
- Lohikäärme on arvoltaan 975 eli 13 x 75 (mainitaan Ilmestyskirjassa 13 kertaa)
- Kiusaaja puolestaan on 1053 eli 13 x 81
- Belial saa arvon 78, 13 x 6.
- Käärme on 780 eli 13 x 60.
- Murhaaja on 1820 eli 13 x 14
- Antikristus on 1911 eli 13 x 147
- Demoni on 975 eli 13 x 75
- Vastustaja on 364 eli 13 x 28.
Markus luettelee 13 ihmisten sydämestä lähtevää pahaa ominaisuutta: 7:21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, 22 aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys. Raamatun gematriassa voi luku 13 esiintyä myös Saatanaa vastaan. Sanat ”Jeesus Nasaretilainen” sisältyivät ristiinnaulitun Jeesuksen yläpuolelle asetettuun tauluun, jossa luki ”Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas”. Jeesus Nasaretilainen on numeroarvoltaan 2197 eli 13x13x13. Aivan sattumaako?

Numero 17: Numero 17 on voiton ja pelastuksen luku.

Nooan arkki pysähtyi 1 Moos 8:4 Niin arkki pysähtyi seitsemäntenä kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, Araratin vuorille.

Apostolien teoissa luetellaan kerrotaan helluntain tapahtumista kun apostolit tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Raamattu luettelee 17 eri aluetta ja kieltä kun Pyhä henki tuli heidän päällensä: Apt 2:8-11 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet? 9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, 10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset, 11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.

Israelin pyhän kaupungin eli Jerusalemin nimi mainitaan Psalmeissa 17 kertaa (Psa 51-147).

Luku 37: Luku 37 on Jumalan sanan luku. Jeesus on Raamatun mukaan Jumalan kuva. 2 Kor 4:4 … hänen, joka on Jumalan kuva. Kol 1:15 hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. ”Jumalan kuvan” kirjainten numeroarvojen summa on 1369 eli 37×37. Raamatun ensimmäisen jakeen ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan” kirjainten numeroarvojen summa on 2701 eli 73×37. ”Jumalan Henki liikkui vetten päällä” on 1369 eli 37×37. Joissakin jakeissa numero 37 on sanojen kirjainten summa, sanojen kuten Jumala ja aino(kainen) Poika. Sanojen suuri Jumala, heidän lunastajansa ja iankaikkinen numeroarvojen summa on 2 x 37 eli 74. 3 x 37 eli 111 on sanojen kaikkein korkein sekä elävän Jumalan Poika ja kaikkien Herra. – Näistä esimerkeistä näemme, että luku 37 ja sen kerrannaiset, viittaavat aina Jumalaan tai Hänen ominaisuuksiinsa. Numero 37 merkitsee Jumalan sanaa ja numero 24 tarkoittaa pappeutta. Jeesus on siis paitsi Jumalan sana myös ylimmäinen pappi. Heb 5:5 Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”; 5:6 niinkuin hän toisessakin paikassa sanoo: ”Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.”

Luku 40: Luku 40 ilmentää koettelemusta tai koeaikaa. Kaikki tuntevat Israelin kokeman 40 vuoden koettelemuksen, kun kansa vaelsi erämaassa Egyptistä lähtönsä jälkeen (5 Moos 8.luku). Lyhyempiä, 40 päivän koettelemuksia tunnetaan Raamatussa useita: Mooses vietti vuorella 40 vuorokautta (2 Moos 24:18). Joona saarnasi Niniven hävityksestä, jonka piti tapahtua 40 päivän kuluttua (Joona 3:4). Hävitys ei kuitenkaan toteutunut koska Niniveläiset tekivät parannuksen. Jeesus meni erämaahan paastoamaan. Hän vietti erämaassa 40 päivää Saatanan kiusatessa häntä (Luuk 4:1-2). Jeesus vietti ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivää ennen kuin nousi taivaaseen (Apt 1:3). Luku 40 löytyy Raamatusta mitä erilaisimpien koettelemusten yhteydessä.

Luku 40 saadaan kun maailman luku 4 kerrotaan 10:llä lain luvulla. Luku heijastaa ihmisien langenneen kiusauksiin ja koettelemuksiin. Sama luku saadaan kun numero 8, joka kertoo uudesta ihmisestä kerrotaan armon luvulla ja näin saatu luku 40 kertookin ihmisestä, joka kestääkin koettelemuksen. Sanoohan 1 Kor 10:13, että … Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.

Luku 50: Luku 50 on Pyhän hengen luku. Pyhä henki vuodatettiin helluntaina Jerusalemissa. Apostolit näkivät tulisia kieliä, jotka asettivat kunkin läsnäolevan päälle. Apostolit täyttyivät Pyhällä hengellä ja alkoivat puhua eri kielillä (Apt 2:1-4). Joka 50. vuosi oli Israelissa riemuvuosi. 3 Moos 25:10 25:10 > Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo.

Luku 153: Luku saadaan kun kerrotaan 17 numerolla 9. 17 on voiton luku ja numero 9 on Hengen hedelmää kuvaava luku. Luku 153 saadaan myös laskemalla yhteen kaikki numerot alkaen 1:stä lukuun 17 saakka. Summaksi saadaan 153. Muistatko mistä luku 153 tunnetaan? Sehän on nk. Pietarin kalansaaliin luku. Apostolit kun olivat kalassa eivätkä millään saaneet kalaa. Jeesus huusi heille ohjeen verkon heittämisestä ja oitis verkko alkoi täyttyä (Joh 21:11).

Jeesus sanoikin aikaisemmin Pietarille ja hänen veljelleen Andreakselle: Mat 4:19 mukaan ”Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.” ἰχθύς ichthys kala, jonka numeroarvo on 1224 eli 8×153. Verkon δίκτυον díktyon numeroarvo sama. Ihmisten kalastaminen tarkoittaa tietysti evankeliumin julistamista ja ihmisten käännyttämistä Jeesuksen seuraajiksi. Parhaimmillaan ihmisten ”kalastaminen” voi tuottaa isonkin saaliin; esimerkiksi helluntaina apostolit saivat kastettavakseen kolme tuhatta ihmistä.

Mitä meidän pitäisi ajatella gematriasta?

Edellä esittämieni numeroiden ja lukujen lisäksi on paljon muitakin numeroita, joilla on symbolinen merkitys. Monet vastustavat jo pelkkää ajatusta numeroista Raamatussa. Siitä emme pääse kuitenkaan mihinkään, etteivätkö numerot löytyisi esittämieni esimerkkien tapaan Raamatusta. Niitä on niin paljon, ettei niiden esiintymistä voi pitää pelkästään sattumina. Kun ajattelemme näiden numeroiden esiintymistä ja niiden symbolista merkitystä sekä koko Raamatun läpi käyvää matemaattista koodia – tämän koodin olemassaoloon ja merkitykseen sopii aivan samat kysymykset kuin äsken mainitsemiini numeroiden esiintymiseen: onko kaikki tämä numeroiden ja matematiikan esiintyminen Raamatussa Jumalasta? Raamattuhan on Jumalan Sanaa, eikö siis kaikki se sisältö mitä siinä on, ole Jumalasta?

Eräs arvostamani Raamatun tutkija on vakavasti sitä mieltä, että kaikki Raamatun kirjat eivät kuuluisi olla Raamatussa. Joka tapauksessa toiset ovat hänen mielestään vähemmän arvokkaita ja merkittäviä kuin toiset. Lisäksi Raamatussa on väärennettyä tekstiä. Hänen mielestään, jos olen oikein ymmärtänyt, vain Raamatun teksti on tärkeää ja numeroilla temppuilu pitäisi unohtaa. Tuntemani Jehovan todistaja ei suostunut edes avaamaan lähettämääni sähköpostia, kun kerroin hänelle siihen sisältyvästä artikkelista.

On totta, että Raamattuun on ujutettu omavaltaisia lisäyksiä. Kyse on voinut olla vaikkapa katolisista munkeista, jotka ovat katsoneet jonkin Raamatun kohdan tarvitsevan ’selvennystä’. Enemmän on kuitenkin riitaa aiheuttavia tulkinnallisia jakeita. Voitteko kuvitella aikaa, jolloin kansankielisen Raamatun kirjoittaminen ja lukeminen johti inkvisition kynsiin ja jopa polttoroviolle?

Nykyään meillä on Raamatun tutkimiseen tietokoneohjelmia ja jokaisen sanan voimme ottaa käsiteltäväksemme. Luulenpa tietäväni, että nykyaikaiset tietokoneohjelmat tuovat vielä esille uusia hätkähdyttäviä paljastuksia Jumalan sanan kirkastamiseksi ja todistamiseksi. Oma käsitykseni ja uskomukseni on, että Jumala on kaikkien Raamatun kirjoitusten takana ja kirjoittajat ovat Pyhän Hengen johdattamina kirjoittaneet Raamatun tekstin. Jumala on tietoisesti valinnut sanansa niin, että Hänen todellisen tarkoituksensa selvittäminen on kovan työn takana. Mutta niin kuin Jeesus sanoi: Mat 5:18 ”Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut”.
Miten Raamatun numerollisuus todistaa oikean käännöksen?
1 Tim 3:16

KR 38 Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.

KJV 1789 And without controversy great is the mystery of godliness: God was manifest in the flesh, justified in the Spirit, seen of angels, preached unto the Gentiles, believed on in the world, received up into glory.

Tämä on hyvin merkityksellinen jae; ei ole ollenkaan samantekevää onko kyseessä Jumala, joka on ilmestynyt lihassa, vaiko ainoastaan ihminen. Jos oikea käännös on Jumala, se tarkoittaisi, että Jeesus on Jumala, joka on ilmestynyt lihassa. Katolinen käsikirjoitus Vatican MS ymmärrettävästä syystä haluaa tulkita tämän ”Jumala ilmestyi lihassa…” , mutta sen sijaan Alexandrian MS tulkitse sen ”He who…” Kumpi on oikein? Kirjoituksessa on mitättömän pieni ero kahden tekstin välillä. Panin selvitti asian Raamatun numerollisuuden avulla ja totesi, että versio ”Hän, joka” toteuttaa koodin oikein. KR 38 onkin valinnut oikean käännöstavan. Tämä jae ei todista Jeesuksen jumaluuden puolesta, eikä sitä vastaan.

Toinen esimerkki:

Room 16:7 – Junia vai Junias

KR 92 käyttää nimeä Junia, mutta on epävarma kertoen sivun alaviitteessä: ”Toisen lukutavan mukaan kysymys ei ole naisennimestä, vaan miehennimestä Junias.” Panin poistaa epätietoisuuden numerollisuuslaskelmallaan. Se on Numeric English New Testament’in (NENT) lopussa, liitteessä ”Paper VII”.

PAPER VII

ROMANS 16:7

(Read Junia.)

The hitherto uncertainty whether the Greek Ιουνίαν, Iounian is the accusative of Iounia, feminine, or Iounias, masculine, is now removed in favor of Junia by Numerics thus: Among the numerous persons saluted by Paul in Romans 16 are the following seven women.

102 Πρισκίλλα Priscilla

40 Μαρία Mary

67 Ιουνία Junia

101 Τρύϕαινα Tryphæna

120 Τρυϕσα Tryphosa

83 Περσίς Persis

65 Ιουλία Julia

578 or 17 x 17 x 2

The figures in the seven place values preceding the names are seventeen (Feature 1), their sum is 578, or 2 seventeens (Feature 2) of seventeens (Feature 3), of which the first name has 102, or 6 seventeens, and the other six have 476, itself 28 seventeens (Feature 4), with the sum of its figures seventeen (Feature 5). This division, moreover, is by 2 seventeens; thus:

578 is 17 x 17 x 2

102 is 17 x 2 x 3

476 is 17 x 2 x 2 x 7

The numbers with two figures have 255, or 15 seventeens; those with three have 323 or 19 seventeens (Feature 6).

The two women who are named together, Tryphæna and Tryphosa, have 221, or 13 seventeens, leaving for the others 357, or 17 x 3 x 7, or 21 seventeens (Feature 7).

The three middle names have 288, leaving for those on each side of them 290, each neighbor of 289.

288 is (17 x 17)-1 or 2 x 2 x 2 x 2 x 2 x 3 x 3

290 is (17 x 17)+1 or 2 x 5 x 29

so that this division is the nearest possible unequal division into two halves, each of seventeen (Feature 8) seventeens (Feature 9).

This enumeration of the Numerics of the seven women (whose sole bond is that they are named by Paul to be greeted among many others) is in nowise exhaustive; but these suffice for the present purpose. The chance for these Numerics to be a mere coincidence here, undesigned, is (with due allowance for the neighborhood feature which has not as good a chance as the direct features of 17) one in 17 x 17 x 17 x 17 x 17 x 17 x 17 x 17 x 2 x 2 x 2 x 2 x 2 x 2 or 446,000,000,000 or 446 billions.

An elaborate design of seventeens thus runs through the seven names possible only with JUNIA, and is DESTROYED with its omission from the list.

—-

Voi olla, että juuri tällä kysymyksellä Juniasta ei Raamatun kokonaisuuden kannalta ole suuren suurta merkitystä. Erittäin merkittävää on se, että Panin on kehittänyt metodin, jonka avulla voidaan Raamatun tekstin oikeellisuus varmistaa ja oppineiden keskeinen riitely lopettaa. Käyttämällä NENT-käännöstä pääsemme niin lähelle Raamatun kreikankielistä alkutekstiä kuin yleensäkään on mahdollista – kreikankielen taitoisille on olemassa vastaava Raamatun teksti mahdollisimman alkuperäisenä versiona. Jotkut pitävät tällaista lausumaa julkeana ja sopimattomana. Yhtäkaikki, kreikankielinen Paninin Raamattu kuitenkin täyttää numerollisuuden vaatimukset. Siitä käännetty englanninkielinen versio NENT pyrkii tietysti niin lähelle alkuperäistä kun mahdollista.

Mutta, mutta. Jos itse Raamatun sana onkin nyt luettavissamme luotettavana ja siinä olevat virheet korjattuna, jää vielä jäljelle suuri kysymys: mikä on kunkin jakeen oikea TULKINTA? Panin on käännöksessään käyttänyt nykyajan lauserakenteita: Lauseet alkavat isoilla kirjaimilla ja päättyvät pisteeseen. Sivulauseet on erotettu pilkuilla. Panin on päättänyt milloin kyse on jumalasta ja milloin Jumalasta. Olisiko ollut parempi kirjoittaa kaikki yhteen pötköön joko isoilla tai pienilla kirjaimilla? No, se ei olisi ollut kovin luettavaa nykyajan ihmiselle. Paninin NENTiä lukiessa on hyvä pitää mielessä, että pilkut ja j:t eivät välttämättä ole niin kuin apostoli olisi sen tarkoittanut jos olisi niitä käyttänyt. Nämä kysymykset ovat vaikeita tulkintaa vaativia ja olen kirjoituksissani pyrkinyt valottamaan vaihtoehtoisia käännöksiä luvussa Käännös- ja tulkintakysymyksiä.
Raamatun salattu matemaattinen koodi – Ivan Panin matemaattisen koodin ratkaisija
Koko Raamatun läpi kulkee monimutkainen, monitasoinen ja johdonmukainen matemaattinen koodi, jonka tuottaminen inhimillisin keinoin olisi ollut mahdotonta.

Ivan Panin, yksi aikansa tunnetuimmista matemaatikoista, löysi heprean ja kreikan kirjainten numeroarvoille rekentuvan koodiston, jolla koko Raamatun tekstit on ”sinetöity” niin, ettei yhtäkään kirjainta voi muuttaa rikkomatta sitä. Tämä koodi sisältyy koko Raamattuun – jolla on ollut 33 kirjoittajaa n. 1500 vuoden aikana.

Mistään muusta olemassa olevasta tekstistä ei ole löydetty vastaavaa ominaisuutta. Paninin esittämää koodia ei ole pystytty kiistämään. Arvostelijat ovat tosin väittäneet, että mistä tahansa kirjasta voidaan laskea sanojen numeroarvoja. Varmaan näin on, mutta ei mistään muusta kirjasta koostu Raamatun kaltaista numerojen sinettiä.

On ehdottomasti korostettava, että Ivan Panin ei pyri ennustamaan koodeilla yhtään mitään. Kyseessä ei siis ole mikään lukumystiikkaan perustuva oppi esimerkiksi Kabbalan tapaan. Hänen keskeinen viestinsä on käsitykseni mukaan yksinkertaisesti se, että Jumala itse on kirjoittanut Raamatun, vaikkakin kymmenet eri kirjoittajat noin 1500 vuoden aikana ovat pitäneet kirjoitusvälinettä kädessään.

Kysynkin: miten voisi olla mahdollista, että Raamatun 33 eri kirjoittajaa 1600 vuoden aikana olisivat edes teoriassa olleet edes tietoisia Raamatun koodista, puhumattakaan siitä, että jokainen olisi pystynyt kirjoittamaan siten, että koodi säilyy muuttumattomana kirjasta toiseen. Jumalalle se vain on ollut mahdollista. 2 Tim 3:16 sanoo: Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa. Käännös ei ole aivan sananmukainen; oikeastaan Raamatussa sanotaan: All scripture [is] given by inspiration of God (KJV). 2 Piet lisää: 1:20 Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; 21 sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.

Ivan Panin syntyi Venäjällä 12. joulukuuta 1855. Nuorena miehenä hän oli aktiivinen toisinajattelija, nihilisti, joka osallistui salajuoniin tsaaria ja hänen hallintoaan vastaan. Jo varhaisella iällään hänet karkotettiin Venäjältä ja vietettyään Saksassa joitakin vuosia täydentäen opintojaan, hän muutti Yhdysvaltoihin. Pian saapumisensa jälkeen Ivan Panin kirjoittautui Harvardin Yliopistoon.

Ivan Panin valmistui yliopistosta filosofian kandidaattina. Hän oli loistava tiedemies ja suurenmoinen luennoitsija joka kiersi ympäri Yhdysvaltoja luennoiden kirjallisuudesta, aiheina Carlyle, Emerson, Tolstoi, Venäjän kirjallisuus, jne., saaden luennoistaan huimat palkkiot. Hänen luentojaan jaeltiin yliopistoissa ja hienojen kirjallisuuskerhojen edessä monissa USA:n ja Kanadan kaupungeissa. Niihin aikoihin Ivan Panin tuli tunnetuksi lujana agnostikkona – jopa niin tunnetuksi, että kun hän luopui agnostisismista ja hyväksyi kristillisen uskon, sanomalehdet kertoivat kääntymyksestä suurin otsikoin. Professori William James joka oli aikansa suurimman metafyysikon maineessa, huomautti: ”Mikä vahinko että herra Panin sekaantui uskontoon. Hänessä suuri filosofi meni pilalle.” Ennen kääntymystään Ivan Panin kirjoitti noin kolmetuhatta aforismia ja monia merkittäviä esseitä, jotka ovat nyt muistona hänen ajastaan luennoitsijana. Hän oli myös kahden päivälehden päätoimittaja, lahjakas kirjoittaja ja sujuvasanainen puhuja.

Eräänä päivänä vuonna 1890 Ivan Panin oli sattumoisin lukemassa Johanneksen Evankeliumin ensimmäistä jaetta kreikankielisestä käsikirjoituksesta. Siinä tämä jae kuuluu näin: ”Alussa Sana oli, ja Sana oli kanssa Jumalan, ja Sana oli Jumala.” Ja kun hän luki tämän lauseen, hänen uteliaisuutensa herätti se tosiasia, että Jumala-sanan edessä oli määräävä artikkeli ensimmäisellä kertaa mutta ei toisella. Miksi tämä ero? Selvittääkseen tätä ilmeistä eroavaisuutta, hän kirjoitti taulukon toiseen sarakkeeseen kaikki ne Uuden Testamentin jakeet joissa sana ”Jumala” on artikkelin kanssa ja toiseen sarakkeeseen jakeet joissa sana oli ilman artikkelia. Kun hän vertasi sarakkeita keskenään hänen huomionsa kiinnittyi sarakkeiden summien matemaattiseen suhteeseen. Seuraavaksi hän tutki samalla menetelmällä sanaa ”Kristus” ja muita sanoja ja löysi hämmästyttäviä matemaattisia suhteita.

Vuodesta 1890, jolloin Ivan Panin löysi ensimmäiset matemaattiset ilmiöt Raamatusta, hän täysin omistautui loppuelämäkseen vain yhdelle asialle. Noin 50 vuotta hän työskenteli 12-18 tuntia päivässä laskien kirjaimia, sanoja ja niiden numeroarvoja, hahmotellen asiayhteyksiä ja ratkaisten matemaattisia ongelmia. Henkisen paineen ja ruumiillisen rasituksen alla hänen terveytensäkin useaan otteeseen petti. Siitä huolimatta hän teki tätä työtä, jota rakasti, ilman palkkaa, luottaen siihen että Jumala antaa hänelle sen mitä hän tarvitsee. Ivan Panin ei antanut minkään estää häntä täyttämästä elämäntehtäväänsä. Yhteen aikaan hänelle tarjottiin houkuttelevaa virkaa erään opiston rehtorina mutta hän hylkäsi tarjouksen. Hän mieluummin työskenteli palkatta saadessaan osoittaa Raamatun tekstien jumalallisen inspiraation.

Tämä hienostunut herrasmies eli vaimonsa kanssa hiljaista, vaatimatonta elämää pienellä kanadalaisella maatilalla, kaukana kaupunkien kiireestä ja hälystä. Hän oli palavasieluinen kristitty, uudestisyntynyt Jumalan lapsi joka ei halunnut, että tietoja hänen elämästään julkaistaisiin, vaan vetosi siihen, että Apostolit jättivät elämästään vain vähän tai ei lainkaan tietoa, vaan korostivat sen sijaan Kristusta. Ivan Panin kuoli 86-vuotiaana Ontarion Aldershotissa Kanadassa 30. lokakuuta 1942. Hän jätti jälkeensä käsikirjoituksen jossa on miljoonittain ajatuksella huolellisesti kirjoitettuja numeroita ja noin 40000 sivua.

Ivan Panin löysi sen numerosinetin jolla Jumala on sinetöinyt Raamatun tekstit niin että yhtäkään kirjainta ei teksteissä voi muuttaa rikkomatta sinettiä. Sinetti toimii myös toisin päin. Sen avulla voidaan tarkastaa onko alkuperäisen käsikirjoituksen kopioija tehnyt virheitä! Ivan Panin käytti työssään Westcott & Hortin kokoamaa käsikirjoitusta. Vaihtoehtoisista lukutavoista ja sanoista, jotka Westcott & Hort jättivät käsikirjoitukseen, Ivan Panin pystyi numerosinetin avulla valitsemaan sen, joka säilytti sinetin ehjänä eli toteutti Jumalan tekstiin kutoman numerojärjestelmän. Tämän tarkistetun kreikankielisen käsikirjoituksen Ivan Panin julkaisi nimellä ”Numeric Greek New Testament” jossa on 514 sivua ja jonka Oxford University Press painoi. ”Numeric English New Testament” on hänen käännöksensä Numeric Greek New Testamentista. Se on tarkin saatavilla oleva Uuden Testamentin käännös. Ivan Panin käänsi jopa nekin artikkelit joille ei ole vastinetta englannin kielessä. The Book Society of Canada kustansi tämän 610-sivuisen kirjan, jonka Oxford University Press painoi.

Panin itse sanoi: ”Kun olin tehnyt tämän havainnon, olin tietystikin tavattoman innostunut kuten oli Arkhimedeskin, joka ratkaistuaan suuren matemaattisen ongelman kylvyssä ollessaan, ryntäsi kadulle alastomana huutaen ’minä keksin sen’. ”Ajattelin, että ihmiset olisivat iloisia uudesta havainnostani, mutta havaitsin, että ihmisluonto ei ole muuksi muuttunut. Jatkoin siis hiljaisesti yksi työtäni.”

Panin antoi työnsä yhdeksän huomattavan tiedemiehen arvosteltavaksi; hän ei saanut vastakaikua puoleen eikä toiseen. Kukaan tiedemiehistä ei syystä tai toisesta halunnut tarkastella Paninin argumentointia julkisesti.

Kirjoituksesta on nyt kulunut yli sata vuotta. Voidaan sanoa, että se on painunut historian unholaan. Ei sinänsä mikään ihme; eiväthän useimmat ihmiset muutoinkaan tutki Raamattua, vaikka niin Raamatussa kehotetaan. Ihmisille näyttää riittävän se, että käydään joskus kirkossa, ehkä jouluna tai pääsiäisenä. Nekin, jotka ovat aktiivisempia ja käyvät kirkossaan viikoittain, eivät aktiivisesti etsi Raamatun totuutta kirjoituksista. He tyytyvät siihen mitä saavat papiltaan. Kuka enää etsii apostolista alkuperäistä Raamatun sanaa.
Kirje jonka Ivan Panin kirjoitti New York Sun – lehdelle
Muutama kuukausi ennen sunnuntaita, marraskuun 19 päivää vuonna 1899 the New York Sun -lehti oli omistanut suurimman osan erästä sivua sunnuntaipainoksestaan keskustelulle kristillisestä totuudesta. Tuona päivänä se painoi erään W.R.L:n kirjeen, jossa hän vastusti kristillisyyttä, käyttäen vanhoja useasti kiistettyjä ”perusteluja”, ja haastaen ”jotakuta oikeaoppisuuden mestaria tulemaan Sun-lehden areenalle”, ja antamaan sen lukijoille muutamia ”tosiasioita” kristillisen uskon puolustamiseksi. Kirjoittaja ei ollut nähnyt New York Sun -lehteä vuosiin, mutta matkallaan South Framinghamista Graftoniin Massachusettsiin, kappale tuon päivän Sun -lehteä jätettynä junan tyhjälle istuimelle, ”putosi hänen käsiinsä”. Seuraava kirje vastasi jätettyyn haasteeseen.

Hyvä herra: Tämän päiväisessä Sun -lehdessä herra W.R.L kutsuu ”oikeaoppisuuden mestaria” ”astumaan Sun-lehden areenalle” ja antamaan hänelle muutamia ”tosiasioita”. Tässä muutamia tosiasioita:
1. Uuden Testamentin 17 ensi jaetta sisältävät Kristuksen sukupuun. Siinä on kaksi pääosaa: Jakeet 1-11 kattavat ajan Aabrahamista, valitun kansan isästä, pakkosiirtolaisuuteen, jolloin he lakkasivat olemasta itsenäinen kansa. Jakeet 12-17 kattavat jakson pakkosiirtolaisuudesta luvattuun Lunastajaan, Kristukseen.
Tutkikaamme tämän sukupuun ensimmäistä osaa. Sen sanastossa on 49 sanaa, eli 7 x 7. Tämä luku on itseasiassa seitsemän (Piirre 1) seitsemää (Piirre 2), ja sen tekijöiden summa on 2 seitsemää (Piirre 3). Näistä 49 sanasta 28, eli 4 seitsemää, alkaa vokaalilla ja 21, eli 3 seitsemää, alkaa konsonantilla (Piirre 4).

Edelleen: Näissä 49 sanaston sanassa on 266 kirjainta, eli 7 x 2 x 19, tämä luku itsessään on 38 seitsemää (Piirre 5), ja sen tekijöiden summa on 28, eli 4 seitsemää (Piirre 6), kun taas sen numeroiden summa on 14, eli 2 seitsemää (Piirre 7). Lisäksi näistä 266 kirjaimesta 140, eli 20 seitsemää, ovat vokaaleja, ja 126, eli 18 seitsemää, ovat konsonantteja (Piirre 8).

Tämä tarkoittaa että: Niinkuin sanaston sanojen määrä on seitsemällä jaollinen, niin on myös sen kirjainten määrä seitsemällä jaollinen. Niinkuin sanojen määrän tekijöiden summa on seitsemällä jaollinen, niin on myös niiden kirjainten määrän tekijöiden summa seitsemällä jaollinen. Ja niinkuin sanojen määrä on jaettu vokaalisanoihin ja konsonanttisanoihin seitsemällä, niin on niiden kirjaimet jaettu vokaaleihin ja konsonantteihin seitsemällä.

Edelleen: Näistä 49 sanasta 35, eli 5 seitsemää, esiintyy useammin kuin kerran tekstinäytteessä, ja 14, eli 2 seitsemää, esiintyy vain kerran (Piirre 9). Seitsemän esiintyy useammassa kuin yhdessä muodossa, ja 42, eli 6 seitsemää, esiintyvät vain yhdessä muodossa (Piirre 10). Ja sanaluokittain nämä 49 sanaa ovat jaetut näin: 42 eli 6 seitsemää, ovat substantiiveja, seitsemän muita kuin substantiiveja (Piirre 12). Substantiiveista 35, eli 5 seitsemää, ovat nimisanoja, ja seitsemän on tavallisia substantiiveja (Piirre 12). Nimisanoista 28 ovat Kristuksen miespuolisia esi-isiä, ja seitsemän ei (Piirre 13). Lisäksi nämä 49 sanaa ovat aakkosellisesti jaetut näin: Ryhmässä ’alpha – epsilon’ on sanoja 21, eli 3 seitsemää; ryhmässä ’stigma – iota’ 14, eli 2 seitsemää; ryhmässä ’lamda – upsilon’ myös 14. Muita seitsemän ryhmiä päättyen kirjainten loppuessa ei muodostu näistä 49 sanasta, seitsemän ryhmät muodostuvat vain näistä kirjaimista, ei muista. Nämä kirjaimet alpha, epsilon, stigma, iota, lambda ja upsilon ovat kreikkalaisten aakkosten kirjaimet 1, 5, 6, 10, 12, 22, ja näiden lukujen (joita kutsutaan paikka-arvoiksi) summa on 56, eli 8 seitsemää (Piirre 14). Tämä näiden 11 jakeen numeeristen ilmiöiden lista ei ala tyhjentyä, mutta riittävästi on näytetty sen osoittamiseksi, että tämä osa sukupuusta rakentuu monimutkaiselle seitsemien suunnitelmalle.

Tutkikaamme nyt sukupuuta kokonaisuutena. En tule väsyttämään lukijoitanne laskemalla sen kaikkia numeerisia ilmiöitä, sivut yksin näännyttäisivät heidät. Tulen osoittamaan vain yhden piirteen: Uusi Testamentti on kirjoitettu kreikaksi. Kreikkalaisilla ei ollut eri merkkejä numeroille, vastaten meidän arabialaisia numeroitamme, vaan sen sijaan käyttivät aakkostensa kirjaimia samoin kuin hebrealaiset, joiden kielellä Vanha Testamentti kirjoitettiin, käyttivät samaan tarkoitukseen omiaan. Niinpä kreikan 24 kirjainta vastaavat seuraavia lukuja: 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80, 100, 200, 300, 400, 500, 600, 700, 800.

Jokainen kreikan sana on siten aritmeettinen summa joka saadaan laskemalla yhteen luvut joita sen kirjaimet edustavat eli niiden numeroarvot. Nyt koko sukupuun sanastossa on 72 sanaa. Jos kirjoitamme jokaisen näiden 72 sanan yläpuolelle sen numeroarvon ja laskemme ne yhteen, saamme niiden summaksi 42364, eli 6052 seitsemää, jaettuina vain seuraaviin aakkosryhmiin: alpha – beta, 9821, eli 1403 seitsemää; gamma – delta, 1904 eli 272 seitsemää; epsilon – stigma, 3703 eli 529 seitsemää; theta – rho, 19264 eli 2752 seitsemää; sigma – chi, 7672 eli 1096 seitsemää. Mutta näiden ryhmien muodostamiseen käytettyjen 10 kirjaimen numeroarvo on 931 eli 7 x 7 x 19, ei pelkästään seitsemän monikerta vaan seitsemän seitsemän.

Yrittäköön herra W.R.L. kirjoittaa noin 300 sanaa älykkäästi kuten tämä sukupuu, ja tuottaa joitakin numeerisia ilmiöitä vastaavalla tavalla. Jos hän tekee sen kuudessa kuukaudessa, hän itse asiassa tekee ihmeen. Olettakaamme että Matteus sai tämän merkittävän tekstikappaleen aikaan kuukaudessa.
1. Seuraava osa tätä kappaletta, jakeet 18-25, liittyvät Kristuksen syntymään. Siinä on 161 sanaa, eli 23 seitsemää; jotka ilmenevät 105 muodossa, eli 15 seitsemää; sanastossa jossa on 77 sanaa eli 11 seitsemää. Tässä enkeli puhuu Joosefille. Niinpä 77 sanasta enkeli käyttää 28, eli 4 seitsemää; 105 muodosta hän käyttää 35, eli 5 seitsemää; sanaston numeroarvo on 52605, eli 7515 seitsemää; ja muotojen 65429, eli 9347 seitsemää. Tämä lista tuskin vain aivan kuin raapaisee tämän tekstikappaleen numeroilmiöiden pintaa. Mutta erityisen huomion arvoista tässä on se tosiasia että enkelin puheessa on myös järjestelmä seitsemiä tehden siitä kuin renkaan renkaassa, kuin pyörän pyörässä. Jos herra L. kykenee kirjoittamaan vastaavan 161 sanan kappaleen jossa on vain tämä järjestelmä seitsemiä (vaikka niitä on tässä useita muita) vaikkapa kolmessa vuodessa, hän saisi aikaan yhä suuremman ihmeen. Olettakaamme että Matteus suoritti tämän urotyön vain kuudessa kuukaudessa.
2. Matteuksen toinen luku kertoo Kristuksen lapsuudesta. Sen sanastossa on 161 sanaa, eli 23 seitsemää; 896 kirjainta, eli 128 seitsemää; 238 muotoa, eli 34 seitsemää; sanaston numeroarvo on 123529, eli 17647 seitsemää; muotojen 166985, eli 23855 seitsemää ja niin edelleen läpi luettelon sivujen. Tämä kappale voidaan jakaa vähintään neljään loogiseen osaan ja jokaisesta osasta erikseen löytyy sama ilmiö kuin kappaleesta kokonaisuutena. Siten kuuden ensimmäisen jakeen sanastossa on 56 sanaa, eli 8 seitsemää, jne. Tässä on muutamia puheita: Herodes puhuu, tietäjät puhuvat, enkeli puhuu. Mutta niin ilmeisiä ovat numeeriset ilmiöt tässä, että vaikka on kuin olisi lukuisia renkaita renkaissa, ja pyöriä pyörissä, jokainen on täydellinen itsessään, vaikka muodostavat samalla vain osan lopuista.
Jos herra L. kykenee kirjoittamaan tällaisen kappaleen yhtä luonnollisesti kuin Matteus, mutta sisältäen noin 500 sanassa niin monia toisiinsa kietoutuneita kuitenkin harmonisia numeerisia piirteitä, sanotaan, loppuina elinpäivinään – mikä ikänsä nyt onkaan tai minkä hän aikoo saavuttaa – jos hän sen näin yleensäkään saa aikaan, se tulisi todella olemaan ihmeiden ihme. Olettakaamme että Matteus teki tämän urotyön vain kolmessa vuodessa.
1. Ei kuitenkaan ole yhtäkään sellaista Matteuksen lukuisissa kappaleissa, jota ei olisi rakennettu täsmälleen samaan tapaan. Ja jokaisen lisäkappaleen myötä sen rakentamisen vaikeus kasvaa, ei aritmeettisessa, vaan geometrisessa sarjassa, sillä hän suunnitteli numeerisia suhteita siihen mikä tulee edelle ja on jäljempänä. Siten viimeisessä kappaleessaan hän suunnitteli käyttävänsä niitä 7 sanaa joita ei ollut ennen käyttänyt. Olisi sen vuoksi helppoa osoittaa että herra L. tarvitsisi muutamia vuosisatoja kirjoittaakseen sellaisen kirjan kuin Matteus. Kuinka kauan Matteukselta meni, sitä kirjoittaja ei tiedä. Mutta kuinka hän kykeni tekemään sen Ristiinnaulitsemisen, A.D. 30 (eikä hänen evankeliumiaan ole voitu kirjoittaa aiemmin), ja Jerusalemin tuhon, A.D.70 (eikä evankeliumia ole voitu kirjoittaa myöhemmin) välillä, annettakoon herra L:n ja samanmielisten se selittää.
Matteus sen kuitenkin teki, ja siksi meillä on ihme – kirjallisuudessa ennenkuulumaton, matemaattista taidetta, vertaansa vailla oleva, tuskin edes kuviteltavissa oleva. Tämä on ensimmäinen tosiasia herra L:lle pohdittavaksi.

Toinen tosiasia on vielä tärkeämpi: Aivan ensimmäisessä osassa sukupuuta, josta edellä on puhuttu, sanat joita ei löydy mistään muualta Uudesta Testamentista, esiintyvät 42 kertaa, 7 x 6; ja niissä on 126 kirjainta, 7 x 6 x 3; kumpikin luku ei vain seitsemän vaan kuuden seitsemän monikertoja, mainitakseni vain kaksi näiden sanojen monista numeerisista piirteistä. Mutta kuinka Matteus tiesi suunnitellessaan tätä kuviota näille sanoille (joiden erityisominaisuus on että niitä ei löydy mistään muualta Uudesta Testamentista) että niitä ei löytyisi muista 26 kirjasta? Että muut 7 Uuden Testamentin kirjoittajaa eivät käyttäisi niitä? Jos oletamme mahdottoman olettamuksen että hänellä oli heidän kanssaan sopimus kuviosta, hänellä on täytynyt olla loput Uudesta Testamentista edessään kun hän kirjoitti kirjaansa. Siten Matteuksen Evankeliumi olisi kirjoitettu viimeiseksi.
1. Sattuu kuitenkin olemaan niin että Markuksen Evankeliumi sisältää hyvin samat ilmiöt. Siten se erityinen tekstiosuus jota tämän päiväisessä Sun-lehdessä niin voitonriemuisesti kutsutaan ”kirjalliseksi varkaudeksi”, Markuksen Kaksitoista Viimeistä Jaetta, sisältää noin kuudenkymmenen seitsenpiirteen joukossa seuraavat ilmiöt: Siinä on 175 sanaa, eli 25 seitsemää; sanastossa on sanoja 98, eli kaksi seitsemän seitsemää; joissa on 553 kirjainta, eli 79 seitsemää; muotoja 133, eli 19 seitsemää, ja niin edelleen pienimpään yksityiskohtaan asti. Markus, siten, on toinen ihme, toinen epäsovinnainen kirjallinen oikku. Ja samaan tapaan kuin osoitettiin että Matteus kirjoitti viimeiseksi, voidaan osoittaa että Markus myös kirjoitti viimeiseksi. Eli ottaen esimerkin tästä erityisestä tekstiosuudesta: Siinä on tietty yksi sana jota ei löydy mistään muualta Uudesta Testamentista, ’kuolettavaa’. Tämä tosiasia on merkitty ei vähemmällä kuin seitsemällä seitsenpiirteellä, siten: Sen numeroarvo on 581, eli 83 seitsemää; numeroiden summan ollessa 14, eli 2 seitsemää; jonka kirjainten 3, 5, 7 sekä ALUSTA että LOPUSTA arvo on 490, eli 7 x 7 x 5 x 2; seitsemän seitsemän monikerta, jonka tekijöiden summa on 21, eli 3 seitsemää. Sanastossa sitä edeltää 42 sanaa, eli 7 x 6; tekstiosuudessa itsessään 126 sanaa, eli 7 x 6 x 3, kummatkin luvut monikertoja ei vain seitsemän vaan kuuden seitsemän. Näin olemme esitelleet tämän kolmannen tosiasian herra L:lle pohdittavaksi: Matteus varmasti kirjoitti Markuksen jälkeen ja Markus yhtä varmasti Matteuksen jälkeen.
2. Sattumoisin, kuitenkin, neljäs tosiasia on, että Luukas osoittaa samat ilmiöt kuin Matteus ja Markus, niin myös Johannes, ja Jaakob, ja Pietari, ja Juuda, ja Paavali. Ja niin ei meillä enää ole kahta suurta ennenkuulumattoman matemaattista kirjailijaa, vaan heitä on kahdeksan ja kukin kirjoitti toisensa jälkeen.
3. Eikä vain tämä: Kun Luukas ja Pietari kirjoittivat kumpikin 2 kirjaa, Johannes 5 ja Paavali 14, voidaan samaan tapaan osoittaa että kukin Uuden Testamentin 27 kirjasta kirjoitettiin viimeiseksi. Tosiasiassa ei ainutta sivua niistä yli 500 kreikankielisen laitoksen, jonka toimittivat Westcott ja Hort (ja jota kirjoittaja on kauttaaltaan käyttänyt), sivusta, mutta voidaan osoittaa että on kirjoitettu viimeiseksi.
Ilmiöt ovat siellä eikä ole inhimillisesti mahdollista niitä selittää. Kahdeksasta miehestä ei jokainen heistä voi kirjoittaa viimeiseksi, 27 kirjaa, noin 500 sivua ei jokaista voi kirjoittaa viimeiseksi. Sen sijaan oletuksella, että yksi Mieli johti kokonaisuuden, on ongelma ratkaistu aivan yksinkertaisesti, eli kyseessä on Sanainspiraatio – jokaisen Uuden Testamentin sanan ja kirjaimen.

Enää tarvitsee vain lisätä, että täsmälleen samankaltaisin osoituksin voidaan todistaa että Hebrealainen Vanha Testamentti on yhtäläisesti inspiroitu. Siten Ensimmäisen Mooseksen Kirjan aivan ensimmäisessä jakeessa on seitsemän sanaa, 28 kirjainta, eli 4 seitsemää, mainitakseni vain kaksi niistä useasta tusinasta tämän seitsensanaisen jakeen numeerisesta piirteestä. NEW YORK SUN, 21.11.1899
Miksi ihmiset eivät ota vastaan Raamatun numerollisuuden tarjoamaa todistusta Raamatusta Jumalan sanana?
Ivan Panin on tarkistanut matemaattisen menetelmänsä mukaisesti koko Uuden Testamentin ja julkaissut sen käännettynä englannin kielelle. Teoksen nimi on Numeric English New Testament. Sen kreikankielistä versiota on korjattu niiltä osin kuin aikaisempi käännös sisälti virheitä. Panin kuitenkin suuresti kunnioitti esikuvaansa prof. Westcottia ja tri. Hortia.

Jos sinulla olisi kädessäsi Raamattu kirjoitettuna alkukielillä, hepreaksi ja kreikaksi, voisit Paninin tavoin nähdä sen pelkkinä numeroina. Jokaisella heprean kielen kirjaimella samoin kuin kreikan kielen kirjaimella on oma vastaava numeronsa. Panin siis ikään kuin käänsi tekstin numeroiksi ja ryhtyi tutkimaan niiden paljastamaa koodia. Jokaisesta Raamatun kirjasta, jokaisesta luvusta ja jokaisesta jakeesta löytyi johdonmukainen koodi.

Moni saattaa ihmetellä tällaista matemaattista koodien vyöryä Raamatun jokaikisessä kirjassa. Miksi Jumala olisi tehnyt niin? Panin itse valaisi asiaa ystävälleen kysyen, miksi seteleissä on erilaisia usein näkymättömiäkin turvatekijöitä. Ystävä oivalsi heti, että ne oli sisällytetty seteleihin painovaiheessa väärennysten ehkäisemiseksi. Tähän Panin totesi, että samasta syystä Jumala on sisällyttänyt Raamatun joka jakeeseen näkymättömän koodin, jonka avulla voidaan varmistaa tekstin oikeus. Raamatun numerollisuuteen perustuva tarkastelu auttaakin korjaamaan käännösvirheitä, auttaa päättämään kuuluvatko tietyt sanat tai peräti jakeet alkuperäiseen Raamattuun, ovatko eräät Raamattuun sisällytetyt ns. Apokkryyfiset kirjat Raamatun kaanoniin kuuluvia vai eivät. Mielestäni tärkein todistus on siinä, että Raamatun numerollisuudella voidaan kiistattomasti osoittaa, että Jumala itse on inspiroinut (henkeyttänyt, UM) koko Raamatun, niin Vanhan kuin Uudenkin Testamentin joka sanan. Kirjaintakaan ei voi muuttaa ilman, että numerollinen varmistus rikkoutuu.

Kun Panin oli saanut työnsä päätökseen, hän oli riemuissaan ja uskoi, että niin olisivat kaikki muutkin, koko Kristikansa. Jos hän kuvitteli, että kirkonkellot kaikuisivat koko maailmassa ja ihmiset ylistäisivät Jumalaa Hänen totuutensa paljastumisesta viimeistä kirjainta myöten, Panin pettyi pahasti; juuri kukaan ei välittänyt asiasta tuon taivaallista! Seurauksena oli uskomaton välinpitämätön hiljaisuus ja epäusko. Vielä tänäänkin pyöreästi sata vuotta myöhemmin yleisin kommentti on: huuhaata!

Jesaja välitti luettavaksemme Jumalan viestin:

Jes 6:9 Niin hän sanoi: ”Mene ja sano tälle kansalle: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.’
10 Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.”
Miten todistetaan, että Raamattuun kuuluu 66 kirjaa? Ketkä ovat ne kirjoittaneet?
Paninin ottaa tarkasteluunsa Raamatun 1., 33. ja 34. ja 66. eli viimeisen kirjan.
1. kirja kirjoittajana Mooses/1.Moos. Genesis
2. kirja Salomo/Korkea veisu
3. kirja Ester/Esterin kirja
4. kirja Johannes/Ilmestyskirja
Nimien numeroarvot ovat:

Mooses     345       Mooses esiintyy Raamatussa     847 kertaa

Salomo     375       Salomo esiintyy Raamatussa     305 kertaa

Ester         661       Ester esiintyy Raamatussa          55 kertaa

Johannes 1069       Johannes esiintyy Raamatussa 158 kertaa

————————————————————————————–

Yht.       2450 eli 7x7x2x5x5 eli 350 x 7              1365 kertaa eli 195 x 7

Jos kirjoittajien nimet pannaan aakkosjärjestykseen, heidän nimiensä numeroarvot ovat tällöin 661, 1069, 345 ja 375. Kun kerrotaan kukin edellämainituista sen järjestysnumerolla saadaan

661 x 1                  661           Ester

1069 x 2                2138         Johannes

345 x 3                  1035         Mooses

375 x4                   1500         Salomo

—————————–

Yhteensä                5334   eli 7 x 2 x 3 x 127   tai 762 x7

Ja jos näiden neljän kirjoittajien nimien mainintojen lukumäärä Raamatussa kerrotaan samalla tavoin saadaan

847 x1                  847

305 x 2                  610

55 x 3                    165

158 x 4                  632

—————————-

Yhteensä                2254 eli 7 x 7 x 2 x 23 tai 322 x 7

Tässä hieman typistettynä Paninin todistus, jonka mukaan hän katsoo varmasti toteennäytetyksi, että mainitut neljä kirjaa ovat Raamatun 1., 33., 34. ja 66 kirjat. Näin ollen Raamattu koostuu 66:sta kirjasta. Myös kirjoittajien henkilöllisyydet ovat tulleet vahvistetuiksi. Panin myös kirjoittaa muussa yhteydessä, että katolisessa Raamatussa olevat useat apokkryyfiset kirjat eivät tuota mitään numerollista todistetta, joten niitä ei voida laskea Raamatun kaanoniin. Paitsi 7:n monikertoja, esiintyy todistuksessa myös yhdentoista monikertoja. Koko todistuksen voi lukea Paninin kirjoituksesta Writers of the First, Middle and Last Books of the Bible s.14.

Raamatun tutkimisesta

Mikä käännös on paras?

Virheellisiä käännöksiä ja väärennöksiä

Käsittämättömiltä tuntuvia Jumalan rangaistuksia

Miten Jumala salli ja opasti israelilaisia kohtelemaan alistamiaan kansoja?

Toivomus yksimielisyydestä

Lisää ’miksi’ -kysymyksiä

Onko perusteltua hakea Raamatusta ohjeita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon?

Onko väärin periä lainasta korkoa? Pitäisikö maksukyvyttömien saada velkansa anteeksi?

Raamatun ihmeet

Sanooko Raamattu, että osa ihmisistä pelastuu ja toiset joutuvat helvettiin?

Tulisen järven rangaistus

Pelastuvatko kaikki? Onko Jumala tai Jeesus Kristus todella kaikkien ihmisten pelastaja?

Kumpi on voitolla, Jumala vai Saatana?

Onko viimeisen tuomion rangaistus ikuinen?

Onko Raamattu todella Jumalan sanaa yksityiskohtia myöten?

Miksi Raamatun totuutta on niin vaikea hyväksyä?

Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta

Millainen on Jumala Jehova (YHVH)?

Isä Jumala ja Jeesus Kristus meidän Herramme

Vain Isä on Jumala

Onko Pyhä Henki Jumala?

Pyhä Henki uudistaa (Tiit 3:5)

Oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta

Mitä ihmisen pitää tunnustaa uskovansa pelastuakseen?

Taivaaseen pääseminen

Ihminen, Jumalan kuva – Jumala, Ihmisen kuva

Kysymyksiä herättäviä Raamatun kertomuksia

Entä jos en usko?

Johanneksen evankeliumi 14:26

Helvettioppi

Annihilaatio

Kristus ei kuollut toista kuolemaa

Raamatun numerokoodi

Raamatun numerollisuus

Raamatun seitsemän ensimmäistä sanaa.

Mitä tietyt numerot symbolisoivat Raamatussa?

Mitä meidän pitäisi ajatella gematriasta?