ONKO RAAMATTU TODELLA JUMALAN SANAA?


  • Onko Raamattu todella Jumalan sanaa?

    Jumalan sana Raamatun numerollisuus Raamatun numerokoodiNuorena en paljoakaan pohdiskellut uskon kysymyksiä. Järkeilin kuitenkin näin: uskonto lupaa ihmiselle enemmän kuin mikään muu maallinen taho. Uskon suuri lupaus on ikuinen elämä paratiisissa Jumalan yhteydessä. Oliko tämä lupauksen elämä taivaassa vaiko maanpäällisessä paratiisissa oli sivuseikka. Joka tapauksessa ihmisen suurin päätös on päättää omalta kohdaltaan uskoako Jumalaan Raamatun ilmoittamalla tavalla vaiko sitten ei uskoa. Jos ihminen päättää uskoa, hän tavoittelee ’pääsyä taivaaseen’. Jos ihminen taas tulee siihen tulokseen – perusteellisen harkinnan jälkeen – että ei ole mahdollista saavuttaa Raamatun lupaamaa ikuista elämää, sen jälkeen ihminen voi elää pelkästään maallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta jokaisen ajattelevan ihmisen olisi perusteellisesti harkittava tätä päätöstä.

    Näin eivät ihmiset kuitenkaan menettele. Itsekin viivytin itselleni antaman lupauksen täyttämistä enkä saanut itsestäni irti selvittää asiaa. Ehkä Jumala puuttui peliin.

    Pohdiskelujen yksi keskeinen aihe oli: miten voin olla varma siitä onko Raamattu todella Jumalan sanomaa ihmiselle, vai onko se vain vanha juutalaisten satukirja? Pohdin ongelman lähtöasetelmaa näin: jos ja kun Jumala on kaiken myös edeltä tietävä, Hän varmasti on nähnyt, että Hänen sanaansa kohtaan esitetään aikojen saatossa vaikka minkälaisia epäilyjä. Ajattelin, että Jumala on Raamattuun varannut todisteita, jotka kiistatta osoittavat Raamatun sanoman luotettavuuden. Monien muiden lailla ajattelin, että lukemattomat toteutuneet ennusteet olisivat se Jumalan todiste jota kaipasin.

    Puhutaan kohta ennusteista ja sen jälkeen mennään varsinaiseen järisyttävään todisteiden vuoreen, josta en aiemmin tiennyt mitään. Mutta sitä ennen tärkeä kysymys:

     

    Onko Raamattu todella Jumalan sanaa yksityiskohtia myöten?

    Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä. Olen omaksunut näkemyksen, jona mukaan kaikki Raamatun kirjoitukset ovat kirjoitetut Jumalan ohjauksen mukaisesti. Raamattu sanookin: 2 Piet. 1:21 sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.

    ”Minulle tuli Jumalan sana” saattaa profeetta todeta kirjoituksensa aluksi.

    1 Kun 12:22 Mutta Jumalan miehelle Semajalle tuli tämä Jumalan sana:

    1 Aik 17:3 Mutta sinä yönä tapahtui, että Naatanille tuli tämä Jumalan sana:

    Jer. 43:1 Mutta kun Jeremia oli loppuun asti puhunut kaikelle kansalle kaikki Herran, heidän Jumalansa, sanat, jotka Herra, heidän Jumalansa, oli lähettänyt hänet tuomaan heille – kaikki ne sanat,

    Hes 1:3 tuli Jumalan sana pappi Hesekielille, Buusin pojalle, Kaldean maassa Kebar-joen varrella, ja hänen päällensä tuli siellä Herran käsi.

    Uuden Testamentin kertomukset on kirjoitettu jopa vuosikymmeniä kertomuksissa olevien tapahtumien jälkeen. Luukas omaan evankeliumiinsa joutui keräämään tietoa eri lähteistä. Näistä syistä johtuen on ymmärrettävää, että evankeliumien tekstien paikkansapitävyys erityisesti yksityiskohdissa, on kyseenalaistettu. On totta, että apostolit kirjoittivat evankeliuminsa ja epistolansa pitkän ajan kuluttua siitä kun asiat tapahtuivat. Kuinka siis voidaan edes toivoa, että kirjoittajat muistaisivat oikein kaikki tapahtumat ja niiden yksityiskohdat? Voisiko olla, että ainakin yksityiskohdissa olisi eri kirjoittajien välillä eroja ja virheitä? Monia tällaisia yksityiskohdissa olevia virheitä on selvitetty ja todettu, ettei tosiasiassa eroa olekaan. Tässä olisikin hyvä tutkimusaihe. Muistakaa mitä Jeesus sanoi: Joh 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut. – Jumalan Pyhä Henki siis palauttaa kirjoittajien mieliiin tapahtumat ja kaiken mitä Jeesus oli sanonut.

    Jeesus myös opasti apostolejaan sanoen: Mat 10:20 Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.

    Ensimmäisessä luvussa pohdiskelen Raamatun läpi kulkevaa matemaattista koodia, jonka löysi Ivan Panin. Hän tutki sitä kymmeniä vuosia ja tutkimustensa tuloksena toimitti Numeric Greek New Testament’in ja sen perusteella englanninkielisen Uuden Testamentin. Hänen jälkeensä on Raamatusta löydetty vielä lisää numerokoodeja. Panin on esittänyt haasteen epäilijöille: kirjoittakaa itse vaikka lyhyt kirjoitus niin, että se täyttää samanlaisen numerokoodin mitä Raamatussakin on. Sen sijaan, että suoralta kädeltä tuomitsisimme Raamatun koodin humpuukiksi – edes siihen perehtymättä kuten monet tekevät – on aiheellista esittää kysymys: mitä jos tämä koodi todella on Jumalan nerokas varmistuskeino, jonka avulla voidaan varmistua oikeasta Raamatun käännösversiosta? Kun Jumala on halunnut antaa meille Raamatun ja sen myötä omat ohjeensa miten meidän tulisi elää elämämme, niin eikö Jumala samalla varmistuisi siitä, että hänen sanansa pysyvät muuttumattomina ja väärentämättöminä? Raamatun läpi kulkeva numeerinen koodi tekee juuri tämän työn. Olet varmaankin perehtynyt koodiin kirjoitusteni alkupuolella? Sanot ehkä jotain tähän tapaan: ”niin, on sellainen koodi varmaan olemassa, ainakin jokin koodi on, mutta…” Mutta mitä? Ok, jatkat näin: tutkijat ovat sitä mieltä, että tämä ja tuo Raamatun kirja ei ole apostolin itsensä kirjoittama, vaan sen on kirjoittanut joku tuntematon apulainen… Ehkä jatkat vielä näin: ”Miksi sitten mikään kirkko ei ole ottanut tätä asiaa vakavasti, vaan ovat aivan hiljaa koko koodista?” Kaikenlaisia argumentteja voidaan esittää. Sinun on nyt vain punnittava esitettyjä todisteita ja ratkaistava mihin uskot.

    Oikean käännöksen löydyttyä on vielä varmistuttava oikeasta tulkinnasta. Tulkinta on hedelmätöntä jos ei ole varma Raamatun tekstin oikeellisuudesta. Mainittakoon, että lukuisat apokryfiset kirjat eivät sisällä sitä koodia mikä löytyy hepreankielisestä VT:sta ja kreikankielisestä UT:sta.

    2 Tim 3:16 ”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa”. – Paavalin kirjoittama jae antaa ymmärtää, että kirjoitukset ovat syntyneet Jumalan hengen vaikutuksesta ja ovat hyödyllisiä. Paavalin ja Jeesuksen aikoina silloinen Raamattu Tanakh eli Vanha Testamentti, oli varmaan kokonaan yleisesti hyväksytty. Mahtoiko Jeesus sanoa kirjoituksia selittäessään, että tässä ja tässä kohtaa on virhe? Ovatko siis virheet ja lisäykset vain UT:iin kohdistuvia? On kuitenkin muistettava, että tulkinnallisia erimielisyyksiä oli jo Jeesuksen aikana; saddukeukset ja fariseukset olivat eri mieltä aivan perustavaa laatua olevista kysymyksistä. Raamattu ei siis edes Jeesuksen aikaan ollut yksimielisesti ymmärretty. Kuinka siis tänä päivänä? Itse sanoisin näin: jokaisen on päätettävä mitkä Raamatun totuudet ovat oleellisia ja tärkeimpiä. Listaisin itse tärkeimmät:

    • Jumala on yksi
    • Jeesus on Kristus, Messias, Jumalan Poika ja meidän Herramme. Kristukselle on annettu kaikki valta niin taivaassa kuin maan päällä. 1 Joh 4:15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
    • Pyhä Henki on jumalallinen voima, joka toimii Isän ja Pojan käskystä.
    • Ihminen pelastuu jos hän uskoo, että Jeesus Kristus on hänen vapahtajansa ja ihminen on ylösnouseva ikuiseen elämään viimeisenä päivänä

    Suuri osa muista uskon asioista ovat toisarvoisen kinastelun aiheita;

    • On hedelmätöntä kinastella Jumalan kolminaisuudesta, Neitsyt Marian roolista välittäjänä, Jumalan äitinä, ripistä, kasteesta, kuoleman jälkeisestä ylösnousemuksesta taivaaseen yms. Tällä en tarkoita, että näiden kysymysten tutkiminen oli tarpeetonta. Päinvastoin, jokaisen tulisi omakohtaisesti perehtyä Raamattuun ja muodostaa oma käsityksensä. Mat 7:7-8 (ja Luuk 11:10) sanovatkin: Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
    • Itse näen sekä katolisessa että protestanttisessa uskossa paljon virheellisiä käsityksiä, mutta en usko, että pelastus on riippuvainen siitä, kuinka oikea ja virheistä puhdas ihmisen usko on. Edellä mainitut uskon tärkeimmät pilarit ovat ratkaisevia. Jumala on antanut ihmisille eri määrän uskoa (Room 12:3) ja varmaan myös eri määrän kykyä ymmärtää uskon kysymyksiä – ei Jumala halua tuomita ihmisiä näiden virheiden tai puutteiden perusteella.

    Miksi Raamatun totuuden ymmärtäminen on niin vaikeaa ja kristikunta on jakautunut yli 30.000:een kirkkokuntaan? Syitä on varmaan useampiakin, mutta nostaisin esille omasta mielestä tärkeimmät:

    1. Ihmisillä ei ole rakkautta totuuteen. He ovat henkisesti ja hengellisesti laiskoja. He viehättyvät komeista kirkonmenoista ja tunteellisista virsistä ja saarnoista. Ihmiset valitsevat helpon tien; he pääsevät vähemmällä uskoessaan mitä papit sanovat sen sijaan, että näkisivät vaivaa omakohtaisesti selvittää mitä Raamattu sanoo. Monelle Raamattu ei edes ole tärkein Jumalan sanan totuuden lähde.
    2. Ihmiset eivät ymmärrä eivätkä osaa erottaa Raamatun sanasta kirjaimellista totuutta kuvaannollisesta ilmaisusta. Esimerkiksi Ilmestyskirja on täynnä kuvaannollista ilmaisua ja symboliikkaa. Tämä on johtanut kauhistuttaviin väärinymmärryksiin ja seurauksiin. Tämä koskettaa erityisesti lopun ajan tapahtumia, joista olen kirjoittanut seitsemännessä luvussa.
    3. Saatana on sokaissut ihmiset. Johannes kirjoittaa evankeliumissaan:

    Joh 12:40 “Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

  • Raamatun ennusteet

    Raamatun sisällöstä suuri osa, ehkä peräti kolmannes, on profeettojen Jumalan sanaan pohjautuvia ennusteita. Profeetat puhuivat sen mitä Jumala oli käskenyt heidän puhua ja kirjoittaa muistiin. Voimme lähteä seuraavasta olettamasta: jos usean profeetan ennusteet ajallisesti toisistaan pitkänkin ajan erottamina, samasta asiasta toteutuvat, kysymyksessä on ihmeeseen verrattavasta tosiasiasta. Raamatun ihmeet voidaan kiistää, koska niistä ei ole muuta todistusta kuin Raamatun kertomus. Raamatussa kerrotaan monen profeetan suulla Jeesuksesta, aina Jeesuksen syntymästä kuolemaan ja ylösnousemukseen saakka sekä hänen toisen tulemisensa tapahtumista.

    Juutalaiset oppineet tunsivat ennusteet tulevasta messiaasta ja myös Uuden Testamentin kirjoittaneet apostolit tunsivat ne. Teoriassa olisi mahdollista, että opetuslapset olisivat yhdessä päättäneet sepittää tarinan Jeesuksen elämästä ennusteiden mukaiseksi. Miksi he olisivat tehneet näin? Jos he olisivat jotain hyötyneet tästä, se voisi olla mahdollista. He eivät kuitenkaan hyötyneet aineellisesti mitään. Päinvastoin, he joutuivat pilkan ja vainon kohteeksi ja vielä menettivät uskonsa tähden henkensäkin. Mutta, ratkaiskoon lukija uskoako tällaiseen sepustukseen vaiko uskoako ennusteiden todistavan Jumalan profeettojen kautta kertoneen edeltä käsin tulevasta Poikansa syntymästä ja elämästä.

     

  • Ennustuksia Jeesuksesta

    Syntymästä: Jes. 7:14 Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.

    Miika 5:2 Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.

     Pienenä Egyptissä: Hoos. 11:1 Kun Israel oli nuori, rakastin minä sitä, ja Egyptistä minä kutsuin poikani. 

     Jumalan Poika: Psa. 2:7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: “Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.  2:8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.

    Jeesusta edeltävä sanansaattaja (Johannes Kastaja): Mal. 3:1 Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien minun eteeni. Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot.

    Miten Jeesus opetti: Psa. 78:2  Minä avaan suuni mietelmiin [vertauksiin], tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia. I will open my mouth in a parable… (KJV 1789). Ja Mat. 13:35 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: “Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti.”

     Paransi sokeita ja kuuroja: Jes. 35:5 Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
    Matt. 11:5 sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.

     Jeesus puhui mitä Jumala käski: 5. Moos. 18:18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua.

     Juutalaiset hyljeksivät Jeesusta: Jes. 53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. 
    53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, 
    53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. 
    53:6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. 

    Häntä piinattiin: Jes. 53:7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut. 

    Jeesusta ruoskittiin ja lyötiin: Jes. 50:6 Selkäni minä annoin lyötäväksi, poskieni parran revittäväksi, en peittänyt kasvojani pilkalta ja syljeltä.

     Jeesuksen vaatteet jaettiin: Psa. 22:19 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa. 

    Jeesuksen ruumis lävistettiin (keihäällä): Sak. 12:10 He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista. 

     Jeesuksen luita ei katkota: Psa. 34:21 Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru. 

    Jeesus nousi kuolleista: Ps. 16:10 Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa. 

    Apt. 13:32 Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen, 
    13:33 niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: ‘Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt.’
    13:34 Ja että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaja katoavaisuuteen, siitä hän on sanonut näin: ‘Minä annan teille pyhät ja lujat Daavidin armot.’
    13:35 Sentähden hän myös toisessa paikassa sanoo: ‘Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.’

     

     

  • Raamatun numerollisuus Osa 1

    Sanalla numerorollisuus en tarkoita numeromystiikkaa enkä minkäänlaista ennustelua Raamatusta kaivettujen numeroiden pohjalta. Jos on tällainen fiksattu ennakkoasenne, käy niin kuin tuttavalleni, jonka kanssa olin kirjeenvaihdossa; hän ei edes suostunut avaamaan sähköpostin liitteeksi laittamaani artikkelia asiasta, vaan suoralta kädeltä vakuutti minulle asiani olevan Raamatussa kielletystä ennustelusta. Kysymys on siitä, että Raamatun läpi kulkee matemaattinen kaava tai Jumalan sinetti, joka on niin kattava ja joka ei mitenkään voi olla ihmisen eli Raamatun kirjoittajien aikaansaama. 2. Tim. 3:16 sanoo näin: Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, Jotkut Raamatunkäännökset puhuvat Jumalan inspiroimista kirjoituksista, joku taas käyttää sanontaa, jonka mukaan kirjoitukset ovat Jumalan henkeyttämiä (UM). Profeettojen vanhoissa kirjoituksissa sanotaan kirjoituksen alussa usein tähän tapaan: Mutta minulle tuli tämä Herran sana (Aikak. 22:8). Joku onkin laskenut, että tämän kaltaisia ilmaisuja on Raamatussa yli 2.500 kertaa.

    Uuden testamentin kirjoittajat, apostolit, kirjoittivat kukin kirjoituksensa useita kymmeniä vuosia itse kirjoituksissa kuvailtujen tapahtumien jälkeen. Joku voikin kysyä, miten on mahdollista, että kaikki muistivat tapahtumat niin hyvin ja kuvailivat niitä useinkin hyvin tarkasti ja toistensa kanssa samoin ilmaisuin. Siihen on yksinkertainen selitys: Jeesus lupasi apostoleilleen, että he saavat Pyhän Hengen lahjan ja sen myötä Pyhä Henki muistuttaa heidän mieleensä kaiken mitä Jeesus heille opetti: Joh. 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

    Harvassa ovat ne ihmiset, jotka uskovat, että Raamattu on totta joka asiassa. Jo Raamatun ensimmäisiltä riviltä lähtien Raamatussa kerrottu maailman ja ihmisen luominen kiistetään ja todistettuna tieteellisenä faktana väitetään, että niin ihminen kuin eläimetkin ovat miljoonien vuosien evoluution tulosta. Miten on selitettävissä sitten, että Raamatun kirjoittaja tiesi, että ihminen on luotu maan tomusta? (Oikeammin olisi ehkä sanoa maan aineksista, mutta samaa tarkoitettuna). Jos kolme tai kaksi tuhatta vuotta sitten olisi kysytty sen ajan ihmiseltä, mistä ihminen muodostuu, vastaus olisi ollut jotain tähän tapaan: ihminen muodostuu lihasta, luista ja verestä. Jos ihmisille olisi väitetty, että ihminen koostuu suurimmalta osin (n. 70 %) vedestä (vedystä ja hapesta) ja lisäksi seuraavista alkuaineista: hiili, typpi, kalsium, fosfori, niin tällaisille väitteille olisi naurettu. Raamatun kirjoittaja kuitenkin tiesi ihmisen olevan luotu maan aineksista, vaikkakaan näitä aineita ei mainittu.

    Raamattu on kirjoitettu valtaosin hepreankielellä (VT) ja kreikankielellä (UT). Kummankin kielen, sekä myös latinankielen kirjaimilla on tietty numeroarvo kullakin. Raamatun kaanonissa on VT:n puolella 39 kirjaa ja UT:ssa 27 kirjaa. Koko Raamattu on kirjoitettu noin 1600 vuoden aikana. Vanhassa Testamentissa on 28 kirjoittajaa (4×7) ja 8 Uudessa Testamentissa (2x2x2) eli yhteensä 36 kirjoittajaa (6×6). Uuden Testamentin epistoloista Paavali on kirjoittanut 14 (2×7) ja muut seitsemän on toisten kirjoittamia. Tähän ’seitsemään’ törmäämme useasti.

     

    Tarkastellaanpa aluksi Raamatun seitsemää ensimmäistä sanaa.

    Alussa loi Jumala taivaat ja maan (hepreankielessä ja-sanan yhteydessä on vielä epämääräinen artikkeli, eli 7 sanaa yhteensä). Tähän lauseeseen sisältyy kolme substantiivia, joiden numeroarvot ovat 86, 395 ja 296 eli yhteensä 777, joka taas on 111 x 7. Seitsemän on Jumalan täydellisyyden numero ja 777 kuvastaa täydellisyyttä korkeimmassa muodossaan.

    Myös lauseen verbillä loi on numeerinen arvo 203, joka jakautuu tasan numerolla 7.

    Jos otetaan jokaisen lauseen sanan ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen numeeristen arvojen summa eli 1393, se on tasan 7:llä jaollinen, 199 x 7 on 1393. Jos katsotaan lauseen ensimmäisen ja viimeisen sanan ensimmäisten ja viimeisten kirjainten summaa, todetaan myös sen (497) olevan tasan 7:llä jaollinen eli 71 x 7. Myös lauseen keskelle jäävien viiden sanan osalta samalla tavoin laskettuna saadaan 896, joka niin ikään on 7:llä tasan jaollinen.

    Seitsemän sanan lauseen kirjainten lukumäärä on 28, joka on 4 x 7.

    Kolmen ensimmäisen hebreankielisen sanan, Alussa loi Jumala, kirjainten lukumäärä on 14 eli 2 x 7. Samoin on laita viimeisten sanojen kohdalla.

    Kun katsotaan lauseen subjektin (Jumala) ja objektin (taivaat, maan) kirjainten lukumäärää, se on 14 eli 2 x7. Muiden sanojen osalta on samoin.

    Lauseen lyhyin sana on lauseen keskellä. Sen ja sitä vasemmalla olevan sanan kirjainten yhteinen lukumäärä on 7. Lisäksi lauseen keskellä olevan sanan ja sen oikealla puolella olevan sanan kirjainten määrä on niin ikään yhteensä 7.

    Ivan Paninin mukaan  numero seitsemän kuvastaa Jumalan täydellisyyttä ja täydellistä järjestystä. Numero seitsemän esiintyy Vanhassa Testamentissa 287 kertaa (41×7 =287) kun taas “seitsemäs” esiintyy 98 kertaa (14×7=98). ”Seitsemänkymmentä” puolestaan 56 kertaa (8×7=56).

    Tässä oli joitakin esimerkkejä numeron seitsemän ihmeellisistä esiintymisistä, joita on Raamatun ensimmäisistä sanoista löydetty yli 30 kaiken kaikkiaan. Ne eivät paljastu silmälle itsestään. Niitä täytyy etsimällä etsiä. Näistä on kirjoittanut Karl Sabiers teoksessaan “Mathematics Prove Holy Scriptures”, ss. 21-27.

    Niin hepreankielisessä VT:ssa kuin kreikankielisessä UT:ssa yhdenkin kirjaimen virhe voi muuttaa lauseen merkityksen jopa päinvastaiseksi. Tarkastelemalla kahta erilaista käännöstä niiden numeerisuuden perusteella, voidaan valita oikea käännös. Näin voidaan menetellä myös kreikankielisen tekstin kanssa. Em. kirjoittaja (s. 91-94) antaa esimerkin Ilmestyskirjan viimeisestä sanasta: kuuluko lause päättää sanaan Amen, vai sanaan Pyhät, kuten tekee arvostettu Wescott ja Hort? Numeerista tarkastelua käyttäen asia ratkeaa ja voidaan todeta, että sana Amen ei kuulu lauseen loppuun. Jeesus sanoikin merkitsevästi Mat. 5:18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.

    Seitsemien ja muidenkin numeroiden tai lukujen ihmeellisestä sisältymisestä koko Raamattuun lisää jäljempänä. Niiden esiintymistä tarkastellessa ei voi välttyä pohdiskelemasta asian merkitystä. Onko kyse sattumasta? Onko koko numerollisuus vain ”huuhaata” kuten eräs henkilö kirjoitti netin keskustelupalstalla pikaisena kannanottona. Jäljempänä kirjoitan Ivan Panin –nimisestä matemaatikosta, joka yli sata vuotta sitten eläessään käytti viisikymmentä vuotta Raamatun ja erityisesti Uuden Testamentin numerollisuuden tutkimiseen. Hän tuli siihen tulokseen, että kyse ei voi olla sattumasta eikä myöskään siitä, että eri kirjoittajat olisivat yhdessä sopineet ja tarkoituksellisesti kehittäneet tällaisen läpi koko UT:n kulkevan koodin. Jos näin on, tulen varsin järisyttävään lopputulokseen; Raamatun kirjoittaja on todellisuudessa itse Jumala ja kunkin apostolin rooli on ollut vain pitää kirjoitusvälinettä kädessään. Itse uskon näin. Useimmat eivät usko. Ivan Paninkin pettyi perusteellisesti yleiseen reaktioon. Hän kuvitteli, että hänen kymmenien tuhansien sivujen mittaiset laskentatulokset avaisivat ihmisten silmät ja Raamatun sana saisi aivan uuden painoarvon ihmisten mielessä. Häntä ei kuitenkaan uskottu ja hänen tutkimuksensa painuivat unholaan. Miten oikeassa Raamattu onkaan todetessaan ihmisistä … he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi. (Luuk. 8:10)

     

     

    Mitä tietyt numerot symbolisoivat Raamatussa

    Kun tarkastellaan Raamatun kirjoituksissa esitettyjä numeroita, tulisi kiinnittää huomio paitsi siihen, mikä numero on kyseessä, niin erityisesti selvittää kuinka monta kertaa kyseinen numero esiintyy eri kirjoituksissa. Nykyisen tietotekniikan avulla se on helppoa. Kun tarkasteluun lisäksi kuinka monta kertaa kyseinen numero esiintyy tietyssä asiayhteydessä, Jumalan sanan merkitys tulee ilmeiseksi. Näin tarkastellen käy ilmeiseksi Jumalan sanan symboliikka. Esimerkiksi: numero 8 kuvastaa uutta alkua. Jeesus syntyi Betlehemissä. Jumalan suunnitelmaa kuvaavaa on, että sana Betlehem esiintyy Uudessa Testamentissa juuri 8 kertaa. Vanhassa Testamentissa Betlehem esiintyy lukemattomia kertoja, mutta sillä ei ole VT:ssa samanlaista uuden alun kuvaavaa merkitystä kuin UT:ssa kuvatessaan uuden alun ihmiskunnalle antavan Jeesuksen Kristuksen syntymäkaupunkia.

    Tietyn numeron esiintymisen lukumäärä on yksi raamatullinen ominaisuus. Tietyn numeron esiintymisen lukumäärä on yksi raamatullinen ominaisuus. Tarkastelen myös pelkkiä numeroita suurempia Raamatullisia lukuja. Jeesuksen nimen kirjaimien yhteenlaskettu lukuarvo on 888. Jeesus on kreikaksi Ἰησοῦς Iēsous ja sen kirjainten numeroarot ovat 10 + 8 + 200 + 70 +400 + 200= 888.

    Tämä voisi olla sattuma mikäli se olisi ainoa laatuaan, mutta Raamattu on täynnä tällaisia ”sattumia”. Raamatun merkittävimmän Pedon numeerinen summa on 666. Siitä lisää hieman myöhemmin.

    Kaikki tämä numeroiden systeemi ja niiden symboliikka on Jumalasta lähtöisin. Eivät kaikki lukuisat kirjoittajat 1500 vuoden aikana ole voineet noudattaa näitä kirjoitussääntöja ilman jumalallista ohjausta.

    Tarkastellaan joidenkin muiden numeroiden symboliikkaa Raamatussa.

     

     

    Numero 1

    Numero yhden käsitteen sisällöksi on ilmaistu yhtenäisyys ja ykseys. Mitä nämä sanat itse asiassa tarkoittavat?
    Joh 10:30 sanoo:”Minä ja Isä olemme yhtä”. Monet englanninkileiset käännökset sen sijaan sanovat kuten NENT: 30 I and the Father are one.

    “Kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä” (Joh 17:22). “The glory which you have given Me I have given them, that they may be ONE, just as We are ONE” (Joh 17.22). Englanninkielinen käännös tarkoittaa, että Isä Jumala ja Jeesus olisivat itse asiassa kuin yksi ja sama Jumala. Suomenkielinen käännös, jonka katson olevan paljon parempi, tarkoittaa, että Isä ja Jeesus ovat yhtä mieltä kaikessa. Mutta sitten 1 Joh 5:7-8, jota olen käsitellyt omana kohtanaan artikkelissa, onkin jo saanut erilaisen käännöksen. 7 And it is the Spirit that witnesseth, because the Spirit is the truth. 8 Because the witnessing ones are three: the Spirit, and the water, and the blood: and the three agree in one. – Siitähän tässä onkin kysymys; taivaallinen ‘johtoryhmä’ on asioista yhtä mieltä. Eivät he ole kolmen persoonan muodostama yksi Jumala; on vain yksi Jumala, Isä. Toki meillä on Isä Jumalan lisäksi Jeesus Kristus Jumalan Poika ja meidän Herramme sekä myös Jumalan Pyhä Henki.

    Tuhatvuotisen valtakunnan aikana maa yhtenäistetään Kristuksessa. Tämä tulee aikanaan kaikille selväksi ja sen on sanonut Sakarjakin 14:9: Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi. – Kumpi herra on kyseessä? Am. Std käännös sen selvittää: And Jehovah shall be King over all the earth: in that day shall Jehovah be one, and his name one.

     

    Numero 3

    Numero 3 kuvastaa ylösnousemusta ja jumalallista täydellisyyttä (devine perfection).

    Todisteiden sanotaan löytyvän Mat 28:19:sta: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Tämän Jeesuksen väitetään sanoneen apostoleilleen Galileassa vähän ennen taivaaseen nousuaan. Tämän jakeen siis katsotaan olevan varmaakin varmempi todistus Jumalan kolminaisuudesta. Sääli vain, että se on vain lisäys alkuperäiseen manuskriptiin. Tarkemmat perustelut esitän artikkelissani ”Kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

    Jumalalla on kolme yli kaiken käyvää ominaisuutta; hän kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaikkialla läsnäoleva. Kun puhutaan Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, täyttävätkö he kaikki nämä kolme ominaisuutta? Tätä on syytä harkita tälläkin sivustolla olevien kirjoitusten pohjalta. Mitä Jeesus sanoi itsestään? Väittikö hän olevansa kaikkivaltias vai sanoiko hän tekvänsä vain mitä Jumala käskee hänen tehdä? Korottiko Jumala hänet kaikkien luotujen yläpuolelle antoiko Jumala hänelle ikuisen elämän? Jeesus sanoi ennen taivaaseen nousemistaan, että Jumala on antanut hänelle kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päällä. Eikö kaikkivaltiaalla pitäisi olla tällainen valta ilman, että se hänelle annetaan?

    Itse asiassa Jumala on antanut vallan maan päällä Saatanalle. Ei pysyvästi, vaan siksi aikaa kunnes koittaa Jumalan tuhatvuotinen valtakunta, jonka kuningas on Kristus. Toki Jumala on kaikkivaltias ja hän voisi puuttua Saatanan hallintoon koska hyvänsä, mutta hän ei tee niin. Miksi? Siksi, että hän on antanut maan hallinnon Saatanalle määrätyksi ajaksi. Luuk 4:6 ja [Saatana] sanoi hänelle [Jeesukselle]: “Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.

     

    Numero 4

    4 on maailman luku. Maailmassa on 4 ilmansuuntaa. Jo antiikin aikoina tunnistettiin 4 elementtiä: maa, ilma, tuli ja vesi. Vuodenaikoja on 4: kevät, kesä, syksy ja talvi. Vuorokaudessa on 4 osaa: aamu, päivä, ilta ja yö. Jumala päätti maailman aineellisen puolen luomisen neljännen päivän jälkeen ja sen jälkeen loi eläimet ja lopuksi ihmisen.

    Profeetta Daniel näki näyn (Dan 2:37>) neljästä perättäisestä maailmanvallasta ja niitä kuvaavista neljästä pedosta (Dan 7:1>).

     

    Numero 6

    Numerosta 6 sanotaan, että se on epätäydellisen ihmisen luku. Seitsemänhän kuvastaa täydellisyyttä, mutta numero 6 ilmaisee syntiä ja saatanan vaikutusta ihmisen elämään. Saatanan tuoma synti kulminoitui jo Raamatun alkuaikoina Kainin tappaessa veljensä Abelin. 6. käsky sanookin ”Älä tapa”.

    Suurin peto, jonka tuleminen ei ole vielä tapahtunut, on Ilmestyskirjan pedoksi kutsuttu Antikristus, joka on suora käännös kreikankielen sanasta ἀντίχριστος antikristos. Tämä antikristus on ihminen, jolle saatana siirtää suuren valtansa. Antikristuksen luku on Pedon luku 666. Ilmestyskirjassa kerrotaan pedosta ja kehotetaan laskemaan sen luku: Ilm 13:18 Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi. Me emme vielä tiedä pedon nimeä, mutta Raamattu kehottaa olemaan valppaana ja laskemaan kehen pedon luku sopisi. Apostoli Paavali kirjoitti, että antikristuksia oli jo hänen aikanaan ilmaantunut useita, mutta todellinen Ilmestyskirjan peto on vasta tulossa.

    Raamatun kuudessa eri kohdassa (Mar 3:22, Luuk 11:15, Joh 7:20, 8:48, 8:52, 10:20) väitettiin Jeesuksessa olevan riivaaja ja hänen toimivan riivaajien päämiehen avulla.

    Kun Jeesus oli ristiinnaulittu, tuli kaiken peittävä pimeys kuudennesta hetkestä lukien yhdeksänteen hetkeen, jolloin Jeesus kuoli.

     

    Numero 7

    Numero 7 kuvaa hengellistä täydellisyyttä. Jumalan sana on seitsenkertaisesti puhdistettuna täydellistä. Psa 12:7 Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua. Jes 34:16 sanoo: ”Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa: ei yhtäkään näistä ole puuttuva, ei yksikään toistansa kaipaava. – “Sillä minun suuni on niin käskenyt.” – Hänen henkensä on ne yhteen koonnut.” Jeesuksen sanojen mukaan: … kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto… (Mat 5:18)

    Jumala loi maailman seitsemän ’päivän’ aikana. Päivä ’yowm’ voi kuitenkin tarkoittaa muutakin kuin tavallista päivää, vaan aikajaksoa. Kun Jumalan ajanlaskusta sanotaan, että Hänelle yksi päivä on kuin tuhat vuotta, uskovat eräät kristityt Jumalan luoneen maailman 6000 vuoden aikana. ”Kuin tuhat vuotta” on kuitenkin vain kuvaannollinen ilmaus luomisen yhteydessä. Raamatun ensimmäisestä ihmisestä Adamista Jeesukseen on kuitenkin kulunut aikaa 4.000 vuotta ja Jeesuksen kuolemasta liki 2000 vuotta eli yhteensä noin 6.000 vuotta tai ’kuusi päivää’. Kuudennen päivän lopussa kulminoituu monia tapahtumia, joista kirjoitan ’lopun ajan’ artikkeleissa. 7. päivä on Jumalan pyhittämä lepopäivä ja maan päällä Jumalan valtakunnan päivä, jonka kuninkaana on Kristus ja hänen kanssaan hallitsevat pyhät.

    7. päivä oli Jumalan lepopäivä ja hän osoitti sen päivän myös ihmisille lepopäiväksi, sapatiksi. Joka 7. vuosi oli erityinen vuosi. 5 Moos 15:1-15: 1 “Joka seitsemäs vuosi pane toimeen vapautus. 2 Ja näin on vapautuksesta määrätty: jokainen saamamies luopukoon siitä, minkä hän on lähimmäiselleen lainannut, älköönkä velkoko lähimmäistänsä ja veljeänsä, sillä silloin on Herran kunniaksi vapautus julistettu.

    Numeron 7 esiintyminen Raamatun kirjoitusten symboliikassa on erittäin yleistä. Jo pelkästään Raamatun alkulauseessa on kolmisen kymmentä seitsemän kombinaatiota.

    Edellä kävinkin näitä jo tarkemmin lävitse. Todettakoon kuitenkin vielä eräs piirre; Raamatun alkulauseen kolmen substantiivin Jumala, taivas ja maa kirjainten numeroarvojen summa on 777. Numeroiden summassa esiintyvä hengellinen täydellisyys ilmenee kolminkertaisesti Jumalan täydellisenä tarkoituksena.

    Ilmestyskirjassa numero 7 esiintyy useaan kertaan; seitsemän kultaista kynttilänjalkaa, seitsemän kirjettä seitsemälle seurakunnalle, kirjakäärö sinetöitynä seitsemällä sinetillä, seitsemän enkeliä seisomassa Jumalan edessä, seitsemän pasuunaa, Jumalan seitsemän ukkosen kaltaista henkeä ja seitsemän viimeistä vitsausta. Kaiken kaikkiaan yksistään Ilmestyskirjassa on yli viisikymmentä vastaavan kaltaista seitsemän esiintymää.

     

    Numero 8

    Kun täydellisyyden lukuun 7 lisätään 1, saadaan numero, joka kuvastaa uutta alkua, syntymää. Alunperin viikon viimeinen päivä oli lauantai ja sunnuntai näin muodoin 8. päivä ja uuden alkavan viikon ensimmäinen päivä.

    Nooan arkissa pelastui 8 ihmistä muun ihmiskunnan tuhoutuessa. Nämä 8 aloittivat uuden jakson ihmiskunnan uudessa alussa.

    VT:ssa kerrotaan, että jos spitaalinen parani, hänen tuli mennä kahdeksantena päivänä papin eteen (3 Moos 14:10,23). 10 Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi virheetöntä karitsaa … 23 Ja hän vieköön ne papille puhdistustaan varten kahdeksantena päivänä…

    Kun Jeesus ja Nikodemus keskustelivat pelastuksesta, Jeesus mainitsi pelastumisen ehtona uudelleen syntymisen 8 kertaan keskustelun aikana (Joh3:1-8). Kun Jeesus puhui samarialaisen kanssa elävästä vedestä, Jeesus mainitsee sanan vesi 8 kertaa (Joh 4:4-15).

    Jeesus syntyi Betlehemissä ja hänen syntymisensä toi uuden toivon ihmiskunnalle. Betlehem mainitaan UT:ssa 8 kertaa (Mat 2:1, 5,6,8,16 Luuk 2:4,15; Joh 742) Jeesukseen liittyen. Betlehem mainitaan lukuisia kertoja VT:ssa.

    Numero 8 liittyy erityisesti Jeesukseen. Kreikankielisen Jeesuksen nimen numeroarvojen summa on 888 eli kahdeksan ilmaistuna mahdollisimman painokkaasti.

    Sanassa Kristus on numeroarvojen summa 1480 eli 8 x 185. Jeesus oli myös Pelastaja, numerojen summa on 1408 eli 2 x 8 x 88. Jeesus on Messias: 656 eli 8 x 82. Jeesus on Herra: 800 eli 8 x 100. Ihmisen Poika on numeroarvoltaan 2960 eli 8 x 370. Ihmisen Poika esiintyy Raamatussa 88 kertaa.

    Jeesus sanoi: Minä olen totuus: totuus on numeroarvoltaan 64 (8 x 8).

    Ilmestyskirjassa on 888 sanaa.

    Jeesuksesta käytetään nimityksiä:
    Herra, jonka kirjainten arvojen summa on 800,   Jeesus summa on 888,   Kristus, summa on 1480           Summa yhteensä 3168

    Tämä luku esiintyy eri kirjoituksissa, mutta aina korostaen Jeesuksen Kristuksen ominaisuuksia. 1 Tim 2:5 sanoo: 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus. Lauseen ”välimies Jumalan ja ihmisten välillä” yhteisarvo 3168. Jes 53:11 kertoo Jeesuksen tulevasta roolista: ”Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa”. – Tämän jakeen hepreankielisten kirjaimien arvojen summa on niin ikään 3168 mikä vahvistaa Jeesuksen roolin uhrina ihmiskunnan puolesta sekä ylimpänä pappina.

    Psa 98:3 Hän on muistanut armonsa ja uskollisuutensa Israelin heimoa kohtaan; kaikki maan ääret ovat nähneet meidän Jumalamme pelastusteot. Hepreankielellä tämä sanotaan “Yeshoth Elohenu” ja näiden sanojen gematria on 888. Tärkeä tulkinnallinen kysymys on: viittaako “meidän Jumalamme” Jeesukseen vaiko Jehovaan? Numeroarvo 888 viittaa myös Jeesukseen, koska Jeesus aikaansai pelastuksen kaikille häneen uskoville. Pelastus tulee kuitenkin lähtökohtaisesti Jehovalta, joka antoi Jeesukselle tehtäväksi ihmiskunnan lunastuksen pois synnin vallasta.

     

    Numero 9

    Numero 9 on Jumalan lopullisuutta kuvaava luku. Kun numero 8 kuvasi uutta syntymää, siihen lisättynä 1 saadaan 9, joka kuvaa kuinka monta hengen hedelmää uudelleen syntynyt ihminen saa Pyhältä hengeltä. Hengen hedelmiä ovat Galatalaiskirjeen 5:22 mukaan: Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Näiden lisäksi tunnetaan Paavalin kertomana 9 Hengen lahjaa (1 Kor 12:7-10) 12:8 Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; 12:9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksi tekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; 12:10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.

    Jeesuksen työ päättyi, kun hän kuoli ristillä yhdeksäntenä hetkenä (Mat 27:46)

    Veri on keskeisellä sijalla raamatun käsitteistössä. Eläimenkään verta ei saa syödä, koska siinä on elämä; 1 Moos 9:4 Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on. – Sana veri mainitaan UT:ssa 99 kertaa.

    Yhdeksän on sikäli erikoinen numero, että jos sen kertoo jollakin muulla numerolla, on tulon numeroiden summa aina 9. Esimerkiksi: 9 x 8= 72 ja 7+2=9.

    Raamatun alkulauseessa ”Alussa Jumala”, josta alussa oli puhetta seitsemien osalta, on näiden sanojen numeroarvojen summa 999. Seuraavien ”loi taivaan” summa on niin ikään 999. ”Ja maan” numerojen summa on kuitenkin 777. Miksi? Siksi, että nykyinen maa ja taivas eivät ole lopullisia. Ilm 21:1 sanookin: ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.

    Sanojen amen ja totisesti numeroarvojen summat on 99 ja ne esiintyvät Raamatussa 99 kertaa.

     

    … Jatkuu artikkelin osassa 2

     

     

  • Raamatun numerollisuus 2

    Numero 13

    Saatanaa kutsutaan monilla nimillä.

    Lohikäärme on arvoltaan 975 eli 13 x 75 (mainitaan Ilmestyskirjassa 13 kertaa)
    Kiusaaja puolestaan on 1053 eli 13 x 81
    Belial saa arvon 78, 13 x 6.
    Käärme on 780 eli 13 x 60.
    Murhaaja on 1820 eli 13 x 140
    Antikristus on 1911 eli 13 x 147
    Demoni on 975 eli 13 x 75
    Vastustaja on 364 eli 13 x 28

    Markus luettelee 13 ihmisten sydämestä lähtevää pahaa ominaisuutta: 7:21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, 22 aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.

    Raamatun gematriassa voi luku 13 esiintyä myös Saatanaa vastaan. Sanat ”Jeesus Nasaretilainen” sisältyivät ristiinnaulitun Jeesuksen yläpuolelle asetettuun tauluun, jossa luki ”Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas”. Jeesus Nasaretilainen on numeroarvoltaan 2197 eli 13x13x13. Aivan sattumaako?

     

    Numero 17

    Numero 17 on voiton ja pelastuksen luku. Nooan arkki pysähtyi 1 Moos 8:4 Niin arkki pysähtyi seitsemäntenä kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, Araratin vuorille.

    Apostolien teoissa luetellaan kerrotaan helluntain tapahtumista kun apostolit tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Raamattu luettelee 17 eri aluetta ja kieltä kun Pyhä henki tuli heidän päällensä. Apt 2:8-11 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet? 9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, 10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset, 11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.

    Israelin pyhän kaupungin eli Jerusalemin nimi mainitaan Psalmeissa 17 kertaa (Psa 51-147).

    1 Joh 5:4 sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.

     

    Luku 37

    Luku 37 on Jumalan sanan luku. Jeesus on Raamatun mukaan Jumalan kuva. 2 Kor 4:4 … hänen, joka on Jumalan kuva. Kol 1:15 hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. ”Jumalan kuvan” kirjainten numeroarvojen summa on 1369 eli 37×37.

    Raamatun ensimmäisen jakeen ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan” kirjainten numeroarvojen summa on 2701 eli 73×37. ”Jumalan Henki liikkui vetten päällä” on 1369 eli 37×37.

    Joissakin jakeissa numero 37 on sanojen kirjainten summa, sanojen kuten Jumala ja aino(kainen) Poika. Sanojen suuri Jumala, heidän lunastajansa ja iankaikkinen numeroarvojen summa on 2 x 37 eli 74. 3 x 37 eli 111 on sanojen kaikkein korkein sekä elävän Jumalan Poika ja kaikkien Herra. – Näistä esimerkeistä näemme, että luku 37 ja sen kerrannaiset, viittaavat aina Jumalaan tai Hänen ominaisuuksiinsa.

    Numero 37 merkitsee Jumalan sanaa ja numero 24 tarkoittaa pappeutta. Jeesus on siis paitsi Jumalan sana myös ylimmäinen pappi. Heb 5:5 Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: “Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”; 5:6 niinkuin hän toisessakin paikassa sanoo: “Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.”

     

    Luku 40

    Luku 40 ilmentää koettelemusta tai koeaikaa. Kaikki tuntevat Israelin kokeman 40 vuoden koettelemuksen, kun kansa vaelsi erämaassa Egyptistä lähtönsä jälkeen (5 Moos 8.luku). Lyhyempiä, 40 päivän koettelemuksia tunnetaan Raamatussa useita: Mooses vietti vuorella 40 vuorokautta (2 Moos 24:18). Joona saarnasi Niniven hävityksestä, jonka piti tapahtua 40 päivän kuluttua (Joona 3:4). Hävitys ei kuitenkaan toteutunut koska Niniveläiset tekivät parannuksen.

    Jeesus meni erämaahan paastoamaan. Hän vietti erämaassa 40 päivää Saatanan kiusatessa häntä (Luuk 4:1-2).

    Jeesus vietti ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivää ennen kuin nousi taivaaseen (Apt 1:3).

    Luku 40 löytyy Raamatusta mitä erilaisimpien koettelemusten yhteydessä. Luku 40 saadaan kun maailman luku 4 kerrotaan 10:llä lain luvulla. Luku heijastaa ihmisien langenneen kiusauksiin ja koettelemuksiin. Sama luku saadaan kun numero 8, joka kertoo uudesta ihmisestä kerrotaan armon luvulla ja näin saatu luku 40 kertookin ihmisestä, joka kestääkin koettelemuksen. Sanoohan 1 Kor 10:13, että … Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.

     

    Luku 50

    Luku 50 on Pyhän hengen luku. Pyhä henki vuodatettiin helluntaina Jerusalemissa. Apostolit näkivät tulisia kieliä, jotka asettivat kunkin läsnäolevan päälle. Apostolit täyttyivät Pyhällä hengellä ja alkoivat puhua eri kielillä (Apt 2:1-4).

    Joka 50. vuosi oli Israelissa riemuvuosi. 3 Moos 25:10 25:10 > Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo.

     

    Luku 153

    Luku saadaan kun kerrotaan 17 numerolla 9. 17 on voiton luku ja numero 9 on Hengen hedelmää kuvaava luku. Luku 153 saadaan myös laskemalla yhteen kaikki numerot alkaen 1:stä lukuun 17 saakka. Summaksi saadaan 153.

    Muistatko mistä luku 153 tunnetaan? Sehän on nk. Pietarin kalansaaliin luku. Apostolit kun olivat kalassa eivätkä millään saaneet kalaa. Jeesus huusi heille ohjeen verkon heittämisestä ja oitis verkko alkoi täyttyä (Joh 21:11). Jeesus sanoikin aikaisemmin Pietarille ja hänen veljelleen Andreakselle: Mat 4:19 mukaan “Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.”

    ἰχθύς ichthys kala, jonka numeroarvo on 1224 eli 8×153.

    Verkon δίκτυον díktyon numeroarvo sama.

    Ihmisten kalastaminen tarkoittaa tietysti evankeliumin julistamista ja ihmisten käännyttämistä Jeesuksen seuraajiksi. Parhaimmillaan ihmisten ”kalastaminen” voi tuottaa isonkin saaliin; esimerkiksi helluntaina apostolit saivat kastettavakseen kolme tuhatta ihmistä.

     

    Mitä meidän pitäisi ajatella gematriasta?

    Edellä esittämieni numeroiden ja lukujen lisäksi on paljon muitakin numeroita, joilla on symbolinen merkitys. Monet vastustavat jo pelkkää ajatusta numeroista Raamatussa. Siitä emme pääse kuitenkaan mihinkään, etteivätkö numerot löytyisi esittämieni esimerkkien tapaan Raamatusta. Niitä on niin paljon, ettei niiden esiintymistä voi pitää pelkästään sattumina.

    Kun ajattelemme näiden numeroiden esiintymistä ja niiden symbolista merkitystä sekä koko Raamatun läpi käyvää matemaattista koodia – tämän koodin olemassaoloon ja merkitykseen sopii aivan samat kysymykset kuin äsken mainitsemiini numeroiden esiintymiseen: onko kaikki tämä numeroiden ja matematiikan esiintyminen Raamatussa Jumalasta? Raamattuhan on Jumalan Sanaa, eikö siis kaikki se sisältö mitä siinä on, ole Jumalasta?

    Eräs arvostamani Raamatun tutkija on vakavasti sitä mieltä, että kaikki Raamatun kirjat eivät kuuluisi olla Raamatussa. Joka tapauksessa toiset ovat hänen mielestään vähemmän arvokkaita ja merkittäviä kuin toiset. Lisäksi Raamatussa on väärennettyä tekstiä. Hänen mielestään, jos olen oikein ymmärtänyt, vain Raamatun teksti on tärkeää ja numeroilla temppuilu pitäisi unohtaa. Tuntemani Jehovan todistaja ei suostunut edes avaamaan lähettämääni sähköpostia, kun kerroin hänelle siihen sisältyvästä artikkelista.

    On totta, että Raamattuun on ujutettu omavaltaisia lisäyksiä. Kyse on voinut olla vaikkapa katolisista munkeista, jotka ovat katsoneet jonkin Raamatun kohdan tarvitsevan ’selvennystä’. Enemmän on kuitenkin riitaa aiheuttavia tulkinnallisia jakeita. Voitteko kuvitella aikaa, jolloin kansankielisen Raamatun kirjoittaminen ja lukeminen johti inkvisition kynsiin ja jopa polttoroviolle? Nykyään meillä on Raamatun tutkimiseen tietokoneohjelmia ja jokaisen sanan voimme ottaa käsiteltäväksemme. Luulenpa tietäväni, että nykyaikaiset tietokoneohjelmat tuovat vielä esille uusia hätkähdyttäviä paljastuksia Jumalan sanan kirkastamiseksi ja todistamiseksi.

    Oma käsitykseni ja uskomukseni on, että Jumala on kaikkien Raamatun kirjoitusten takana ja kirjoittajat ovat Pyhän Hengen johdattamina kirjoittaneet Raamatun tekstin. Jumala on tietoisesti valinnut sanansa niin, että Hänen todellisen tarkoituksensa selvittäminen on kovan työn takana. Mutta niin kuin Jeesus sanoi: Mat 5:18 ”Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut”.

     

  • Miten Raamatun numerollisuus todistaa oikean käännöksen?

    1.Tim. 3:16

    KR 38  Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.

    KJV 1789 And without controversy great is the mystery of godliness: God was manifest in the flesh, justified in the Spirit, seen of angels, preached unto the Gentiles, believed on in the world, received up into glory.

    Tämä on hyvin merkityksellinen jae; ei ole ollenkaan samantekevää onko kyseessä Jumala, joka on ilmestynyt lihassa, vaiko ainoastaan ihminen. Jos oikea käännös on Jumala, se tarkoittaisi, että Jeesus on Jumala, joka on ilmestynyt lihassa. Katolinen käsikirjoitus Vatican MS ymmärrettävästä syystä haluaa tulkita tämän ”Jumala ilmestyi lihassa…” , mutta sen sijaan Alexandrian MS tulkitse sen ”He who…” Kumpi on oikein? Kirjoituksessa on mitättömän pieni ero kahden tekstin välillä. Panin selvitti asian Raamatun numerollisuuden avulla ja totesi, että versio ”Hän, joka” toteuttaa koodin oikein. KR 38 onkin valinnut oikean käännöstavan. Tämä jae ei todista Jeesuksen jumaluuden puolesta, eikä sitä vastaan.

    Toinen esimerkki:

    Room. 16:7 – Junia vai Junias 

    KR 92 käyttää nimeä Junia, mutta on epävarma kertoen sivun alaviitteessä: ”Toisen lukutavan mukaan kysymys ei ole naisennimestä, vaan miehennimestä Junias.” Panin poistaa epätietoisuuden numerollisuuslaskelmallaan. Se on Numeric English New Testament’in (NENT) lopussa, liitteessä ”Paper VII”.

    PAPER VII

    ROMANS 16:7

    (Read Junia.)

    The hitherto uncertainty whether the Greek Ιουνίαν, Iounian is the accusative of Iounia, feminine, or Iounias, masculine, is now removed in favor of Junia by Numerics thus: Among the numerous persons saluted by Paul in Romans 16 are the following seven women.

    102 Πρισκίλλα Priscilla

    40 Μαρία Mary

    67 Ιουνία Junia

    101 Τρύϕαινα Tryphæna

    120 Τρυϕσα Tryphosa

    83 Περσίς Persis

    65 Ιουλία Julia

    578 or 17 x 17 x 2

    The figures in the seven place values preceding the names are seventeen (Feature 1), their sum is 578, or 2 seventeens (Feature 2) of seventeens (Feature 3), of which the first name has 102, or 6 seventeens, and the other six have 476, itself 28 seventeens (Feature 4), with the sum of its figures seventeen (Feature 5). This division, moreover, is by 2 seventeens; thus:

    578 is 17 x 17 x 2

    102 is 17 x 2 x 3

    476 is 17 x 2 x 2 x 7

    The numbers with two figures have 255, or 15 seventeens; those with three have 323 or 19 seventeens (Feature 6).

    The two women who are named together, Tryphæna and Tryphosa, have 221, or 13 seventeens, leaving for the others 357, or 17 x 3 x 7, or 21 seventeens (Feature 7).

    The three middle names have 288, leaving for those on each side of them 290, each neighbor of 289.

    288 is (17 x 17)-1 or 2 x 2 x 2 x 2 x 2 x 3 x 3

    290 is (17 x 17)+1 or 2 x 5 x 29

    so that this division is the nearest possible unequal division into two halves, each of seventeen (Feature 8) seventeens (Feature 9).

    This enumeration of the Numerics of the seven women (whose sole bond is that they are named by Paul to be greeted among many others) is in nowise exhaustive; but these suffice for the present purpose. The chance for these Numerics to be a mere coincidence here, undesigned, is (with due allowance for the neighborhood feature which has not as good a chance as the direct features of 17) one in 17 x 17 x 17 x 17 x 17 x 17 x 17 x 17 x 2 x 2 x 2 x 2 x 2 x 2 or 446,000,000,000 or 446 billions.

    An elaborate design of seventeens thus runs through the seven names possible only with JUNIA, and is DESTROYED with its omission from the list.

    —-

    Voi olla, että juuri tällä kysymyksellä Juniasta ei Raamatun kokonaisuuden kannalta ole suuren suurta merkitystä. Erittäin merkittävää on se, että Panin on kehittänyt metodin, jonka avulla voidaan Raamatun tekstin oikeellisuus varmistaa ja oppineiden keskeinen riitely lopettaa. Käyttämällä NENT-käännöstä pääsemme niin lähelle Raamatun kreikankielistä alkutekstiä kuin yleensäkään on mahdollista – kreikankielen taitoisille on olemassa vastaava Raamatun teksti mahdollisimman  alkuperäisenä versiona. Jotkut pitävät tällaista lausumaa julkeana ja sopimattomana. Yhtäkaikki, kreikankielinen Paninin Raamattu kuitenkin täyttää numerollisuuden vaatimukset. Siitä käännetty englanninkielinen versio NENT pyrkii tietysti niin lähelle alkuperäistä kun mahdollista.

    Mutta, mutta. Jos itse Raamatun sana onkin nyt luettavissamme luotettavana ja siinä olevat virheet korjattuna, jää vielä jäljelle suuri kysymys: mikä on kunkin jakeen oikea TULKINTA? Panin on käännöksessään käyttänyt nykyajan lauserakenteita: Lauseet alkavat isoilla kirjaimilla ja päättyvät pisteeseen. Sivulauseet on erotettu pilkuilla. Panin on päättänyt milloin kyse on jumalasta ja milloin Jumalasta. Olisiko ollut parempi kirjoittaa kaikki yhteen pötköön joko isoilla tai pienilla kirjaimilla? No, se ei olisi ollut kovin luettavaa nykyajan ihmiselle. Paninin NENTiä lukiessa on hyvä pitää mielessä, että pilkut ja j:t eivät välttämättä ole niin kuin apostoli olisi sen tarkoittanut jos olisi niitä käyttänyt. Nämä kysymykset ovat vaikeita tulkintaa vaativia ja olen kirjoituksissani pyrkinyt valottamaan vaihtoehtoisia käännöksiä luvussa Käännös- ja tulkintakysymyksiä.

     

     

  • Raamatun salattu matemaattinen koodi – Ivan Panin matemaattisen koodin ratkaisija

    Koko Raamatun läpi kulkee monimutkainen, monitasoinen ja johdonmukainen matemaattinen koodi, jonka tuottaminen inhimillisin keinoin olisi ollut mahdotonta.


    Ivan Panin, yksi aikansa tunnetuimmista matemaatikoista, löysi heprean ja kreikan kirjainten numeroarvoille rekentuvan koodiston, jolla koko Raamatun tekstit on “sinetöity” niin, ettei yhtäkään kirjainta voi muuttaa rikkomatta sitä. Tämä koodi sisältyy koko Raamattuun – jolla on ollut 33 kirjoittajaa n. 1500 vuoden aikana.

    Mistään muusta olemassa olevasta tekstistä ei ole löydetty vastaavaa ominaisuutta. Paninin esittämää koodia ei ole pystytty kiistämään. Arvostelijat ovat tosin väittäneet, että mistä tahansa kirjasta voidaan laskea sanojen numeroarvoja. Varmaan näin on, mutta ei mistään muusta kirjasta koostu Raamatun kaltaista numerojen sinettiä.

    On ehdottomasti korostettava, että Ivan Panin ei pyri ennustamaan koodeilla yhtään mitään. Kyseessä ei siis ole mikään lukumystiikkaan perustuva oppi esimerkiksi Kabbalan tapaan. Hänen keskeinen viestinsä on käsitykseni mukaan yksinkertaisesti se, että Jumala itse on kirjoittanut Raamatun, vaikkakin kymmenet eri kirjoittajat noin 1500 vuoden aikana ovat pitäneet kirjoitusvälinettä kädessään. Kysynkin: miten voisi olla mahdollista, että Raamatun 33 eri kirjoittajaa 1600 vuoden aikana olisivat edes teoriassa olleet edes tietoisia Raamatun koodista, puhumattakaan siitä, että jokainen olisi pystynyt kirjoittamaan siten, että koodi säilyy muuttumattomana kirjasta toiseen. Jumalalle se vain on ollut mahdollista. 2. Tim. 3:16 sanoo: Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, Käännös ei ole aivan sananmukainen; oikeastaan Raamatussa sanotaan: All scripture [is] given by inspiration of God (KJV). 2.Piet. lisää: 1:20 Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä;
    1:21 sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan
    Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.

    Ivan Panin syntyi Venäjällä 12. joulukuuta 1855. Nuorena miehenä hän oli aktiivinen toisinajattelija, nihilisti, joka osallistui salajuoniin tsaaria ja hänen hallintoaan vastaan. Jo varhaisella iällään hänet karkotettiin Venäjältä ja vietettyään Saksassa joitakin vuosia täydentäen opintojaan, hän muutti Yhdysvaltoihin. Pian saapumisensa jälkeen Ivan Panin kirjoittautui Harvardin Yliopistoon.

    Ivan Panin valmistui yliopistosta filosofian kandidaattina. Hän oli loistava tiedemies ja suurenmoinen luennoitsija joka kiersi ympäri Yhdysvaltoja luennoiden kirjallisuudesta, aiheina Carlyle, Emerson, Tolstoi, Venäjän kirjallisuus, jne., saaden luennoistaan huimat palkkiot. Hänen luentojaan jaeltiin yliopistoissa ja hienojen kirjallisuuskerhojen edessä monissa USA:n ja Kanadan kaupungeissa. Niihin aikoihin Ivan Panin tuli tunnetuksi lujana agnostikkona – jopa niin tunnetuksi, että kun hän luopui agnostisismista ja hyväksyi kristillisen uskon, sanomalehdet kertoivat kääntymyksestä suurin otsikoin. Professori William James joka oli aikansa suurimman metafyysikon maineessa, huomautti: “Mikä vahinko että herra Panin sekaantui uskontoon. Hänessä suuri filosofi meni pilalle.” Ennen kääntymystään Ivan Panin kirjoitti noin kolmetuhatta aforismia ja monia merkittäviä esseitä, jotka ovat nyt muistona hänen ajastaan luennoitsijana. Hän oli myös kahden päivälehden päätoimittaja, lahjakas kirjoittaja ja sujuvasanainen puhuja.

    Eräänä päivänä vuonna 1890 Ivan Panin oli sattumoisin lukemassa Johanneksen Evankeliumin ensimmäistä jaetta kreikankielisestä käsikirjoituksesta. Siinä tämä jae kuuluu näin: “Alussa Sana oli, ja Sana oli kanssa Jumalan, ja Sana oli Jumala.” Ja kun hän luki tämän lauseen, hänen uteliaisuutensa herätti se tosiasia, että Jumala-sanan edessä oli määräävä artikkeli ensimmäisellä kertaa mutta ei toisella. Miksi tämä ero? Selvittääkseen tätä ilmeistä eroavaisuutta, hän kirjoitti taulukon toiseen sarakkeeseen kaikki ne Uuden Testamentin jakeet joissa sana “Jumala” on artikkelin kanssa ja toiseen sarakkeeseen jakeet joissa sana oli ilman artikkelia. Kun hän vertasi sarakkeita keskenään hänen huomionsa kiinnittyi sarakkeiden summien matemaattiseen suhteeseen. Seuraavaksi hän tutki samalla menetelmällä sanaa “Kristus” ja muita sanoja ja löysi hämmästyttäviä matemaattisia suhteita.

    Vuodesta 1890, jolloin Ivan Panin löysi ensimmäiset matemaattiset ilmiöt Raamatusta, hän täysin omistautui loppuelämäkseen vain yhdelle asialle. Noin 50 vuotta hän työskenteli 12-18 tuntia päivässä laskien kirjaimia, sanoja ja niiden numeroarvoja, hahmotellen asiayhteyksiä ja ratkaisten matemaattisia ongelmia. Henkisen paineen ja ruumiillisen rasituksen alla hänen terveytensäkin useaan otteeseen petti. Siitä huolimatta hän teki tätä työtä, jota rakasti, ilman palkkaa, luottaen siihen että Jumala antaa hänelle sen mitä hän tarvitsee. Ivan Panin ei antanut minkään estää häntä täyttämästä elämäntehtäväänsä. Yhteen aikaan hänelle tarjottiin houkuttelevaa virkaa erään opiston rehtorina mutta hän hylkäsi tarjouksen. Hän mieluummin työskenteli palkatta saadessaan osoittaa Raamatun tekstien jumalallisen inspiraation.

    Tämä hienostunut herrasmies eli vaimonsa kanssa hiljaista, vaatimatonta elämää pienellä kanadalaisella maatilalla, kaukana kaupunkien kiireestä ja hälystä.  Hän oli palavasieluinen kristitty, uudestisyntynyt Jumalan lapsi joka ei halunnut, että tietoja hänen elämästään julkaistaisiin, vaan vetosi siihen, että Apostolit jättivät elämästään vain vähän tai ei lainkaan tietoa, vaan korostivat sen sijaan Kristusta. Ivan Panin kuoli 86-vuotiaana Ontarion Aldershotissa Kanadassa 30. lokakuuta 1942. Hän jätti jälkeensä käsikirjoituksen jossa on miljoonittain ajatuksella huolellisesti kirjoitettuja numeroita ja noin 40000 sivua.

    Ivan Panin löysi sen numerosinetin jolla Jumala on sinetöinyt Raamatun tekstit niin että yhtäkään kirjainta ei teksteissä voi muuttaa rikkomatta sinettiä. Sinetti toimii myös toisin päin. Sen avulla voidaan tarkastaa onko alkuperäisen käsikirjoituksen kopioija tehnyt virheitä! Ivan Panin käytti työssään Westcott & Hortin kokoamaa käsikirjoitusta. Vaihtoehtoisista lukutavoista ja sanoista, jotka Westcott & Hort jättivät käsikirjoitukseen, Ivan Panin pystyi numerosinetin avulla valitsemaan sen, joka säilytti sinetin ehjänä eli toteutti Jumalan tekstiin kutoman numerojärjestelmän. Tämän tarkistetun kreikankielisen käsikirjoituksen Ivan Panin julkaisi nimellä “Numeric Greek New Testament” jossa on 514 sivua ja jonka Oxford University Press painoi. “Numeric English New Testament” on hänen käännöksensä Numeric Greek New Testamentista. Se on tarkin saatavilla oleva Uuden Testamentin käännös. Ivan Panin käänsi jopa nekin artikkelit joille ei ole vastinetta englannin kielessä. The Book Society of Canada kustansi tämän 610-sivuisen kirjan, jonka Oxford University Press painoi.

    Panin itse sanoi: ”Kun olin tehnyt tämän havainnon, olin tietystikin tavattoman innostunut kuten oli Arkhimedeskin, joka ratkaistuaan suuren matemaattisen ongelman kylvyssä ollessaan, ryntäsi kadulle alastomana huutaen ’minä keksin sen’. ”Ajattelin, että ihmiset olisivat iloisia uudesta havainnostani, mutta havaitsin, että ihmisluonto ei ole muuksi muuttunut. Jatkoin siis hiljaisesti yksi työtäni.”

    Panin antoi työnsä yhdeksän huomattavan tiedemiehen arvosteltavaksi; hän ei saanut vastakaikua puoleen eikä toiseen. Kukaan tiedemiehistä ei syystä tai toisesta halunnut tarkastella Paninin argumentointia julkisesti.

    Kirjoituksesta on nyt kulunut yli sata vuotta. Voidaan sanoa, että se on painunut historian unholaan. Ei sinänsä mikään ihme; eiväthän useimmat ihmiset muutoinkaan tutki Raamattua, vaikka niin Raamatussa kehotetaan. Ihmisille näyttää riittävän se, että käydään joskus kirkossa, ehkä jouluna tai pääsiäisenä. Nekin, jotka ovat aktiivisempia ja käyvät kirkossaan viikoittain, eivät aktiivisesti etsi Raamatun totuutta kirjoituksista. He tyytyvät siihen mitä saavat papiltaan. Kuka enää etsii apostolista alkuperäistä Raamatun sanaa.

  • Kirje jonka Ivan Panin kirjoitti New York Sun – lehdelle

    Muutama kuukausi ennen sunnuntaita, marraskuun 19 päivää vuonna 1899 the New York Sun -lehti oli omistanut suurimman osan erästä sivua sunnuntaipainoksestaan keskustelulle kristillisestä totuudesta. Tuona päivänä se painoi erään W.R.L:n kirjeen, jossa hän vastusti kristillisyyttä, käyttäen vanhoja useasti kiistettyjä “perusteluja”, ja haastaen “jotakuta oikeaoppisuuden mestaria tulemaan Sun-lehden areenalle”, ja antamaan sen lukijoille muutamia “tosiasioita” kristillisen uskon puolustamiseksi. Kirjoittaja ei ollut nähnyt New York Sun -lehteä vuosiin, mutta matkallaan South Framinghamista Graftoniin Massachusettsiin, kappale tuon päivän Sun -lehteä jätettynä junan tyhjälle istuimelle, “putosi hänen käsiinsä”. Seuraava kirje vastasi jätettyyn haasteeseen.

    Hyvä herra: Tämän päiväisessä Sun -lehdessä herra W.R.L kutsuu “oikeaoppisuuden mestaria” “astumaan Sun-lehden areenalle” ja antamaan hänelle muutamia “tosiasioita”. Tässä muutamia tosiasioita:

    1. Uuden Testamentin 17 ensi jaetta sisältävät Kristuksen sukupuun. Siinä on kaksi pääosaa: Jakeet 1-11 kattavat ajan Aabrahamista, valitun kansan isästä, pakkosiirtolaisuuteen, jolloin he lakkasivat olemasta itsenäinen kansa. Jakeet 12-17 kattavat jakson pakkosiirtolaisuudesta luvattuun Lunastajaan, Kristukseen.

    Tutkikaamme tämän sukupuun ensimmäistä osaa. Sen sanastossa on 49 sanaa, eli 7 x 7. Tämä luku on itseasiassa seitsemän (Piirre 1) seitsemää (Piirre 2), ja sen tekijöiden summa on 2 seitsemää (Piirre 3). Näistä 49 sanasta 28, eli 4 seitsemää, alkaa vokaalilla ja 21, eli 3 seitsemää, alkaa konsonantilla (Piirre 4).

    Edelleen: Näissä 49 sanaston sanassa on 266 kirjainta, eli 7 x 2 x 19, tämä luku itsessään on 38 seitsemää (Piirre 5), ja sen tekijöiden summa on 28, eli 4 seitsemää (Piirre 6), kun taas sen numeroiden summa on 14, eli 2 seitsemää (Piirre 7). Lisäksi näistä 266 kirjaimesta 140, eli 20 seitsemää, ovat vokaaleja, ja 126, eli 18 seitsemää, ovat konsonantteja (Piirre 8).

    Tämä tarkoittaa että: Niinkuin sanaston sanojen määrä on seitsemällä jaollinen, niin on myös sen kirjainten määrä seitsemällä jaollinen. Niinkuin sanojen määrän tekijöiden summa on seitsemällä jaollinen, niin on myös niiden kirjainten määrän tekijöiden summa seitsemällä jaollinen. Ja niinkuin sanojen määrä on jaettu vokaalisanoihin ja konsonanttisanoihin seitsemällä, niin on niiden kirjaimet jaettu vokaaleihin ja konsonantteihin seitsemällä.

    Edelleen: Näistä 49 sanasta 35, eli 5 seitsemää, esiintyy useammin kuin kerran tekstinäytteessä, ja 14, eli 2 seitsemää, esiintyy vain kerran (Piirre 9). Seitsemän esiintyy useammassa kuin yhdessä muodossa, ja 42, eli 6 seitsemää, esiintyvät vain yhdessä muodossa (Piirre 10). Ja sanaluokittain nämä 49 sanaa ovat jaetut näin: 42 eli 6 seitsemää, ovat substantiiveja, seitsemän muita kuin substantiiveja (Piirre 12). Substantiiveista 35, eli 5 seitsemää, ovat nimisanoja, ja seitsemän on tavallisia substantiiveja (Piirre 12). Nimisanoista 28 ovat Kristuksen miespuolisia esi-isiä, ja seitsemän ei (Piirre 13). Lisäksi nämä 49 sanaa ovat aakkosellisesti jaetut näin: Ryhmässä ‘alpha – epsilon’ on sanoja 21, eli 3 seitsemää; ryhmässä ‘stigma – iota’ 14, eli 2 seitsemää; ryhmässä ‘lamda – upsilon’ myös 14. Muita seitsemän ryhmiä päättyen kirjainten loppuessa ei muodostu näistä 49 sanasta, seitsemän ryhmät muodostuvat vain näistä kirjaimista, ei muista. Nämä kirjaimet alpha, epsilon, stigma, iota, lambda ja upsilon ovat kreikkalaisten aakkosten kirjaimet 1, 5, 6, 10, 12, 22, ja näiden lukujen (joita kutsutaan paikka-arvoiksi) summa on 56, eli 8 seitsemää (Piirre 14). Tämä näiden 11 jakeen numeeristen ilmiöiden lista ei ala tyhjentyä, mutta riittävästi on näytetty sen osoittamiseksi, että tämä osa sukupuusta rakentuu monimutkaiselle seitsemien suunnitelmalle.

    Tutkikaamme nyt sukupuuta kokonaisuutena. En tule väsyttämään lukijoitanne laskemalla sen kaikkia numeerisia ilmiöitä, sivut yksin näännyttäisivät heidät. Tulen osoittamaan vain yhden piirteen: Uusi Testamentti on kirjoitettu kreikaksi. Kreikkalaisilla ei ollut eri merkkejä numeroille, vastaten meidän arabialaisia numeroitamme, vaan sen sijaan käyttivät aakkostensa kirjaimia samoin kuin hebrealaiset, joiden kielellä Vanha Testamentti kirjoitettiin, käyttivät samaan tarkoitukseen omiaan. Niinpä kreikan 24 kirjainta vastaavat seuraavia lukuja: 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80, 100, 200, 300, 400, 500, 600, 700, 800.

    Jokainen kreikan sana on siten aritmeettinen summa joka saadaan laskemalla yhteen luvut joita sen kirjaimet edustavat eli niiden numeroarvot. Nyt koko sukupuun sanastossa on 72 sanaa. Jos kirjoitamme jokaisen näiden 72 sanan yläpuolelle sen numeroarvon ja laskemme ne yhteen, saamme niiden summaksi 42364, eli 6052 seitsemää, jaettuina vain seuraaviin aakkosryhmiin: alpha – beta, 9821, eli 1403 seitsemää; gamma – delta, 1904 eli 272 seitsemää; epsilon – stigma, 3703 eli 529 seitsemää; theta – rho, 19264 eli 2752 seitsemää; sigma – chi, 7672 eli 1096 seitsemää. Mutta näiden ryhmien muodostamiseen käytettyjen 10 kirjaimen numeroarvo on 931 eli 7 x 7 x 19, ei pelkästään seitsemän monikerta vaan seitsemän seitsemän.

    Yrittäköön herra W.R.L. kirjoittaa noin 300 sanaa älykkäästi kuten tämä sukupuu, ja tuottaa joitakin numeerisia ilmiöitä vastaavalla tavalla. Jos hän tekee sen kuudessa kuukaudessa, hän itse asiassa tekee ihmeen. Olettakaamme että Matteus sai tämän merkittävän tekstikappaleen aikaan kuukaudessa.

    1. Seuraava osa tätä kappaletta, jakeet 18-25, liittyvät Kristuksen syntymään. Siinä on 161 sanaa, eli 23 seitsemää; jotka ilmenevät 105 muodossa, eli 15 seitsemää; sanastossa jossa on 77 sanaa eli 11 seitsemää. Tässä enkeli puhuu Joosefille. Niinpä 77 sanasta enkeli käyttää 28, eli 4 seitsemää; 105 muodosta hän käyttää 35, eli 5 seitsemää; sanaston numeroarvo on 52605, eli 7515 seitsemää; ja muotojen 65429, eli 9347 seitsemää. Tämä lista tuskin vain aivan kuin raapaisee tämän tekstikappaleen numeroilmiöiden pintaa. Mutta erityisen huomion arvoista tässä on se tosiasia että enkelin puheessa on myös järjestelmä seitsemiä tehden siitä kuin renkaan renkaassa, kuin pyörän pyörässä. Jos herra L. kykenee kirjoittamaan vastaavan 161 sanan kappaleen jossa on vain tämä järjestelmä seitsemiä (vaikka niitä on tässä useita muita) vaikkapa kolmessa vuodessa, hän saisi aikaan yhä suuremman ihmeen. Olettakaamme että Matteus suoritti tämän urotyön vain kuudessa kuukaudessa.
    2. Matteuksen toinen luku kertoo Kristuksen lapsuudesta. Sen sanastossa on 161 sanaa, eli 23 seitsemää; 896 kirjainta, eli 128 seitsemää; 238 muotoa, eli 34 seitsemää; sanaston numeroarvo on 123529, eli 17647 seitsemää; muotojen 166985, eli 23855 seitsemää ja niin edelleen läpi luettelon sivujen. Tämä kappale voidaan jakaa vähintään neljään loogiseen osaan ja jokaisesta osasta erikseen löytyy sama ilmiö kuin kappaleesta kokonaisuutena. Siten kuuden ensimmäisen jakeen sanastossa on 56 sanaa, eli 8 seitsemää, jne. Tässä on muutamia puheita: Herodes puhuu, tietäjät puhuvat, enkeli puhuu. Mutta niin ilmeisiä ovat numeeriset ilmiöt tässä, että vaikka on kuin olisi lukuisia renkaita renkaissa, ja pyöriä pyörissä, jokainen on täydellinen itsessään, vaikka muodostavat samalla vain osan lopuista.

    Jos herra L. kykenee kirjoittamaan tällaisen kappaleen yhtä luonnollisesti kuin Matteus, mutta sisältäen noin 500 sanassa niin monia toisiinsa kietoutuneita kuitenkin harmonisia numeerisia piirteitä, sanotaan, loppuina elinpäivinään – mikä ikänsä nyt onkaan tai minkä hän aikoo saavuttaa – jos hän sen näin yleensäkään saa aikaan, se tulisi todella olemaan ihmeiden ihme. Olettakaamme että Matteus teki tämän urotyön vain kolmessa vuodessa.

    1. Ei kuitenkaan ole yhtäkään sellaista Matteuksen lukuisissa kappaleissa, jota ei olisi rakennettu täsmälleen samaan tapaan. Ja jokaisen lisäkappaleen myötä sen rakentamisen vaikeus kasvaa, ei aritmeettisessa, vaan geometrisessa sarjassa, sillä hän suunnitteli numeerisia suhteita siihen mikä tulee edelle ja on jäljempänä. Siten viimeisessä kappaleessaan hän suunnitteli käyttävänsä niitä 7 sanaa joita ei ollut ennen käyttänyt. Olisi sen vuoksi helppoa osoittaa että herra L. tarvitsisi muutamia vuosisatoja kirjoittaakseen sellaisen kirjan kuin Matteus. Kuinka kauan Matteukselta meni, sitä kirjoittaja ei tiedä. Mutta kuinka hän kykeni tekemään sen Ristiinnaulitsemisen, A.D. 30 (eikä hänen evankeliumiaan ole voitu kirjoittaa aiemmin), ja Jerusalemin tuhon, A.D.70 (eikä evankeliumia ole voitu kirjoittaa myöhemmin) välillä, annettakoon herra L:n ja samanmielisten se selittää.

    Matteus sen kuitenkin teki, ja siksi meillä on ihme – kirjallisuudessa ennenkuulumaton, matemaattista taidetta, vertaansa vailla oleva, tuskin edes kuviteltavissa oleva. Tämä on ensimmäinen tosiasia herra L:lle pohdittavaksi.

    Toinen tosiasia on vielä tärkeämpi: Aivan ensimmäisessä osassa sukupuuta, josta edellä on puhuttu, sanat joita ei löydy mistään muualta Uudesta Testamentista, esiintyvät 42 kertaa, 7 x 6; ja niissä on 126 kirjainta, 7 x 6 x 3; kumpikin luku ei vain seitsemän vaan kuuden seitsemän monikertoja, mainitakseni vain kaksi näiden sanojen monista numeerisista piirteistä. Mutta kuinka Matteus tiesi suunnitellessaan tätä kuviota näille sanoille (joiden erityisominaisuus on että niitä ei löydy mistään muualta Uudesta Testamentista) että niitä ei löytyisi muista 26 kirjasta? Että muut 7 Uuden Testamentin kirjoittajaa eivät käyttäisi niitä? Jos oletamme mahdottoman olettamuksen että hänellä oli heidän kanssaan sopimus kuviosta, hänellä on täytynyt olla loput Uudesta Testamentista edessään kun hän kirjoitti kirjaansa. Siten Matteuksen Evankeliumi olisi kirjoitettu viimeiseksi.

    1. Sattuu kuitenkin olemaan niin että Markuksen Evankeliumi sisältää hyvin samat ilmiöt. Siten se erityinen tekstiosuus jota tämän päiväisessä Sun-lehdessä niin voitonriemuisesti kutsutaan “kirjalliseksi varkaudeksi”, Markuksen Kaksitoista Viimeistä Jaetta, sisältää noin kuudenkymmenen seitsenpiirteen joukossa seuraavat ilmiöt: Siinä on 175 sanaa, eli 25 seitsemää; sanastossa on sanoja 98, eli kaksi seitsemän seitsemää; joissa on 553 kirjainta, eli 79 seitsemää; muotoja 133, eli 19 seitsemää, ja niin edelleen pienimpään yksityiskohtaan asti. Markus, siten, on toinen ihme, toinen epäsovinnainen kirjallinen oikku. Ja samaan tapaan kuin osoitettiin että Matteus kirjoitti viimeiseksi, voidaan osoittaa että Markus myös kirjoitti viimeiseksi. Eli ottaen esimerkin tästä erityisestä tekstiosuudesta: Siinä on tietty yksi sana jota ei löydy mistään muualta Uudesta Testamentista, ‘kuolettavaa’. Tämä tosiasia on merkitty ei vähemmällä kuin seitsemällä seitsenpiirteellä, siten: Sen numeroarvo on 581, eli 83 seitsemää; numeroiden summan ollessa 14, eli 2 seitsemää; jonka kirjainten 3, 5, 7 sekä ALUSTA että LOPUSTA arvo on 490, eli 7 x 7 x 5 x 2; seitsemän seitsemän monikerta, jonka tekijöiden summa on 21, eli 3 seitsemää. Sanastossa sitä edeltää 42 sanaa, eli 7 x 6; tekstiosuudessa itsessään 126 sanaa, eli 7 x 6 x 3, kummatkin luvut monikertoja ei vain seitsemän vaan kuuden seitsemän. Näin olemme esitelleet tämän kolmannen tosiasian herra L:lle pohdittavaksi: Matteus varmasti kirjoitti Markuksen jälkeen ja Markus yhtä varmasti Matteuksen jälkeen.
    2. Sattumoisin, kuitenkin, neljäs tosiasia on, että Luukas osoittaa samat ilmiöt kuin Matteus ja Markus, niin myös Johannes, ja Jaakob, ja Pietari, ja Juuda, ja Paavali. Ja niin ei meillä enää ole kahta suurta ennenkuulumattoman matemaattista kirjailijaa, vaan heitä on kahdeksan ja kukin kirjoitti toisensa jälkeen.
    3. Eikä vain tämä: Kun Luukas ja Pietari kirjoittivat kumpikin 2 kirjaa, Johannes 5 ja Paavali 14, voidaan samaan tapaan osoittaa että kukin Uuden Testamentin 27 kirjasta kirjoitettiin viimeiseksi. Tosiasiassa ei ainutta sivua niistä yli 500 kreikankielisen laitoksen, jonka toimittivat Westcott ja Hort (ja jota kirjoittaja on kauttaaltaan käyttänyt), sivusta, mutta voidaan osoittaa että on kirjoitettu viimeiseksi.

    Ilmiöt ovat siellä eikä ole inhimillisesti mahdollista niitä selittää. Kahdeksasta miehestä ei jokainen heistä voi kirjoittaa viimeiseksi, 27 kirjaa, noin 500 sivua ei jokaista voi kirjoittaa viimeiseksi. Sen sijaan oletuksella, että yksi Mieli johti kokonaisuuden, on ongelma ratkaistu aivan yksinkertaisesti, eli kyseessä on Sanainspiraatio – jokaisen Uuden Testamentin sanan ja kirjaimen.

    Enää tarvitsee vain lisätä, että täsmälleen samankaltaisin osoituksin voidaan todistaa että Hebrealainen Vanha Testamentti on yhtäläisesti inspiroitu. Siten Ensimmäisen Mooseksen Kirjan aivan ensimmäisessä jakeessa on seitsemän sanaa, 28 kirjainta, eli 4 seitsemää, mainitakseni vain kaksi niistä useasta tusinasta tämän seitsensanaisen jakeen numeerisesta piirteestä.  NEW YORK SUN, 21.11.1899

  • Miksi ihmiset eivät ota vastaan Raamatun numerollisuuden tarjoamaa todistusta Raamatusta Jumalan sanana?

    Ivan Panin on tarkistanut matemaattisen menetelmänsä mukaisesti koko Uuden Testamentin ja julkaissut sen käännettynä englannin kielelle. Teoksen nimi on Numeric English New Testament. Sen kreikankielistä versiota on korjattu niiltä osin kuin aikaisempi käännös sisälti virheitä. Panin kuitenkin suuresti kunnioitti esikuvaansa prof. Westcottia ja tri. Hortia.

    Jos sinulla olisi kädessäsi Raamattu kirjoitettuna alkukielillä, hepreaksi ja kreikaksi, voisit Paninin tavoin nähdä sen pelkkinä numeroina. Jokaisella heprean kielen kirjaimella samoin kuin kreikan kielen kirjaimella on oma vastaava numeronsa. Panin siis ikään kuin käänsi tekstin numeroiksi ja ryhtyi tutkimaan niiden paljastamaa koodia. Jokaisesta Raamatun kirjasta, jokaisesta luvusta ja jokaisesta jakeesta löytyi johdonmukainen koodi.

    Moni saattaa ihmetellä tällaista matemaattista koodien vyöryä Raamatun jokaikisessä kirjassa. Miksi Jumala olisi tehnyt niin? Panin itse valaisi asiaa ystävälleen kysyen, miksi seteleissä on erilaisia usein näkymättömiäkin turvatekijöitä. Ystävä oivalsi heti, että ne oli sisällytetty seteleihin painovaiheessa väärennysten ehkäisemiseksi. Tähän Panin totesi, että samasta syystä Jumala on sisällyttänyt Raamatun joka jakeeseen näkymättömän koodin, jonka avulla voidaan varmistaa tekstin oikeus. Raamatun numerollisuuteen perustuva tarkastelu auttaakin korjaamaan käännösvirheitä, auttaa päättämään kuuluvatko tietyt sanat tai peräti jakeet alkuperäiseen Raamattuun, ovatko eräät Raamattuun sisällytetyt ns. Apokkryyfiset kirjat Raamatun kaanoniin kuuluvia vai eivät. Mielestäni tärkein todistus on siinä, että Raamatun numerollisuudella voidaan kiistattomasti osoittaa, että Jumala itse on inspiroinut (henkeyttänyt, UM) koko Raamatun, niin Vanhan kuin Uudenkin Testamentin joka sanan. Kirjaintakaan ei voi muuttaa ilman, että numerollinen varmistus rikkoutuu.

    Kun Panin oli saanut työnsä päätökseen, hän oli riemuissaan ja uskoi, että niin olisivat kaikki muutkin, koko Kristikansa. Jos hän kuvitteli, että kirkonkellot kaikuisivat koko maailmassa ja ihmiset ylistäisivät Jumalaa Hänen totuutensa paljastumisesta viimeistä kirjainta myöten, Panin pettyi pahasti; juuri kukaan ei välittänyt asiasta tuon taivaallista! Seurauksena oli uskomaton välinpitämätön hiljaisuus ja epäusko. Vielä tänäänkin pyöreästi sata vuotta myöhemmin yleisin kommentti on: huuhaata!

    Jesaja välitti luettavaksemme Jumalan viestin:

    Jes. 6:9 Niin hän sanoi: “Mene ja sano tälle kansalle: ‘Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.’ 
    6:10 Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.”

  • Miten todistetaan, että Raamattuun kuuluu 66 kirjaa? Ketkä ovat ne kirjoittaneet?

    Paninin ottaa tarkasteluunsa Raamatun 1., 33. ja 34. ja 66. eli viimeisen kirjan.

    1. kirja kirjoittajana Mooses/1.Moos. Genesis
    2. kirja Salomo/Korkea veisu
    3. kirja Ester/Esterin kirja
    4. kirja Johannes/Ilmestyskirja

    Nimien numeroarvot ovat:

    Mooses     345       Mooses esiintyy Raamatussa     847 kertaa

    Salomo      375       Salomo esiintyy Raamatussa     305 kertaa

    Ester         661       Ester esiintyy Raamatussa          55 kertaa

    Johannes 1069       Johannes esiintyy Raamatussa  158 kertaa

    ————————————————————————————–

    Yht.         2450 eli 7x7x2x5x5 eli 350 x 7              1365 kertaa eli 195 x 7

    Jos kirjoittajien nimet pannaan aakkosjärjestykseen, heidän nimiensä numeroarvot ovat tällöin 661, 1069, 345 ja 375. Kun kerrotaan kukin edellämainituista sen järjestysnumerolla saadaan

    661 x 1                  661           Ester

    1069 x 2                2138         Johannes

    345 x 3                  1035         Mooses

    375 x4                   1500         Salomo

    —————————–

    Yhteensä                5334   eli 7 x 2 x 3 x 127   tai 762 x7

     

    Ja jos näiden neljän kirjoittajien nimien mainintojen lukumäärä Raamatussa kerrotaan samalla tavoin saadaan

    847  x1                  847

    305 x 2                  610

    55 x 3                    165

    158 x 4                  632

    —————————-

    Yhteensä                2254 eli 7 x 7 x 2 x 23 tai 322 x 7

    Tässä hieman typistettynä Paninin todistus, jonka mukaan hän katsoo varmasti toteennäytetyksi, että mainitut neljä kirjaa ovat Raamatun 1., 33., 34. ja 66 kirjat. Näin ollen Raamattu koostuu 66:sta kirjasta. Myös kirjoittajien henkilöllisyydet ovat tulleet vahvistetuiksi. Panin myös kirjoittaa muussa yhteydessä, että katolisessa Raamatussa olevat useat apokkryyfiset kirjat eivät tuota mitään numerollista todistetta, joten niitä ei voida laskea Raamatun kaanoniin. Paitsi 7:n monikertoja, esiintyy todistuksessa myös yhdentoista monikertoja. Koko todistuksen voi lukea Paninin kirjoituksesta Writers of the First, Middle and Last Books of the Bible s.14.

     

image_pdfimage_print