Pelastus

Valitsetko elämän vai kuoleman?

 

 

Alkulause

Tässä artikkelissa kerron miten voit saada kuolemattomuuden. Voit toki joutua kuolemaan, mutta vain yhden kerran. Monet joutuvat kokemaan myös toisen kuoleman. Sen jälkeen ei ole mitään. Niille, jotka joutuvat kuolemaan vain yhden kerran, on luvassa ihmeellinen tulevaisuus: kuolemattomuus ja elämä Jumalan yhteydessä hänen Uudessa Maailmassaan.

Raamatun kertomus synnin tulemisesta maailmaan, paratiisin kautta, on vähintäänkin eriskummallinen. Se vaikuttaisi olevan silminnäkijän kertomus, mutta kuka on tämä tapahtumat nähnyt todistaja? Läsnäollut todistaja, joka näki ja kuuli, kun Jumala sanoi enkeleilleen: 3:22 ”Ja Herra Jumala sanoi: Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti! – 3:24 Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.” – Mahtoivatko Adam ja Eeva edes tietää koko puun olemassaolosta? Toinen kysymys: eikö olisi ollut helpompaa kaataa puu maahan, jolloin ei olisi tarvittu enkelivartiointia lainkaan?

Perinteinen Raamatun tulkintaa sanoo, että näin synti tuli maailmaan ja saatana riemuitsi menestyksestään. Miksi ihmeessä Jumala ei rankaissut saatanaa, joka oli syypää ihmisten viettelemiseen syntiin? Miksi Jumala antoi maailman saatanan valtaan? – Näitä pohdin tässä kirjoituksessa.

Ihmiset eivät ole tulleet ajatelleeksikaan kuinka suurista asioista on kysymys. Viekö synti kadotukseen kymmeniä miljardeja ihmisiä, jotka ovat aikojen kuluessa eläneet maailmassa, ja jotka eivät täytä pelastumisen ehtoja?

Ovatko Jumala ja Kristus epäonnistuneet ja saatana voittanut? Eikö Jumalan tahto toteudukaan? Hänhän sanoi tahtovansa, että kaikki pelastuvat?

 

Miksi ihmisen on kuoltava?

Room 5:12 ”Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet – 13 sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole.”

3:23 ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.”

Paratiisissa tapahtuneen synnin seuraamukset ovat valtavat. Ei varmaan Eeva tullut ajatelleeksi, että koko ihmiskunta tulisi kärsimään hänen rikkomuksestaan. Kun ensimmäisen kerran, vuosia sitten, kirjoitin ajatuksiani Eevan rikkomuksesta, vertasin sitä siihen, että pikku lapsi käy keksipurkilla, vaikka äiti on kieltänyt. Adam ja Eeva eivät olleet aiemmin rikkoneet Jumalan käskyä vastaan. Mahtoivatko he ymmärtää mitä Jumala tarkoitti sanoessaan, että he ”kuolemalla kuolisivat” jos söisivät tämän puun hedelmää?

Miksi Jumala ylipäätään oli asettanut tällaisen puun keskelle paratiisia? Jos siitä ei saanut syödä, eikö se ollutkin pelkästään Adamin ja Eevan tottelevaisuuden koettelemiseksi? Paratiisissa oli myös toinen puu, jonka hedelmä antaisi ikuisen elämän. Tämänkin puun merkitystä on aiheellista pohtia. Myös sitä on syytä pohtia, että koko kertomus on kuvaannollista ilmausta.

Joku voittikin: saatana sai suuren voiton. Hän sai valtaansa koko ihmiskunnan. Eikö Jumalalla ollut mitään vaihtoehtoa näin suurelle rangaistukselle? Jumala, joka näkee etukäteen myös tulevaisuuden, on tietysti nähnyt myös tämän lankeemuksen seuraukset. Hänellä on ollut suunnitelma valmiina; Room 5:18 ”Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi.” Jumalan poika Jeesus oli suunnitelmissa mukana, ehkä jo alusta alkaen.

Maailmassa on aikojen kuluessa elänyt yli sata miljardia ihmistä. Näistä ehdottomasti suurin osa on ollut pakanoita, jotka eivät tienneet yhtään mitään Jumala Jehovasta. Heille Jumala antoikin palvottavaksi taivaan kappaleet (5 Moos 4:19) ja otti omaksi kansakseen vain pienen juutalaisheimon. Ovatko siis nämä miljardit pakanat suoralta kädeltä tuomittu kadotukseen?

Roomalaiskirje sanoo: ”syntiä ei lueta, missä lakia ei ole.” Selitys on seuraava; Room 2:15 ”ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä.” – Pakanat ei joudu kadotukseen, jos he ovat eläneet elämänsä tekemällä omantuntonsa mukaisesti ”lain tekoja.” Toisin sanoen, he ovat olleet ”hyviä ihmisiä,” vaikka ovatkin palvoneet taivaan planeettoja tms. pakanajumalia.

Millaisia ovat nämä pelastavat lain teot?

Ratkaisevaksi voi osoittautua tieto Jeesuksesta Kristuksesta. Jos pakana on saanut riittävän tiedon Kristuksen evankeliumista, mutta ei ole sitä vastaanottanut, hän ei voi vedota pakanalliseen historiaansa. Tieto tuo mukanaan vastuun. Tietämättömyydestä ei rangaista kadotuksella.

Mat 25:31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.’

Lain teot ovat tekoja lähimmäisen rakkauden osoittamiseksi. Kristus vielä täsmentää:

25:40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ’Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’

Ne, jotka eivät elämässään osoita tällaista lähimmäisen rakkautta, kuningas Kristus tuomitsee iankaikkiseen rangaistukseen, vaikka nämä kuinka olisivat olevinaan uskovaisia. Pakanakin voi näin ollen osoittautua vanhurskaaksi, kun hän omatuntonsa mukaan täyttää Kristuksen tärkeimmän käskyn, ainakin sen toisen puolen, vaikka ei Jumala Jehovaa tuntisikaan: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi” (Luuk 10:27).

Lähimmäisen rakkaudesta tehdyt hyvät teot katsoo Kristus kohdistuneen suoraan häneen itseensä.

25:46 ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.”

Kuinka paljon onkaan niitä pakanoita, jotka katsotaan vanhurskaiksi ja iankaikkiseen elämään ja kuinka paljon onkaan niitä, jotka uskovat olevansa vanhurskaita, mutta, joilla ei ole lähimmäisen rakkautta, jotka eivät saa ikuista elämää. 

 

Ketkä ovat kuolemattomia?

Jumala (Isä)

Paavali kirjoitti 1 Tim 6:16: ”jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä – hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.”

Jeesus Kristus

Raamattu kertoo, kuinka Isä Jumala antoi pojalleen ikuisen elämän, t.s. teki pojastaan kuolemattoman. Joh 5:26 ”Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. 17:2 koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut.”

Miten Jeesus saavutti ikuisen elämän? Siten, että hän täytti Isä Jumalan tahdon eläen elämänsä synnittömästi ja antaen elämänsä uhriksi kaikkien häneen uskovien puolesta. Alussa kerroin kuinka Jumala antoi maailman valtiuden saatanalle. Sen myötä ihmiskunta kokonaisuudessaan eli synnin vallassa – toisin kuin Jumala oli alun alkaen tarkoittanut. Tämä ihmiskunnan synti merkitsi kuoleman valtaa ja Kristus lunasti ihmiskunnan pois tästä saatanan valtiudesta.

Antaako Jumala Kristuksen tavoin ikuisen elämän pelastuville, vai pitääkö heidän syödä elämän puusta pysyäkseen hengissä? Paratiisissa Adam ja Eeva olisivat saaneet ikuisen elämän syömällä elämän puusta, mutta Jumalan uudessa maailmassa tämä puu tuottaa jatkuvasti uusia hedelmiä. Tulkitsen tämän kuvauksen olevan vertauskuvallista. Ihmiset ovat Jumalan uudessa maailmassa henkiä, eivätkä tarvitse hedelmiä syödäkseen. Jatkuvasti hedelmiä tuottava elämän puu on vertauskuva ikuisen elämän jatkuvuudesta.

Ennen kuin Jumalan poika sai ikuisen elämän, hän uhrasi oman elämänsä, jotta häneen uskovilla ihmisillä olisi mahdollisuus saada itselleen ikuinen elämä. Paitsi ikuisen elämän lahjaa, Jumala teki pojastaan ”Herran” ja ”Kristuksen” eli Messiaan. Apt 2:36 ”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.”

Edellä siteeratut kaksi jaetta ovat tavattoman merkittäviä. Useimmat kuitenkin ohittavat ne huomaamatta niiden tärkeyttä. Panitko lukijani merkille? Kun Isä Jumala antoi pojalleen ikuisen elämän, se osoittaa, että Jeesus oli tätä ennen ’tavallinen’ kuolevainen. T.s. poika ei ole Jumala samalla tavoin kuin Isä, koska Jumala on aina ollut ja aina on eli Jumala on aina ollut kuolematon.

Toinen jae, jonka otin esille, kertoo, että Isä Jumala korotti poikansa Herraksi ja Kristukseksi. Tämä puolestaan osoittaa sen, että Jeesus ei alun perin ollut ”Herra” eikä hän ollut ”Kristus.” Meille uskoville on itsestään selvää, että Jumalan poika on meidän Herramme ja Kristus. Näin ei olisi, ellei Jumala olisi tehnyt hänestä Herraa ja Kristusta.

Meidän kannaltamme tärkein asian on, että näiden ylennysten tarkoituksena on, että Jeesus ”antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä [Isä] olet hänelle antanut.” Tämän Raamattu sanoo toisinkin sanoin: Joh 3:16 ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikäänjoka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”

Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen, joka uskoo Jeesuksen olevan Jumalan poika, saa ikuisen elämän eli kuolemattomuuden. Se riittää, että uskoo Jeesuksen olevan Jumalan poika. Ei tarvitse uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan tai johonkin muuhun uskonkappaleeseen. Saa olla väärässäkin.

Kerron pelastuksesta ja ihmisten tulevasta kuolemattomuudesta vielä lisää.

Enkelit

Ovatko enkelit kuolemattomia? Enkelit ovat kuolemattomia ja niiden voimat ylittävät ihmisten voimat. He ovat Jumalalle uskollisia, älykkäämpiä kuin ihmiset sekä kuolemattomia. Toki Jumala voi peruuttaa näiden kuolemattomuuden, mutta muutoin ne olisivat.

Jotkut ihmiset ajattelevat, että kuoltuaan heistä tulee enkeleitä. Enkeleillä ja ihmisillä ei ole tällaista yhteyttä. Enkelit ja ihmiset ovat riippuvaisia Jumalasta ja vastuussa Jumalalle kaikista teoistaan. Enkeleille on annettu kyky ilmestyä ihmisille myös ihmisen hahmossa (mm. korkea-arvoinen enkeli Rafael). Yksikään enkeleistä ei ole kaikkivoipa kuten Jumala. Enkelien voima on aina Jumalasta lähtöisin, ja he käyttävät voimaansa Jumalan edustajina, eivät koskaan omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi.

Enkeleistä käytetään Raamatussa joskus myös nimitystä ’Jumalan pojat’ (1 Moos 6:2-4)). Ruumiittomina enkelit eivät vanhene tai kuole. Henkinä heillä ei pitäisi olla samanlaisia fyysisiä tarpeita kuin ihmisillä on. Em. Raamatun viittaus kuitenkin kertoo enkeleistä, kuinka he havaitsivat ihmisten tyttäret ihaniksi ja yhtyivät heihin saaden lapsia ihmisten kanssa. He siis pystyivät ottamaan itselleen myös ihmisen ruumiin.

Entä Saatana? Saatanalla oli enkeleistä ehkä kaikkein korkein asema. Hän on Raamatun mukaan korkein enkeli, kointähti. Hän käytti väärin vapauttaan ja luopui Jumalasta. Hänen lankeemuksensa syynä oli ylpeys (1 Tim 3:6) omasta kauneudestaan ja vallastaan. Hän halusi tulla samanarvoiseksi kuin itse Jumala.

Mihin Saatanan asema perustui? Saatana on vanhempaa perua kuin Kristus, Jumalan poika. Jumala loi enkelit, ja niiden mukana Saatanan sekä muut korkea-arvoiset enkelit ja lukemattomat muut ”Jumalan pojat” eli tavalliset enkelit, Jumalan palvelijat, kauan ennen ihmisen luomista.

Saatana saattoi siis olla peräti korkein enkeliruhtinas. Häntä kuvaillaankin Raamatussa Jes 14:13 ”Sinä sanoit sydämessäsi: Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. 14 Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi. 15 Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.”

Mikä merkitys oli saatanan korkealla asemalla? Ei hänellä olisi ollut oikeutta asettua vastustamaan Jumalan tahtoa. Toiset korkea-arvoiset enkelitkään eivät rohjenneet moittia saatanaa. Siksi he saattoivat vain sanoa ylienkeli Mikaelin tapaan: ”Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli saatanan kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ”Rangaiskoon sinua Herra!” (Juud 1:9)

Entä ihmisten ja enkeleiden suhde? Jumala loi enkelit ennen ihmisen luomista. Enkelit ovat luonnehdittavissa lähinnä Jumalan palvelijoiksi. Ihmisten tulevaisuus taas on päästä Jumalan Uudessa Maailmassa Jumalan työtovereiksi. Hebrealaiskirje vahvistaa Jumalan valinnan: Heb 2:16 ”Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa.”

 

Saatana, tämän maailman jumala

Jumala loi enkelit ja saatanan muiden mukana. Jumala ei istuttanut pahan siementä tottelemattomiin enkeleihin, vaan saatana ylpistyi omasta kauneudestaan ja korkeasta asemastaan. Häneen liittyi arvioiden mukaan noin kolmas osa enkelikunnasta. Miten saatana onnistui saamaan näin paljon enkeleitä puolelleen, on arvoitus. Milloin saatanan niskoittelu alkoi, ei sekään ole tarkoin tiedossa. Raamatun lukijoille saatana esiintyy melko pian luomisen jälkeen houkuttelemassa käärmeen muodossa Adamia ja Eevaa rikkomaan Jumalan käskyä.

Jumala antoi sitten maailman valtiuden Saatanalle. Eikö Jumala olisi voinut yksinkertaisesti vain tuhota saatanan, kun tämä asettui vastustamaan Jumalan tahtoa? Jumalahan on kaikkitietävä ja tietää kaiken jo etukäteen. Miksi Jumala on suunnitellut etukäteen kaiken tapahtuvan näin? Voisiko olla mahdollista, että saatanan petos olisi tullut yllätyksenä? Eikö Jumala tiedä kaikkea? Kysyihän Jumala saatanalta tämän ilmaantuessa Jumalan eteen, missä saatana oli ollut. Maan päällä kuljeskelemassa, oli saatanan vastaus.

Raamattu myös kertoo kuinka saatana, jolle Jumala oli antanut tämän maailman valtiuden, lupasi sen Jeesukselle, jos Jeesus vain kumartaisi Saatanaa tunnustaen Saatanan korkeimmakseen. Mat 4:8 ”Taas perkele [saatana] otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston. 4:9 ja sanoi hänelle: ”Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua.” Luukas tarkentaa: 4:6 ja sanoi hänelle: ”Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.”

Saatana siis sanoi, että hänen valtaansa oli maailma annettu ja hän antaa sen kenelle tahtoo. Kuka on voinut antaa tämän maailman saatanan valtaan? Vain Jumala itse voi antaa oman luomakuntansa valtiuden kenelle haluaa. Jumala oli luonut maailman ja Jeesus on tulevan Uuden maailman luoja.

Jeesus varmaan tiesi kaiken tämän, mutta hän myös tiesi, että saatanan valtakausi tulisi päättymään ja Jeesus itse tulisi istumaan Jumalan vieressä valtaistuimellaan. On hyvinkin mahdollista, että Jeesus ei vielä tuohon aikaan saatanan kiusatessa häntä tiennyt, että Isä Jumala tulisi antamaan pojalleen kaiken vallan niin taivaassa kuin maan päälläkin.

Jesaja ennustaa tulevaisuutta: Jes 14:12 ”Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! 13 Sinä sanoit sydämessäsi: ‘Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan.” 14 Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’ 15 Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.”

Jakeessa 15 toistuu Raamatussa yleinen tulevaisuutta kuvaava kerrontatapa; jonkin tulevaisuuden tapahtuman kerrotaan ikään kuin jo tapahtuneen.

Tulevasta sodasta taivaassa ja saatana heittämisestä maan päälle, olen kirjoittanut eri artikkelissa ja perustellut sen aikataulua ja tapahtumista vasta Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä. Useimmat Raamatuntutkijat ovat eri mieltä; he uskovat, että sota taivaassa on jo käyty ja saatana enkeleineen heitetty maan päälle. Saatana ja hänen demoninsa olivat maan päällä jo Kristuksen aikana. Seuraavat seikat puoltavat minun näkemystäni: saatana tullaan heittämään ”pohjimmaiseen hautaan eli syvyyteen.” Toisin sanoen, hänet vangitaan Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä tuhannen vuoden ajaksi; Ilm 12:10 ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta,” Tämä jae on ratkaiseva tulkittaessa em. jakeen aikataulua. Sodan loppunäytös ja -tulos pitäisi olla, sodan lopputuloksena on Jumalan valtakunta maan päällä ja Jumalan Pojan valta. Nämä eivät ole toteutuneet, joten odotamme siis edelleen sodan käymistä ja Kristuksen Tuhatvuotisen valtakunnan valtaa maan päällä.

Ilm 20:3 ”ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa.” https://salatturaamattu.fi/ylosnousemus-ja-uusi-elama/ (Sota taivaassa)

Kristus ei ole vielä tullut, Tuhatvuotista valtakuntaa ei ole vielä perustettu eikä saatanaakaan näin ollen ole vangittu. Myöskään saatanan apulaisia, Antikristusta ja väärää profeettaa ei ole näkynyt eikä heitä ole vangittu. Nämä ilmestyvät ja toimivat ennen Kristuksen toista tulemista.

Hesekiel 28:12-15:ssa on oikea kuva saatanasta: Apostoli Paavali kutsuu häntä ”tämän maailma jumalaksi” (2 Kor 4:4). 

 

Ensimmäisen ylösnousemuksen merkitys

”Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta (Ilm 20:6).

1 Tes 4:16 ”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; 17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.” – Jeesus lupasi opetuslapsilleen tulla takaisin pian. Tästä voit lukea oman artikkelin. En voi välttyä tämän tessalonikalaiskirjeen tulkinnasta siten, että Paavali ja muutkin apostolit varmaan odottivat Jeesuksen pikaista tulemista. Kirjoittaahan hän, että ”sitten meidät, jotka olemme elossa…”

Ensimmäinen ylösnousemus tapahtuu Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä. Ensimmäiseen ylösnousemukseen osallisia on kahdenlaisia: Kristuksessa kuolleita, jotka herätetään ja jotka saavat henkiruumiissa nousta Kristusta vastaanottamaan. Näiden lisäksi on niitä, jotka ovat elossa Kristuksen tulemisen aikaan. Myös he muuttuvat fyysisistä ruumiista henkiruumiisiin ja yhdessä edellisen ryhmän kanssa, nousevat Kristusta vastaanottamaan. 1 Kor 15:51, ”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme [henkiruumiisiin].” 

Raamattu käyttää heistä nimitystä ”piskuinen lauma.” Luuk12:32 ”Älä pelkää sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.”        – Tämä piskuinen lauma on valittu hallitsemaan Kristuksen alaisuudessa Kristuksen Tuhatvuotisessa valtakunnassa. Kristus ja em. pyhät hallitsevat tarpeen vaatiessa rautaisella valtikalla. Ilm 19:15 ”Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.”  – Ei Kristuksen suusta oikeasti lähde mitään miekkaa. Tämäkin on kuvaannollinen ilmaus, jonka kaikki helposti ymmärtävät. Puhutaanhan yleisestikin ”sanan miekasta.”

Kristuksen Tuhatvuotinen valtakunta hallitsee nimensä mukaisesti noin tuhannen vuoden ajan. Saatana on vangittuna ja hänen apurinsa otettu kiinni ja heitetty ”tuliseen järveen.” Jesaja kuvaa tätä rauhan ja onnen aikaa.

Ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset hallitsevat Kristuksen kanssa koko tuhannen vuoden ajan; he ovat saaneet ikuisen elämän eikä toisella kuolemalla ole heihin valtaa. Ilm 20:6 ”Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa,  vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.” 

 

Ikuinen elämä

1 Moos 3:22 ”Ja Herra Jumala sanoi [enkeleille]: Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!”

Ilm 22:2 ”Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.”

Adamin ja Eevan ollessa paratiisissa, oli siellä kaksi erityisesti mainittua puuta. Oli hyvän- ja pahantiedon puu. Tästä puusta ei ollut heillä lupa syödä, mutta sitten saatana käärmeen hahmossa valehteli heille ja sai heidät rikkomaan Jumalan käskyn olla syömättä tämän puun hedelmää. Tämä Raamatun alun kertomus ja toinen aivan Raamatun lopussa oleva kertomus toisesta puusta, on kuvaannollista kerrontaa, mutta siitä huolimatta erityisen mielenkiintoinen ja merkittävä.

Kun Adam ja Eeva olivat syöneet kielletystä puusta, enkelit olivat tohkeissaan ja Jumala sanoi: Ihmisestä on tullut aivan meidän kaltaisemme. Nyt ihminen osaa erottaa mikä on hyvää ja oikein ja mikä pahaa ja väärin. Kunhan ihminen ei vain söisi elämän puusta ja eläisi ikuisesti. – Paratiisin ihmiset eivät siis olleetkaan alun perin ikuisesti eläviä kuten enkelit.

Edellä olevan mukaan; paratiisin ihmiset olisivat saaneet syödä elämän puusta ja saada itselleen ikuisen elämän. Tätä ei ollut kielletty heiltä. Sen sijaan heiltä oli kielletty syömästä puusta, josta olisi ollut seurauksena kyky erottaa mikä on hyvää ja oikein ja mikä on pahaa ja väärin. On ymmärrettävä, että paratiisissa kaksi ihmistä ei juurikaan tarvinnut tällaista ymmärrystä. Vasta sitten, kun väestö kasvoi ja yhteiskunnassa alkoi olla monenlaisia ihmisiä ja tapahtumia, oli tarpeellista kyetä erottamaan mikä on oikein ja mikä väärin. Mitä haittaa tästä kyvystä olisi ollut paratiisin ihmisille? Miksi he eivät olisi saaneet tietää mikä on oikein ja mikä ei? Olenkin kysynyt, eikö juuri tämä ole kaiken kristillisen kasvatuksen perimmäinen tavoite!

Jumala ja enkelit olivat kuitenkin enemmän huolestuneita toisen puun hedelmien syömisestä; syömällä elämän puusta, he eläisivät ikuisesti. Ilmestyskirjassa puhutaan myös tästä puusta. Meille kerrotaan myös lisätietoja: Jumalan uudessa maailmassa, pelastuneiden paratiisissa, on näitä samoja puita. Puut tuottavat joka kuukausi uuden hedelmäsadon. Tämä viittaa siihen, että tarkoitus on, että ihmiset syövät näitä hedelmiä, koska niitä puu tuottaa jatkuvasti. Miksi niitä pitäisi syödä? Ehkäpä siksi, että he pysyisivät jatkuvasti elossa. Miksi muuten?

Vielä hämmästyttävä Johanneksen lausuma: [elämän puun] lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi. Miten tämä olisi mahdollista? Siinä vaiheessa, kun joku pääsee syömään elämän puun hedelmää, kansat ovat tehtävänsä tehneet ja elämän puusta syövät vain pelastuneet ihmiset. ”Kansoilla” ei ole asiaa taivaasta laskeutuvaan pyhään kaupunkiin eikä mikään enää voi tervehdyttää kansoja.

Otetaanpa takaisin. Kysymys on jälleen kuvaannollisesta ilmauksesta. Ei ole puita tässä kultaisessa ja timanttien koristamassa kaupungissa. Pelastuneet ihmiset eivät ylipäätään syö mitään hedelmiä, koska he ovat henkiä. Hengethän eivät syö hedelmiä tai muutakaan ruokaa. Elämän puun kuvaaminen Jumalan uudessa paratiisissa on tarkoitettu vahvistamaan käsitystä pelastuneiden ihmisten ikuisen elämän saamisesta. Vai uskotko, että kuolleet ihmiset ovat nousseet ylös ja muuttuneet henkiruumiisiin ja saaneet pelastavan tuomion. Sitten he ovat muuttuneet takaisin fyysisiin ruumiisiin voidakseen syödä elämän puusta. Ei kai! 

 

Uskon merkitys elämälle ja kuolemalle

Joh 11:25 ”Jeesus sanoi hänelle: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. 26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?”

Vähän kryptisesti muotoiltu, mutta tarkoitus on sanoa, että Kristus antaa uskovalle ylösnousemuksen myötä ikuisen elämän. Jae 26 tarkoittaa samaa asiaa; vaikka uskova kuolee, kuolema on kuitenkin vain unen kaltainen välivaihe matkalla ikuiseen elämään. Jumalan alkuperäinen tarkoitus toteutuu uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.

15:22 ”Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, 23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan.”

Mitä tarkoittaa kuolla Adamissa? Katsokaamme ensin, mitä tarkoittaa tehdä eläviksi Kristuksessa. ”Tehdä eläviksi” tarkoittaa ”saada ikuinen elämä uskossa Kristukseen”. Usko Kristukseen tarkoittaa pelkistettynä uskoa siihen, että Jeesus Kristus on Jumalan poika. Toki voit uskoa muutakin Jeesuksesta mitä Raamattu kertoo. Tässäkin kirjoituksessa kerron muutamia tärkeitä asioita. Vajaa kaksi tuhatta vuotta sitten Katolinen kirkko asetti pelastumiseen ehdoksi uskon heidän kuvaamallaan tavalla. Se ei perustunut Raamattuun, niin kuin ei moni muukaan katolisen kirkon opetus. Silti uskon, että katoliset ovat pääsääntöisesti hyviä uskovia ihmisiä; heidän kirkkonsa vain pitää heitä rautaisessa otteessaan.

Entä sitten ”kuolla Adamissa”? Tulkitsen sen niin, että jos sinulla ei ole muuta uskoa kuin Raamatun alussa kerrottu Adam ja Eeva, jotka saivat päälleen Jumalan kirouksen ja kuoleman, niin sinulla ei ole toivoa muusta kuin kuolemasta.

Pieni lapsi ei ole tehnyt syntiä, mutta hänen varttuessaan, synti saa hänestä otteen. Ihmisellä on mahdollisuus kääntyä pois pahuudesta ja palata Jumalan luokse, jolloin hän saa Jumalalta Pyhän hengen lahjan ja aikaa myöten hengen hedelmiäkin. Näin hänestä tulee uudesti syntynyt, uusi luomus ja Jumalan lapsi. Efesolaiskirje kuvaa miten Jumala tekee synteihin kuolleet eläviksi:

Efe 2:1 Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne,
2:2 joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, [saatanan] sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa,  2:5 on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa – armosta te olette pelastetut –

Paavalin mukaan tämän maailman menon mukaan elävät ihmiset ovat jo eläessään kuolleita synteihinsä, mutta Jumala on heidät armosta pelastanut uskon kautta.

Viimeisellä tuomiolla Kristus ja pyhät eli ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset, jakavat tuomionsa jokaiselle ylösnousseelle tekojen mukaan. Tuomioita on kahta lajia: myönteinen tuomio, joka tarkoittaa ikuista elämää Jumalan Uudessa Maailmassa. Toiseksi, toinen kuolema, joka on lopullinen tuomio.

Jumala lausuikin itsestään: Näettehän nyt: minä olen ainoa, ei ole muuta jumalaa minun rinnallani. Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän, minä lyön ja minä parannan, minun vallassani on kaikki (5 Moos 32:39).

Jes 25:8 ”Hän hävittää kuoleman ainiaaksi, ja Herra, Herra pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta maasta. Sillä Herra on puhunut.” 

 

Iankaikkinen rangaistus: ikuinen kadotus

Raamatussa käytetään Jumalan tai Kristuksen määräämästä iankaikkisesta rangaistuksesta eri nimityksiä, kuten toinen kuolema, kadotus, tulinen järvi.

Ilm 20:14 ”Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. 15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.”

Ilm 21:8 ”Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.

Dan 12:2 ”Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

2 Tes 1:9 ”Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran  kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,”

Mat 7:13 ”Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;” –  Kadotus: kreik. ἀπώλεια apōleia engl. perishing, ruin, destruction, perdition, utter destruction. Suomeksi sanan kadotus sijaan voitaisiin sanoa, täydellinen tuho tai lopullinen tuho.

18:14 ”Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.”

Mat 25:41 ”Sitten hän [Jesus] myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.”

 

Toinen kuolema

Mitä tarkoittaa toinen kuolema? Sillä tarkoitetaan Kristuksen antamaa lopullista rangaistusta viimeisen tuomion perusteella. Ilmestyskirja kertoo: 20:12 ”Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

Miten tulkitsisin tämän Ilmestyskirjan jakeen? Siinä sanotaan selvästi, että kuolleet Kristus tuomitsi sen mukaan mitä he olivat tehneet. Jakeessa 21:8 on luettelo niistä, jotka joutuvat tuliseen järveen. He siis joutuvat kielikuvaan, jota kutsutaan tuliseksi järveksi. Siis vanha mummokin, joka pelkää kadun ylitystä, kun liikenne on vilkasta (pelkuri). Epäjumalan palvelijat joutuvat järveen, vaikka Jumala itse osoitti pakanoille palveltavaksi taivaankappaleet. Valehtelu ei ole kaunista, mutta sitä ei ole nimenomaisesti kielletty Kymmenessä käskyssä. Jne. Sitä paitsi, kaikki nämä saa anteeksi pyytämällä.

Ilmestyskirja:

2:11 ”Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.’                                                              20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.                                                                                                21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”

Millainen on se rangaistus? Järvi, joka palaa tulta ja tulikiveä: mielestäni se kuvaa tuhon perusteellisuutta ja lopullisuutta. Monet tulkitsevat tulisen järven olevan ikuista ja loppumatonta kidutusta. Olisiko Jumala niin kauhea kiduttaja? Entä jos ”tulinen järvi” on vain kielikuva? Sitä kielikuvaa ovat käyttäneet liki kahden vuosituhannen ajan vallassa oleva Katolinen kirkko ja sen jälkeen protestanttiset kirkot ja näin pitäneet ymmärtämättömiä kirkon jäseniä otteessaan.

Oma tulkintani on, että toinen kuolema merkitsee tietoisuuden täydellistä häviämistä.

Ketkä joutuvat kokemaan toisen kuoleman? Ne, jotka eivät pelastu. Ei ole ehdollista rangaistusta, vaan joko tai.

Mikä on Jumalan tahto? 1 Tim. 2:4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Jos tämä on Jumalan tahto, niin eikö Jumala haluaisi vaikuttaa ihmiskuntaan niin, että hänen tahtonsa toteutuu? 

 

Miten itse määrittelisin kadotuksen?

Kadotus on iankaikkista, muuttumatonta, pysyvää eroa Jumalasta. Mitä on pimeys? Kun Jeesus Kristus antaa hyväksyvän tuomion, sellaisen saavat pääsevät Jumalan kirkkauteen. Pimeys tarkoittaa juuri tämän kirkkauden puutetta. Se ei ole tulisen järven kidutusta, vaan täydellistä tuhoutumista ja täydellistä, kaiken ruumiin toimintojen ja ajatustoiminnan lakkaamista ikuisiksi ajoiksi ja peruuttamattomasti. Sitä ihmistä ei enää ole, eikä hän itse sitä edes tiedä. Sen tuomion jälkeen ei ole mahdollista saada armoa.

Eikö tällaisesta kadotuksesta voisi käyttää yleisesti hyväksyttyä nimitystä annihilaatio?

Näistä Jumalan rangaistuksista voit lukea lisää tästä kaksiosaisesta artikkelista.

 

Kuolema kukistetaan

1 Kor 15:26 ”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Ilm 20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.”

Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut (Ilm 21:3-4).

Mitä siis Kuoleman ja Haadeksen ”heittäminen tuliseen järveen” tarkoittaa?

Tämä jae on mielestäni selvä osoitus ainoastaan siitä, että Kuolema ja Haades ovat viimeisestä tuomiosta lähtien tarpeettomia. Ihmiskunnassa ei kukaan tee enää syntiä; kaikki jäljellä olevat ihmiset ovat saaneet ikuisen elämän. Kun kukaan ei enää kuole, eikä hautojakaan tarvita. Kuolema ja Haades kuvaannollisesti tuhotaan.

 

Kukistetaanko myös toinen kuolema?

Jos [ensimmäinen] kuolema tuhotaan niin ettei sitä enää ole, niin entä sitten toinen kuolema? Onko sekin tuhottu? Se on selvää, ettei voi olla toista kuolemaa, jos ei ole ensimmäistä. Tarkoitan tällä kysymyksellä uutta toista kuolemaa. Entä miten käy tulisen järven ja siellä kärsivien rangaistuksen? Jatkuuko se, vai kuihtuuko koko järvi?

Olen varma, että tulinen järvi on vain kielikuva, joka kuvaa iankaikkista tuhoa. Viimeisellä tuomiolla ne, jotka eivät pelastu, eivät joudukaan tuliseen järveen, jos se kerran on poistettu. Mutta minne he joutuvat? Annihilaatio on yksi varteenotettava Jumalan ratkaisu.

1 Kor 15:53 ”Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. 54 Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ”Kuolema on nielty ja voitto saatu.”

Mitä sitten tarkoittaa 1 Kor 15:26, jonka mukaan viimeinen vihollinen, joka kukistetaan, on kuolema. Pyrkiikö Jumala rankaisemaan Kuolemaa ja hautaa? Ovatko Kuolema ja Haades tehneet syntiä Jumalaa vastaan? Toinen kuolema on vanhan tulkinnan mukaan ikuisesti jatkuva kidutus tulisessa järvessä.

Toinen kuolema siis kukistetaan eli se loppuu. Kidutusta tulisessa järvessä ei oleEi ole ollutkaan. 

Annihilaatio saattaa olla sama rangaistus kuin ”musta pimeys”, ”syvä pimeys” jne. Juuda kirjoittaa aikalaisistaan, jotka seurakunnan rakkausaterioilla kemuilevat. He ovat kahdesti kuolleita, joille ”pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.

Juud 1:12 ”He likapilkkuina teidän rakkausaterioillanne julkeasti kemuilevat ja itseään kestitsevät. He ovat vedettömiä, tuulten ajeltavia pilviä, paljaita, syksyisiä puita, hedelmättömiä, kahdesti kuolleita, juurineen maasta reväistyjä, 13 rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.” – Näinkö helposti ”kemuilemisesta” saa ankaran rangaistuksen? Siis joutuisi pimeyden synkeyteen ikuisiksi ajoiksi. Se ei ole ruumiillista kidutusta, mutta kuvittele itsesi pimeään avaruuteen, sen mustaan yksinäisyyteen.

Tulinen järvi oli alun alkaenkin kuvaannollinen ilmaus. Sen taustalla oli varmaan Kristuksen rangaistus, mutta se ei oikeasti tapahtunut tulisessa järvessä, vaan jossain muualla, josta vain käytettiin ilmausta ’Tulinen järvi.’ Tulkitsen tulisen järven tarkoittavan perinpohjaista ja ankaraa rangaistusta, josta ei saa armoa. Kun tämä rangaistus nyt poistuu [kuolee], mitä jää tilalle? Kun toista kuolemaa – mitä nimitystä siitä sitten käytettiinkään – ei enää ole, mitä tapahtuu niille ihmisille, jotka saivat tämän rangaistuksen?

A) Ikuinen ja lopullinen ero Jumalan ja Kristuksen kirkkaudesta pimeyden tyhjyyteen, kaiken olemattomuuteen.

B) Armahdus ja anteeksianto

Kuolema ja Haades ovat täysin tarpeettomia, koska kukaan ei enää kuole eikä tee syntiä. Kuoleman ja Haadeksen tuhoaminen ovat myös kuvaannollista ilmausta. Tärkeintä on, että ymmärtää niin ensimmäisen kuoleman kuin toisenkin kuoleman poistuneen, tuhoutuneen.

Mutta, palataan edellä oleviin kahteen vaihtoehtoon. Molemmat ovat mahdollisia, mutta mihin tuomion langettaja Jesus Kristus suostuu? Sen uskallan sanoa, että lyhytkin vierailu ”tulisessa järvessä” tai pimeyden tyhjyydessä täysin erossa Jumalan kirkkaudesta, riittää rangaistukseksi paatuneimmallekin Jumalan kieltäjälle. Kristus varmaan osaa päättää rangaistuksen jatkosta minua paremmin.

 

Enkeleiden rangaistus

Juuda 1:6 ”ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon;”

Vaikka kahleet ovat ”iankaikkiset”, enkelit eivät kuitenkaan joudu olemaan iankaikkisesti kahlehdittuna. Kun lukee jakeen loppuun, selviää, että kahleet ovat suuren päivän (Kristuksen tuomion päivän) tuomioon saakka. Vasta silloin selviää enkeleiden lopullinen rangaistus.

Iankaikkisen tulen rangaistusta hämmentää: Juuda 1:7, joka puhuu Sodoman ja Gomorran rangaistuksesta, tulesta, joka palaa ”iankaikkisesti.” ”Samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.”

”Iankaikkinen” on kreikan kielestä käännetty sana, joka on käännetty tarkoittavan ikuista, mutta joka ei sitä kuitenkaan ole. Iankaikkisuus on aikaan sidottu ilmaus ja oikeampi sitä kuvaava käännös olisi ”aikakautinen” tms. tietyn, ehkä ennalta määritellyn ajan kestävä. Tämä koskee myös edellä mainittua enkeleiden rangaistusta. Raamatun kääntäjät, katoliset kirkkoisät, ovat totisesti käyttäneet tilaisuutta hyväkseen käännöstyössään. ”Ikuinen kärsimys tulisessa järvessä” jos et usko niin kuin sinulle opetetaan! Tällä viestillä on saatu kuulijat pysymään ruodussa.

Tulisen järven rangaistusta kutsutaan nimellä Toinen kuolema. Vai, pitäisikö sen nimi olla ”Toinen elämä”? Sinne heitetythän eivät koskaan kuole, vaan elävät ja kituvat ikuisesti. Siis näin Raamatun sanaa on tulkittu iät ajat. Näin on pelolla hallittu kirkon jäseniä satojen vuosien ajan.

Iankaikkinen rangaistus ei ole ikuinen. Juutalaisetkin uskovat, että rangaistus on vuoden pituinen. Jos rangaistus ei ole ikuinen eli päättymätön, mitä tapahtuu rangaistuksen saaneille, jotka ovat sen kärsineet ja sen jälkeen vapaita rangaistuksestaan? Onko heille uusi tuomiokäsittely? Vai pääsevätkö he muiden pelastuneiden joukkoon?

 

Pakkokäännytys

Apostolien elinaikoina Saul oli juutalaisten johtomiesten asettama korkealla tasolla Raamattua opiskellut johtohenkilö, joka oli saanut tehtäväkseen kristittyjen kiinniottamisen ja asettamisen tuomittavaksi. Damaskoksen tiellä kulkiessaan, hänelle sattui seuraavaa:

Apt 26:13 ”näin minä, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä,
14 ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.’
15 Niin minä sanoin: ’Kuka olet, herra?’ Ja Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.
17 Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.”

Galatalaiskirjeen 1. luvussa Paavali todistaa omasta Kristuksen hänelle ilmoittamasta Jumalan valtakunnan evankeliumin julistamisesta.

Saulista tuli kansojen apostoli Paavali, monien paimenkirjeiden kirjoittaja ja harras Kristuksen palvelija. Kysynkin: jos kerran Kristuksen kiivas vastustaja kääntyy Kristuksen hartaaksi palvelijaksi näin helposti ja nopeasti, eikö olisi johdonmukaista ajatella, että Kristus käännyttäisi kadotustuomion ansaitsevat syntiset viimeisellä tuomiolla samalla tavoin, kun hän käännytti Paavalinkin?

Raamatun kantava ajatus on vapaaehtoisuudessa. Siitä huolimatta ihmiskunnan historia on täynnä pakkokäännytystä; pakanat on monesti käännytetty pakolla, mutta myös kristityt on pidetty ”ainoassa oikeassa uskossa” mitä kauheinta pakkoa käyttäen. Jos voisimme, kysyisimme itseltään Paavalilta, mitä hän ajattelee omasta Kristuksen pakkokäännytyksestä. Veikkaanpa, että Paavali antaisi todistuksen, jonka mukaan Kristuksen pakkokäännytys oli hänen elämänsä siunauksellisin teko.

Tämän artikkelin alkupuolella kirjoitin, kuinka ihminen, joka ei tiedä Jumalasta tai Kristuksesta mitään, voi pelastua lähimmäisen rakkauden tekojen perusteella. Ajattelen, eikö Kristus tuomion täytäntöönpanon sijaan voisi käännyttää tuomitut samalla tavoin kuin hän onnistuneesti käännytti Paavalin. Kun Paavali oli onnellinen Kristuksen puuttumisesta hänen virheelliseen uskoonsa, eivätkö muutkin ihmiset voisi yhtä lailla olla ikionnellisia, jos Kristus toimisi heidän kanssaan samalla tavoin.

Heb 2:16 ”Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa.” – Ottaako Kristus huomaansa kaikki yli 100 miljardia maailmassa aikojen kuluessa elänyttä ihmistä niin kuin universalistit uskovat ja toivovat? En tiedä mitä Kristus tulee tekemään, mutta jokin ratkaisu hänellä on. Olemmehan kaikki Jumalan kuvaksi luotuja Jumalan lapsia.

Ilm 21:3 ”Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: Katso, Jumalan maja  ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.

 

Loppulause

Noin kolme vuotta sitten, joulukuussa vuoden pimeimpään aikaan myöhään illalla, olin juuri käymässä nukkumaan. Silloin sain näyn.

Näky loppui ja olin valveilla pitkän aikaa miettien näkemääni. Ymmärsin, että Jumala lupasi minulle totuuden valonsa ja edellytti, että rohkeasti kirjoitan Raamatun totuudesta sen mukaan, kuin hänen totuutensa minulle valkenee. Siksi olen varma, että Pyhä henki on ollut kirjoittamisessani mukana. Näky, jonka sain, edellytti minun kirjoittavan rohkeasti uskoni mukaan. Se ei ole ollut vaikeaa, koska Raamatun totuus on avautunut minulle kirjoittamiseni myötä. ”Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi” (Joh 8:32).

Niin minun kuin muidenkin, jotka sanovat tietävänsä totuuden, on syytä miettiä mihin sanomansa perustaa. En halua tuomita toisin uskovia; sellaista suvaitsemattomuutta on maailman uskonnollisessa kentässä aivan liikaa.

En ole minkään kirkon jäsen. Näin voin riippumattomasti kirjoittaa tarvitsematta välittää mitä oma kirkko ajattelee. En kuitenkaan pyri loukkaamaan ketään. Toki osoitan sormellani niitä, joiden oppi tai toiminta ei ole Raamatun mukaista. Joskus moitin myös Jumalaani. Kysyn useasti miksi, miksi? En aina muista Jesajan muistutusta: 55:9

”Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

 

 

image_pdfimage_print