Viimeinen tuomio

Tulinen järvi – toinen kuolema

Jokainen ihminen kokee ensimmäisen kuoleman, monien osaksi tulee myös toinen kuolema.

Jakeita tulisesta järvestä:

Ilm 14:10 niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.

Ilm 19:20 Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.

Ilm 20:10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan (G928 βασανίζω basanizō) yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

Ilm 20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. 15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

Kolmessa edellä olevassa jakeessa todetaan tuomittujen tulevan heitetyksi elävältä tuliseen järveen. Heittäminen luonnehtii epäkunnioittavaa toimenpidettä, rangaistusta. Heitä myös vaivataan yötä paivää.

Ilm 21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”

 

Tulisen järven rangaistus                

Sodoma ja Gomorra Juud 1:7 ”samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen (aiōnios) tulen (pyr) rangaistusta (dikē). 1 Moos 19:24 ”Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta”.

– Sodoma ja Gomorra ja pari muuta lähistön kaupunkia saivat kohdata Jumalan rangaistuksen haureudestaan ja luonnottomista lihanhimoista. Kaupunkien päälle satoi tulta ja tulikiveä iankaikkisen tulen rangaistuksena. Olisikohan parempi puhua ”tulen iankaikkisesta rangaistuksesta” kuin ”iankaikkisen tulen rangaistuksesta?”

Me kaikki tiedämme varsin hyvin, että tuli on sammunut jo ajat sitten. Tuli ei siis voinut olla iankaikkinen. Kysymys onkin siitä mitä tarkoitetaan iankaikkisella rangaistuksella. Tarkoittaako se sitä, että rangaistus (tuli ja tulikivi) jatkuvat iankaikkisesti, vai tarkoittaako se, että rangaistuksen vaikutus ja sen muisto säilyy iankaikkisesti?

Kun Sodoman ja Gomorran kohtalo on selvinnyt meille, voimme tämän tapauksen kohdalla sanoa, että kysymys on rangaistuksen vaikutuksen ja sen muiston säilymisestä iankaikkisesti. Sitten tärkeä kysymys: Voimmeko tämän perusteella yleistää ja sanoa, että iankaikkisen tulen ja tulikiven rangaistuksen tarkoitus ja merkitys on sama kaikissa kohdissa missä Raamattu puhuu siitä? Voiko olla mahdollista, että Jumalan iankaikkiseksi kuvattu rangaistus, siis tuli ja tulikivi, olisi vaikutuksiltaan erilainen riippuen asiasta mihin se on rangaistukseksi annettu?

Ilmestyskirja 14:11.Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin”. – Savu ei nouse kauaa aikaa, se on kuvaannollinen ilmaus siitä, että Jumalan ihmiset muistavat ikuisesti kohtalon, joka tuli Sodomalle ja Gomorralle ja joka tulee olemaan jumalattomille. 14:9 Ja heitä seurasi vielä kolmas enkeli, joka sanoi suurella äänellä: ”Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä,
10 niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.

Mat 25:45 Silloin hän [Jeesus] vastaa heille ja sanoo: ’Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’
46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.”  – Tässä on asetettu vastakkain iankaikkinen rangaistus ja iankaikkinen elämä. Raamattuhan lupaa uskoville iankaikkisen elämän. Monikaan ei ajattele, että sen vastine on rangaistus, joka kestää yhtä pitkään kuin palkintokin, ikuisuuden. Mistä käytöksestä sitten voi saada iankaikkisen rangaistuksen? Jos jättää tekemättä yhteiskunnan vähäisimmelle jotakin, mitä olisi pitänyt tehdä lähimmäisen rakkauden nimissä, se katsotaan laiminlyönniksi itseään Jeesusta kohtaan. On helppo kuvitella lukuisia tilanteita, joissa olisimme voinut auttaa hädänalaista ja kärsivää, mutta emme ole auttaneet. Tekemättäjättäminen on tämän jakeen mukaan syy iankaikkiseen rangaistukseen. Mahtaako olla ketään, joka ei jäisi kiinni tämän perusteella?

Mat 5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: ’Sinä tyhjänpäiväinen’, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen.

– Tässä pari esimerkkitapaussta pohdittavaksi. Raamatun esimerkkien perusteella voisi sanoa, että me kaikki olemme ansainneet helvetin tulen. Kukaan meistä ei ole synnitön, mutta me kaikki voimme saada syntimme anteeksi ja tulla luottavaisin mielin viimeiselle tuomiolle.

 

Tulisen järven rangaistus: totista totta vai vertauskuvallista ilmausta?

Jos Raamatun kertomus Kuoleman ja Haadeksen heittämisestä tuliseen järveen on kuvaannollista ilmausta, onko tulinen järvi kuvaannollinen ilmaus myös muissa Raamatun kohdissa? Onko mahdollista, että se on realistista kuvausta joissakin tapauksissa ja kuvaannollista toisissa? Jos näin olisi, miten voisimme tietää kummasta on kysymys kulloinkin? Kun tarkastelemme keitä Raamatussa sanotaan heitettävän tuliseen järveen, voimme tehdä johtopäätöksiä.

Antikristus eli Peto, on eräs merkittävimmistä maailmaa erehdyttäneistä. Samoin hänen työparinsa väärä profeetta. Ilmestyskirjan 19. luku kuvaa voimien mittelöä Kristuksen ja Antikristuksen voimien kanssa. 19:6 Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: ”Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen. Taivaassa riemuitaan siitä, että Kristus on ottanut maan päällä Jumalan valtakunnan ’hallituksen’. Ilm 19:20 ”Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa”.

Antikristus ja väärä profeetta otetaan kiinni ja heitetään tuliseen järveen Jesuksen toisen tulemisen yhteydessä. He ovat olleet joko vankina tai tulisessa järvessä tuhannen vuoden ajan ennen kuin saatana kokee saman kohtalon. Tämä on siinä mielessä merkittävä tapahtuma, että se osoittaa rangaistuksen olevan pitkä. Ainakin näiden Kristuksen päävastustajien osalta. Ovatko he ihmisiä, silloin palava tuli polttaa heidät poroksi. Jos taas he ovat henkiolentoja, silloin fyysinen tuli ei tehoa heihin. Tarvitaan toisenlainen tuli. Antikristuksen ja väärän profeetan heittäminen tuliseen järveen on yksi osoitus tuomioista, joita Kristus jakaa tulemisensa yhteydessä. Pääosa tuomioista annetaan vasta kun hänen hallituskautensa on päättymässä tuhannen vuoden kuluttua (2 Tim 4:1).

Kaikki ne ylösnousseet, joiden nimiä ei ollut kirjoitettu Elämän kirjaan. Ilm 20:15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen. – Ylösnousseet ovat kaikki henkiruumiissa. Fyysinen tuli ei toimi heihin. Jos olen väärässä ja he ovatkin lihallisessa ruumiissa, tavallinen tuli polttaa heidät. Jumalalla on toki käytettävissään toisenkinlaista tulta.

Saatana tämän maailman kuningas, joka on kaiken synnin alkulähde, heitetään myös tuliseen järveen. Ilm 20:10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti. – Saatana on korkea-arvoinen enkeli, jonka alaisuudessa on noin kolmannes enkeleistä. Psa 104:4 Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit. KJV Who maketh his angels spirits; his ministers a flaming fire: Varmasti saatana (enkelinä) on henki, johon tavallinen tuli ei tehoa.

Heb 12:29 sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.

 

Itku ja hammasten kiristys

Matteuksen evankeliumi: 8:12 mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” 13:42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. 13:50 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.  22:13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: ‘Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen.’ Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. 24:51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” 25:30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.’

Luukkaan evankeliumi: 13:28 Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos.

Hammasten kiristys, engl. gnashing of teeth: used to denote extreme anguish and utter despair of men consigned to eternal punishment in hell, snarling, growling: in the sense of biting.

 

Seuraavien jakeiden myötä pyrin selvittämään millaista tuskaa näissä jakeissa kuvataan kreikan kielen sanoilla.

Luuk 16:23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. In Hades, where he was in torment, he looked up and saw Abraham far away, with Lazarus by his side (NIV). 24 Ja hän huusi sanoen: ’Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!’

Tuskaa ilmaiseva sana kreikankielessä on βάσανος basanos, joka esiintyy kaksikin kertaa Jeesuksen vertauksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. On muistettava, että kyse on kuvaannollisesta vertauksesta, ei kirjaimellisesti ymmärrettävästä kertomuksesta. Sen ymmärtää jo siitäkin, kun rikas mies pyytää, että Lasarus kastaisi sormenpäänsä veteen jäähdyttämään rikkaan miehen kieltä. Veteen kastetusta sormenpäästä ei tulisessa pätsissä olisi mitään apua. Tämä viimeistään todistaa, että kysymys on vertauksesta.

Basanos -sanaa käytetään Mat 4:24 jakeessa kuvaamaan demonien aiheuttamaa mielenterveydellistä tuskaa tai sairautta.

Mat 4:24 News about him spread all over Syria, and people brought to him all who were ill with various diseases, those suffering severe pain (βάσανος basanos), the demon-possessed (KR 38 riivatut), those having seizures, and the paralyzed; and he healed them.

KJV And his fame went throughout all Syria: and they brought unto him all sick people that were taken with divers diseases and torments, and those which were possessed with devils, and those which were lunatick, and those that had the palsy; and he healed them.

Mar 6:48 kertoo tapauksesta kun Jeesus lähetti opetuslapsiaan järvelle kovan tuulen vallitessa. Ja kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, tuli hän neljännen … NIV He saw the disciples straining (βασανίζω basanizō) at the oars, because the wind was against them. Opetuslapset olivat hädissään ja pelkäsivät henkensä puolesta. Pelko ja ahdistus eivät kuitenkaan olleet fyysisiä vaan henkisiä tuskia.

Entä sitten tuli, josta kerrotaan 1 Kor 3:11-15: 11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. 12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, 13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. 14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; 15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

1 Kor 3:13 sanoo, että jokaisen teot on tuleva näkyviin ja tuli koettelee minkälaisia nämä teot ovat. Korinttolaiskirjeessä lähdetään siitä olettamuksesta, että ihminen voi rakentaa elämänsä kestävälle perustalle, joka on Kristus. Ihmisen rakentama rakennus ei ole kirjaimellinen talo, vaan kyse on kuvaannollinen ilmaus ihmisen elämän työstä. Jos ‘rakennus’ kestää tulen, on ihminen saava palkan. Jeesuksen vertauksesta muistamme minkälaisen palkan ihminen saattoi saada; joku sai hallittavakseen viisi kaupunkia, joku toinen kymmenen. Ne, jotka eivät ole ansioituneet eivätkä ole rakentaneet elämänsä rakennusta Kristuksen peruskallion varaan, eivät saa palkkaa koska heidän rakennuksensa ei kestä koettelevaa tulta. Sellainen ihminen pelastuu, mutta ikäänkuin tulen läpi. Palkka ei kuitenkaan voi olla edellä mainitsemani hallinnollinen työ koska Jeesuksen johtama tuhatvuotinen valtakunta on jo päättynyt. Pyhät ovat hallinneet Kristuksen alaisuudessa ja nyt koittaa viimeinen tuomio ja Kristus luovuttaa kaiken vallan Isä Jumalalle. Palkan luonne jää epäselväksi.

Sana ikäänkuin viittaa siihen, että tuli näiden pelastuvien kohdalla ei ole oikeaa polttavaa tulta, vaan kyse on kuvaannollisesta, symbolisesta tulesta. Jae 15 sanoo: ”mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi”. Sana “vahinkoon” ei oikein selvästi kerro minkälainen vahinko tällaiselle ihmiselle käy. KJV sanoo tässä kohdin “he shall suffer loss”, josta ei myöskään asia selvene.  Kreikankielinen sana on G2210 ζημιόω zēmioō: to injure, i.e. (reflexively or passively) to experience detriment:—be cast away, receive damage, lose, suffer loss. Toisaalta on todettava, että tässä ei myöskään käytetä ilmaisua iankaikkisesta rangaistuksesta (Mat. 25:46). Tällainen ihminen on kuitenkin pelastuva, koska hän oli yrittänyt rakentaa elämänsä Kristuksen perustalle. Epäselväksi jää vain vahingon laatu.

Onko mitään muuta peruskalliota kuin Kristus?

Joh 1:42 Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: ”Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas” (Κηφς Kēphâs), joka käännettynä on Pietari.   KJV: And he brought him to Jesus. And when Jesus beheld him, he said, Thou art Simon the son of Jona: thou shalt be called Cephas, which is by interpretation, A stone.Keefas tarkoittaa kiveä KJV käännöksen mukaan. Kreikan kiveä tarkoittava sana on petros, joka tarkoittaa yksittäistä kiveä eikä peruskalliota, petra, jolle Kristus on rakentava kirkkonsa, kuten Luuk 6:48:ssa: Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle (πέτρα petra); kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.

Jumalan seurakunta on siis rakennettu Kristuksen varaan, ei apostoli Pietarin, kuten esim. katoliset uskovat ja pitävät paavia Pietarin valtuuttamana seuraajana ja Kristuksen edustajana maan päällä.

 

 

 

image_pdfimage_print