Käännös- ja tulkintakysymyksiä

Onko Raamattu käännetty ja tulkittu oikein?

Johdantoa lukuun

Erilaisia Raamatunkäännöksiä on kymmenittäin. Mistä lähtee Raamatunkäännös liikkeelle? Pohdiskelen nyt lähinnä Uuden Testamentin käännökseen liittyvää problematiikkaa.

Uusi Testamentti kirjoitettiin kreikan kielellä. Ensin on siis löydettävä oikea kreikankielinen alkuteksti. Tätä voidaan selvittää eri tavoin. Yleisesti on oltu sitä mieltä, että mahdollisimman vanha teksti olisi paras ja että siinä ei olisi jäljentämiseen liittyviä ongelmia, jäljennösvirheitä tai suoranaisia lisäyksiä ja muutoksia.

On kuitenkin eräs tapa varmistua Raamatun kirjoitusten oikeasta alkuperästä. Sitä olenkin tuonut esiin näillä sivuillani. Raamattuun – niin Vanhaan kuin Uuteenkin Testamenttiin – sisältyy Jumalallinen numerokoodi. Jos tämä koodi säilyy rikkomattomana alusta loppuun, voimme luottaa siihen, että teksti on kokonaisuudessaan alkuperäinen Jumalan inspiroima (henkeyttämä) sanoma ihmiskunnalle. Jos siis ymmärrät ja hyväksyt tämän luotettavan Raamatunkirjoituksen pohjaksi, voit siirtyä seuraavaan kysymykseen ja edellytykseen.

Kovin harva kykenee lukemaan koineen kreikaksi kirjoitettua tekstiä. Sehän on vielä kaiken lisäksi kirjoitettu kaikki sanat ilman välimerkkejä ja erottelematta erisnimiä isoilla kirjaimilla kirjoitetuksi. Tämä johtaa tulkintakysymyksiin ja myös erimielisyyksiin. Mihin kuuluu laittaa pilkku? Onko kysymys Jumalasta vai jumalasta?

Ivan Panin, joka toimitti kreikankielisen Uuden Testamentin, myös taitavana kielitieteilijänä käänsi sen englanninkielelle. Pohjana hän käytti American Standard -versiota, jonka hän kelpuutti työnsä pohjaksi. Tämän sivuston Appendixissa on tämä Paninin toimittama Uusi testamentti. Muistutettakoon vielä, että tämä englanninkielinen käännös ei enää toteuta numerollisuuden koodia; se on vain käännös kreikankielisestä UT:ta joka siis täytti täysin numerollisuuden vaatimukset. Totta kai Panin pyrki englanninkielisessä käännöksessään mahdollisimman tarkasti oikeaan käännökseen. Käännös on vanha ja kieleltäänkin jäänyt vanhaksi verrattuna nykyajan englanninkieleen.

Miksi Panin poisti joitakin jakeita NENT-käännöksestä? Poistetut jakeet:

Mat 17:21 But this kind does not go out except by prayer and fasting.
Mat 18:11 For the Son of man has come to save that which was lost.
Mat 23:14 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! For you devour the houses of widows, and pray at length as a pretext. Because of this you will receive more abundant judgment.
Mar 7:16 If anyone has ears to hear, let him hear.
Mar 11:26 But if you do not forgive, neither will your Father in Heaven forgive your sins.
Mar 15:28 And the Scripture was fulfilled which says, “And He was numbered with the lawless.” Isa 53:12
Luk 17:36 There shall be two men in the field; the one shall be taken, and the other shall be left. (See Mat 24:40)
Luk 22:45 Then He opened up their mind to understand the Scriptures,
Luk 23:17 And he had to release to them one at the Feast.
Joh 5:4 For an angel from time to time descended in the pool and agitated the water. Then the one first entering after the agitation of the water became well, whatever disease he was held by.
Act 8:37 And Philip said, If you believe from all the heart, it is lawful. And answering he said, I believe Jesus Christ to be the Son of God.
Act 15:34 But it seemed good to Silas to remain.
Act 24:7 but Lysias the chiliarch coming up with much force took him away out of our hands,
Act 28:29 And he saying these things, the Jews went away, having much discussion among themselves.
Rom 16:24 The grace of our Lord Jesus Christ be with you all. Amen.

Monista vanhoista käsikirjoituksista puuttuvat yllä luetellut jakeet. Poisjättämistä on perusteltu sillä, että ne puuttuvat vielä vanhemmista käsikirjoituksista. Parempi perustelu olisi, että jakeet eivät täytä numerollisuuden vaatimusta.

Nämä jakeet eivät ole millään lailla järisyttäviä puoleen tai toiseen. Todella merkityksellisiä ovat kuitenkin monet tulkinnalliset kohdat Raamatussa. Kyse ei ole pelkästään kyseisestä kohdasta: ratkaisu puoleen tai toiseen merkitsee useinkin ketjureaktiota, joka vyöryttää tulkinnan aina uusiin ja uusiin asioihin. Hyvä esimerkki on kysymys Jeesuksen pre-existenssistä. Jos hyväksymme, että Jeesus on aina ollut olemassa taivaassa Isän luona, meidän on hyväksyttävä myös hänen jumaluutensa ja kaikkivaltiutensa, sen että hän astui taivaasta alas maan päälle Jumalana, mutta ottaen ihmishahmon, että hän oli alusta lähtien Jumalan sana. Kun Jumala ei voi kuolla, ei Jeesuskaan kuollut samalla tavoin kuin ihminen kuolee. Vähitellen ajaudumme mitä erikoisempiin selityksiin, joita ovat kehittäneet katolisen kirkon isät ja eri synodit hyväksyneet opiksi, joita kaikkien on hyväksyttävä kirkonkirouksen uhalla ja muutoin saattaen pelastuksensa vaaraan.

 

Raamatussa varoitetaan omavaltaisista muutoksista:

Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; 22:19 ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu. 

  1. Moos. 4:2 Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan.
  2. Moos. 12:32 Kaikkea, mitä minä käsken, noudattakaa tarkoin. Älkää siihen mitään lisätkö älkääkä siitä mitään ottako pois.”

SNL 30:6 Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.

Apostolien kirjoituksia ja niiden jäljennöksiä ja jäljennöksien jäljennöksiä on säilynyt noin viisi tuhatta. Niitä ovat mm. munkit jäljentäneet luostareiden kirjastoissa eivätkä jotkut ole malttaneet olla tekemättä omia muutoksiaan teksteihin. Joskus on jäljentäjällä ollut niin kova tarve selventää kirjoittajan ajatusta, että hän on katsonut aiheelliseksi omalla lisäyksellään tehdä asia vieläkin selvemmäksi. Joissakin kohdin nämä lisäykset ovat kolminaisuusopin kannalta keskeisiä opin tukipilareiksi osoittautuneita jakeita. 1 Joh. 5:7-8 ovat tällaisia lisäyksiksi osoittautuneita, jotka eivät kuuluneet alkuperäiseen tekstiin, mutta ovat levinneet muiden kopioidessa eteenpäin tekstiversiota, jossa lisäykset ovat olleet.

 

 

1 Joh 5:7-8 ”The Johannene Comma”

Näistä kahdesta jakeesta on vuosisatojen aikana julkaistu monia eri versioita. Niille on ollut tunnusomaista, että katolisten oppien toteuttamiseksi Isä, Poika ja Pyhä Henki on haluttu yhdistää kolmiyhteiseksi Jumalaksi. Ensimmäisen kerran kyseiset jakeet ilmestyivät latinankieliseen Vulgataan 9. vuosisadalla. Varsinainen kiista käytiin kuitenkin 1500-luvvulla Reformaation aikakaudella. Esimerkiksi Douay-Rheims Version, jonka englanninkielinen Uusi Testamentti julkaistiin vuonna 1582 Ranskan Reimsissa sanoo näin:

7 And there are three who give testimony in heaven, the Father, the Word, and the Holy Ghost. And these three are one. 8 And there are three that give testimony on earth: the spirit, and the water, and the blood: and these three are one.

Kaikki katoliset raamatun tutkijat eivät kuitenkaan olleet yhteisrintamassa ujuttamassa commaa Raamattuun. Erasmus Rotterdamilainen (Erasmus of Rotterdam) oli 1500-luvun Euroopan oppinut kreikankielen ja tietysti myös latinan taitaja. Hän oli kääntämässä Uutta Testamenttia kreikankielen manuskripteistä latinaksi. Erasmus siis toimitti sekä tarkistetun latinankielisen Uuden testamentin että kreikankielisen vastaavan laitoksen, josta sitten kehittyi tunnettu Textus Receptus. Erasmukselta kuitenkin puuttui pieni osa kreikankielistä tekstiä. Mitä hän tekikään? Kerrotaan, että Erasmus käänsi itselleen kreikankielisen tekstin latinakielisestä Vulgatasta ja tästä itse kääntämästään tekstistä käänsi häneltä puuttuvan osan takaisin.

Comma Johanneum (tarkoittaa ’lyhyttä lausetta’) sisältyi silloin yleisessä käytössä olleeseen Vulgatan versioon, ja sen vuoksi Erasmusta painostettiin lisäämään Comma Johanneum omaan tekstilaitokseensa koska kolmiyhteisen Jumalan puolustajilta puuttui selkeitä Raamatunlauseita kehittämiensä oppien tueksi. Kahteen ensimmäiseen painokseen niitä ei sisällytetty, mutta sitten Erasmuksen oli kolmannen painoksen ilmestyessa 1522 paineen alla ne hyväksyttävä. Tämän jälkeen Comma Johannese sisältyi tuleviin Uuden Testamentin kreikankielisiin painoksiin, jotka tulivat tunnetuiksi nimellä Textus Receptus (Received Text).

Muutoinkin elettiin 1500-luvun kuohuvia aikoja, uskonpuhdistuksen aikoja, jolloin reformistit taistelivat paavinkirkon vaikutusta vastaan ja kansankielisiä raamattuja alkoi ilmaantua yleisön käyttöön. Mm. William Tyndale Englannissa.

Erasmuksen kreikankielinen Uusi Testamentti herätti laajaa mielenkiintoa. Ensimmäistä painosta seurasi pian toinen painos, jossa oli korjattu monia ensimmäisen painoksen virheitä. Kolmannessa painoksessa (1522) 1 Joh tekstiin oli lisätty pyhään kolminaisuuteen viittaava kohta, joka tunnetaan nimellä Comma Johanneum (1 Joh. 5:7-8):

7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:
8 Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.
Tällainen Raamatunkäännös löytyy vielä vanhasta Kirkkoraamatusta vuodelta 1776.

Lutherin käännöksestä Comma Johanneum puuttui, sillä se perustui Erasmuksen kreikankielisen UT:n toiseen painokseen. Kreikankielisistä käsikirjoituksista Comma Johanneum puuttuu lukuun ottamatta muutamia hyvin myöhäisiä, pääosin 1500-luvulla tai myöhemmin kopioituja käsikirjoituksia. Myöskään varhaiset kreikkalaiset kirkkoisät eivät viittaa tähän kohtaan.

KJV 1789 kuitenkin toteaa, että nämä kolme ovat yksi ja yhtä mieltä: 1 Joh. 5:7 For there are three that bear record in heaven, the Father, the Word, and the Holy Ghost: and these three are one. 8 And there are three that bear witness in earth, the Spirit, and the water, and the blood: and these three agree in one.

NENT sanoo: 7 And it is the Spirit that witnesseth, because the Spirit is the truth. 8 Because the witnessing ones are three: the Spirit, and the water, and the blood: and the three agree in one.

Nämä kaksi jaetta (The comma) esiintyvät ensimmäistä kertaa 15. vuosisadan kreikankileisissä käsikirjoituksissa. The Comma puuttuu Etiopialaisesta, Aremealaisesata, Syyrialaisesta, Slaavilaisesta, Armenialaisesta, Georgialaisesta ja Arabialaisesta Uuden Testamentin kreikankielisistä versioista. Myöhemmässä vaiheessa nämä jakeet sitten ilmaantuivat kreikankielisiin käsikirjoituksiin, kuten edellä kerroin miten Erasmusta painostettiin niiden lisäämiseen.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että totuus saa väistyä silloin kun taistellaan vieläkin tärkeämmistä arvoista kuten kirkon opista. Vastaavanlaista opillista väärennöstä (lisäystä) käsittelen seuraavassa kohdassa Kastaminen Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

 

 

Kastaminen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Mat 28:19-20)

Kenen nimeen pitäisi kaste suorittaa? Herran Jeesuksen vai Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen?

Apostolit eivät kastaneet ketään “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. He kastoivat vedellä sekä pakanoita että juutalaisia “herran Jeesuksen” tai “Jeesuksen kristuksen nimeen”. Jeesus Kristushan ei itse kastanut, vaan apostolit suorittivat sen työn (Joh 4:2).

Raamatussa Jeesus itse käski opetuslapsille antamassaan nk. lähetyskäskyssä Mat 28:19 ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

Mitä sanoo NENT? Se hyväksyy tämän tekstin sen täyttäessä numerollisen koodin: Go therefore, and disciple all the nations, baptizing them into the name of the Father and of the Son and of the Holy Spirit: Samoin myös Textus Receptus: πορευθεντες ουν μαθητευσατε παντα τα εθνη βαπτιζοντες αυτους εις το ονομα του πατρος και του υιου και του αγιου πνευματος. KJV Matt. 28:19 Go ye therefore, and teach all nations, baptizing them in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost:

Apostolien teoissa kuvataan tapahtumia Kristuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen. Luvussa 10 kerrotaan kuinka roomalainen sadanpäämies Kornelius sai Jumalan näyn ja sen mukaan lähetti hakemaan luokseen apostoli Pietaria. Pietari sai myös näyn ennen kuin Korneliuksen miehet ennättivät hänen luokseen. Niinpä Pietari ymmärsi Jumalan tarkoituksen: 10:34 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: “Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, 10:35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.  Apt 10:44 Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. 45 Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, 46 sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 47 “Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?” 48 Ja hän [Pietari] käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen.

Apt 2:4 Ja he tulivat [helluntaipäivänä] kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. 2:38 Niin Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan”. –  Tämä tapahtui helluntaipäivänä, siis seitsemän viikkoa Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Silloin vuodatettiin Pyhä Henki suuren ihmisjoukon päälle, apostolit puhuivat kuulijoille näiden omilla kielillä ja nämä, kolmetuhatta kuulijaa kastettiin.

Apostolien tekojen luvussa 8 kerrotaan Samarialaisten kääntymisestä. Eräs opetuslapsi, Philip meni Samariaan, jossa saarnasi ja paransi monia. 8:14 Mutta kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa, kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen. 8:15 Ja tultuaan sinne nämä rukoilivat heidän edestänsä, että he saisivat Pyhän Hengen; 8:16 sillä hän [Pyhä Henki] ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.

Onko tämä Matteuksen kohta siis väärennös? Näin päättelee eräs arvostamani Raamatun tutkija koska näitä sanoja “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” ei esiinny missään muualla Raamatussa, vaikkakin niitä toistetaan jatkuvasti niin luterilaisissa kuin katolisissakin kirkoissa. Hänen kirjoittamassaan artikkelissa sanotaan, että Matteuksen evankeliumin lopun lähetyskäskyn Mat 28:19-20 on Eusebius kirjannut 300-luvun alussa muotoon: “Tehkää kaikista kansoista minulle opetuslapsia minun nimeeni ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää…” (The Ecclesiastical History of Eusebius Pamphilus).

Pian ylösnousemisensa jälkeen Jeesus ilmestyi kahdelle Marialle ja käski opetuslapsia menemään Galileaan. Siellä Jeesus sanoi heille Mat 28:18: “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä”. Tämän jälkeen seurasi varsinainainen lähetyskäsky. Kun Kristus toteaa, että hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, on tältä pohjalta ymmärrettävää, että hän saattoi sisällyttää kastamiskäskyyn myös kastamisen itsensä nimeen. Miksi sitten apostolit eivät totelleet Jeesusta ja kastaneet niin kuin Jeesus käski? Hehän vielä Jeesuksen ylösnousun ja heille annetun lähetys- ja kastamiskäskyn vastaisesti kastoivat pelkästään Jeesuksen Kristuksen nimeen.

En kuitenkaan pidä uskottavana, että apostolit eivät noudattaisi ylösnousseen Kristuksen selvää käskyä. Tottakai he olisivat kastaneet Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen jos Jeesus olisi näin käskenyt. Mutta, käskikö Jeesus Galileassa opetuslapsiaan näin? Oliko Kristuksen käsky tarkoitettu vain maailman eri kansojen pakanoiden kastamista koskevaksi? Tämäkään ei kuulosta uskottavalta koska helluntaipäivänä kastettiin kolme tuhatta uskovaa eri kansallisuuksista ja heidät kastettiin (Apt 2:38) Jeesuksen Kristuksen nimeen.

Se, että Textus Receptus sisältää käskyn kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ei sinänsä yllätä. Katolinen maailma painosti oppineita monin tavoin vuosisatojen aikana tulkitsemaan Raamattua sisältämään kolmiyhteisen Jumalan oppia. Mutta entä Paninin Numeric Greek New Testament? Sen pohjaltahan hän kirjoitti englanninkielisen Uuden Testamentin. Kreikkalaisen version pitäisi täysin toteuttaa numerollisuuden vaatimus. Olen joissakin kohdin havainnut, että Panin oli kovin kolmiyhteisen Jumaluuden opin kannattaja. Voisiko olla, että hän olisi taivuttanut numerokoodin hyväksymään tämän Mat 28:19 sanamuodon? Panin oli harras ja rehellinen uskova, joka käytti koko elämänsä Raamatun totuuden selvittämiseen. Hänestä on tosi vaikea uskoa pienintäkään vilpillisyyttä. Lisäksi Paninin kreikankielinen Uusi Testamentti on sanasta sanaan yhtäpitävä Textus Receptuksen kanssa. Arvoitukseksi jää ainakin tällä erää, miten on mahdollista, että Mat 28:19 täyttää numerollisuuden vaatimuksen.

 

 

Jumalan luota taivaasta lähtenyt

Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa (Joh 3:13).

Tämä on eräs Raamatun keskeisimpiä kysymyksiä. Lähtikö Jeesus taivaasta Jumalan tyköä? Siis oikeasti, oliko Jeesus taivaassa Jumalan luona ja Jumala sieltä lähetti Jeesuksen maan päälle? Tämä liittyy siis keskeisesti kysymykseen Jeesuksen pre-eksistenssistä.

NENT Joh 3:13 And no one hath ascended into the heaven, except he that descended out of the heaven, the Son of :man. Descend; καταβαίνω katabaínō, from G2596 and the base of G939; to descend (literally or figuratively):—come (get, go, step) down, fall (down). Alaslaskeutuminen voi siis olla myös kuvaannollista, esimerkiksi ”as from the temple at Jerusalem, from the city of Jerusalem of celestial beings coming down to earth”

Johannes ja Jeesus. Jakeessa Joh 1:6 sanotaan Johannes kastajan olevan “Jumalan tyköä” lähtenyt. 1:6 Oli mies, Jumalan lähettämä (ἀποστέλλω παρά θεός apostellō para theos); hänen nimensä oli Johannes.”

NENT 6 There came to be a man, sent from God, his name was John.” – Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että Johannes kastaja oli Jumalan lähettämä mies eli hän oli “Jumalasta”, ei ihmisistä tai paholaisesta Vrt. Mat 21:25 NENT The baptism of :John, whence was it? from heaven or from men? And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say to us, Why then did ye not believe him?) Johanneksen kaste on taivaasta, ei ihmisistä tai paholaisesta.

Jeesus on lähtenyt isästä samalla tavalla kuin Johannes kastaja ja muut opetuslapset. Hän on Jumalan lähettämä mies. Jeesus ei ole tästä maailmasta, vaan on ylhäältä niin kuin hänen opetuslapsensakaan eivät ole tästä maailmasta vaan ovat ylhäältä, Jumalasta Joh 17:14; Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.

Johanneksen kaste on taivaasta (ἐκ οὐρανός ek ouranos), ei ihmisistä. Luuk 20:4 oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä?. NENT Luk 20:4 The baptism of John, was it from heaven, or from men? Jokin asia tai henkilö voi siis olla taivaasta tai ihmisistä tai paholaisesta. Se ei tarkoita sitä, että hän olisi ollut olemassa Jumalan tykönä ennen maailman perustamista kuten monet varmuudella uskovat.

Jeesus sanoi tulleensa “taivaasta” (εκ του ουρανου) Joh 6:38; For I am come down from heaven, not to do mine own will, but the will of him that sent me. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
Joh 6:32 Niin Jeesus sanoi heille: “Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.
6:33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”
6:34 Niin he sanoivat hänelle: “Herra, anna meille aina sitä leipää.”
6:35 Jeesus sanoi heille: “Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
6:36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
6:37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
6:38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

Niin Jeesuksen kuin Johanneksenkin toiminta oli Jumalan etukäteen suunnittelema ja päättämä. Jumalan ennakkoon näkemä suunnitelma ihmiskunnan pelastamiseksi oli kuitenkin paljon tätä laajempi:
1 Piet 1:1 Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa,
1:2 ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi.

Jeesuksen opetuslapset ja seuraajat eivät ole ’maailmasta’. Se ei tarkoita sitä, että he olisivat olleet olemassa taivaassa henkiruumiissa jo ennen maailman perustamista. He olivat Jumalan aivoituksissa ja mielessä, Jumalan edeltä tietämisen mukaan. Sama koskee myös Jeesusta. Jumalan Pyhä Henki saattoi neitsyt Marian raskaaksi ja Jeesus eli täysin synnittömän elämän ja kuoli koko ihmiskunnan vapauttamiseksi synnin kahleista.

Kun lukee vaikkapa Johanneksen kertomuksen kuinka Isä antaa totisen leivän taivaasta, on muistettava sen olevan edelleen kuvaannollista kertomusta. Jeesus vakuuttaa olevansa se Jumalan leipä, joka tulee taivaasta. Kun hän sanoo ”jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti”. Se ei tarkoita leivän syömistä, vaan hänen sanansa vastaanottamista; kun sen vastaanottaa, se ihminen saa ikuisen elämän. Hän on elävä leipä, joka on tullut taivaasta. Se leipä, jonka hän antaa, on hänen lihansa maailman elämän puolesta. Koska hän puhui kuvaannollisesti, juutalaiset eivät voineet ymmärtää mitä hän tarkoitti. Onko hänen puheessaan kuvaannollista ilmausta sekä hänen tulemistapansa taivaasta että se elämän leipä, jonka hän tuo taivaasta ja antaa ihmisille? Voisihan olla mahdollista, että Jeesuksen tulemista kuvaava osa olisi konkreettista ilmausta ja toinen osa eli elämän leipä olisi symbolista. En halua sulkea pois tätäkään mahdollisuutta, vaikka sellainen tulkinta ei rajoittuisi tähän yhteen Raamatun kohtaan; se merkitsisi lähes kaiken uudelleen arvioimista. Siksi ei ole mahdollista esittää näin laajaa tulkintaa yhden ilmauksen, yhden sanan – ”taivaasta” – perusteella.

Joh 3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: “Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” Jeesuskin on syntynyt ylhäältä, mutta ei samalla tavoin uudestaan ylhäältä niin kuin uskovat ihmiset, jotka heittävät taakseen synnillisen elämänsä ja tulevat Jumalan lapsiksi. Jeesus ei koskaan tehnyt syntiä, hänen ei sen vuoksi tarvinnut syntyä ylhäältä uudelleen. Hän syntyi ylhäältä isästä, mutta ei uudelleen. Jumalan tahto siis oli, että hänen poikansa sovittaisi omalla kuolemallaan ihmisten synnit. 1 Joh 4:10 Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Jeesus ei tämän mukaan voi olla samanarvoinen ja kaikkivaltias Jumala kuin Isä ja Pyhä Henki. Eihän Jumalaa kukaan voisi lähettää. Jumala on kaikkialla läsnäoleva; Jos Isä Jumala lähettää Poikansa, joka myös on (kolminaisuusopin mukaan) tasavertainen Jumala, pois taivaasta, silloinhan hän ei enää olisikaan kaikkialla läsnäoleva. Fil. 2:6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, 2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen.

Mat 3:17 Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: “Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” Jumalan henki tuli sillä hetkellä asumaan poikaansa Jeesukseen niin kuin tuli opetuslapsiin myöhemmin ja muihinkin uskoviin. Jeesushan on pyhästä hengestä Marian kautta syntynyt Jumalan lapsi. Jumalan tunnustamista ei voi pitää varsinaisena Jeesuksen syntymisenä. Jumala oli toki häneen mielistynyt jo aiemminkin.

Jeesus syntyi neitsyt Mariasta, kyllä. Heb 1:5 kuitenkin sanoo: Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: “Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”; ja taas: “Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani”? Ps. 2:7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: “Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Mikä on se päivä, jolloin Jeesus sitten syntyi? Jeesus syntyi oikeasti vasta sen jälkeen kun Jumala näin totesi Jeesuksen täytettäneen hänelle annetun tehtävän, lunastusuhrin ristin kuolemalla koko ihmiskunnan puolesta.

Jeesus sanoi tulleensa taivaasta, koska on hän ensimmäinen hengestä syntynyt ihminen. Taivaasta tuleminen tarkoittaa sitä, että Jeesus sai pyhän hengen kasteensa yhteydessä, ei siihen, että hän olisi tullut taivaasta henkenä äitinsä Marian kohtuun. Ihminen voi olla Jeesuksen veli, syntynyt ylhäältä (siis taivaasta): Joh 3:7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. NENT: Joh 3:7 Marvel not that I said to thee, Ye must be born from above. Ylhäältä tarkoittaa taivaasta.

Joh. 8:42 Jeesus sanoi heille: “Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt (εκ του θεου, KJV: I proceeded forth and came from God) ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.
ἐξέρχομαι exerchomai G 1831 Strong’s from G1537 and G2064; to issue (literally or figuratively):—come (forth, out), depart (out of), escape, get out, go (abroad, away, forth, out, thence), proceed (forth), spread abroad.

Joh. 16:28 Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö.” NENT: 28 I came out from the Father, and am come into the world: again, I leave the world, and go unto the Father.

Joh 3:2 Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa. Tähän sisältyvät sanat ”olet tullut Jumalasta ἔρχομαι ἀπό θεός erchomai apo theos, tarkoittavat sitä, että Jumala on antanut tehtäväksi hänelle tämän, joten hän toimii Jumalan edustajana ja kaikin puolin Jumalan valtuuttamana. Jeesus toimi kaikessa Jumalan tahdon mukaisesti ja sanoikin: ”Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani” (Joh 6:57).

Kun pyhä henki tulee taivaasta ihmiseen, yhtyvät ihmisen ja Jumalan henki toisiinsa, niin että heistä tulee yhtä henkeä. 1 Kor 6:17 sanoo: Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan. 1 Kor 15:47 kutsuu tällaista ihmistä taivaasta tulleeksi: Ensimmäinen ihminen [Adam] oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta. Tällainen toinen ihminen on uudesti (ylhäältä) syntynyt ja Jeesus Kristus kutsuu heitä veljikseen. 2 Kor :18 lupaakin, että … ”te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias”.

 

 

Ikuinen, iankaikkinen (eng. everlasting, evermore, eternal jne)

Kääntäminen ei ole ollut helppoa ja virheitä on sattunut, satojakin. Esim. KJV:ssa niitä on vuosisatojen kuluessa korjattu tai paranneltu. Toki myös muissakin. Kun vuosisadat kuluivat, tuli latinankielen merkitys yhä tärkeämmäksi. Raamattu tuli kielletyksi tavalliselta kansalta. Se oli vain papiston ja oppineiden (jotka usein olivat teologeja hekin), käytössä.

Vanhoissa kreikkalaisten kirjoitusten käännöksissä englanniksi ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta ei käytetty sanoja “everlasting,” “evermore,” “for ever and ever” or “eternal” tai vastaavia. Kun en ole kielitieteilijä, en puutu historiaan sen tarkemmin. Totean vain, että ehkä 1300-luvulta lähtien tapahtui muutos käännöksissä ja ko. luonnehdinnan ikuisuudesta yleistyivät ja tulivat yksinomaisiksi.

En ole pystynyt tarkistamaan varhaisen keski-ajan Raamattujen käännöksiä, mutta Wyclif 1382 ei vielä kääntänyt ”for ever and ever”, vaan ”into worlds of worlds”, mikä mielestäni viittaa (maailman) aikakausiin. Ne voivat olla pitkiäkin, mutta ei välttämättä ”for ever and ever”. John Wycklif sai valmiiksi käännöksensä vuonna 1382. Reilu sata vuotta tämän jälkeen William Tyndalen k. 1536 Raamatunkäännös , sitten Myles Coverdale (1539 The Great Bible), Thomas Cranmer’s Book of Common Prayer (1539), the Geneva Bible  (1557), Rheims (1582), ja The King James Version (1611 käännösten myötä “forever and ever” “everlasting” and “eternal” yleistyivät ja ovat tänäkin päivänä  valtavirran hyväksymiä tulkintoja.

Rheims: Mark 3:29  “But he that shall blaspheme against the Holy Ghost, shall never have forgiveness, but shall be guilty of an everlasting sin”. KJV: “eternal sin”.

Jhn 3:16 “For God so loved the world, as to give his only begotten Son: that whosoever believeth in him may not perish, but may have life everlasting”.

Tyndale: Jhn 3:16  “For God so loveth the worlde yt he hath geven his only sonne that none that beleve in him shuld perisshe: but shuld have everlastinge lyfe”.

Tyndale: Rev 2o:10  “and the devyll that desceaved them was cast into a lake of fyre and brymstone where the beest and the falce prophet were and shalbe tormented daye and nyght for ever more”.

Geneva Bible: Rev 20:10 ”And the devil that deceived them was cast into the lake of fire and brimstone, where the beast and the false prophet [are], and shall be tormented day and night for ever and ever”.

Myös valtaosa nykyajan käännöksistä käyttää Keski-ajalta peräisin olevia ilmaisuja:

NASB Rev 20:10 ”And the devil who deceived them was thrown into the lake of fire and brimstone, where the beast and the false prophet are also; and they will be tormented day and night forever and ever” (εἰς αἰών αἰών).

Kuningas Jaakon käännös on selvä latinankieleen pohjautuva käännös samoin kuin järestään kaikki tämän jälkeiset käännökset. KJV:ta on 1600-luvun jälkeen oikaistu lukemattomia kertoja ja ehkä satoja käännöksen kohtia paranneltu. Oma kirjoitukseni käyttää KR 33/38:aa ja NENT:iä (Numeric English New Testament) käännöstä sekä muita free domain käännöksiä. Totuus täsmentyy ajan myötä ja käännösten tarkentuessa.

 

image_pdfimage_print