Puhuuko Jumala sinulle?

 

 

Maailman näyttämö Raamatun mukaan

Hebrealaiskirje 1:1 “Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, 2 on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.”

“Isän aika” on Kristuksen syntymään saakka. Isä Jumala loi maailman ja kaikki mitä siinä on. Mitä tarkoittaa Raamatun sana, että Jumala on luonut maailman Pojan kautta? Olen tulkinnut sen niin, että Uusi maailma Kristuksesta eteenpäin, on Jumalan Pojan aikaa, hänen luomustaan: jonka kautta hän on luonut aion’in (aikajakson) tulevan maailman ajan. Hän ei luo fyysistä maailmaa vaan pelastuksen maailman ja viimeisen tuomion maailman ja sen jälkeisen henkisen maailman, avautuvan Jumalan Uuden maailman. Siinä elävät ikuista elämää pelastuneet, Jumalan työtovereina.

Kiinnititkö huomiota jakeen 2 käyttämään sanontaan “näinä viimeisinä päivinä?Usein ihmiset ajattelevat, että viimeiset päivät ovat vasta tulvaisuudessa. Raamattu kuitenkin sanoo, että Jumala puhui viimeisinä päivinä Jeesuksen kautta. Jos oletamme, että viimeiset päivät ovat vielä käynnissä ja jatkuvat lähitulevaisuudessa, niin uskon, että Jeesus on se, joka puhuu meille tänäänkin. Jeesus, ”Jumalan edustaja maan päällä”, puhuu meille nyt käynnissä olevina viimeisinä aikoina, sen opin kautta, jonka hän antoi opetuslapsilleen ja nämä monina kirjeinä välittivät eteenpäin seurakunnille.

Edellä olevaa tulkintaa viimeisten päivien alkamisesta jo Hebrealaiskirjeen aikoihin, puolustaa se, Paavali kovasti painotti ihmisten käyttäytymistä ja halua elää tämän maailman kuninkaan (saatanan) ajamaan tapaan. Oli helppo nähdä, että tällainen synnillinen meno oli osoitus aikojen lopusta. Toiseksi, Jeesus oli luvannut tulla pian, ja apostolit sekä seurakunnat odottivat Kristuksen toista tulemista koska hyvänsä tapahtuvaksi.

Viimeisten päivien tunnusmerkit, joita esim. Matteus luettelee, ovat kuitenkin kuvausta niin suurista koko maailmaa ravistelevista tapahtumista, että katson viimeisten päivien alkaneen vasta näiden tunnusmerkkien täyttymisen jälkeen. Esimerkiksi maailmansodat voivat täyttää näiden päivien ahdistuksen tunnusmerkit.

 

VT: aikoina Jumala puhui profeettojen kautta, UT:n aikana Jeesuksen kautta

Vanhan Testamentin aikoina Jumala näytti olevan aktiivinen ohjaamaan Israelin toimia ja ohjeistamaan valtakunnan johtoa. Jopa sellaisissa kysymyksissä, joiden voisi katsoa kuuluvan vaikkapa enkeliarmeija johdolle. Otetaan tästä esimerkkinä keskustelu Jumalan ja kuningas Daavidin kesken: 2 Sam 2:1 “Sen jälkeen Daavid kysyi Herralta: Menenkö minä johonkin Juudan kaupunkiin? Herra vastasi hänelle: Mene. Ja Daavid kysyi: Mihinkä minä menen? Hän vastasi: Hebroniin.”

Jos ihminen esittää Jumalalle häntä polttavan kysymyksen, vastaako Jumala ja jos ei vastaa, niin miksi ei. On tietysti ero asioiden välillä. Yksittäisten ihmisten polttavatkin kysymykset ovat vähäpätöisiä verrattuna valtakunnan tason ongelmiin. Jos Jumala opastaisi yksittäisiä ihmisiä arjen pikku asioissa ja kiitolliset ihmiset kertoisivat ”Jumala vastasi” -palstalla, minkä neuvon kukin sai Jumalalta, Jumalasta tulisi helposti liian arkipäiväinen ongelmien ratkoja.

Jumalan puhumisen voi käsittää myös toisella tavalla; Jumala puhuu uskossa olevalle ihmiselle Pyhän henkensä kautta ja ihminen ei kuule puhetta korvillaan, vaan sydämellään.

Heb 1:1 “Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, 1:2 on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.”

Jumala loi vanhan, fyysisen maailman; Apt 17:24 [Isä] Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä.”

Olennainen viesti Hebrealaiskirje 1:2 tässä jakeessa on, että Jumala on puhunut meille Pojan kautta. Minkä maailman Kristus on luonut, kun Raamattu todistaa 5 Moos 10:14 “Katso, taivaat ja taivasten taivaat, maa ja kaikki, mitä siinä on, ovat Herran, sinun Jumalasi.” Kristus on luonut Uuden, henkisen maailman perustan. Tähän maailmaan voi päästä vain Kristuksen kautta. Jeesus sanookin painokkaasti: “Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh 14:6). Heb 3:15 “Kun sanotaan: Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa” – Meidän on syytä kuulla mitä Poika puhuu meille.

Raamatun mukaan Jumala puhui usein ääneen ihmisten kanssa. Seuraavassa muutama esimerkki Vanhan Testamentin ajalta:

2 Moos 3:14: “Jumala vastasi Moosekselle: Minä olen se, joka minä olen. Ja hän sanoi vielä: ”Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne.”

Joos 1:1 “Herran palvelijan Mooseksen kuoltua sanoi Herra Joosualle, Nuunin pojalle, Mooseksen palvelijalle, näin:”

1 Sam 3:11 “Ja Herra sanoi Samuelille: Katso, minä teen Israelissa sellaisen teon, että joka sen kuulee, sen molemmat korvat soivat.”

Jes 7:3 “Silloin Herra sanoi Jesajalle: Mene Aahasta vastaan, sinä ja sinun poikasi Sear-Jaasub, Ylälammikon vesijohdon päähän, Vanuttajankedon tielle,”

Jer 1:7 “Niin Herra sanoi minulle: Älä sano: ’Minä olen nuori’, vaan mene, kunne ikinä minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua.”

Apt 8:26 “Mutta Filippukselle puhui Herran enkeli sanoen: Nouse ja mene puolipäivään päin sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gassaan ja on autio.”

Apt 9:4 “ja hän [Saul eli Paavali] kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua? 5 Hän sanoi: Kuka olet, herra? Hän vastasi: ”Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.” – Tämä kertomus on ehkä säväyttävin Uuden Testamentin kertomus siitä, kuinka Jeesus oikeasti puhui Saulille, sokaisi hänet ja muutaman päivän päästä kristittyjä murhan himossaan vainonnut Saul oli kääntynyt Kristuksen uskolliseksi seuraajaksi.

Apt 9:15 “Mutta Herra [Kristus] sanoi hänelle [Ananiakselle]: ”Mene; sillä hän [Saulus eli Paavali] on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.” – Kristus puhui Ananiakselle näyssä, kun taas Saulille Kristus puhui Damaskoksen tiellä. Saulin matkakumppanit eivät kuulleet mitään, joten Kristuksen puhe ei ollut julkinen.

Haulla “Herra sanoi” löytyy noin tuhat Raamatun jaetta. “Jumala sanoi” esim 1 Moos 21:12 Mutta Jumala sanoi Aabrahamille: Älä pahastu … ” Raamatussa on satoja lauseita, joihin sisältyy ilmaisu “Jumala sanoi…” – Voin vain todeta, että Jumala eli Herra, on ollut kovin aktiivinen erityisesti Vanhan Testamentin puolella.

 

Puhuuko Jumala meille vielä nykyäänkin?

Jumala on puhunut meille Sanansa kautta. 2 Tim. 3:16 “Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa.” – Toisessa kirjeessään Pietari tuo esille, miten armo ja rauha lisääntyy Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. 2 Piet 1:3 “Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.”

Eräässä kirjoituksessa vastattiin otsikon kysymykseen, “Puhuuko Jumala meille?”; Kyllä puhuu, mutta Jumalan Pyhä henki puhuu Jumalan sanan kautta.

Jumala puhuu meille omantuntomme kautta, jotta erottaisimme oikean väärästä. Paavali varoittaa meitä, ettemme antaisi tämän maailmanajan muuttaa meitä sen mukaiseksi. Meidän tulisi rakentaa ja uudistaa itsemme ja tutkia “mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” Jokaisen tulee ajatella itsestään kohtuuden mukaisesti “sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut” (Room 12:2-3). – Paitsi että Kristus puhui meille apostoliensa kautta kaksi vuosituhatta sitten, kaikki olennainen on taltioitu Raamattuun ja on meidän käytettävissämme tänäkin päivänä. Kristus puhuu meille myös tänään, jos vain kuuntelemme ja etsimme hänen totuuttaan.

 

Raamatun kirjoitukset voi ymmärtää vain, jos Pyhä henki avaa ne.

Raamattu sanoo, 2 Pietarin kirjeessä: 1:21 “sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.”

Ihmiset eivät juurikaan ymmärrä Raamattua. He eivät ymmärrä sitä edes luettuaan. Myöskään he eivät ymmärrä mitä pappi puhuu kirkossa, koska pappi ei opeta, vaan toistelee vanhoja fraaseja. Ihmiset ovat vaipuneet uneliaisuuteen.

Room 11:8 sanookin “niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi, tähän päivään asti.”

Jeesus toisti opetuslapsilleen Jesajan sanat kansasta, jonka sydän on paatunut ja jonka silmät ovat ummessa, etteivät he näkisi ja ymmärtäisi.

Jes 6:9 “Niin hän [Jumala] sanoi [Jesajalle]: Mene ja sano tälle kansalle: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. 10 Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.” (Ks. Apt 28:26)

Mat 13:13 “Sentähden minä [Jeesus] puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
14 Ja heissä käy toteen Esaiaan [Jesajan] ennustus, joka sanoo: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

Jo Kristuksen ollessa maan päällä hän joutui toteamaan samoin kuin Jesajakin, että ihmisillä on uneliaisuuden henki, eivätkä näe eivätkä kuule. Näin on tänäkin päivänä; vaikka Jumala ja Kristus puhuvat ihmisille Raamatun kautta, ihmiset ovat samalla tavoin ”uneliaita” eivätkä viitsi vaivautua ottamaan selvää mitä Jumala on heille puhunut Kristuksen kautta. Rukoile siis, että Jumalan Pyhä henki avaisi sinulle Raamatun sanoman. Kaikki ei aukene yhdellä kertaa, vaan asia kerrallaan.

Jumala puhuu sinulle antaessaan sinulle ymmärrystä!

 

Hengestä syntyminen

Jumala muinoin lupasi Israelilaisille: Hesekiel 36:26 “Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. 27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.” – Kun ihminen tulee uskoon, hän saa samalla tavoin “uuden sydämen” ja “uuden hengen.”

Apostoli Paavali kirjoittaa: “Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa” (Room 8:9). Jeesus sanoi: Joh 10:27 “Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.”

Paavalin Roomalaiskirje sisältää tärkeää luettavaa: 8:11 “Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.” 

“Kaikki ne, joita Jumalan Henki ohjaa, ovat Jumalan lapsia. Ette te näet saaneet orjan pelokasta mieltä vaan Jumalan lapselle sopivan mielen. Sen turvin me huudamme: Abba! Isä! Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Ja jos kerran olemme hänen lapsiaan, olemme myös perillisiä. Olemme Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa. Jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, me myös pääsemme samaan kirkkauteen kuin hän.” (Room 18:14-17 UT2020) – Roomalaiskirje 8:11 puhuu myös tämän ajan ihmisille; Jos Pyhä henki asuu meissä, on Jumala, joka herätti Kristuksen kuolleista, myös eläväksitekevä meidän kuolevaiset ruumiimme sen Pyhän hengen kautta joka asuu meissä. Roomalaiskirje 18. luku puhuu opetuslapsille sanoen, että jos he joutuvat kärsimään yhdessä Kristuksen kanssa, opetuslapset pääsevät samaan kirkkauteen Kristuksen kanssa. Jeesus lupasi apostoleille, että kukin heistä tulee hallitsemaan Kristuksen kanssa – Kristus maailman kuninkaana, apostolit kukin yhtä Israelin kahdestatoista heimosta.

Joh 3:3 “Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” – Uudestisyntyminen tarkoittaa Jumalan Pyhästä hengestä syntymistä. Ilman sitä et voi ymmärtää Jumalan sanaa, vaan väärinymmärryksen mahdollisuus on olemassa ja joudut helposti väärien tulkintojen uskoon.

Jeesus sanoi Joh 3:6: “Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. 7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.” Paavalin Efosolaisille lähettämä kirje jatkaa: 2:18 “sillä hänen [Kristuksen] kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. 19 Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.” – Tällöin toteutuu Jumalan alkuperäinen suunnitelma, tehdä ihminen omaksi kuvakseen, omiksi lapsikseen. Ja tällöin, tottakai, Isä Jumala puhuu lapsilleen, omalle perheelleen, omille työtoverelleen.

Room 8:13 “Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”
16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
20 Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan,
21 koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.
24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.
26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.

27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.
28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.

29 Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa.”

Kuinka voin tietää, että olen uudestisyntynyt? Kuinka voin olla varma, että se mitä kirjoitan tässä blogissa, on Jumalan totuus? Meillä kaikilla on mahdollisuus lukea samaa Raamattua. On erilaisia käännöksiä, mutta loppujen lopuksi kyse on Sanan ymmärtämisestä. Kysynkin itseltäni, olenko minä ymmärtänyt oikein ja monet muut toisin uskovat ovat ymmärtäneet väärin?

Otan esimerkin. Kolme-neljäsataa luvuilla kirkon johtohenkilöt kokoontuivat suuriin kirkolliskokouksiin. Päättivät pitkien puheiden jälkeen, että Jumala on yksi, mutta kolmiyhteinen. Niin varmoja olivat silloin ja vielä tänäänkin, että vuosisatojen ajan ne, jotka eivät uskoneet näin, oli määrä tappaa. Heitä vainottiin ja poltettiin roviolla ja langetettiin kirkonkirouksia. Kysypä itseltäsi: voiko tällainen usko, joka johtaa näin hirvittäviin tekoihin, olla oikein ja Jumalan tahdon mukainen? Sanot ehkä puolustavasti, että eihän enää nykypäivänä ole tällaista. No ei, mutta sekö nyt oikeuttaisi tuhannen vuoden takaiset perustelut, että ei enää tänään!

Kirjoitin edellä väärien tulkintojen uskoon joutumisesta. Olen tavannut vakaita uskovia Jehovan todistajissa, helluntailaisissa, Roomalais-katolisissa ja tietysti Luterilaisissa. Tietysti vierastan Jehovan todistajien joitakin oppeja, kuten, että Jeesus oli ennen kuin Jumala korotti hänet, enkeli Mikael. Roomalais-katolisista olen kirjoittanut eräässä artikkelissani ja osoittanut useita vääriä tulkintoja ja käytäntöjä. Jumala kuitenkin tuntee ihmisten sydämet eikä tuomitse ihmistä, jos hän on vilpittömästi erehtynyt.

Kysyin, mistä voin tietää, että minun esittämäni tulkinta on oikein? Rukoilen, että Jumalan Pyhä henki ohjaa minua. Tätä pyydän joka kerta kun käyn kirjoittamaan jostakin raamatullisesta kysymyksestä. Myös saamani valon ja tulen näyn Jumalalta ymmärrän kannustavan minua kirjoittamaan rohkeasti ja luottaen Jumalan Pyhän hengen johdatukseen. Tunnustan, että en tiedä enkä ymmärrä läheskään kaikkea. Jokaisen asian oikein tietäminen ei olekaan oleellista pelastumisen kannalta; tärkeää on oikea sydämen asenne; halu ja pyrkimys ymmärtää Raamatun sanaa, eikä sokea usko kirkon jakamaan ja vuosisatoja toistamaan ihmisten kehittämiin oppeihin.

 

Kuka ei synny hengestä uudelleen?

2 Kor 4:4 sanookin asian näin: “Tämän maailman jumala on sokaissut niiden silmät, jotka eivät usko, niinpä he eivät näe Kristuksen evankeliumin valoa..” – Raamattu käyttää saatanasta nimitystä “Tämän maailman jumala”. Saatanan tavoite on, että hän saisi puolelleen, mikäli mahdollista kaikki tämän maailman ihmiset. Mitä tarkoittaa Raamattu, kun se sanoo saatanan sokaisseen niiden silmät, jotka eivät näe Kristuksen evankeliumin valoa? Sokaistuminen tapahtuu siten, että ihminen alkaa tavoitella maallista hyvää ja elämää “tämän maailman menon mukaan.” Siinä elämässä ei ole aikaa syventyä miettimään Jumalan sanaa. Kun ihminen tavoittelee rahaa, valtaa, kunniaa, toisten ihmisten ihailua yms. maallista hyvää, hän kuvittelee menestyessään saavansa paljon. Hän kuitenkin saa vähän ja sekin on katoavaista. Jos hän tavoittelisi pyhitystä ja pääsyä Herran yhteyteen, hän voisi jo maan päällä saavuttaa rauhan ja onnen ja lopulta ikuisen elämän.

Uskallan väittää, että tällaisia “saatanan opetuslapsia” on kristityistäkin suurin osa. He ovat nimellisesti kristittyjä. He katsovat sen riittävän, että käyvät ehkä tunnelman vuoksi joulukirkossa, mutta heiltä puuttuu halu päästä osalliseksi Kristuksen tarjoamasta valosta, joka tulee Jumalan valtakunnan evankeliumista.

Pahimmillaan nämä sokaistuneet ovat 2.Timoteuksen kirjeen kertomalla tavalla:
3:1 “Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
2 Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,
3 rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,
4 pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;
5 heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.”

 

Herra puhui

2 Moos 3:4 “Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, huusi hän, Jumala, hänelle [palavasta] pensaasta ja sanoi: ”Mooses, Mooses!” Hän vastasi: Tässä olen.
3:6 Ja hän sanoi vielä: Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.”

2 Moos 3:14 “Jumala vastasi Moosekselle: Minä olen se, joka minä olen. Ja hän sanoi vielä: Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne.”

Tuom 20:18 “Ja he nousivat ja lähtivät Beeteliin ja kysyivät Jumalalta. Israelilaiset sanoivat: Kenen meistä on ensiksi lähdettävä taistelemaan benjaminilaisia vastaan? Herra vastasi: Juuda ensiksi.”

1 Kun 18:24 “Sitten huutakaa te jumalanne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala, joka vastaa tulella, on Jumala. Kaikki kansa vastasi ja sanoi: Niin on hyvä.”

2 Kun 1:10 “Mutta Elia vastasi ja sanoi viidenkymmenenpäämiehelle: Jos minä olen Jumalan mies, niin tulkoon tuli taivaasta ja kuluttakoon sinut ja sinun viisikymmentä miestäsi. Silloin tuli taivaasta tuli ja kulutti hänet ja hänen viisikymmentä miestänsä.”

1 Aik 14:14 “Niin Daavid kysyi taas Jumalalta, ja Jumala vastasi hänelle: Älä mene heidän jälkeensä, vaan kierrä heidät ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.”

Psa 99:6 “Mooses ja Aaron hänen pappiensa joukossa ja Samuel niiden joukossa, jotka avuksi huusivat hänen nimeänsä, he huusivat Herraa, ja hän vastasi heille. 7 Hän puhui heille pilvenpatsaasta; he noudattivat hänen todistuksiansa ja käskyjä, jotka hän oli heille antanut.”

Joona 4:9 “Mutta Jumala sanoi Joonalle: Onko vihastumisesi risiinikasvin tähden oikea? Tämä vastasi: Oikea on vihastumiseni kuolemaan asti.”

Mat 3:17 ”Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.”

Apt 11:9 “Niin vastasi ääni taivaasta toistamiseen ja sanoi: ’Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi.”

Erityisesti Vanahan Testamentin puolella on erään tiedon mukaan jopa kaksi tuhatta (itse laskin noin 1500) lausetta, joissa Jumala sanoi,’ ’Herra sanoi,’ tai ’Jumala puhui’ tai muu vastaava ilmaus Jumalan tai taivaasta kuuluvan äänen sanomana. Yllä olevien esimerkkien kirjo on laaja: Jumala voi puhua kuten Moosekselle, palavasta pensaasta. Jumala voi myös antaa neuvoja kenen tulee ensin lähteä benjaminilaisia vastaan taistelemaan. Ratkaistaessa kumman osapuolen jumala on oikea Jumala, se joka sytytti tulen, oli oikea Jumala. Elian pyynnöstä Jumala lähetti tulen taivaasta ja kulutti viisikymmentä miestä. Jumala antoi Daavidille yksityiskohtaisen neuvon hyökätä sanoen: “Älä mene heidän jälkeensä, vaan kierrä heidät ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.” Kun Israelilaiset huusivat Jumalaa avuksi, hän puhui heille pilvenpatsaasta. Jumala ja Joona kävivät vuoropuhelua Niniven kaupungin armahtamisesta, ja Herra kasvatti Joonalle risiinikasvin ja seuraavana päivänä lähetti madon sen kuivattamaan.

Jumala puhui Jeremiaalle, Jer 1:9 “Ja Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani. Ja Herra sanoi minulle: Katso, minä panen sanani sinun suuhusi.”

Uuden Testamentin puolella saattoi “taivaasta kuulua ääni, joka sanoi…”. UT:ssa Jumala on jättänyt esiintymiset Jeesukselle; sen sijaan, että VT:ssa Jumala sanoi… UT:ssa “Jeesus sanoi…” toistuu lukemattomia kertoja.

Luuk 1:12 kertoo kuinka Herran enkeli ilmestyi pappi Sakariaalle. “Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko. 13 Mutta enkeli sanoi hänelle: ”Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.” – Kaikki tuntevat kertomuksen enkelin ilmestymisestä neitsyt Marialle (Luuk 1:30) ja myöhemmin Joosefille (Mat 1:20) ja Jeesuksen syntyessä joukolle paimenia kedolla (Luuk 2:10).

 

Kukaan ei ole nähnyt Jumalaa, jos näkee, kuolee

Meidän kristittyjen on vaikea ymmärtää pelkoa Jumalan kasvojen näkemisestä tai Jumalan äänen kuulemisesta ja tämän johtamisesta kuolemaan. Jesaja kuitenkin oli kauhuissaan, koska oli nähnyt Herran. Tämä oli yleinen uskomus Raamatullisessa ajassa, ja nimenomaan Vanhan Testamentin puolella. Syynä on pidetty Jumalan pyhyyden korostamista tuona aikana.

2 Moos 33:20 “Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.”

2 Moos 20:19 “Ja he sanoivat Moosekselle: ”Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuulemme. Älköön Jumala puhuko meidän kanssamme, ettemme kuolisi.”

5 Moos 5:25 “Miksi on meidän siis kuoleminen? Sillä tämä suuri tuli kuluttaa meidät. Jos me vielä kuulemme Herran, meidän Jumalamme, äänen, niin me kuolemme.
5 Moos. 18:16 On tapahtuva aivan niin, kuin sinä Herralta, sinun Jumalaltasi, anoit Hoorebilla, silloin kun seurakunta oli koolla ja sanoit: ’Älköön minun enää suotako kuulla Herran, minun Jumalani, ääntä älköönkä nähdä tätä suurta tulta, etten kuolisi.”

Tuom 13:22 “Niin Maanoah sanoi vaimolleen: ”Me olemme kuoleman omat, sillä olemme nähneet Jumalan.” – Itse asiassa, Maanoah ja hänen vaimonsa olivat nähneet Herran enkelin; 13:21 eikä Herran enkeli enää ilmestynyt Maanoahille ja hänen vaimollensa. Nyt Maanoah tiesi hänet Herran enkeliksi.”

2 Moos 33:19 “Hän vastasi: Minä annan kaiken ihanuuteni käydä sinun ohitsesi ja huudan nimen ’Herra’ sinun edessäsi. Ja minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, armahdan, ketä armahdan.” 33:20 “Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.

5 Moos. 5:26 “Sillä kuka kaikesta lihasta on koskaan niinkuin me kuullut elävän Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä ja jäänyt henkiin?”

Tuom 6:22 “Kun Gideon näki, että se oli Herran enkeli, sanoi Gideon: Voi minua, Herra, Herra, kun olen nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin! 23 Mutta Herra sanoi hänelle: Rauha sinulle! Älä pelkää, sinä et kuole.”

 

Uurim ja Tummin

Israelilaisilla oli tarve tietää, miten Jumala suhtautuisi esiin tuleviin tilanteisiin. Jumala ei vastannut edes ylipapin kysymyksiin omalla äänellään. Jumalan vastaus kuitenkin saatiin asettamalla kysymys ja siihen kaksi vaihtoehtoa. Näistä toisen Jumala valitsi vastauksekseen.

2 Moos 28:30 “Ja pane jumalanvastausten rintakilpeen uurim ja tummim, niin että ne ovat Aaronin sydämen päällä, hänen astuessaan Herran eteen. Ja niin kantakoon Aaron Jumalan vastaukset israelilaisille sydämensä päällä aina Herran edessä ollessaan.”

4 Moos. 27:21 “Ja hän astukoon pappi Eleasarin eteen, ja tämä kysyköön hänen puolestaan uurimin kautta Jumalan vastausta Herran edessä. Hänen käskystänsä he lähtekööt ja hänen käskystänsä he tulkoot, hän ja kaikki israelilaiset hänen kanssansa, koko seurakunta.”

Näistä jakeista, joissa mainitaan uurim ja tummim, ei tarkemmin selviä millaisia ne olivat. Niiden tarkoitus on kuitenkin selvä, saattaa Jumalan vastaukset israelilaisille, edellyttäen, että heillä oli kaksi vaihtoehtoista ratkaisua valittavanaan.

Vanhan Testamentin aikana. 1 Samuelin kirja: 28:6 “Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.”

1 Sam 14:41 “Ja Saul sanoi Herralle, Israelin Jumalalle: Anna oikea arpa. Niin arpa osui Joonataniin ja Sauliin, ja kansa pääsi vapaaksi.” – Tästä ilmenee mistä on kysymys, oikean vastauksen arpomisesta tai niin kuin uskottiin, että Jumala osoittaa arvan avulla oikean vastauksen.

Juudaksen tilalle uusi apostoli arvalla. Jeesuksen ollessa vielä apostolien luona maan päällä, hän tietysti ohjeisti ja opasti opetuslapsiaan kaikissa kysymyksissä. Sen jälkeen, kun Jeesus oli noussut taivaaseen, opetuslapset varmaankin olivat ymmällään monien ongelmien kanssa. Yksi tällainen ongelma oli uuden apostolin nimeäminen Juudas Iskariotin tilalle. Saivatko he Kristukselta taivaasta valintaohjeita? Kaikesta päätellen eivät saaneet, koska he turvautuivat vanhaan keinoon; rukouksen jälkeen arvottiin kahden vaihtoehtoisen kandidaatin välillä.

Apt 1:23 “Ja he asettivat ehdolle kaksi, Joosefin, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, lisänimeltä Justukseksi, ja Mattiaan.
24 Ja he rukoilivat ja sanoivat: ”Herra, sinä, joka kaikkien sydämet tunnet, osoita, kummanko näistä kahdesta sinä olet valinnut
25 ottamaan sen paikan tässä palveluksessa ja apostolinvirassa, josta Juudas vilpistyi pois, mennäkseen omaan paikkaansa.”
26 Ja he heittivät heistä arpaa, ja arpa lankesi Mattiaalle, ja hänet luettiin niiden yhdentoista kanssa apostolien joukkoon.”

 

Jumalan pyhyys

Mooses halusi nähdä Pyhän Jumalan kasvot. 2 Moos 3:6 “Ja hän sanoi vielä: Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.”

2 Moos: 33:20 “Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.”

Taivaassa Serafit huusivat Jumalan edessä Pyhä, Pyhä, Pyhä (Jes 6:3). Jesajakin tunsi pelkoa Jumalan kohtaamisesta, vaikkakin vain näyssä 6:5, “Niin minä sanoin: Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.

Jumalan Uudessa maailmassa viimeisen tuomion jälkeen, on vain vanhurskaita ihmisiä, jotka eivät enää tee syntiä. Kristuksen ovat ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset jo nähneetkin. 1 Joh 3:2 “Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.” – Se on ymmärrettävää, onhan Kristus ihminen myös taivaassa. Ehkä Kristuksen kirkkaus ei ole samanlaista kuin Isä Jumalan. Kristuksen kasvojen näkemisestä Raamattu puhuu ja lupaa, että hänen kanssahallitsijansa saavat nähdä hänet “sellaisena kuin hän on.” 1 Joh 3:2 “Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.”

Viimeisen tuomion jälkeen hyväksytyn tuomion saaneet voivat nähdä Jumalan kasvot, koska he ovat nyt Pyhiä, eikä heissä ole enää syntiä. Samalla tavoin, kun Kristus tulee, hänen omansa pääsevät häntä vastaan pilviin ja voivat nähdä Kristuksen sellaisena kuin hän on, koska niin Kristus kuin ensimmäisen ylösnousemuksen Pyhät ovat kaikki Pyhiä.

Entä Isä Jumalan kasvot, saavatko pelastuneet nähdä Jumalan? Jesaja 6:2 kertoo näystä taivaassa: “Serafit seisoivat hänen [Jumalan] ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät.” – Serafit ovat korkea-arvoisimpia enkeleitä Jumalan läheisyydessä. Jos heidän on peitettävä silmänsä Jumalan kirkkaudelta suojautumiseksi, ei varmaankaan mukaan muukaan enkeli voi katsoa Jumalan kirkkautta. Raamattu ei kuitenkaan kerro asiasta enempää. Jumalan kirkkaus on niin voimakasta, että sitä eivät voi katsoa enkelit taivaassa eivätkä ihmiset maan päällä. Jos Jumala haluaa ilmestyä ihmiselle, hän ei voi esiintyä kaikessa kirkkaudessaan, vaan hänen on käytettävä jotain korvaavaa, vaikkapa enkeliä tai kolmea ihmishahmoa.

1 Joh 1:5 UT 2020 “Tämä on se sanoma, jonka kuulimme Jeesukselta Kristukselta ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole lainkaan pimeyttä.”

KR 38 “Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.”

Raamattu sanoo Kristuksen sanomaa valoksi. – Jumala on henki (niin kuin kaikki muutkin taivaassa), Jumala on rakkaus ja Jumala (sekä Kristus) on valo. 1 Joh 4:8 “Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.”

“Jumala on puhdasta valoa, jota ei tahraa eikä sumenna mikään. Vanha käännös sanoi, että hän on valkeus. Sellaisena hän ei ole voinut ilmestyä yhdellekään ihmiselle, sillä emme kestäisi niin voimakasta valoa. Sen sijaan taivaassa hän on läsnä. Ilmestyskirja sanoo: ”Yötä ei enää ole oleva. He eivät tarvitse lampun valoa eivätkä auringon valoa, sillä Herra Jumala valaisee heitä.” (Ilm 22.) Itse asiassa Jumalan olemuksesta ilmaistaan kolme asiaa: Jumala on Henki, Jumala on rakkaus ja Jumala on valo. Valo kuvaa hänen pyhyyttään. Apostoli Johannes kirjoittaa kirjeensä ensimmäisessä luvussa: 1 Joh 1:5 “Jumala on valo, eikä hänessä ole mitään pimeää.” Koko artikkeli täällä.

Saavat nähdä Jumalan; Jumalaa ei Vanhan Testamentin aikana saanut kukaan nähdä. Pyhän Jumalan näkeminen merkitsi kuolemaa. Kristus oli ihmisenä kaikkien nähtävissä. Matteus sanoo kuka voi nähdä Jumalan: 5:8 “Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.” Heb 12:14 “Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.” – Herra, Lord, on tässä jakeessa κύριος, joka viittaa Kristukseen. Kun esimerkiksi Herran enkeli ilmestyi Marian puolisolle Joosefille, enkelistä sanotaan ”angel of the Lord” eli sama Lord, joka käännetään sanalla κύριος. Kyseessä ei kuitenkaan voinut olla Kristuksen enkeli, vaan Isä Jumalan enkeli, koska Jeesus ei ollut vielä edes syntynyt. Jumalan enkelit ovat ἄγγελος θεός aggelos theos.

Jumala sanoo: “Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen.” (Jesaja 57:15)

Mitä merkitsee Jumalan pyhyys? Täydellisyyttä? Oikeamielisyyttä? Armollisuutta? Ainakin Jumala on täydellinen. Hänelle kaikki on mahdollista. Jumalaa onkin kuvattu sanomalla, että hän on kaikkivaltias, kaikkitietävä, kaikkialla läsnäoleva. Onko Jumala oikeamielinen? Kun Jumala antoi käskyn tuhota Israelin vihollinen viimeiseen mieheen ja naiseen ja lapseen saakka jättämättä ketään henkiin, monella herää ihmettelevä kysymys, oliko se oikein? Eikö olisi pitänyt antaa armoa ja jättää edes osa henkiin? Jumala varmaankin ajatteli, että Israelin kansa täytyi pitää puhtaana pakanallisista vaikutteista ja sen vuoksi Jumala antoi määräyksiä puhdistaa oman kansansa keskuudesta pois esimerkiksi sen, joka söi verta tai joka uhrasi epäjumalille. (3 Moos 17 luku). Tarkat määräykset eivät koskettaneet kauempana asuvia, koska heidän tapansa eivät niin helposti levinneet oman kansa keskuuteen.

Jumala on Raamatun mukaan kiivas ja hänen vihansa saattoi syttyä tuossa tuokiossa. Näin kävi esimerkiksi silloin kun Liitonarkkia oltiin kuljettamassa ja härät kompuroivat. Ussa pelkäsi Arkin putoavan kyydistä ja koski Arkkiin.” Ehkä Ussa oli syypää epäuskoon; hän ei uskonut, että Jumala tulisi apuun eikä hänen tarvitsisi koskea Liiton arkkiin (2 Sam 6:6-7). Entä, miksi Jumala ei osoittanut armollisuutta vaikkapa sitä sapattisääntöä rikkonutta kohtaan, joka erämaavaelluksen aikana keräsi sapattina risuja polttopuiksi? Jumala vihastui ja määräsi hänet kivitettäväksi. Risuja kerännyt mies varmaan tiesi säännöksen, ettei sapattina saanut kerätä polttopuita; hän ei vaan uskonut, että tämä Jumalan määräys oli niin ehdoton.

Tällä tavoin arvioi Jumalaa syntinen, epätäydellinen ihminen, joka ei ymmärrä Jumalan perusteluista. Jumalahan sanookin sanassaan, Jes 55:9 “Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”

Jeesus Kristus ihmisenä tuntee ihmisen ja hänellä on mahdollisuus armahtaa kaikkia syntisiä. Onhan Isä Jumala antanut hänen tehtäväkseen jakaa viimeinen tuomio kullekin ihmiselle. Joh 5:22 “Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle.”

 

Jumala puhui minulle näyssä

Kerran, myöhään illalla nukkumaan käydessäni, oli vuoden pimein aika, syttyi itsestään valo huoneeseeni. Ymmärsin sen tulevan Jumalalta, koska valo oli puhtaan valkoinen, kuin maito. Sitten valo sammui itsekseen. Sen tilalle syttyi tuli, jonka yhdistin helposti omaan kirjoitustyöhöni. Mitä tarkoittaa tämä valo näyssäni? Kristus sanoi olevansa maailman valo, ja ymmärsin, että hän lupasi tätä valoaan minulle. Tulkitsin tulen edustavan hengen paloa ja että sen ymmärryksen, jonka olin Raamatusta saanut, minun pitäisi siirtää myös muille ihmisille. Menemättä enempää näyn yksityiskohtiin, kokemus rohkaisi uskoani ja siksi jatkan kirjoittamista uskoen asiaani, vaikkakin olen eri mieltä valtavirran teologian kanssa joissakin yksityiskohdissa.

Joh 8:12 UT20 “Jeesus alkoi taas puhua ihmisille: Minä olen maailman valo. Minun seuraajieni ei koskaan tarvitse kulkea pimeässä, sillä heillä on elämän valo.”

1 Joh 1:5 “Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.”

En voi sanoa, toisin kuin Vanhan Testamentin profeetat, että ”minulle tuli tämä Jumalan sana…” Ahkeran lukemisen ja tutkimisen tuloksena, olen vain oppinut vuosien aikana kiinnittämään huomioni tiettyihin asioihin. Kiitän tästä Jumalaa. Ilman häntä olisin vain toistellut kaikkien tuntemia fraaseja. Niitä on netti täynnä; sinänsä hyvää tarkoittavien uskovien kirjoittamia ajatuksia. Miksi Jumala ei ole puhunut heille niin kuin minulle?

Tulkintaongelmat. Kun kirjoittelen näitä Raamattuaiheisia kirjoituksiani, minulla on usein tulkintavaikeuksia. Raamattu vaan on näin kirjoitettu. Eräässä tuoreessa kirjoituksessani kysyinkin, miksi Jumala, et antanut sellaista Raamattua, joka olisi täysin selvä ja vapaa tulkintaongelmista? Silloin ei olisi keskenään riiteleviä kirkkokuntiakaan. Otanpa esimerkin tulkintaongelmasta: Tämän kirjoituksen viimeisillä sivuilla, tuon esille Jumalan lupaukset Uudesta maailmasta. Tämä sivustoni sisältää Uuden Testamentin – erään sen monista käännösversioista – ja kaikki ne jakeet, joissa Jeesus puhuu, on merkitty punaisella värillä. Sellaiseksi on merkitty myös Ilmestyskirjan jae 5. Ei sillä ole merkitystä, antaako lupauksen Isä Jumala tai Jeesus Kristus. Väristä välittämättä, tulkitsin, että siinä puhuu itse Jumala.

Lähes päivittäin kirjoitan näitä blogikirjoituksiani. Lähes päivittäin luen Raamatusta minua kiinnostavia jakeita. Huomaan tällöin, useinkin, että tässä tai tuossa jakeessa on virhe. Otanpa pari esimerkkiä:

Johanneksen evankeliumin alussa sanotaan.. “ja Sana oli Jumala”. Kaikkihan me tiedämme sen tarkoittavan, että Jeesus Kristus on Jumalan sana ja kun Raamattu sanoo, että Sana oli Jumala, ei kukaan voi väittää vastaan, että Sana eli Jeesus Kristus on Jumala. Katsokaapa alkutekstiä! Siellä sanotaankin, että “Jumala oli sana”! Joh 1:1 κα θες ν λγος. Etsin eri Raamatun käännöksistä, mutta vain yhdestä käännöksestä löysin oikean käännösversion: CLV “In the beginning was the word, and the word was toward God, and God was the word.” CLV tarkoittaa Konkordanttista käännöstä.

Otan toisen esimerkin: Ajatelkaapa tilannetta, että Jeesus on ristiinnaulittu, kuollut ja sitten hän on ylösnoussut. Epäuskon ja kaiken toivon menettämisen jälkeen, opetuslapset tapaavat ylösnousseen opettajansa. Hän antaa heille uuden käskyn; menkää ja tehkää opetuslapsia kaikista kansoista kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen. Kaikkihan ovat kuulleet tämän! Varmaan opetuslapset sanoivat Jeesukselle: Kyllä, Jumalan Poika, näin lupaamme tehdä. Käyttivätkö he juuri näitä sanoja, ehkä eivät. Mutta nyt viimein opetuslapset, kun olivat todistaneet Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen, viimeinkin uskoivat pohjaan saakka mitä Jeesus sanoi. Kyllä, opettaja, näin tulemme varmasti tekemään!

Kohta tuli ensimmäinen Helluntai ja Pyhä henki vuodatettiin niin opetuslasten kuin tuhansien muidenkin päälle. Raamattu kertoo, kuinka opetuslapset kastoivat kolme tuhatta kuulijaa ”Jeesuksen Kristuksen nimeen”. Mitä ihmettä!

Olivatko opetuslapset unohtaneet, että he olivat luvanneet kastaa uudet kristityt Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen? Vai olisiko selitys, että tämä Raamatun kohta on väärennys? Selityksenä se, että katolisella kirkolla oli polttava tarve löytää Raamatusta tukea kolmiyhteiselle Jumalalle? Tässäpä oli oivallinen kohta parantaa Raamatun tekstiä ja korjata siihen jäänyt virhe. Niinpä tekstiä korjattiin, koska siihen oli mitä ilmeisimmin jäänyt puuttumaan sanat “Isän” ja “Pyhän hengen”. Pitikö apostolien siis kastaa “Isän ja Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän hengen nimeen?” Ei vieläkään mennyt täysin oikein. He vain kastoivat ”Jeesuksen Kristuksen nimeen.”

Pyytäkää Jumalaa antamaan Pyhän henkensä johtaa teitä lukiessanne Raamatun sanaa. Kun Pyhä henki ohjaa teitä, ettette konemaisesti toista mitä teille on opetettu vuosituhansien aikana. Pyhä henki pysäyttää teidät miettimään mitä Raamattu oikeasti sanoo. Pyytäkää Jumalalta, että hän puhuisi teille, missä kohdin on kyse ihmisten kehittämästä opista ja missä aidosta Jumalan sanasta.

Kuinka usein kohtaankaan uskovien kirjoittamia, muuten erinomaisia kirjoituksia, mutta niistä paistaa vain yksi puute; kaikissa toistetaan opittuja lauseita ajattelematta, että ne eivät perustu Raamatun opetukseen, vaan perustuvat ikivanhoihin kirkolliskokousten päätöksiin, siis ihmisten oppeihin, eivät siihen mitä Jumala on profeettojensa kautta sanonut. Kolossalaiskirje sanookin: 2:20 “Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä. 23 Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.”

On erotettava Jumalan puhe ja vanhat tavat, ihmisten käskyt ja opit, perinnäissäädökset! Markus kirjoittaa tästä näin: 7:8 “Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä. 9 Ja hän sanoi heille: Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne. 13 Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette.”

 

Voiko epätäydellinen ihminen tulla pyhäksi?

Mitä “pyhitetty” tarkoittaa? Hebrealaiskirje: 7:26 Kuvaa Kristusta ylimmäisen papin ominaisuudessa: “Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut.”

Paavali Roomalaiskirjeessään kuvailee omaa rooliaan: 1:1 “Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia.”

Pyhä siis erottuu maailmasta. Hän lakkaa elämästä tämän maailman jumalan haluamalla maailmallisella tavalla. Pyhittyminen merkitsee Jumalan Pyhän Hengen saamista. Pyhät ovat Jumalan valittuja. Pyhyyden voi myös menettää lankeamalla takaisin synnilliseen ja maailmalliseen elämään. Jopa Jumalan valituille voi käydä näin.

Ollakseen, tullakseen ja pysyäkseen pyhänä, ihmisen täytyy erottautua synnistä ja kaikesta mitä syntiin liittyy. Pietari oivalsi pyhityksen liittyvän elinikäiseen vaellukseen: Pietari kirjoitti 1.kirjeessään: 1:15 “sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi. 16 Sillä kirjoitettu on: Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.”

1 Piet 2:9 kirjeessä valituille muukalaisille Pietari kutsuu hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa asuvia seurakuntalaisiaan Jumalan omaksi kansaksi ja pyhäksi heimoksi, “jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi.” – Näin muutkin kuin juutalaiset saivat Hengen pyhittämisen kautta aseman Jumalan kansana.

1 Piet 2:9 “Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa. 10 te, jotka ennen ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa, jotka ennen ette olleet armahdetut, mutta nyt olette armahdetut.”

Paavali kutsuu kirjeidensä tervehdysaloituksessa kirjeiden vastaanottajia pyhiksi:

Room. 1:7 “kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

2 Kor. 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle ynnä kaikille pyhille koko Akaiassa.

Efe 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa.”

Hebrealaiskirje 12:14 toteaa pyhyyden ja pyhityksen merkityksestä: “Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.” UT 2020 kääntää tämän “Pyrkikää elämään rauhassa kaikkien kanssa ja tavoitelkaa puhtautta, jota ilman ei kukaan saa nähdä Herraa.”  Jakeessa 12:14 käytetään kuitenkin sanaa γιασμς hagiasmos, joka tarkoittaa pyhitystä engl. sanctification, ei kysymys ole ’puhtaudesta’. Pyhä on luonnollisesti myös puhdas, mutta en pidä puhtaus -sanaa tässä kohdin onnistuneena. Toki pyhän ihmisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat. Ihmisten tulee eläessään pyrkiä pyhitykseen, koska se on edellytys Herran näkemiseen.

 Room 6:22 “Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän.”  – Roomalaiskirjeen jakeen mukaan päästessään eroon synnistä, ihminen tulee Jumalan palvelijaksi ja saa sen seurauksena pyhityksen ja lopuksi ikuisen elämän.

Kol 1:2 “Kolossassa asuville pyhille ja uskoville veljille Kristuksessa. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme!”

Ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeen 4.luvussa annetaan monia neuvoja miten saavuttaa pyhittyminen karttamalla jo tuona aikana uskoviakin koettelevia syntejä.

Raamatun mukaan Ei kukaan ole pyhä niinkuin Herra; paitsi sinua ei ole yhtäkään, eikä ole kalliota meidän Jumalamme vertaista.(1 Sam 2:2). Raamatussa kuitenkin puhutaan ihmisten pyhittymisestä. Mitä siis tarkoittaa kun Raamattu sanoo, että vain Herra on Pyhä? Ainakin se on totta, että Jumala on aina ollut ja aina ollut pyhä. Ihminen on syntyjään epäpyhä, mutta voi tulla pyhäksi.

Tämän kirjoituksen otsikko käsittelee sitä, miten Jumala puhuu ihmiselle. Ajatukseni on, että kun ihminen on tullut pyhitetyksi, hän pääsee Jumalan valtakuntaan ja hänestä tulee Jumalan työtoveri. Silloin hän voi nähdä Jumalan ja puhua hänen kanssaan. Siis puhua Jumalalle ihan oikeasti ja saada Jumalan vastaus. Tätä ei ihminen voi saavuttaa, paitsi jos Jumala poikkeuksellisesti niin haluaa. Se ei tarkoita, etteikö Jumala kuulisi hänen puoleensa kääntyvää ihmistä, vaikka hän ei ole vielä saavuttanut pyhyyttä, vaan on vasta matkalla. Jumala puhuu ihmiselle ”hiljaisesti” ja ohjaa tätä matkan kestäessä.

Kristuksen Tuhatvuotisesta valtakunnasta kertoo Jesaja 65:24 Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen.”

 

Jumala lähettää enkelinsä, jotka voivat esiintyä ihmisenä

Tobitin kirjassa Aabrahamille ilmestyi enkeli Rafael.

11 “Minä kerron nyt teille koko totuuden mitään salaamatta. Äskenhän jo sanoin, että kuninkaan salaisuuksia ei pidä paljastaa mutta Jumalan teot tulee tuoda kiittäen julki. 12 Kun sinä ja Saara rukoilitte, minä vein teidän rukouksenne Herran kirkkauden eteen, ja samoin tein silloin, kun sinä, Tobit, hautasit kuolleita. 13 Kun sinä epäröimättä nousit pitopöydästä ja lähdit hautaamaan vainajaa, 14 minut oli lähetetty panemaan sinut koetteelle, mutta samalla Jumala lähetti minut parantamaan sinut ja miniäsi Saaran.”

15 “Minä olen Rafael, yksi niistä seitsemästä enkelistä, jotka ovat Herran lähellä ja joiden on lupa tulla hänen kirkkautensa eteen.

16 “Molemmat miehet säikähtivät ja heittäytyivät pelon vallassa kasvoilleen maahan. 17 Mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö! Rauha teille! Kiittäkää aina Jumalaa. 18 En minä omaa hyvyyttäni tullut teitä auttamaan, vaan Jumala tahtoi minun tulevan. Häntä teidän pitää kiittää kaikkina aikoina, hänelle laulaa ylistystä. 19 Nyt ymmärrätte senkin, että minä en itse asiassa ole syönyt mitään; teistä vain näytti siltä. 20 Kiittäkää te Herraa täällä maan päällä, antakaa kaikesta kunnia Jumalalle. Minä nousen hänen luokseen, joka minut lähetti. Kirjoittakaa muistiin kaikki tämä, mitä teille on tapahtunut.» Rafael nousi taivaalle, 21 ja kun Tobit ja Tobia kohottautuivat jaloilleen, he eivät enää nähneet häntä. 22 He kiittivät Jumalaa, lauloivat hänen ylistystään ja kertasivat kiitollisina hänen suuria tekojaan. Heille oli ilmestynyt Jumalan enkeli!”

1 Moos 22:10 “Ja Aabraham ojensi kätensä ja tarttui veitseen teurastaakseen poikansa.
22:11 Silloin Herran enkeli huusi hänelle taivaasta sanoen: Aabraham, Aabraham! Hän vastasi: Tässä olen.”

1 Moos 16:10 “Ja Herran enkeli sanoi hänelle [Haagarille, Abrahamin vaimon Saarain orjattarelle]: Minä teen sinun jälkeläistesi luvun niin suureksi, ettei heitä voida lukea heidän paljoutensa tähden.”

1 Moos 19:1 “Ja ne kaksi enkeliä tulivat Sodomaan illalla, ja Loot istui Sodoman portissa; ja nähtyänsä heidät Loot nousi heitä vastaan ja kumartui maahan kasvoillensa. 19:11 Ja he [enkelit] sokaisivat ne miehet, jotka olivat talon ovella, sekä nuoret että vanhat, niin että he turhaan koettivat löytää ovea.”

1 Moos 18:1 “Ja Herra ilmestyi hänelle [Abarahamille] Mamren tammistossa, jossa hän istui telttamajansa ovella päivän ollessa palavimmillaan. 18:2 Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso, kolme miestä seisoi hänen edessänsä; nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja kumartui maahan.”

Älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä.” (Heb 13:2)

 

Monet ahdistuneet ihmiset purkavat tuskaansa Jumalaan sanoen, Jumala miksi et vastaa minulle!

Isä Jumala puhui VT:n aikoina eri yhteyksissä, niin profeetoille kuin tavallisillekin ihmisille. Kun Jeesus oli ollut maan päällä, hän puhui ihmisille. Sen jälkeen, kun Kristus oli noussut taivaaseen, hän ei ole puhunut suoraan juuri kenellekään. Kuitenkin Kristus ilmestyi Paavalille ja puhuikin suoraan hänelle, vaikkakaan muut lähellä olleet eivät kuulleet mitään.

Joillekin suoraan – kuten Paavalille – tai sitten näyssä kuten Ananiakselle. Paavali oli lähestymässä Damaskoa, Apt 9:3 kertoo; “… yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä; 4 ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?” 5 Hän sanoi: Kuka olet, herra? Hän vastasi: Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.” – Näin Jeesus katsoi tarpeelliseksi puhua suoraan ihmiselle, Saulille, josta sitten tuli apostoli Paavali ja Uuden Testamentin ahkerin kirjoittaja.

1 Tes 2:13 “Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.”

Jes 55:11 “niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.”

2 Piet 1:3 “Koska hänen [Jeesuksen Kristuksen] jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.”

Reformistit Martti Luther ja John Calvin julistivat, että on vain yksi paikka, jossa Jumala puhuu meille ja se on Raamattu. Nämä miehet oivat esiin periaatteen, joka tunnetaan nimellä Sola Scriptura, jonka periaatteen kannattaja minäkin olen ollut aivan kirjoitusteni alusta lukien. Tämä periaate asettaa Raamatun sanan kaiken uskonnollisen toiminnan yläpuolelle; nyt on vain käynyt niin, että kirkolliskokoukset, paavit ja piispat ovat ottaneet itselleen oikeuden tulkita ja jopa muuttaa Jumalan sanaa.

En hyväksy sellaista Jumalan sanan muuttamista, kuten esim. että, katoliset ovat poistaneet yhden käskyn ja jakaneet toisen käskyn kahdeksi, jotta käskyjen lukumäärä ei muuttunut. Sen sijaan hyväksyn ja kannatan Raamatun tulkinnasta johtuvaa Raamatun kielen muuttamista niin, että sen ajan ihmiset oikein sen ymmärtäisivät. Esimerkiksi tässä kirjoitussarjassani on jouduttu selittämään Kuningas Jaakon ajalta olevia vanhoja sanoja niiden merkityksen ymmärtämiseksi.

Jumala ja Jeesus Kristus puhuvat meille Raamatun sanan kautta.

 

Uusi taivas ja uusi maa 

Ilmestyskirjan toiseksi viimeinen luku kuvaa Uutta taivasta ja uutta maata, koska ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet. Sanonta, että merta ei enää ole, lienee kuvaannollista kerrontaa ja mahdollisesti tarkoittaa, ettei syntisten ihmisten suuria massoja enää ole, vaan he ovat saaneet tuomionsa ja sen mukaan heillä ei ole pääsyä Jumalan uuteen taivaaseen ja maahan.

Ilm 21:1 “Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.”

Johannes näkee näyssään, että pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutuu alas taivaasta. Sen mukana itse Jumala tulee asumaan maan päällä uudessa Jerusalemissa, sen asukkaiden keskellä. On jäljellä vain Jumala, Kristus ja heidän kansansa.

21:4 “ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.”
5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki.” Ja hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet.”
6 Ja hän sanoi minulle: ”Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.”

Kuolema on voitettu, ei enää murhetta, koska kaikki entinen on mennyt. Jumala antaa kaikille janoaville elämän veden lähteestä lahjaksi. Johannes ei näe temppeliä, sillä sitä ei tarvita, koska Jumala ja Kristus ovat sen temppeli. Kaupunki ei tarvitse valokseen aurinkoa tai kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaiseen sen ja lamppuna on Jeesus Kristus.

21:22 “Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
23 Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.
27 Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.”

Ilmestyskirja on mitä suurimmassa määrin kuvaannollista ilmausta. Erityisesti sen 21. luku on symboliikkaa ja kuvaannollista ilmausta. Kallistun sen mielipiteen suuntaan, joka näkee kuvauksen kertovan Jumalan ja Karitsan hallitsemasta henkisestä yhteisöstä. Sitä tukevat mm. edellä oleva kuvaus kaupungin valaistuksesta; Uusi Jerusalem ei tarvitse auringon tai kuun valoa. Toiseksi, kaupunki on luvun lopussa olevan kuvauksen mukaan rakennettu käyttäen kalliita kiviä kuten jaspista, safiireja, kelkedonia, smaragdeja, sardonyksiä, jne. Kaupungin kaksitoista porttia ovat tehdyt kahdestatoista helmestä, kukin portti yhdestä jättiläiskokoisesta helmestä, ja kaupungin katu on puhdasta kultaa.

Ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset ovat Raamatun mukaan henkiruumiissa enkä näe mitään syytä, miksi toisen eli tuomion ylösnousemuksen osalliset eivät olisi. Miksi heidän tarvitsisi vaihtaa fyysisiin ruumiisiin? Kun Raamattu puhuu ”ruumiin ylösnousemuksesta,” ei pidä ymmärtää fyysisen ruumiin olevan ylösnousemusruumis. Koko Uusi Jerusalem, jossa hallitsevat Isä Jumala ja Kristus sekä kaikki asukkaat ovat henkiruumiissa.