VIIMEINEN TUOMIO


  • Lopun ajan merkkejä – ihmiset lopun aikana

    Lopun aika, lopun ajan merkkejä

    Lopun ajan merkkejä Raamatun mukaan:

    Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia (2.Tim.4:3).

    itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. 

     

    2.Tim. 3:1 mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. 3:2 sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, 3 rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,  4 pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin jumalaa rakastavia;  5 Heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

    2.Kor.11:13 sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät kristuksen apostoleiksi. 11:14 eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.  15 ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen. 

    Viimeisinä aikoina saatana tekee kaikkensa erehdyttääkseen ihmiset uskomaan väärin, eikä se ole vaikeatakaan jos ihmiset vain haluavat kuulla oman mielensä mukaista sanaa. Jos saatana on tekeytynyt ’valkeuden enkeliksi’, seuraavat saatanan kirkonpalveljat perässä. Usein ehkä hyvää tarkoittaen ja ymmärtämättä ketä todellisuudessa palvelevat.  Ilm. 18:4 kehottaakin: Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: “lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.

    Jeesus varoittaa niistä kirkon palvelijoista, jotka kyllä todistavat, että Jeesus on Kristus, mutta kuitenkin eksyttävät monia julistaessaan väärin evankeliumin sanaa. 2.Piet.2:1 Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheen opettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon.

    Mat. 24:4 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: “Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.  5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: ‘Minä olen kristus’, ja he eksyttävät monta.  6 Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.  7 Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.  8 Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.  9 Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. 10 Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.  11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. 12 Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.  13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.  

    Juud. 1:14 Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: “Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä 15 tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.”

    2.Tim.4:3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia.  – UM ja NASU käännökset  puhuvat opettajista, joiden opetus kutkuttaa (tickle) kuulijoiden korvia. Ts. ihmiset haluavat kuulla vain mukavia opetuksia.

    Nykyisin on muotia kannattaa samaa sukupuolta olevien avioliittoja tasa-arvon hengessä. Homosuhteetkin ovat hyväksyttäviä. Nykyisin niiden sanotaan olevan erilaisia kuin ennen aikaan. Nyt niiden sanotaan olevan rakkauteen perustuvia kun taas ennen ne olivat pelkkää riettautta. Mitä on sanottava nykyisistä kirkoista ja kirkon papeista? Jumalanpalveluksissa ei juurikaan opeteta mitään. Luetaan ehkä pari jaetta jostakin evankeliumista. Jumalanpalveluksista on tullut viihteellisiä tilaisuuksista, joissa esiintyy kuoroja, laulajia ja soittajia. Kirkko on hyväksynyt Raamatun sanan vastaisia oppeja naispappeudesta, homoista. Raamatun tuomitseva sana ei kuulemma enää päde tässä ajassa.

    Raamatullinen usko on nykyisin heikoissa kantimissa. 4/2015 tehdyn kyselyn mukaan kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvista vain 46 % uskoo Jumalan lähettäneen poikansa Jeesuksen maan päälle. Jumalaan uskoo vain 42 %, ja siten kuin se Raamatussa esitetään, uskoo vain 13 % jne. Jeesus sanoikin, Luuk. 18:8 … kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?”

    2.Tim. 3:1 Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.  2 Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,  3 Rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,  4 Pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin jumalaa rakastavia;  5 Heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.  Tällaisia taitavat ihmiset tänä päivänä olla. Näin on kyllä sanottu varsinkin nuorisosta jo antiikin aikoina. KR 38 on monessa kohdin kieleltään vanhanaikaista, mutta pääasia on, että se pyrkii sanatarkkaan käännökseen. Hekuma voisi olla nykykielellä nautintoja enemmän kuin Jumalaa rakastavia. Kyllä, nautintoja ihmiset kaipaavat. Uskoviksi tunnustautuvatkin harvoin käyttävät aikaansa Raamatun totuuden etsintään.

    Jes. 29:13 sanookin: Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä, 14 sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja – kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa.  15 Voi niitä, jotka syvälle kätkevät hankkeensa Herralta, joiden teot tapahtuvat pimeässä ja jotka sanovat: “Kuka meitä näkee, kuka meistä tietää?” 

    Ilmestyskirjassa Kristus toteaa eräästä seurakunnasta, että kuitenkin on …  muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, ja he saavat käyskennellä minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat siihen arvolliset (Ilm. 3:4.) Tämän ajan kristityt elävät suurelta osin ’Laodikean’ seurakunnassa, ovat olevinaan rikkaita, mutta eivät ole kylmiä eivätkä kuumia. Sellaiset Jeesus sylkäisee suustaan.

  • Viimeinen tuomio

    ALUKSI

    Viimeinen tuomio kohtaa kaikkia ihmisiä, mutta

    Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat(1.Tim. 2:4)

     

    Tahtooko Jumala todella, että kaikki pelastuisivat, eivätkä joutuisi kadotukseen eli tuliseen järveen ikuisesti piinattavaksi? Kun kirjoitan, että tahtoo, se tarkoittaa, että Jumala ei pelkästään toivo tai että Hänestä olisi kivaa, että kaikki pelastuisivat. Se tarkoittaa, että Jumala ei hyväksy sellaista lopputulosta, jonka mukaan suurin osa ihmiskunnasta joutuu kadotukseen. Jumalalle kaikki on mahdollista!  Mat.19:26 Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: “Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista.”   – Eikö siis Jumala tekisi niin kuin Hän tahtoo, kun se kerran on Hänelle mahdollista? No hyvä, uskotaan, että näin on. Mitä se merkitsee?

    Tähän asti monen on helppo yhtyä. Mutta se, mitä tästä seuraa, merkitsee, että ihmiset ja varsinkin teologit sanovat: “Ei tämä voi olla mahdollista”. Mikä sitten ei voi olla mahdollista? Se, että koko Raamatun tulkinta lopun ajan tuomiosta on väärä! Tässä yritän todistella miksi Jumalan itse asiassa pitää pelastaa kaikki ihmiset. Jumalahan on toiminut väärin, epäreilusti, ihmisten suhteen. Hän on luonut ihmisiä erilaisiksi, erilaisilla lahjoilla varustettuna. Antanut ihmisille uskoa, joillekin paljon, joillekin vähän. Tottakai “pyhimyksen” on helppo pelastua, kun taas tavallisen ihmisen aika kuluu taistelussa jokapäiväisen leipänsä eteen. Vaikka usein moitinkin Jumalaa, joudun toteamaan: Jumalani, sinun tiesi ovat niin paljon korkeammat kuin minun, etten niitä ymmärrä.

    Valtakirkoissa ja pienemmissäkin on vuosisatoja ja tuhansia vuosia julistettu vanhaa oppia ikuisesta kidutuksesta tulisessa järvessä. Kirkon oppi toisesta kuolemasta on voimassa tänäkin päivänä. Sehän on Raamatussa julistettu niin moneen kertaan ja niin selväsanaisesti, että sen täytyy olla kirjaimellisesti totta! Tämä nyt oli minun taholtani ironiaa. Teologit eivät vain näytä tajuavan, että kyse on kuvaannollisesta esityksestä. Jos tämä oppi on totta, sitä pitäisi julistaa kerta toisensa jälkeen. Vasta viime aikoina tilanne on muuttunut. Kuka on edes kuullut kirkossa tänä päivänä julistettavan palavan järven helvettiä? Tuskin juuri kukaan, sillä kun ei myydä Raamatun sanaa ihmisille.

    Tämän opin täydellinen vastakohta on oppi, jonka mukaan ”kaikki pääsevät taivaaseen”. Tässä luvussa käsittelen molempia. Kun sanon, että kaikki pääsevät taivaaseen, tarkoitan, että tulkinnan mukaan Jumalan tahto on, että kaikki pelastuvat. Jumala tekee aina mitä tahtoo, vaikka pelastaa kaikki ihmiset.

     

    Lukiessaan näitä kirjoituksiani joutuu lukija horjumaan kahden vaihtoehdon välillä. Aivan niin kuin minäkin. Toivon kuitenkin, että lopulta ratkaisu löytyy. Oikea ratkaisu löytyy Jumalan tahdosta, kun vain osaisimme sitä oikein tulkita. Miten osaisimmekaan kun meidän Herramme lausui: ‘Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.

  • Synnin tulo maailmaan ja sen seuraukset

    1.Moos. 3:22 Ja Herra Jumala sanoi: “Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!” 23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu. 24 Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.

     

    Vuosia sitten kun pohdiskelin synnin olemusta ja sen seurauksia ajattelin tähän tapaan: Ihmisellä on vapaa valinta elämänsä suhteen. Adamilla ja Eevalla ei kuitenkaan ollut halua ja tarkoitusta tehdä syntiä. He vain olivat kokemattomia; koskaan ennen ei heitä vastaan tullut tilannetta, jossa olisi pitänyt päättää vastustaa houkutusta. Tässä mielessä Jumala ei luonut täydellistä omaa kuvaansa, vaan henkisesti heikon ihmisparin vastustamaan syntiä, mitä he eivät edes tunteneet kunnolla. He olivat kuin pikkulapsi keksipurkilla, josta äiti oli kieltänyt syömästä.

    Jumala, joka tietää kaiken ennakoltakin, on varmasti tiennyt saatanan lankeamisesta ja aikomuksesta vietellä Adam ja Eeva. Miksi hän antoi sen tapahtua eikä vahvistanut heitä kestämään saatanan houkutuksia? Myös tiedämme Jumalan jo ennen maailman luomista suunnitelleen Pojalleen tiettyä tehtävää ja Pojan apulaisetkin (apostolit) olivat jo Jumalan suunnitelmissa sekä myös valitut seuraajat. Adam ja Eeva, ensimmäiset ihmiset, eivät suinkaan olleet täydellisiä joutuessaan saatanan pettämiksi. He vain eivät olleet aiemmin joutuneet saatanan pettämiksi. Eivät he myöskään olleet aloitteen tekijöitä. Jospa siis vain uskoisimme, että Jumalan tiet ja ajatukset ovat niin paljon korkeammat kuin meidän ihmisten, vaikka mekin olemmekin luodut Jumalan kuvaksi – lähes jumalolennoiksi.

    Jos Jeesus olisi ollut sekä Jumala että täydellinen ihminen, kuten valtakirkot uskovat, ei Jeesuksella olisi ollut voitettavanaan kiusauksia. Mutta Jeesuskin oli ihminen ja ei edes Hän ollut alkujaan täydellinen, mutta tuli sellaiseksi kärsimysten kautta. Heb. 2:10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.  – Adamin ja Eevan elämä oli ollut huoletonta vailla mitään kärsimyksiä. Heitä ei ollut kukaan yrittänytkään pettää eli he olivat täysin valmistautumattomia saatanan viettelyksiin. Jeesuksenkin täytyi oppia tottelevaisuutta kärsimysten kautta: Heb. 5:8 Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,9 ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset,.

    Jeesuksen maalliset kärsimykset tekivät Hänestä täydellisen ottamaan vastaan Jumalan Hänelle antaman korkean aseman ja vallan, kaiken vallan taivaassa ja maan päällä. Myös Jumalan valittuja koetellaan ja opetetaan maan päällisen elämän aikana ottamaan vastaan Jumalan valtakunnassa korkea hallintoasema Kristuksen alaisena.

    Jumalan enkelit taivaassa ovat täysin tottelevaisia ja synnittömiä. Sen sijaan kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä. Jos kerran ihmisellä (kaikilla) on vapaa valinta tehdä tai jättää tekemättä syntiä, miksi kuitenkin kaikki tekevät sitä? Eikö löytyisi edes yksi, joka on vapaa synnin tekemisestä? Ei sellaista ihmistä ole; jo Raamatun Roomalaiskirje sanoi: Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.

    Kun nyt vuosien kuluttua palaan näihin kysymyksiin, haluan aluksi todeta, että jätin nämä asiat viimeisten joukkoon, koska pidin niitä vaikeina useastakin syystä. Selvitettäviä asioita ovat mm.

    –     Mitä Jumala tahtoo ihmiskunnasta? Mikä on Jumalan suunnitelma, jonka Hän tulee varmasti toteuttamaan?

    –     Onko Raamatun ilmoitus Jumalan tahdosta selvä ja tulkintavapaa?

    –     Kun Jumala sanoo syntisten joutuvan tuliseen järveen, onko se otettava kirjaimellisesti vai onko tulinen järvi vain kuvaannollinen ilmaus, kielikuva?

    –     Onko tulijärven rangaistus ikuinen eli päättymätön?

    –     Mitä tuli tarkoittaa pelastuksen yhteydessä?

     

    Synnin palkka on kuolema

    Jumala tahtoo, että kaikki tulisivat katumukseen ja pelastuisivat: 1.Tim.2:4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

    Jumala tiesi jo ennen aikojen alkua, että ihmiset tulisivat lankeamaan syntiin ja tarvitsisivat meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,

    Jumala on rakkaus – useimmat ihmiset mielellään hyväksyvät tämän. Tältä pohjalta ihmiset eivät millään halua hyväksyä Raamatussa moneen kertaan vahvistettua sanaa syntisten rangaistuksesta, ikuista piinaa tulisessa järvessä. Sen vielä voisi hyväksyä, että Adolf Hitler ja Josef Stalin joutuisivat kitumaan Pol Potin kanssa tulisessa järvessä.

    Entä sitten se vanha mummo, jonka ehkä ainoa synti on pelokkuusIlm. 21:8 Mutta pelkurien (Strong’s 1169 δειλός deilós, engl. timid, fearful) ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.. – Hänkö olisi tulijärvessä Hitlerin ja Stalinin kanssa? Vuosisadat ja tuhannet ovat valtakirkot pitäneet ihmisiä pelon ja kauhun vallassa. Tulisella järvellä on peloteltu kirkkokansaa pysymään ruodussa. Mutta, Jumalaa pitäisi totella rakkaudesta ei rangaistuksen pelosta.

    Jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja saa siitä palkaksi kuoleman: Joh. 1:29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: “Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Kuolema tarkoittaa ns. ensimmäistä kuolemaa, jonka kaikki joutuvat kokemaan. Tässä kuitenkin tarkoitetaan nk. toista kuolemaa, tuomiota viimeisellä tuomiolla. Uskomalla Jeesuksen lunastusuhriin ja tekemällä elämässään mahdollisimman hyvin Jumalan tahdon mukaan, ihminen säästyy toiselta kuolemalta.

    Millaisen rangaistuksen saavat ne, jotka tuomitaan toiseen kuolemaan?

    Room. 9:20 Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: “Miksi minusta tällaisen teit?” 21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten? 12:3 Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.

    Paitsi uskon määrää, Jumala myös ratkaisee keitä Hän vetää puoleensa ja Kristuksen tykö: Joh. 6:44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

    Kysymys ei siis suinkaan ole ihmisen omasta valinnasta, vaan Jumalan. Jeesuskin totesi opetuslapsilleen, että he eivät valinneet Jeesusta, vaan Jeesus valitsi heidät.

    Mitä meidän pitäisi ajatella yllä olevista Raamatunjakeista? Ensinnäkin: Jumala ei ole luonut kaikkia ihmisiä samanlaisiksi. Toiset on tehty ‘halpaa käyttöä’ varten, toiset ‘jaloa tehtävää’ varten. Halpaa käyttöä varten tehdyt ovat saaneet uskoa vähäisemmän määrän kuin jaloa tehtävää varten luodut. Tuntuuko tämä epäoikeudenmukaiselta? Ajattelen näin: on samantekevää miten meidän käy ensimmäisessä vaiheessa eli elämässä ensimmäiseen kuolemaan asti. Jos Jumala jättäisi ‘vähäiset astiansa’ heitteille ilman mahdollisuutta pelastua, se olisi epäoikeudenmukaista. Jumala itse on antanut erilaiset lähtökohdat kullekin ihmiselle. Jospa taas Jumalan suunnitelma – jota ihmiset eivät näytä ymmärtävän – on, että kaikki ihmiset pelastuvat Jumalan puhdistavassa tulessa viimeisen tuomion lukemisen jälkeen. Kerran vielä; Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan! Jopa kristittyjen suurin vainoaja Saul (sittemmin tunnettu apostoli Paavalina) sai armon ja pelastuksen. Luotammeko siihen, että Jumala on rakkaus, ja Jumala on vanhurskaus? Emme vain aina ymmärrä Jesajan sanoja: Jes. 55:9vVaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Kun tähän luetteloon on sisällytetty ‘pelokkaat’, voisiko se olla tarkoituksellista siinä mielessä, että Jumala haluaa pysäyttää ihmiset ajattelemaan, että ehkä kaikki ei olekaan kirjaimellisesti totta?

     

    Jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja saa siitä palkaksi kuoleman: Joh. 1:29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: “Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Kuolema tarkoittaa ns. ensimmäistä kuolemaa, jonka kaikki joutuvat kokemaan. Tässä kuitenkin tarkoitetaan nk. toista kuolemaa, tuomiota viimeisellä tuomiolla. Uskomalla Jeesuksen lunastusuhriin ja tekemällä elämässään mahdollisimman hyvin Jumalan tahdon mukaan, ihminen säästyy toiselta kuolemalta.

    Millaisen rangaistuksen saavat ne, jotka tuomitaan toiseen kuolemaan?

    Room. 9:20 Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: “Miksi minusta tällaisen teit?” 21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten? 12:3 Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut. Paitsi uskon määrää, Jumala myös ratkaisee keitä Hän vetää puoleensa ja Kristuksen tykö: Joh. 6:44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

    Kysymys ei siis suinkaan ole ihmisen omasta valinnasta, vaan Jumalan. Jeesuskin totesi opetuslapsilleen, että he eivät valinneet Jeesusta, vaan Jeesus valitsi heidät.

    Mitä meidän pitäisi ajatella yllä olevista Raamatunjakeista? Ensinnäkin: Jumala ei ole luonut kaikkia ihmisiä samanlaisiksi. Toiset on tehty ‘halpaa käyttöä’ varten, toiset ‘jaloa tehtävää’ varten. Halpaa käyttöä varten tehdyt ovat saaneet uskoa vähäisemmän määrän kuin jaloa tehtävää varten luodut. Tuntuuko tämä epäoikeudenmukaiselta? Ajattelen näin: on samantekevää miten meidän käy ensimmäisessä vaiheessa eli elämässä ensimmäiseen kuolemaan asti. Jos Jumala jättäisi ‘vähäiset astiansa’ heitteille ilman mahdollisuutta pelastua, se olisi epäoikeudenmukaista. Jumala itse on antanut erilaiset lähtökohdat kullekin ihmiselle. Jospa taas Jumalan suunnitelma – jota ihmiset eivät näytä ymmärtävän – on, että kaikki ihmiset pelastuvat Jumalan puhdistavassa tulessa viimeisen tuomion lukemisen jälkeen. Kerran vielä; Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan! Jopa kristittyjen suurin vainoaja Saul (sittemmin tunnettu apostoli Paavalina) sai armon ja pelastuksen. Luotammeko siihen, että Jumala on rakkaus, ja Jumala on vanhurskaus? Emme vain aina ymmärrä Jesajan sanoja:  Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne (Jes. 55:9).

  • Kadotus

    Kadotus Raamatun jakeissa:

    Jesaja: 38:17 Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.

    Matteuksen evankeliumi:                                                                           7:13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; 18:14 Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.  – Lavea tie ja maallinen meno rahan perässä johtavat kadotukseen. Näitä ihmisiä on paljon, itse asiassa valtaenemmistö. Luvussa 18 Jeesus puhui kadonneesta lampaasta, jota paimen lähti etsimään. Lammas on tietysti vertauskuva ihmisestä, joka eksyy pois uskovien joukosta joutuen kadotukseen, jos häntä ei löydetä takaisin uskovin seurakuntaan. Jumala ei tahdo, että yksikään joutuisi tällä tavoin kadotukseen.

    Markuksen evankeliumi: 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Edeltävässä jakeessa Jeesus antoi lähetyskäskyn: 16:15 Ja hän sanoi heille: “Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille”.    Osa ottaa evankeliumin sanoman vastaan, osa ei. Paavalikin joutui tämän toteamaan saarnatessaan evankeliumia pakanakansoille nykyisen Turkin alueella. Ne, jotka uskoivat evankeliumin, ne myös kastettiin. Heille luvataan pelastus uskon perusteella. Kaste on vain “hyvän omantunnon pyytämistä” Jumalalta (1.Piet. 3:21).
    Luukkaan evankeliumi: 6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan. 9:25 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?

    Johanneksen evankeliumi: 17:12 Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen.

    Apostolien teot: 8:20 Mutta Pietari sanoi hänelle: “Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.

    Roomalaiskirje: 5:16 Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. 18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; 8:1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. 34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.

    1.Korinttolaiskirje: 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.  – Korinttolaiskirjeen mukaan on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka joutuvat kadotukseen, koska eivät ota vastaan sanaa rististä. Toiseksi on niitä ihmisiä, jotka eivät joudu kadotukseen, vaan pelastuvat. Pelastuville sana rististä on Jumalan voima. Tämän jakeen mukaan todellakin osa ihmisistä pelastuu, osa joutuu kadotukseen.

     

    11:32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.  – Kaikki joutuvat tuomittavaksi. Niille, jotka ovat Herran omia, uskovia, tuomio on Herran kuritusta, joka tarkoittaa opetusta, korjausta, parantamista tms. jo elämänsä aikana. Kuritus on heille opetusta ja ojennusta. Maailmaan kuuluvat, joita on paljon enemmän kuin edellä mainittuja Herran omia, kuuluvat joutuvat maailman kanssa kadotukseen tuomittavaksi.

    2.Korinttolaiskirje: 2:15 Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa: 3:9 Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta. 4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat (ἀπόλλυμι apollymi),

    Filippiläiskirje: 1:28 vastustajia missään kohden säikähtämättä; ja se on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki, merkki Jumalalta.

    1:19 heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä.

    2.Tessalonikalaiskirje:                                                                   1:9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,

    Tämän merkittävän jakeen edellä todetaan: 1:6 koskapa Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat, 7 ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa 8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.

    Toisessa Tessalonikalaiskirjeessä puhutaan Jeesuksen toisesta tulemisesta, jolloin Herran vihan päivänä Hän kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia Kristuksen evankeliumille. Mikä on näille tuleva rangaistus? Se on iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta. Rangaistuksen sanotaan olevan kosto. Kosto on enemmän kuin tiukka opetus ja ojennus, joka kohtaa niitä Herran omia, jotka ovat hairahtuneet synnin teille. Ne, jotka eivät ole kuuliaisia evankeliumille, saavat rangaistukseksi iankaikkisen kadotuksen Herran kasvoista. Tästä käytetään myös sanontaa ’ikuinen poiskarsiminen’ Jumalan yhteydestä. Rangaistuksen sanotaan olevan ikuinen, mutta siinä ei puhuta tulisen järven ikuisesta kidutuksesta.

    2.Tess. 1:8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille. 9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,

    Mitä tarkoittaa eivät tunne Jumalaa? Raamatullisessa mielessä sen merkitys voi olla 1. to see; nähdä, havainnoida silmillä tai muilla aisteilla 2. To know; tuntea, erityisesti: to know, i.e. get knowledge of, understand, perceive (hankkia tietoa), cherish, pay attention to. Jumalan tunteminen voi sisältää erilaisia merkityksiä. Ihminen voi olla täysin tietämätön Jehova Jumalasta tai sitten ihminen on kuullut puhuttavan, mutta kuuleminen ei ole johtanut sen pidemmälle. Tulkitsen asian niin, että ihmisen tulee – sen jälkeen kun on ymmärtänyt evankeliumin sanoman keskeisen sisällön – tehdä ratkaisu; hänen tulee hankkia lisätietoa uskon ratkaisun tekemiseksi. Jos ihminen on välinpitämätön, vaikka ymmärtää asian tärkeyden, hän on vaarassa kohdata jakeessa 9 kerrottu rangaistus.

    Joskus on parempi ettei tiedä: 2.Piet. 2:21 Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. Luuk. 12:48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään. Room. 2:14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki 15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä –

    Em. jakeista voimme päätellä, että tieto tuo vastuun. Jos ei tiedä (“tunne lakia”), ei voi tulla tuomituksi.

     

    2:3 Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, 2:10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.

    1.Timoteuksen kirje: 6:9 Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.

    Hebrealaiskirje: 10:39 Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.

    2.Pietarin kirje: 3:7 Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.

    3:16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

    Ilmestyskirja: 17:8 Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nousevasyvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva. 17:11 Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen. (ἀπώλεια)

     

    Mitä tarkoittaa kadotus? (kreikaksi ἀπόλλυμι apollymi)

    to destroy; to put out of the way entirely, abolish, put an end to ruin, render useless, to kill, to declare that one must be put  to death, metaph. to devote or give over to eternal misery in hell, to perish, to be lost, ruined, destroyed

    Edellä olevista jakeista saa selvän kuvan kadotuksen luonteesta. Se on vakava rangaistus.         

     Mat. 25:46. “Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.                  

    Tässä niin kuin monessa jakeessa on selvästi kaksi erilaista seuraamusta: syntisten joukko lähtee rangaistukseen ja toisaalta vanhurskasten joukko saa iankaikkisen elämän. Jos siis syntiset eivät saa iankaikkista elämää, jää vain ratkaistavaksi kysymys; mikä on heidän iankaikkinen rangaistuksensa?

    Ilmestyskirjassa, samoin kuin Danielissakin, puhutaan pedoista. Kyseessä on kuvaannollinen ilmaus lopun ajan valtakunnasta ja sen kanssa toimivista ‘kuninkaista’. Petovaltakunta joutuu kadotukseen. Kadotus merkitsee tässä kohdin tuhoutumista ja häviötä.

  • Tulinen järvi – toinen kuolema

    Jokainen ihminen kokee ensimmäisen kuoleman, monien osaksi tulee myös toinen kuolema.

    Jakeita tulisesta järvestä:

    Ilm. 14:10 niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.

    Ilm. 19:20 Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.

    Ilm. 20:10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan (G928 βασανίζω basanizō) yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

    Ilm. 20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. 15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

    Kolmessa edellä olevassa jakeessa todetaan tuomittujen tulevan heitetyksi elävältä tuliseen järveen. Heittäminen luonnehtii epäkunnioittavaa toimenpidettä, rangaistusta. Heitä myös vaivataan yötä paivää.

    Ilm. 21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”

  • Itku ja hammasten kiristys

    Matteuksen evankeliumi: 8:12 mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” 13:42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. 13:50 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.  22:13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: ‘Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen.’ Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. 24:51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” 25:30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.’

    Luukkaan evankeliumi: 13:28 Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos.

    Hammasten kiristys, engl. gnashing of teeth :used to denote extreme anguish and utter despair of men consigned to eternal punishment in hell, snarling, growling: in the sense of biting

  • Helvetti

    Onko helvetti oikeasti olemassa?

    Mat. 5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: ‘Sinä tyhjänpäiväinen’, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: ‘Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen. KJV … shall be in danger of hell fire. γεννα géenna, of Hebrew origin (H1516 and H2011); valley of (the son of) Hinnom; a valley of Jerusalem, used (figuratively) as a name for the place (or state) of everlasting punishment:—hell.

    Jos joku sanoo veljelleen ‘sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen. Kuinka usein kutsummekaan kiukuspäissämme, läheisimpiäkin ihmisiä, hulluiksi? En saata uskoa, että tällaisesta pikaistuksessa sanotusta ajattelemattomuudesta, olisi rangaistuksena joutuminen helvetin tuleen. Ensinnäkin: helvettiä ei ole olemassakaan. Sana ‘Gehenna’ tarkoittaa Hinnomin pojan laaksoa, joka aikoinaan oli Jerusalemin ulkopuolella, mutta nyt kaupungin kasvettua, on sen keskusta-alueella. Hinnomin rotkoon heitettiin Jeesuksen aikoina poltettavaksi jätteitä, eläinten raatoja jopa teloitettujen ruumiita. Siellä paloi jatkuvasti jossain kohdin tuli ja madotkin saivat syötävää jatkuvasti ja näin ollen ‘eivät koskaan kuolleet.’ Helvetin tuli on kielikuva, jonka merkitystä on arvioitava muiden vastaavien, kuten tulinen järvi, yhteydessä.

    Jakeessa Ilm. 14 todetaan: Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.  KJV And death (θάνατος thanatos) and hell (ᾅδης hades) were cast into the lake of fire. This is the second death. KJV itse asiassa sanoo, että kuolema ja helvetti heitettiin tuliseen järveen. Tulisen järvenhän uskotaan olevan se helvetti mihin katumaton syntinen heitetään. Eihän ole mahdollista heittää helvettiä itseensä.

  • Mikä on Jumalan tahto ihmiskunnan suhteen?

     

    Jes. 14:24 ”Herra Sebaot on vannonut sanoen: Totisesti, mitä minä olen ajatellut, se tapahtuu, mitä minä olen päättänyt, se toteutuu”

    Jes. 46:10-11 ”… kaiken, mitä tahdon, minä teen. …Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan; mitä olen aivoitellut, sen minä myös teen.”

    1.Tim. 2:4 joka [Jumala] tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

    Kaikki tiedämme Raamatusta, että Jeesus halusi kaikessa tehdä Jumalan tahdon mukaisesti.

    Jes. 46:10 Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole  tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen.

    1.Moos.1:3 Ja Jumala sanoi: “Tulkoon valkeus.” Ja valkeus tuli. – Jumala on sanallaan luonut maailman. Aina kun Jumala lausuu jotain tahtovansa, se aina myös toteutuu:

    Jes. 55:11 niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

    2.Piet. 3:9 Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.

    Jes. 45:6 jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskemille asti, että paitsi minua ei ole yhtäkään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7 minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden (engl. evil, calamity, disaster; heb. רַע ra`); minä, Herra, teen kaiken tämän.

    Mat.5:44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,

    Luuk. 6:3 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

    1.Joh. 4:14 Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.  

    Jumala vakuutti profeettansa Jesajan suulla, että Hän tulee toteuttamaan kaiken tahtonsa mukaisesti. Miksi pyristelisimme tätä päätöstä vastaan? Siksikö, ettemme ymmärrä miten se voisi olla mahdollista? Siksikö, että maailma on niin täynnä syntisiä, jotka Raamatun mukaan tulevat saamaan Jumalan tuomion, ikuisen piinan tulisessa järvessä. – On varmaan aiheellista tutkia ja pohtia tarkemmin mitä Jumala tarkoittaa tuomiolla ja tulisen järven rangaistuksella, ettemme tulkitsisi näitä vastoin Jesajassa ilmoitettua Jumalan tahtoa.

     

    Kenet Jeesus pelastaa?

    Vaihtoehto 1: Koko maailman

    Seuraavassa on joitakin Raamatunjakeita, joissa todetaan Jeesuksen olevan koko maailman vapahtaja.

    ”Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi. (1. Joh 4:14)

    ”Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: “Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh 1:29).

    ”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien”. (1. Joh. 2:2)

    ”joka [Jumala] tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”. (1.Tim. 2:3-4).

    ”ja he sanoivat naiselle: “Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja.” (Joh 4:42).

    1.Tim. 4:10 Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.

    Em. jakeen 4:10 mukaan Jumala on kaikkien ihmisten pelastaja, erityisesti uskovien.  Pelastaako Jeesus siis todellakin kaikki ihmiset vaikka kuinka syntisiä olisivat? Jakeen voi tulkita myös niin, että uskovat ilman muuta saavat pelastuksen ja kaikilla maailman ihmisillä on sama mahdollisuus (jos he vain uskovat).

    Jeesus on uskovien vapahtaja, se on selvä. Ettäkö Hän olisi KAIKKIEN ihmisten vapahtaja? Siis kaikkien! Kyllähän Jumala sanoo tahtovansa, että kaikki pelastuisivat, mutta voisiko olla mahdollista, että kaikki, ihan jokainen ihminen, saisi vapautuksen synneistään – halusi tai ei?  1.Korinttolaiskirjeessä puhutaan puhdistavasta tulesta, joka tuo pelastuksen. Ei kaikille, vaan niille, jotka ovat rakentaneet ‘taloaan’ ainakin jossain määrin Kristuksen perustalle.

    Tiit. 1:10 Sillä paljon on niskoittelevia, turhanpuhujia ja eksyttäjiä, varsinkin ympärileikattujen joukossa;

    Siis, tällaisia on kaikenlaisten ihmisten joukossa, mutta varsinkin… Jos tätä vertaa 1.Tim. 4:9-10, jossa puhutaan Jumalan pelastuksesta ja nimenomaan siitä, koskeeko se kaikkia (ihan kaikkia), vaiko varsinkin uskovia, mutta myös muita. On kolme mahdollista tulkintaa: 1) Pelastus koskee vain uskovia 2) Pelastus koskee erityisesti uskovia, mutta yhtä lailla muitakin 3) Pelastus koskee ilman muuta uskovia, mutta myös muita ”tietyin edellytyksin”.

    Itse kallistun kolmannen vaihtoehdon puoleen. Katson sen tarkoittavan tätä: Pelastus koskee kaikkia ihmisiä, jotka ovat ainakin jossain elämänsä vaiheessa rakentaneet uskoaan Kristuksen varaan, mutta erityisesti uskovia. Tämä sillä varauksella, että kyseisille ihmisille on riittävän kattavasti tiedotettu evankeliumin sisältö. Silloin vastuu pelastuksesta siirtyy hänelle. Hän voi uskoa tai jättää uskomatta.

    Sellainenkin ihminen voi pelastua, joka ei ole koskaan edes kuullut Kristuksesta, kunhan vain lain teot ovat hänen sydämessään. Room. 2:14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki 15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä 16  sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan. 

    Entä jos ihmiset eivät usko Jumalan tahtovan pelastaa heidät? Jospa ihmiset eivät ole koskaan kuulleetkaan Jumalastamme Jehovasta? Jumala voisi, jos tahtoisi, saattaa itsensä ja tahtonsa kaikkien ihmisten tietoon! Mutta vain pieni osa miljardien ihmisten suuresta joukosta ylipäätään edes tuntee kristittyjen Jumalan.  Niistäkin, jotka tuntevat, pieni osa tuntee Jumalan tahdon.

    Mutta ihmiset eivät noudata Jumalan tahtoa! Jos ihminen uskoo saavansa syntinsä anteeksi Jeesuksen lunastusuhrin perusteella ja katuu pahoja tekojaan, hän pelastuu eikä joudu viimeisellä tuomiolla kokemaan toista kuolemaa. Entä jos ihmiset eivät edes ymmärrä tehneensä syntiä? Ihmisten, niin teologien kuin sanan kuulijoidenkin mielestä on selvää, että katumaton syntinen pahantekijä joutuu ikuiseen piinaan tulisessa järvessä eli kokemaan nk. toisen kuoleman. Tämä on täysin selvin sanoin sanottu Raamatussa ja vielä moneen kertaan. Vai onko?

    Pelastusta on haluttava.  Ilm.22:17 ”Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.”

    Em. jakeesta käy ilmi, että kaikille tarjotaan pelastusta jos vain … Pelastuminen ei edellytä paljon, mutta kuitenkin jotain tärkeää; ihminen pelastuu jos vain hän haluaa ottaa ilmaiseksi ’elämän vettä’, tai ’astua ovesta’, joka on Kristus. Pelastumiseksi on haluttava tulla. Jer 29:13 sanoo: ”Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne”. Täytyy siis tehdä jotain sen saavuttamiseksi. Asian voi kääntää toisinkin päin; jos ei tee em. tavoin – astu Kristuksen ovesta tai juo elämän vettä ilmaiseksi – ei pelastu. Heb 11:6 ”Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee [ikuisella elämällä] ne, jotka häntä etsivät.” Etsimistä vielä helpottaa, että Kristus suorastaan vetää kaikkia puoleensa: Joh 12:32 ”Ja kun minut ylennetään maasta [nousen kuolleista], niin minä vedän kaikki tyköni.”

    Vaihtoehto 2: Koko maailman kaikki uskovat

    Joh 3:16 ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä”.

    Sen sijaan, että Jeesus ottaisi pois koko maailman ihmisten synnit ja saattaisi heidät näin pelastukseen, Joh. 3:16 täsmentäen Jumalan lupausta: yksikään ihminen joka uskoo, ei huku, vaan hän saa iankaikkisen elämän. Kun edellä oli jakeita, joiden mukaan koko maailma pelastuisi (universalistisen tulkinnan mukaan: koko maailman kaikki ihmiset), niin Joh 3:16 mukaan pelastuminen edellyttää, että ihminen uskoo Jeesukseen!

    Jos löytyykin jakeita, joiden perusteella voi tulkita koko maailman tulevan pelastetuksi ja saavan ikuisen elämän, niin vastaavasti on Raamatussa jakeita, jotka todistavat pelastuksen olevan ehdollinen. Tällainen on eräs Raamatun tunnetuimmista jakeista Joh. 3:16: jokainen pelastuu, joka vain uskoo Jeesukseen Kristukseen. Tarkistin vielä mitä Strong’s sanoo: πιστεύω pisteúō; from G4102 to have faith (in, upon, or with respect to, a person or thing), i.e. credit; by implication, to entrust (especially one’s spiritual well-being to Christ): —believe(-r), commit (to trust), put in trust with.

    Voisiko olla mahdollista, että Raamatussa on ristiriitaa, jakeita, jotka ovat toisiaan vasten? Lähtökohtahan on, että Raamattu ei voi olla itsensä kanssa ristiriitainen. Jos siis on jakeita, jotka näyttävät olevan vastakkaisia, miten ratkaisisimme tulkintaongelman? Kunpi tulkinta on oikea? Kuten tässä tapauksessa: pelastaako Kristus todella kaikki maailman ihmiset vai ainoastaan ne, jotka uskovat Häneen ja huutavat Hänen nimeään avuksi? Tätä joudun vielä miettimään ja tutkimaan kirjoitusteni edistymisen myötä. Nyt sanoisin esillä olevasta esimerkistä, että ratkaisu löytyy vertaamalla jakeita ja toteamalla kumpi on tulkintavapaampi.

    Joh. 3:16:ssa sanotaan … ”ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi…”  Tässä on selvä ehto ja vaatimus. Pelastus ja ikuisen elämän saaminen edellyttää uskoa. Tämän mukaan kaikki eivät suinkaan pelastu. Entä sitten Joh 2:2, jossa sanotaan: ”hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien”. Tämänkin voisi tulkita niin, että Jeesus on sovittanut koko maailman ihmisten synnit ja näin he kaikki pelastuvat. Jakeen voi kuitenkin tulkita niin, että Kristus on sovittanut kaikkien synnit ja he kaikki voivat pelastua, jos vain uskovat, että Kristus on näin tehnyt heidän puolestaan.

    Toisen Raamatunlause-esimerkin mukaan ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset palastuvat”. Eikö siis Jumalan tahto toteudukaan jos vain osa ihmisistä pelastuu? Tässä ei ole kysymys siitä, että Jumala ei kykenisi pelastamaan joka ikistä ihmistä, vaikka sitten väkisin niin kuin Paavalikin käännytettiin. Uskon niin, että Jumala tekee pelastumisen kaikille ihmisille mahdollisimman helpoksi. Maailmaa koetellaan taivaasta lähetetyillä vitsauksilla ja jokaisella ihmisellä on Herran vihan päivänä monta mahdollisuutta huutaa vain yksi tarvittava sana pelastuakseen – Jeesus (tai Jehova).

    Päästäkseni selvyyteen kumpi tulkinta on oikein, tutkin mitä sanaa on käytetty kun Raamatussa puhutaan Jumalan tahtomisesta. Sana on θέλω (thelō) Strong’s G2309 ja se esiintyy 212 kertaa UT:ssa. Strong’s kuvailee sen merkitystä; to be resolved or determined, to purpose, mutta myös; to desire, to wish. Käännöstyön vaikeutta kuvaa se miten eri tavoin esim. Raamatunjae 1 Tim 2:4 on käännetty. Onko koko ihmiskunnan pelastuminen Jumalan vakaa tahto vai kuuluisiko se kääntää “Jumalasta olisi kiva jos kaikki ihmiset pelastuisivat”?  Kun tutkii em. 212 jaetta, on useimpien kohdalla kyse todellisesta tahtomisesta. Esimerkiksi Luuk 13:31: “Just at that time some Pharisees approached, saying to Him, “Go away, leave here, for Herod wants to kill You.”     – Tottakai Herodes todella halusi tappaa Jeesuksen eikä vain toivoisi sen tapahtuvan.

    Toinen esimerkki: Luuk 18:41, jossa sokea anoi Jeesukselta apua ja Jeesus vastasi: “What do you want me to do for you?” And he [sokea] said, “Lord, I want to regain my sight!” – Kuka epäilee, etteikö sokea todella tahtonut saada näkönsä takaisin?

    Mitä tapahtuu kun Jumala tahtoo? Jesaja vastaa: 46:10-11 ”Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen. … Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan; mitä olen aivoitellut, sen minä myös teen”. – Jos Jumala kerran vakuuttaa, että Hän tulee tekemään tahtonsa mukaisesti eli pelastamaan kaikki ihmiset, niin kysymys kuuluu: miten se voi tapahtua kun Raamatussa edellytetään uskoa, jotta ihminen pelastuisi? No, ne ihmiset, jotka uskovat, pelastuvat uskonsa vuoksi (Jumalan tulen puhdistettua heidät) ja ei-uskovat pelastuvat, koska Jumala pakottaa heidät tuntemaan synnilliset tekonsa ja katumaan niitä (kuten tapahtui Saulille eli Paavalille). Jälkimmäisen joukon tuli voi olla paljon ankarampaa ja pidempikestoista kuin ensimmäisen joukon. Saatan kuvitella kuinka A.Hitler ja J.Stalin pitävät toisiaan kädestä kiinni ja parkuvat rukoillen armoa Jumalan tulen korventaessa heitä henkisesti.

    Pelastuminen on ihmisten osalta tärkein tapahtuma, vaikka kovin harva sitä ajattelee elämänsä aikana. Toki Jumalakin suhtautuu tähän kysymykseen täydellä vakavuudella, joten kysymyksessä on todellinen tahtominen ei pelkästään, että Jumala toivoo, ”desires”.

    Raamatun mukaan viimeisellä tuomiolla tuomiolle joutuvat jaetaan kahteen ryhmään; ne, joiden nimet ovat kirjoitetut elämän kirjaan, saavat suoralta kädeltä elämän, kun taas toiset, joiden nimiä ei ole elämän kirjassa, joutuvat kärsimään tuomion. Mahdollisesti on erilaisia tuomioita, eri pituisia rangaistuksia ”tulisessa järvessä”. Viimeisessä luvussa pohdin tulisen järven rangaistusta. Onko se pelkästään ikuinen rangaistus ja onko tulinen järvi konkreettinen vai kuvaannollinen ilmaus. Onko siihen joutuvien osalta pelastuminen lopullisesti menetetty?

     

    Room 8:20-21 ”Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen”.

     

    Jumala tässä ilmoittaa, että [koko] luomakunta on vastoin omaa tahtoaan alistettu katoavaisuuden alle, mutta tulee vapautetuksi turmeluksen eli synnin orjuudesta (KJV bondage of corruption) Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Mutta, eikö suurimman osan luomakuntaa kuulukaan saada kadotustuomiota syntiensä vuoksi ja joutua kitumaan rangaistukseksi tulisessa järvessä ikuisesti? Roomalaiskirje lupaa luomakunnalle toivoa, mutta monissa paikoin Raamattua toivon sijaan luvataan kadotusta, itkua ja hammasten kiristystä, ikuista eroa Jumalan kirkkaudesta jne.

    Jumala siis loi ihmiset ja Hän alisti heidät ’katoavaisuuden’ alle. Vanhemmat englanninkieliset käännökset kuten KJV käyttävät sanaa vanity, jota voisi luonnehtia paitsi turhamaisuudella, myös oman edun tavoittelulla, elämisellä tämän maailman menon mukaan. Jumala myös varmisti, että ihmisten joukossa on vanhurskaita, jotka ovat Hänen valittujaan.

    Tästä tulenkin tärkeään päätelmään; Jumala teki omassa viisaudessaan tärkeän kahtiajaon luomakuntansa suhteen. Olemme myös lukeneet kuinka Jumala antoi uskoa kullekin oman harkintansa mukaisen määrän. Pelastusta ajatellen ihmiset lähtevät eri viivalta kilvoittelemaan ikuisen elämän palkinnosta. Pakostakin tulen siihen loppupäätelmään, että Jumala korjaa tilanteen viimeisen tuomion yhteydessä ja tarjoaa pelastuksen saamisen helpoksi. Raamatusta tiedämme jo, että pelastumiseen riittää kun huutaa yhden sanan: Jeesus!

     

    Usko pelastuksen pohjana. Apt. 17:31 ”Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista.”

    Jumala on määrännyt ihmisen (miehen) ylimmäksi tuomariksi. Kristus tuomitsee koko ihmiskunnan oikeamielisesti. Raamatussa todetaan tuomion perustuvan kunkin ihmisen tekoihin. On erilaisia tekoja ja niin ollen erilaisia tuomioita. Se on varmaa, että tuomiot ovat oikeamielisiä. Moni syntinen puhdistuu teoistaan ja saa elämän. En kuitenkaan usko universalismiin, jonka mukaan kaikki ihmiset lopulta pelastuvat. Tämän luvun toisessa jaksossa Viimeinen tuomio käsittelen 1. Korinttolaiskirjeessä esiin tuotua Jumalan puhdistavaa tulta, joka tutkii ja puhdistaa ihmisen synnit. Ihmiset voivat näin pelastua, monetkin syntiset, mutta edellytyksenä näyttäisi olevan, että ko. ihminen on ‘rakentanut talonsa’ Kristuksen varaan.

    1 Kor 3:11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. 12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, 13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. δοκιμάζω dokimázō: to test, examine, prove, scrutinise (to see whether a thing is genuine or not), as metals 14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; 15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

    Jumalan puhdistava tuli, josta luemme 1. Korinttolaiskirjeen 3. luvussa, on koetteleva, testaava, tutkiva, mutta ei kuluttava.

    Kuluttava tuli καταναλίσκω katanalísko consume utterly, completely, entirely, to the fullest extent.

    Heb 12:29 sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli. On siis tehtävä ero tutkivan ja puhdistavan sekä toisaalta kuluttavan ja rankaisevan tulen välillä.

    Jos ihminen ei ole ’rakentanut taloaan’ Kristuksen perustalle, ei edes heinistä tai oljista, silloin tuli ei olekaan tutkiva ja puhdistava vaan kuluttava. Näin tulkitsen kahden tulen eron.

    Efes. 2:8 ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja –”

  • Miksi Jumala …?

    Miksi Jeesus puhui vertauksin?

    Mat. 13:34 Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään;

    Mat. 13:10 Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: “Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?” 11 Hän vastasi ja sanoi: “Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu. 12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. 13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä. 14 Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: ‘Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.

    MIKSI Jeesus puhui arvoituksin ja sanoi, että sen takia, etteivät ihmiset ymmärtäisi. Ihmiset ovat menneet sekaisin ja Raamattua luettuaan kuvittelevat nyt ymmärtävänsä vertaukset, koska apostolit ovat ne sinne kirjoittaneet.

    Jumalan ja Jeesuksen salailun seurauksena ovat ihmiset vuosisatojen ajan olleet kirkkojensa vankeina. Papit ovat pelotelleet heidät ihmisraunioiksi, jotka uskovat joutuvansa helvetin tuleen kuoltuaan ja viimeisen tuomion jälkeen. Eri uskonsuuntien kesken on käyty pitkiä ja verisiä sotia, koska ei ole ymmärretty Raamattua samalla tavoin.

     

    Miksi Jumalan sana on kirjoitettu niin vaikeaselkoisesti?

    Vaikka meillä tänä päivänä on monia eri käännösversioita, selitysteoksia ja sanakirjoja, ei ihmisten ymmärrys ole paljoa lisääntynyt. Kysyn siis: Miksi Jumala antoi niin monitulkintaisen Raamatun? Miksi Jeesuskaan ei edes halunnut kuulijoidensa ymmärtävän?

    Jos Jumala olisi halunnut ihmisten ymmärtävän, Hän olisi voinut kirjoituttaa Raamatun niin, että mitään tulkintaongelmia ei olisi ilmennyt. Jos Jeesus olisi halunnut suurten kuulijajoukkojen ymmärtävän ja uskovan, eikö Hän olisi voinut edes selittää mitä Hänen vertauksensa tarkoittivat?

    Miksi Raamatussa on niin paljon kielikuvia, symboleja, kuvaannollista kerrontaa? On paljon ihmisiä, niin maallikoita kuin kirkonmiehiäkin, jotka ovat sitä mieltä, että kaikki mitä Raamatussa sanotaan, on käsitettävä kirjaimellisesti. Erityisesti tätä mieltä ollaan tämän luvun aihepiiristä. Viimeisen tuomion rangaistukset tulisine järvineen pitää ottaa kirjaimellisesti. Ihmiset (jotka itse ovat synnittömiä ja vanhurskaita) suorastaan haluavat, että Jumalan rangaistus pannaan ehdottomasti täytäntöön. – Raamatun ymmärtäminen helpottuu, kun lukija oppii tajuamaan milloin on kyse kuvaannollisesta ilmauksesta ja mikä on kielikuvan takana ja tarkoituksena. Jokaisen vertauksen tarkoituksena on opettaa henkinen totuus. Sanoihan Jeesus, että minun sanani on henki ja elämä! (Joh.6:63)

     

    Miksi Jumala ei ole antanut kaikille yhtä paljon uskoa?

    Jos näin olisi, he kilvoittelisivat ’samalta viivalta’. Miksi Jumala on antanut ihmisille eri määrän uskoa`Room. 12:3 Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.

    1.Kor. 12:11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.

    Mat. 25:15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille. ( Jeesuksen vertauksesta herrasta, joka lähtiessään matkoille, antoi palvelijoilleen omaisuutensa)

    Room. 9:21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten? 2.Tim. 2:20 Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta- ja hopea-astioita, vaan myös puu- ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa, toiset halpaa käyttöä varten.

    Jumala jakaa lahjojaan niinkuin tahtoo, kullekin kykyjensä mukaan. Jumala myös on päättänyt kenet Hän kutsuu ja kenet valitsee ja kenet Hän vetää puoleensa ja Kristuksen tykö. Paavalilla ei ollut mahdollisuutta kieltäytyä Kristuksen kutsusta. Kolme päivää hän oli sokeana, syömättä ja juomatta. Sitten Herran vihollisesta tuli Hänen vakaa kannattajansa. Jumala tekee tahtonsa mukaisesti. Se ihminen, joka katsoo ettei hän ole saanut yhtä paljon kuin joku toinen, voi lohduttautua, että Jumala muistaa häntä viimeisellä tuomiolla.

     

     Miksi Jumala ei itse noudattaisi omaa käskyään?

    Jumala käskee meitä rakastamaan vihollisiamme: Mat. 5:44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat.  Jos syntiset ihmiset viimeisellä tuomiolla ovat Jumalan vihollisia, eikö Jumalan pitäisi noudattaa heitä kohtaan omaa käskyään ja rakastaa heitä? Jumala opasti meitä antamaan anteeksi meitä vastaan rikkoneille, tarvittaessa vaikka ”seitsemänkymmentä kertaa seitsemän”.  Miksi Jumala itse ei olisi armollinen ja anteeksiantavainen luoduilleen, vaan lähettäisi heidät ikuisiksi ajoiksi kärsimään tulisessa järvessä?

    Miksi? Jumala sanoo Raamatussa, että Hän tahtoo kaikkien pelastuvan. Kuitenkin Hän aikoo tuhota suurimman osan ihmiskuntaa. Syntisille on tiedossa tulinen järvi, jonne heidän heitetään ikuiseen tuleen kärventymään.

    Room 8:20-21 ”Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen”. 

    Jumala tässä ilmoittaa, että [koko] luomakunta on vastoin omaa tahtoaan alistettu katoavaisuuden alle, mutta tulee vapautetuksi turmeluksen eli synnin orjuudesta (KJV bondage of corruption) Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Mutta, eikö suurimman osan luomakuntaa kuulukaan saada kadotustuomiota syntiensä vuoksi ja joutua kitumaan rangaistukseksi tulisessa järvessä ikuisesti? Roomalaiskirje lupaa luomakunnalle toivoa, mutta monissa paikoin Raamattua toivon sijaan luvataan kadotusta, itkua ja hammasten kiristystä, ikuista eroa Jumalan kirkkaudesta jne.

    Jumala siis loi ihmiset ja Hän alisti heidät ’katoavaisuuden’ alle. Vanhemmat englanninkieliset käännökset kuten KJV käyttävät sanaa vanity, jota voisi luonnehtia paitsi turhamaisuudella, myös oman edun tavoittelulla, elämisellä tämän maailman menon mukaan. Jumala myös varmisti, että ihmisten joukossa on vanhurskaita, jotka ovat Hänen valittujaan.

    Tästä tulenkin tärkeään päätelmään; Jumala teki omassa viisaudessaan tärkeän kahtiajaon luomakuntansa suhteen. Olemme myös lukeneet kuinka Jumala antoi uskoa kullekin oman harkintansa mukaisen määrän. Pelastusta ajatellen ihmiset lähtevät eri viivalta kilvoittelemaan ikuisen elämän palkinnosta. Pakostakin tulen siihen loppupäätelmään, että Jumala korjaa tilanteen viimeisen tuomion yhteydessä ja tarjoaa pelastuksen saamisen helpoksi. Raamatusta tiedämme jo, että pelastumiseen riittää kun huutaa yhden sanan: Jeesus!

    Apt. 17:31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista.”

    Jumala on määrännyt ihmisen (miehen) ylimmäksi tuomariksi. Kristus tuomitsee koko ihmiskunnan oikeamielisesti. Raamatussa todetaan tuomion perustuvan kunkin ihmisen tekoihin. On erilaisia tekoja ja niin ollen erilaisia tuomioita. Se on varmaa, että tuomiot ovat oikeamielisiä. Moni syntinen puhdistuu teoistaan ja saa elämän. En kuitenkaan usko universalismiin, jonka mukaan kaikki ihmiset lopulta pelastuvat. Tämän luvun toisessa jaksossa Viimeinen tuomio käsittelen 1. Korinttolaiskirjeessä esiin tuotua Jumalan puhdistavaa tulta, joka polttaa pois ihmisen synnit. Ihmiset voivat näin pelastua, monetkin syntiset, mutta edellytyksenä näyttäisi olevan, että ko. ihminen on ‘rakentanut talonsa’ Kristuksen varaan.

     

    Paavalin kääntyminen

    Monet ovat sitä mieltä, että ihmisen vapaa tahto valita ratkaisee ihmisen katumuksen ja kääntymyksen. Israelin suurin syntinen Saul (Paavali) kääntyi kristityksi muutamassa hetkessä eikä siinä kysytty hänen tahtoaan.

    Apt. 26:4 Kaikki juutalaiset tuntevat minun elämäni nuoruudestani asti, koska alusta alkaen olen elänyt kansani keskuudessa ja Jerusalemissa. 5 He tuntevat minut jo entuudestaan, jos tahtovat sen todistaa, että minä meidän uskontomme ankarimman lahkon mukaan olen elänyt fariseuksena. Fil. 3:6 intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton. Apt. 9:1 Mutta Saulus [Paavali] puuskui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin luo 2 ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskon synagoogille, että keitä hän vain löytäisi sen tien vaeltajia, miehiä tai naisia, ne hän saisi tuoda sidottuina Jerusalemiin.

    Apt. 9:3 Ja kun hän [Saul eli Paavali] oli matkalla, tapahtui hänen lähestyessään Damaskoa, että yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä; 26:17 Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän 18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’

    1.Tim. 1:15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on    tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.

    Jumalalla on kaikki valta ja kaikki on Hänelle mahdollista. Kun Jumala tahtoo jotakin, Hän vain sanoo ja niin tapahtuu. Jumalahan tahtoo kaikkien ihmisten pelastuvan, eikö siis tapahdukaan Jumalan tahdon mukaisesti? Jumalan Poika, jolla on kaikki valta niin taivaassa kuin maan päälläkin, pakolla käännytti fariseus Saulin (josta tuli apostoli Paavali) hänen ollessaan matkalla Damaskokseen vangitsemaan kristittyjä. Paavalista tuli harras kristitty ja innokas kristinuskon julistaja pakanakansoille ja UT:n kirjoittaja. Paavali itse kertoi olleensa suurin rikollinen Israelissa ja kuitenkin Jeesus käänsi hänet puolelleen kuin salamaniskusta. Miksi Jeesus valitsi Paavalin? Olisihan Israelissa ollut kristittyjäkin viemään innolla evankeliumia pakanakansoille. Ehkä Jeesus halusi kertoa, että kukaan ei ole menetetty tapaus. Jotkut tutkijat sanovatkin mm. tähän viitaten, että Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset todella tulevat kääntymykseen – vaikka sitten Jumalan puhdistavan tulen voimalla.

     

    Raamatun mukaan Jumala haluaa ihmisten tulevan katumukseen ja pelastuvan? Jos jokin on varmaa niin maallikoiden kuin teologienkin mielestä, niin se, että pelastuakseen on ihmisen tultava katumukseen elämänsä aikana, vaikka sitten aivan viime hetkellä. Jos ihminen ei kadu, niin ihminen heidän mielestään joutuu viimeisen tuomion jälkeen helvetin tuleen. Se, että Jumala tai Hänen Poikansa armahtaisi tällaisiakin syntisiä ei kuitenkaan sovi uskoville ihmisille, joiden mielestä on vain oikein, että pahat ihmiset lähetetään ikuiseen piinaan, tuliseen järveen kitumaan ja kärsimään toista kuolemaa.

  • Mitä tuomio tarkoittaa?

    Heb. 9:27 Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio,

    Jeesus moitti fariseuksia ja kirjanoppineita siitä, että he kyllä pitivät tarkan huolen kymmenysten maksamisesta mintusta, aniksesta ja kuminasta, mutta eivät siitä mikä laissa on tärkeää- oikeudesta, laupeudesta ja usko[llisuude]sta (πστις pístis, G3982; persuasion, i.e. credence; moral conviction (of religious truth, or the truthfulness of God or a religious teacher), especially reliance upon Christ for salvation; abstractly, constancy in such profession; by extension, the system of religious (Gospel) truth itself:—assurance, belief, believe, faith, fidelity.

    Tuomiosta käytetään Uudessa Testamentissa sanaa 2920 κρίσις krisis; decision (subjectively or objectively, for or against); by extension, a tribunal; by implication, justice (especially, divine law):—accusation, condemnation, damnation, judgment.

    Mat. 23:23 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden (judgment, mercy, and faith)! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.

    Tuomio on yksi tärkeimmistä sanoista, joiden merkitys ja luonne olisi syytä ymmärtää. Strong’s määrittelee sen melkoisen kovasti: accusation, condemnation, damnation. Tuomio esiintyy toisaalta sanaparin armo ja usko (mercy and faith) yhteydessä kolmantena joukkoon kuuluvana. Fariseuksilla ei ollut näitä kolmea tärkeää ominaisuutta. Fariseukset eivät lainkaan ymmärtäneet niiden merkitystä, vaan pikkutarkasti noudattivat kymmenysten antamista tillistä ja kuminasta. Tärkeä kysymys ratkaistavaksi on: onko tuomio ankara vaiko korjaava, opettava?

    Mat.5:21 Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: ‘Älä tapa’, ja: ‘Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.’  KJV … and whosoever shall kill shall be in danger of the judgment:  KJV:n käännös antaa ymmärtää, että tappaja on vaarassa saada tuomion. Se ei ole varmaa ja se voidaan välttää katumalla rikosta. Näin teki kuningas David, joka murhautti Batsheban aviomiehen saadakseen tämän kauniin vaimon itselleen. David kuitenkin katui tekoaan ja sai anteeksi. Jumala lopulta kutsui häntä mieleisekseen mieheksi, murhaajaa. Oleellista on pohtia tuomiota niiden kohdalla, jotka eivät usko eivätkä kadu.                                      

    1.Kor. 11:32 mutta kun meitä tuomitaan (κρίνω krinō), niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. Ilm. 20:12 Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin (κρίνω krinō) sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ilm. 20:15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen. – Jakeessa 1.Kor.11:32 tuomion seurauksena on Herran kuritusta, joka tarkoittaa ojennusta ja opetusta. Ilmestyskirjassa 20:12 tuomion seuraukset määräytyivät tekojen mukaan. Ilmestyskirjan 20:15 mukaan ne, jotka eivät olleet kirjoiteetut elämän kirjaan, heitettiin tuliseen järveen. Onko mahdollista, että tuomio, jonka pitäisi tarkoittaa samanlaista kohtelua jakeesta riippumatta, saattaisi johtaa tyystin erilaisiin seuraamuksiin. Eiko Jumalan opetus ja siihen liittyvä kuritus johdakaan samaan lopputulokseen?

    Jumala sanookin, että … Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen (Jes. 46:10).

    Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Sen Hän totisesti myös tekee! Jumala joko tahtoo tai haluaa, Jumala ei toivo. Tämä ei tee tyhjäksi Raamatun profetioita, joiden mukaan suurin osa maailman ihmisistä tulee tuhoutumaan lopun ajan melskeissä Herran koston päivänä. Kaikki ihmiset kuitenkin saavat ylösnousemuksen ja sen jälkeen tuomion. Miten tässä tuomiossa Jumala toteuttaa em. aivoituksensa, jää nähtäväksi. Palastuvatko todella KAIKKI ihmiset vai tuhotaanko kaikkein pahimmat? Sitä en osaa sanoa. “Kaikki” ei Raamatussa aina tarkoita kaikkia. Kaikki kansat nousevat Israelia vastaan, sanotaan lopun aikaa koskevassa profetiassa. Kaikki kansat oli verolle pantava keisari Augustuksen käskyn mukaan jne. Kaikki maailman kansat eivät nouse Israelia vastaan, vaan Israelin lähellä olevat (muslimi) maat. Verollepano kosketti vain Rooman valtakunnan aluetta Välimeren ympärillä. – Mikä on Jumalan tahto, se selviää viimeistään kun Kristus jakaa oikeutta viimeisellä tuomiolla.

    Mat. 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Jeesuksen tehtävänä maan päällä on toteuttaa Jumalan tahto. …että kaikki ihmiset pelastuisivat! Jeesuksella on kaikki valta, sama valta kuin itse Jumalallakin, toteuttaa saamansa tehtävä. Näytön siitä vallankäytöstä Hän antoi kun pakkokäännytti Saulin (eli Paavalin), joka oli matkalla Damaskokseen kristittyjä vainoamaan. Kristus tietää maailman tilanteen; tätä menoa jumalattomien osuus 7 miljardin väestöstä on ehdoton valtaosa. Kadotukseen on siis matkalla miljardeja ihmisiä. Suuri kysymys on: miten Jumala toteuttaa (Jeesuksen kautta) tahtonsa, että kaikki pelastuisivat. Lupauksen siitä antoi Kristus: Joh.12:32 Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni.”

    Tuomio alkoi jo heti Jeesuksen kuoltua ja jatkuu kunkin valitun osalta hänen kuolemaansa saakka. Kun ylösnousemus koittaa, heitä ei enää tuomita muiden viimeiseen tuomioon joutuvien kanssa, vaan he saavat henkiruumiin ja nousevat Kristusta vastaanottamaan pilviin. Mark. 5:24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

     

     

     

     

  • Mitä on Jumalan kuritus?

    Jumalan valittuja kuritetaan (joka kuritus sisältää myös kasvatusta ja opetusta) jo heidän elinaikanaan.

    Jes. 26:9 Minun sieluni ikävöitsee sinua yöllä, minun henkeni sisimmässäni etsii sinua varhain; sillä kun sinun tuomiosi kohtaavat maata, oppivat maanpiirin asukkaat vanhurskautta.

    1.Kor. 11:31 Mutta jos me [valitut, kutsutut] tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi; 11:32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. – Tuomitsemista tarkoittava sana on kreikaksi κρίνω krinō.  Kun Jumalan seurakunta tuomittavana, siihen sisältyy Herran kuritusta. Kurituksen sisältö taas on ojennusta ja moitteita väärästä käytöksestä. Kuritus on kreikaksi παιδεύωv paideuo, joka Strong’sin mukaan sisältää seuraavia luonnehdintoja: educate, discipline (by punishment): chasten, instruct, learn (to cause one to learn), teach. Edelleen, Jumala ojentaa tuottamalla kärsimystä, tuskaa tai suuriakin menetyksiä. Seurakuntaa ei sisällytetä samaan joukkoon muun mailman kanssa.

    Kun he sitten pääsevät osallisiksi ensimmäiseen ylösnousemukseen, he ovat onnellisia, koska toisella kuolemalla ei ole enää heihin valtaa. Ilm.20:6 Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta. Toisin sanoen, heidän ei tarvitse enää osallistua viimeiselle tuomiolle ja siihen liittyvälle tulen puhdistukselle.

    Jae 32:sta voidaan päätellä, että jos kristittyjä moititaan ja ojennetaan niin muuta maailmaa kohtaa ankarampi rangaistus. Tämän rangaistuksen jakavat pyhät Kristuksen johdolla: 1.Kor. 6:2 Vai ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? … Ankarammasta rangaistuksesta käytetään Raamatusta nimitystä kadotus ja tuliseen järveen heittäminen, ja sen toteuttavat siis pyhät eli ensimmäisen ylösnousemuksen osalliset. Kun pyhät yhdessä Kristuksen kanssa jakavat Jumalan oikeutta, on esitetty suorasukainen tulkinta, että tulinen järvi -kielikuva tarkoittaa itse asiassa Kristusta ja Hänen pyhiään.

    Tiit. 2:12 ja kasvattaa (engl. teaching, kreik. παιδεύω paideuō) meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, – Teaching us… Kasvattaminen/opettaminen (teaching) on kreikaksi παιδεύωv paideuo’ G3811. Edellä olevassa jakeessa Jumalan kuritus tulee samasta sanasta! Tämä on hyvin merkittävä asia; Jumalan kuritus tarkoittaakin itse asiassa opettamista, kasvattamista.

    Jes. 45:24 Ainoastaan Herrassa – niin pitää minusta sanottaman – on vanhurskaus ja voima. Hänen tykönsä tulevat häveten kaikki, jotka ovat palaneet vihasta häntä vastaan.  – Jesaja profetoi: Jumalan luokse tulevat häveten kaikki, jotka ovat Häntä vihanneet. Jos kaikki Jumalan vihamiehet, ne jotka eivät usko Jumalaan, ovat tulleet katumukseen ja häpeävät entistä käyttäytymistään, niin miten se on mahdollista? Eivätkö he olekaan tulisessa järvessä ikuisesti palamassa?

    Kauanko Jumalan kuritus kestää? Paavalin kuritus kesti kaiken kaikkiaan kolme päivää, jonka jälkeen hänen sokeutensa hellitti. Paavali piti itseään suurimpana syntisenä, vaikka sen jälkeen on ilmaantunut vieläkin kamalampia ihmisiä. Yhtäkaikki, vetäisin sellaisen johtopäätöksen, että ne jotka ovat ‘rakentaneet talonsa’ Kristuksen perustalle, selviävät hyvinkin lyhyellä tulella eli kurituksella ja toisessa ääripäässä ne, jotka kieltävät Kristuksen (kuten Saul aikoinaan) joutuvat kestämään opetusta pidempään. Jos näin on, on kristikunta ollut harhateillä kaksi tuhatta vuotta, ja tulisen järven ikuinen piina on ymmärretty aivan väärin.

  • Onko rangaistuksessa kyse vertauskuvasta vai kirjaimellisesta ilmauksesta?

    Kaksi päävaihtoehtoa voidaan erottaa näiden jakeiden perusteella:

    A. Kirjaimellinen tulkinta: Tulijärvi ja toinen kuolema ovat molemmat kirjaimellisesti totta.

    B. Vertauskuvallinen (symbolinen) tulkinta: Ei ole oikeaa tulijärveä ja toista kuolemaa. Toinen kuolema on Jumalan tuomio, joka korjaa ihmisessä olevat synnit ja puutteet.

    A-vaihtoehto on ollut ehdottomasti yleisimmin hyväksytty Raamatuntulkinta heti kohta apostolien ajan päättymisen jälkeen. Kirkko on pitänyt yllä tätä käsitystä ja sitä myöten hallinnut ihmisten elämää.

    2.Piet. 1:20 Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; Itse olen kääntänyt tämän näin: kaikki Jumalan sanan profetiat eivät ole oma ratkaisunsa, tai: profetioiden ratkaisu ei ole niissä itsessään.  

    Ilmestyskirja, jota kutsutaan Johanneksen ilmestykseksi, on Jeesuksen oikeastaan Jeesuksen Kristuksen antama ilmestys. Jeesus sanoi, että Hänen sanansa ovat henki (spirit) ja elämä. Jeesuksen sanat Ilmestyskirjassa ovat henkisiä ja Ilmestyskirjan tulinen järvi on myös henkinen ilmaus. 1.Kor. 2:13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. Ymmärtämistä vaikeuttaa se, että tavalliset ihmiset eivät osaa ajatella henkisesti, vaan kaiken pitäisi heille olla käsin kosketeltavan konkreettista: 1.Kor. 2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. – Luonnolliset ihmiset tarkoittaa aivan tavallisia ihmisiä, voisi ehkä sanoa kadun miehet ja naiset.

    On sanottu osuvasti, että kaikki mitä Ilmestyskirjassa on kirjoitettu, on totta, mutta suurimmalta osin ei kirjaimellisesti totta. Symbolit, vertaukset ja kielikuvat eivät ole kirjaimellisesti totta. Mutta se mitä ne kuvaavat sen sijaan ovat totta. Kun Jeesus sanoi murtaessaan leipää … “Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini.” (Mat. 26) niin aivan varmasti leipä ei ollut Häneen ruumiinsa eikä se ehtoollisella muutu Kristuksen ruumiiksi, vaikka katolilaiset niin uskovat. Se, joka ottaa vastaan Kristuksen, saa itselleen “elämän leipää” (Joh. 6:35). Ikuisesti palavaa tulista järveä ei ole olemassakaan, mutta tulinen järvi symboloi Jumalan syntisiin ja katumattomiin kohdistamaa rangaistusta.

    Tässä kirjoituksessa pohdin mitä tärkeintä kysymystä syntisten ja katumattomien kohtaloksi tulevan tulisen järven kirjaimellisuudesta tai sen kuvaannollisuudesta. Aivan tavallisilta tuntuvat sanatkin voivat todellisuudessa olla symboleja ja kuvata aivan jotain muuta. Tällaisista esimerkkejä ovat kynttilänjalka (tarkoittaen seurakuntaa), tähti, heinäsirkka, peto, lohikäärme, sarvi, kulta, sinetti, kruunu, rautainen valtikka, sirppi, vedet, meri, manna, portto, pilari, tulikivi jne.

    Jeesus puhui niin kansalle kuin opetuslapsillekin vertauksin. Kumpikaan kuulijakunta ei ymmärtänyt Jeesuksen esittämiä vertauksia. Opetuslapsille Jeesus kuitenkin selitti vertaukset. Jo Daniel kirjoitti, että taidolliset tulevat ymmärtämään. Hän myös sanoi viimeiseen tuomioon liittyen, että monet (tarkoittaen uskovia) puhdistetaan (Jumalan puhdistavassa tulessa), kirkastetaan ja koetellaan.

    Luuk. 8:10 Hän [Jeesus] sanoi: “Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi. Daniel 12:10 Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.

    Erityisesti Ilmestyskirjassa on paljon symboleja. Johannes saikin tulevaisuutta koskevat kuvaannolliset näkynsä hengessä (in spirit, G4152, pneumatkos, sanaan liittyy aina ajatus näkymättömyydestä ja voimasta). Niinpä tulinen järvi, joka on toinen kuolema, sisältää näkymättömän voiman, jonka vaikutus on henkinen. Kielikuvat täytyy osata tulkita oikein, ei kirjaimellisesti vaan kuvaannollisesti ja henkisesti. Se on ollut vaikeaa ja yhä edelleenkin monia kohtia tulkitaan kirjaimellisesti, koska “ne on niin selvästi sanottu”.

    Esimerkiksi: Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että se leipä, jota Hän antoi heille, oli Hänen ruumiinsa. Jeesuksen antama leipä oli kirjaimellisesti oikeaa leipää, mutta se ei ollut Hänen ruumistaan, vaan ainoastaan symbolisoi Hänen ruumistaan. Tämänkaltaisten lauseiden osalta on helppo erottaa onko lause kirjaimellisesti totta vai onko kyseessä kuvaannollinen ilmaus. Silti, yli miljardi ihmistä uskoo, että se viini mitä ehtoollisella annetaan, oikeasti muuttuu Kristuksen vereksi ja ehtoollisleipä Hänen lihakseen.

  • Onko rangaistus ikuinen?

    Raamatun mukaan syntisten rangaistus on ikuinen rangaistus ja vanhurskasten palkinto niinikään iankaikkinen.

    Mat. 25:46.Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.  Tässä niin kuin monessa jakeessa on selvästi kaksi erilaista seuraamusta: syntisten joukko lähtee ikuiseen rangaistukseen ja toisaalta vanhurskasten joukko saa iankaikkisen elämän. Jos siis syntiset eivät saa iankaikkista elämää, jää vain ratkaistavaksi kysymys; mikä on heidän iankaikkinen rangaistuksensa?

    Mat. 25:46 kreikankielinen teksti:iankaikkinen αἰώνιος aiōnios rangaistus κόλασις kolasis (G2851 correction, punishment, penalty;  R.C.Trench kom.  κόλασις with κολάζεσθαι had acquired in Hellenistic Greek this severer sense, and was used simply as ‘punishment’ or ‘torment,’ with no necessary underthought of the bettering through it of him who endured it,)

    Kun UM kääntää Mat.25:46 : ”Ja nämä menevät ikuiseen pois karsiintumiseen (KR, KJV rangaistukseen, punishment), mutta vanhurskaat ikuiseen elämään” käännös näyttäisi olevan oikein, koska verbi κολάζω kolazō tarkoittaa karsimista (esim. puiden),sekä oikaisemista, rankaisemista. R.C.Trench katsoo kolasis-sanan tarkoittavan rangaistusta, vaivaa, johon ei liity ajatusta siihen joutuvan tulemisesta paremmaksi. Huomattakoon, että tässä ei käytetä sanaa kuritus; παιδεύωv paideuo, jota käytettiin, kun kuritus-rangaistuksella tavoiteltiin opettamista tms., joka ei ainakaan ollut luonteeltaan lopullinen erorangaistus Jumalasta. Lopullinen eli ikuinen rangaistus, vaikkakin poiskarsiminen Jumalan yhteydestä, kuitenkin jättää ratkaistavaksi sanan aionios täsmällisen merkityksen. Jos aionios ei merkitsekään ikuista, päättymätöntä, silloin myös poiskarsiminen ei ole lopullista. Esim. Johannes puhuu karsimisesta sanoen 15:2 Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.

     

    κλασις αἰώνιος of Matt. 25:46, as it is plain, is no merely corrective, and therefore temporary, discipline; cannot be any other than the ἀθάνατος τιμωρία..   for in proof that κόλασις with κολάζεσθαι had acquired in Hellenistic Greek this severer sense, and was used simply as ‘punishment’ or ‘torment,’ with no necessary underthought of the bettering through it of him who endured it 2.Piet. 2:9, jossa käytetään kolazō’ Sanaa: The Lord knoweth how to deliver the godly out of temptations, and to reserve the unjust unto the day of judgment to be punished. This much, indeed, of Aristotle’s distinction still remains, and may be recognized in the scriptural usage of the words, that in κόλασις the relation of the punishment to the punished, in τιμωρία to the punisher, is predominant.

    Kolasis siis viittaa rangaistukseen suhteessa rangaistuun. Synonyymi Timoria 5097 -sana rangaistuksen suhteessa rankaisijaan; punishment as satisfying the inflicter’s sense of outraged justice, as defending his own honour, or that of the violated law. Saksaksi timoria onkin käännetty joko ’ehrenstrafe’ tai ’ehrensrettung’. Latinan kielinen sana ’vindikatio’, joka on myös juridinen termi (”takaperinvoittamus”) ja tarkoittaa palauttamista, takaisinsaamista.

    2.Tes. 1:9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta, Onko kadotus Herran kasvoista todella iankaikkinen?

    Kadotus Herran kasvoista tarkoittaa, ettei hän pääse pelastuneiden mukana Herran luo. Jälleen joudumme pohtimaan, onko kyseessä lopullinen ja iankaikkinen ero, vaiko ero tietyksi ajaksi, aikakaudeksi (tai kausiksi; “the justice of eonian extermination.”). Ymmärrykseni mukaan nämä aikakaudet voivat olla eri mittaisia.

     

    Kielitieteilijät kinastelevat siitä merkitsevätkö hepreankielen olam ja toisaalta kreikankielen aion/aionios ikuista, päättymätöntä, aina ollutta. Itselläni ei ole kreikan saati hepreankielen tuntemusta, joten joudun turvautumaan käännösten vertailuun ja sanakirjoihin (kuten Strong’s). Me kaikki voimme kuitenkin Raamattua lukiessamme, käyttää maalaisjärkeään. Tästä esimerkki seuraavassa:

    Juud. 1:7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta. δίκη αἰώνιος πῦρ dike aiōnios pyr. Raamattu kertoo kuinka Jumala antoi sataa Sodoman ja Gomorran alueiden päälle tulta ja tulikiveä. Tuli on kuitenkin ollut sammuneena iät ajat. Rangaistus ei mitenkään voi olla ikuinen tai iankaikkinen!

    Hepreankielen olam ja kreikan aion sekä aionios eivät tarkoita ikuista tai päättymätöntä aikaa.

    Toinen esimerkki: 2.Moos 21:6 niin hänen isäntänsä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet ovea tai pihtipieltä vasten, ja hänen isäntänsä lävistäköön hänen korvansa naskalilla, ja hän olkoon hänen orjansa ainiaan (עוֹלָם `owlam)

    Merkitseekö hepreankielinen sana olam todella ikuisuutta, vaiko jotain lyhyempää ajanjaksoa, on ehkä parhaiten selvitettävissä niistä jakeista katsomalla, joissa ko. sana esiintyy. Esim. 2.Moos. 21:6 kertoo kuinka orjan korva merkitään, jotta orjasta tulisi isännän omaisuutta ikuisesti eli olam. Tämähän ei mitenkään ole mahdollista! Israelissa oli myös olemassa riemuvuoden sääntö, jonka mukaan joka 50. vuotena vietettävänä riemuvuotena orja sai vapautensa.

  • Ikuinen, iankaikkinen elämä

    Joh. 3:15 että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. 16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi (should not perish), vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. 

    Tiedämme, että Pyhät hallitsevat kansoja tuhannen vuoden ajan, mutta hallitsemiseen liittyy tuomitseminen (itse tuomion antaminen) sekä sitä seuraavan toisen kuoleman rangaistuksen toteuttaminen. Pyhät elävät ikuisesti, vaikka asia ilmaistaan toisin: Luuk. 20:36 Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia. Jumala ja Hänen Poikansa elävät ikuisesti, mutta sitä ei aina ilmaista käyttäen ‘aionios’ sanaa. Joh. 5:26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Jumala on kuitenkin iankaikkinen Jumala, kuten todetaan Room. 16:26:ssa … iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille…  1.Tim. 6:16 jolla ainoalla on kuolemattomuus (ἀθανασία athanasia); joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä – hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen. 

    Pyhät ovat kuolemattomia ts. he elävät ikuisesti. He eivät kuitenkaan elä maan päällä Kristuksen kanssa halliten ikuisesti. Kristuksenkin hallitus (eonian rulership) samoin kuin ikuinen rangaistus (eonian judgment), tulevat päättymään; 1.Kor. 15:25 Sillä hänen pitää hallitseman “siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.” Pyhienkin saama ”ikuinen” (eonian) palkinto tulee päättymään. Kristus, pyhät ja muut (ikuisen) elämän saaneet eivät kuole eivätkä katoa, koska he ovat saaneet elämän – kuolemattomuuden. Jumalan valtakunta itsessään pysyy ikuisesti. Kuolemattomuuden yhteydessä voisimme mielestäni puhua ikuisesta elämästä. Eräs asiaan perehtynyt tutkija kuitenkin haluaa pitää käsitteet selvänä; me voimme saada kuolemattomuuden (immortality, ἀθανασία athanasia), mutta meille ei ole luvattu ’ikuista’ elämää. Mielestäni tärkeämpää kuin tällainen käsitteellinen hiusten halkominen, on ymmärtää, missä kohdin Raamattua ’ikuiseksi’ käännetty ei tarkoita päättymätöntä, vaan Jumalan määräämää aikakautta (aikajaksoa). Kuolemattomuuden lisäksi asiayhteys voi vaatia käyttämään sanaa ikuinen. kuten Heb. 9:14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen (aiōnios pneuma) kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!

     

  • Viimeisen tuomion tuli

    Jo käsite viimeinen tuomio merkitsee ihmisten mielestä, että paha saa palkkansa ja syntiset rangaistuksensa ja on vain oikein, että katumattomat syntiset heitetään tuliseen pätsiin ja ikuiseen kärsimykseen.

    1.Kor. 3:11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. 12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle [Kristukselle], rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, 13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. 14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; 15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
    Nämä 1.Kor. jakeet kertovat uskon rakentamisesta perustukselle, joka on Jeesus Kristus. Tuli koettelee rakennuksen ja jos se ei kestä, voi ihminen kuitenkin pelastua ’ikään kuin tulen läpi’. Pelastuminen tulen läpi on mahdollista kuitenkin vain, jos perusta on oikea. Ihminen, joka on elämänsä rakentanut ilman tätä perustaa, ei voi kokea Jumalan pelastavaa tulta. Tuli koituu hänen tuhokseen, vaikkakaan tuli ei ole missään palavassa järvessä.

    Se, että kyse on kuvaannollisesta järvestä, käy mielestäni ilmi myös siitä, että siinä poltetaan sekä Kuolema että Tuonela, jotka ovat yhtä lailla kuvaannollisia ilmauksia eivät lihaa ja luuta. Puhdistava tuli ei ole kirjaimellista, oikeaa tulta. Ei myöskään saman jakeen rakennusmateriaalit kuten kulta, hopea ja jalokivet ole oikeita talon rakennusmateriaaleja. Eivät liioin puu, oljet tai heinä. Ne vain kuvaavat ihmisen uskoa. Jos ihminen on rakentanut uskonsa (’talonsa’) ensiksimainituista kalliista materiaaleista, hänen uskonsa on varma ja kestävä. Heinästä ja oljista uskonsa rakentanut huomaa rakennuksensa palavan poroksi. Hän itse voi kuitenkin pelastua ”ikään kuin tulen läpi” koska hän kuitenkin oli perustanut uskoaan Kristuksen varaan.

    Sana ikäänkuin viittaa siihen, että tuli näiden pelastuvien kohdalla ei ole oikeaa polttavaa tulta, vaan kyse on kuvaannollisesta, symbolisesta tulesta. Jae 15 sanoo: mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi. Sana “vahinkoon” ei oikein selvästi kerro minkälainen vahinko tällaiselle ihmiselle käy. KJV sanoo tässä kohdin “he shall suffer loss”, josta ei myöskään asia selvene.  Kreikankielinen sana on G 2210 ζημιόω zēmioō: to injure, i.e. (reflexively or passively) to experience detriment:—be cast away, receive damage, lose, suffer loss. Toisaalta on todettava, että tässä ei myöskään käytetä ilmaisua iankaikkisesta rangaistuksesta (Mat. 25:46).

    Millä perusteella Kristus ratkaisee tuomion laadun? Ajattelen näin: jos ihminen on rakentanut ’talonsa’ Kristuksen varaan ja arvokkaista aineista, kuten ”kullasta, hopeasta tai jalokivistä”, tuli koettelee hänen tekonsa, havaitsee ne hyviksi ja hän selviää vähällä, vieläpä saa palkankin. Jos Kristuksella on ollut kovin vähäinen osa ’talonrakennuksessa’, miten hänen käy? Tuli koettelee hänenkin tekojaan; jos teoissa on moittimista, häntä tuli koettelee kovemmin ja hänen talonsa palaa poroksi. Kuitenkin ihminen itse selviää ja pelastuu. Entä jos ihminen ei ole millään lailla käyttänyt Kristusta ’talonsa rakentamisessa’? Elänyt vielä huonoja tekoja tehden. Hänen kohtaloksi tullee tulinen järvi ja tulikiven pitkä ja perusteellinen puhdistus.

    Joh. 10:9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

     

    Käsitykseni mukaan, ylösnousseet ovat henkiruumiissa (spiritual bodies), muutkin kuin saatana ja hänen enkelinsä. 1.Kor. 15:44 kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen. Kuinka henkiin tehoaa fyysinen tuli? Vai onko siis olemassa hengellinen tuli, joka tehoaisi hengellisiin ruumiisiin? Heb. 12:29 sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli. Jumalan tuli voi olla puhdistava tuli, joka puhdistaa uskovasta synnin ja kaiken epäpuhtaan, kaikki lihan teot. Uskon myös, että Jumalan tuli, joka on henkinen tuli, voi myös tuhota uskoa vailla olevan ihmisen. Jos ihminen on rakentanut elämänsä Kristuksen uskon perustalle, sen uskon määrän mukaan minkä Jumala on hänelle antanut, Jumalan tuli on hänen kohdallaan puhdistavaa tulta.

    Edellä olevan ryhmän tuomittaville on yhteistä, että he ovat rakentaneet elämänsä Kristuksen varaan. Tuli koettelee heidät, mutta he kuitenkin pelastuvat. He ovat niitä, joiden nimet löytyvät elämän kirjasta. Ihmisestä on Jumalalla kaikki tiedot, onhan kunkin ihmisen henki palannut taivaaseen Hänen luokseen. Saar. 12:7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.

     

    Ne, joiden nimeä ei löydy elämän kirjasta, heitetään tuliseen järveen.

    On siis oleva kahdenlaista seurausta. Joitakin tuli koettelee, mutta he kuitenkin pelastuvat. Toisen ryhmän kohtalona on tulla heitetyksi tuliseen järveen. Jos Jumalan puhdistava tuli polttaa synnin teot pois niin entä sitten kadotustuomion saavien ihmisten kohdalla? Onko heitä polttava tuli aivan oikeaa tulta?

    Kristus antoi Ilmestyskirjan tulevaisuutta koskevat näyt Johannekselle symboleina ja vertauskuvina, se on selvää. Entä sitten Ilmestyskirjan lopussa, luvuissa 19-21, joissa puhutaan kadotukseen joutuvien kohtalosta; ikuisesta piinasta tulisessa järvessä? Monien mielestä kuvaus on selkeydessään aivan varmasti kirjaimellisen totta. Nytkö siis pitäisi vaihtaa tulkinta vertauskuvallisesta kirjaimelliseen?

    5.Moos. 4:24 Sillä Herra, sinun Jumalasi, on kuluttava tuli, kiivas Jumala. Jesaja puolestaan sanoo: 30:27 Katso, Herran nimi tulee kaukaa, hänen vihansa leimuaa, ja sankka savu tupruaa; hänen huulensa ovat täynnä hirmuisuutta, ja hänen kielensä on kuin kuluttava tuli.

    Kun Jesaja sanoo, että Jumalan kieli on kuin kuluttava tuli, se on ymmärrettävä kuvaannollisesti. Jumalahan on henki, ja Hänen kielensä (sanansa) on myös henki. 5. Moos. 9:3 Niin tiedä nyt, että Herra, sinun Jumalasi, käy sinun edelläsi niinkuin kuluttava tuli; hän hävittää heidät ja nöyryyttää heidät sinun edessäsi, ja sinä karkoitat heidät ja hukutat heidät nopeasti, niinkuin Herra on sinulle puhunut. Vaikka Jumalan kuluttava tuli onkin hengen tulta, sen vaikutus on mitä suurimmassa määrin todellista. Tuli voi kohdistua henkiolentoihin kuten saatanaan tai enkeleihin tai sitten eläviin ihmisiin (kuten jakeessa 9:3) tai sitten ylösnousseihin, tuomiolla oleviin ihmisiin henkiruumiissa. Ilmestyskirja kertoo Johanneksen näystä Ilm. 1:16 Ja hänellä [Kristuksella] oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa. Myös Jumalan Pojan valtaa ja voimaa kuvataan symbolein; kaksiteräinen miekka, joka lähtee Hänen suustaan. Niin Isä kuin Poikakin ovat henkiä ja heidän voimansa tulevat heidän hengestään kohdistuipa se lihaa ja verta olevaan ihmiseen tai ylösnousseisiin, henkiruumiissa oleviin ihmisiin tai muihin luotuihin.

    Jumalan kuluttava tuli polttaa ihmisten lihalliset teot ja synnit. Tulinen järvi, jossa synnit palavat, ei ole oikea järvi, vaan kuvaannollinen ilmaus. Syntien palaminen sinänsä voi hyvinkin tuottaa tuskaa ihmiselle, kun hän näkee mitä kaikkea hän onkaan elämässään tehnyt.

    Raamatuntutkija Ray Smith (kuten myös aikoinaan Origenes) on esittänyt käsityksenään, että kaikki ihmiset joutuvat (tai pääsevät) Jumalan Pyhän Hengen tuliseen puhdistuskäsittelyyn. Oikein pahojen ihmisten osalta puhdistus on pitkä ja tuskallinen, mutta lopputuloksena on Jumalalle kelvollinen uusi puhdas ihminen. Tätä hän perustelee ensisijaisesti sillä, että se on Jumalan tahto; Jumalahan tahtoo kaikkien pelastuvan. Ja Jumalan tahto aina toteutuu. Lisäksi tutkija lausuu, että ihmisellä ei ole viime kädessä omaa vapaata tahtoa ja vapaata valintaa. Kyse on loppujen lopuksi Jumalan tahdosta ja valinnasta. Näin siis Hitler, Stalin ja Pol Pot ym. hirmuhallitsijat kaikki pääsisivät osalliseksi pelastuksesta.

    Katsotaan löytyisikö Raamatusta lauseita ratkaisemaan asiaa.

    Mat. 25:46. “Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.”  – Tässä on selvästi kaksi erilaista seuraamusta: syntisten joukko lähtee rangaistukseen ja toisaalta vanhurskasten joukko saa iankaikkisen elämän. Jos siis syntiset eivät saa iankaikkista elämää, jää vain ratkaistavaksi kysymys; mikä on heidän iankaikkinen rangaistuksensa?

    Mat. 24:51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” –  Tässä Jeesuksen vertauksessa puhutaan hyvän palvelijan ja pahan palvelijan osasta kun heidän herransa saapuu. 24:45 Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? 46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! 47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.

    Hyvä palvelija antaa ruokaa ajallaan herransa muille palvelijoille tehtävänsä mukaisesti. ‘Ruoka’ tarkoittaa hengellistä ruokaa. Hyvän palvelijan palkka Herran saapuessa on korotus hänen herransa kaiken omaisuuden hoitajaksi. Paha palvelija toimii vastoin herransa ohjeita: 48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: ‘Minun herrani viipyy’, 49 ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa, 50 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, – Lopputuloksen luimmekin jo jakeesta 51. Pahan palvelijan osa on tulisessa järvessä, jossa on itku ja hammasten kiristys. Kun Jeesusvertauksessaan sanoo, että paha palvelija hakataan kappaleiksi, se tarkoittanee kuolemantuomiota, toista kuolemaa.

    Kun Raamattu toteaa, että tulinen järvi on toinen kuolema, onko toinen kuolema sama kuin ikuinen poiskarsiminen Jumalan yhteydestä? Siis, täydellinen tietoisuuden häviäminen. Tämä tarkoittaisi sitä, että osa ihmisistä tuhotaan ja heistä ei jää jäljelle mitään.

    Vai, voisiko Jumalan Rakkaus ihmistä kohtaan olla niin kaiken kattavaa, että pahimmatkin jumalattomat, jotka eivät edes kadu tekojaan, väkisin puhdistetaan vanhurskaiden joukkoon?

    Raamatussa puhutaan Pyhän Hengen pilkkaamisesta syntinä, jota ei voi saada anteeksi. Rinnastaisin tällaisen tietoisen jumalattoman toiminnan ja täydellinen katumattomuuden Pyhän Hengen pilkkaamiseen. Jos ihminen ei voi saada syntejään anteeksi, ei hän myöskään voi pelastua. Tähän olen nyt päätynyt, mutta täysin varma en ole. Toivoisin olevani väärässä ja Jumalan rakkauden vaikutuksesta kaikki todellakin pelastuisivat, vaikka sitten vasten tahtoaan kuten Paavali. Saatan hyvinkin palata tähän kysymykseen jatkotutkimusteni myötä.

    Kun Raamatussa puhutaan viimeisestä tuomiosta, ajatellaan, että kyse on Jumalan tuomiosta. Jumala on antanut tuomiovallan Pojalle, Jeesukselle Kristukselle. Ja edelleen, Efesolaiskirjeestä luemme: Ef. 1:22 Ja kaikki hän [Jumala] on asettanut hänen [Kristuksen] jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, 23 joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää. Kristuksen seurakunta on Hänen ruumiinsa, joka hallitsee yhdessä Hänen kanssaan ja myös tuomitsee maailman. 1.Kor. 6:2 Vai ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Olen tulkinnut ‘tuomitsemisen’ tarkoittavan ankarallakin kädellä tapahtuvaa opettamista ja synnin ja kaiken saastan polttamista puhdistavalla tulella tulisessa järvessä. Kristuksen seurakunnalla tulee olemaan merkittävä rooli viimeisinä aikoina. Pyhiä, jotka hallitsevat ja tuomitsevat yhdessä Kristuksen kanssa, on suhteessa muuhun ihmiskuntaan vain pieni joukko. Heidät Jumala on jo ennalta määrännyt pelastukseen.

    Me tiedämme tulevamme hänen [Jeesuksen] kaltaisikseen, kun hän ilmestyy” … (1.Joh. 3:2).

    Ehkäpä Jumala ja Kristus kutsuvat loputkin ihmiskunnasta samoin kuin Kristus kutsui Paavalinkin, kirkkaassa tulisessa leimahduksessa, joka puhdisti hänet ja antoi hänelle uuden uskon.

  • Tulisen järven tuska

    Seuraavien jakeiden myötä pyrin selvittämään millaista tuskaa näissä jakeissa kuvataan kreikan kielen sanoilla.

    Luuk. 16:23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. In Hades, where he was in torment, he looked up and saw Abraham far away, with Lazarus by his side (NIV). 24 Ja hän huusi sanoen: ‘Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!’

    Tuskaa ilmaiseva sana kreikankielessä on βάσανος basanos, joka esiintyy kaksikin kertaa Jeesuksen vertauksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. On muistettava, että kyse on kuvaannollisesta vertauksesta, ei kirjaimellisesti ymmärrettävästä kertomuksesta. Sen ymmärtää jo siitäkin, kun rikas mies pyytää, että Lasarus kastaisi sormenpäänsä veteen jäähdyttämään rikkaan miehen kieltä. Veteen kastetusta sormenpäästä ei tulisessa pätsissä olisi mitään apua. Basanos -sanaa käytetään Mat. 4:24 jakeessa kuvaamaan demonien aiheuttamaa mielenterveydellistä tuskaa tai sairautta.

    Mat. 4:24 News about him spread all over Syria, and people brought to him all who were ill with various diseases, those suffering severe pain (βάσανος basanos), the demon-possessed (KR 38 riivatut), those having seizures, and the paralyzed; and he healed them.

    KJV And his fame went throughout all Syria: and they brought unto him all sick people that were taken with divers diseases and torments, and those which were possessed with devils, and those which were lunatick, and those that had the palsy; and he healed them.

    Mark. 6:48 kertoo tapauksesta kun Jeesus lähetti opetuslapsiaan järvelle kovan tuulen vallitessa. Ja kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, tuli hän neljännenNIV He saw the disciples straining (βασανίζω basanizō) at the oars, because the wind was against them. Opetuslapset olivat hädissään ja pelkäsivät henkensä puolesta. Pelko ja ahdistus eivät kuitenkaan olleet fyysisiä vaan henkisiä tuskia.

    Entä sitten tuli, josta kerrotaan 1.Kor. 3:11-15: 11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. 12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, 13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. 14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; 15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

    1.Kor. 3:13 sanoo, että jokaisen teot on tuleva näkyviin ja tuli koettelee minkälaisia nämä teot ovat. Korinttolaiskirjeessä lähdetään siitä olettamuksesta, että ihminen voi rakentaa elämänsä kestävälle perustalle, joka on Kristus. Ihmisen rakentama rakennus ei ole kirjaimellinen talo, vaan kyse on kuvaannollinen ilmaus ihmisen elämän työstä. Jos ‘rakennus’ kestää tulen, on ihminen saava palkan. Jeesuksen vertauksesta muistamme minkälaisen palkan ihminen saattoi saada; joku sai hallittavakseen viisi kaupunkia, joku toinen kymmenen. Ne, jotka eivät ole ansioituneet eivätkä ole rakentaneet elämänsä rakennusta Kristuksen peruskallion varaan, eivät saa palkkaa koska heidän rakennuksensa ei kestä koettelevaa tulta. Sellainen ihminen pelastuu, mutta ikäänkuin tulen läpi. Palkka ei kuitenkaan voi olla edellä mainitsemani hallinnollinen työ koska Jeesuksen johtama tuhatvuotinen valtakunta on jo päättynyt. Pyhät ovat hallinneet Kristuksen alaisuudessa ja nyt koittaa viimeinen tuomio ja Kristus luovuttaa kaiken vallan Isä Jumalalle. Palkan luonne jää epäselväksi.

    Sana ikäänkuin viittaa siihen, että tuli näiden pelastuvien kohdalla ei ole oikeaa polttavaa tulta, vaan kyse on kuvaannollisesta, symbolisesta tulesta. Jae 15 sanoo: mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi. Sana “vahinkoon” ei oikein selvästi kerro minkälainen vahinko tällaiselle ihmiselle käy. KJV sanoo tässä kohdin “he shall suffer loss”, josta ei myöskään asia selvene.  Kreikankielinen sana on G2210 ζημιόω zēmioō: to injure, i.e. (reflexively or passively) to experience detriment:—be cast away, receive damage, lose, suffer loss. Toisaalta on todettava, että tässä ei myöskään käytetä ilmaisua iankaikkisesta rangaistuksesta (Mat. 25:46). Tällainen ihminen on kuitenkin pelastuva, koska hän oli yrittänyt rakentaa elämänsä Kristuksen perustalle. Epäselväksi jää vain vahingon laatu.

    Onko mitään muuta peruskalliota kuin Kristus?

    Joh. 1:42 Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: “Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas” (Κηφᾶς Kēphâs), joka käännettynä on Pietari.   KJV: And he brought him to Jesus. And when Jesus beheld him, he said, Thou art Simon the son of Jona: thou shalt be called Cephas, which is by interpretation, A stone. – Keefas tarkoittaa kiveä KJV käännöksen mukaan. Kreikan kiveä tarkoittava sana on petros, joka tarkoittaa yksittäistä kiveä eikä peruskalliota, petra, jolle Kristus on rakentava kirkkonsa, kuten Luuk. 6:48:ssa: Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle (πέτρα petra); kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.  

    Jumalan seurakunta on siis rakennettu Kristuksen varaan, ei apostoli Pietarin, kuten esim. katoliset uskovat ja pitävät paavia Pietarin valtuuttamana seuraajana ja Kristuksen edustajana maan päällä.

     

    Tulella suolaaminen.  Mark. 9:49 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.

    Tuliseen käsittelyyn liittyy vielä eräs piirre; tulella suolaaminen. Jo Moses ja Hesekiel antoivat ohjeet uhrilahjojen suolaamisesta. Hes. 43:24 Tuo ne Herran eteen, ja papit heittäkööt niiden päälle suolaa ja uhratkoot ne polttouhriksi Herralle. – Nyt puhutaan kuitenkin jokaisen ihmisen suolaamisesta. Jokaisen! Ihmisen suolaaminen ei voi olla konkreettista, se on selvä. Kun polttouhri suolataan, suolaus tuo lihaan makua ja säilyvyyttä. Liha kuitenkin uhrattiin heti teurastuksen jälkeen, joten lihauhrin suolaaminen ei varmaankaan ole tarkoitettu säilyvyyden parantamiseksi. Tulella suolaaminen on mitä suurimmassa määrin kielikuva samoin kuin tulella puhdistaminen. Ehkä ne yhdessä kuvaavat ihmisen saattamista Jumalalle kelvolliseksi ikuisiksi ajoiksi.

    Kun jokainen ihminen on tulella suolattava, eikö silloin jokainen ihminen tule myös tulessa puhdistetuksi?

    Ilm. 20:13 kertoo miten meri, Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat. …”heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.” Korinttolaiskirjeessä jo todettiin, että jokaisen teot tutkitaan tulella. Tässä ei siis pitäisi olla mitään uutta.  Jakeessa 15 kuitenkin sanotaan: “Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen”. Tämän loppujakeen voi tulkita eri tavoin, mutta itse kallistun seuraavan tulkinnan kannalle: Elämän kirjasta katsotaan jokaisen osalta, onko ihmisen nimi mainittu kirjassa. Jos on, ei muuta tutkintaa tarvita – ihminen pelastuu suoralta kädeltä. Ja saa vielä ansaitsemansa palkankin. Jos Elämän kirjasta ei löydy nimeä, ihminen joutuu ottamaan vastaan puhdistavan tulen käsittelyn ‘tulisessa järvessä’.

    On tärkeää ymmärtää, että tulinen järvi ja kaikki siihen liittyvä, on kuvaannollista ilmaisua, ei kirjaimellista. Se ei tarkoita sitä, etteikö Jumalan rangaistusta olisi. Rangaistus on kuitenkin totta, mutta jotain muuta kuin kituminen tulisessa järvessä. Jumalan puhdistava tuli voi olla hyvinkin tuskallinen, kun ihminen näkee kaikki tekonsa ja niiden vääryyden ja aiheuttamansa tuskan muille ihmisille.

  • Jumalan puhdistava tuli

    Viimeisen tuomion yhteydessä Jumalan puhdistava tuli koettelee jokaisen.

    Mat. 3:11 Minä [Johannes Kastaja] kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.

    1.Piet. 1:7 että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

    1.Piet. Beloved, think it not strange concerning the fiery trial which is to try you, as though some strange thing happened unto you: – Outo suomennos: Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä [tulista koettelemusta], jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa  – Pietari selittää, että oikeamieliset kokevat tulen (vertauskuvallisen) koettelemuksen jo eläessään.

    Mark. 9:43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen, 44 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.

     49 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava. – Suolaaminen on keino säilyttää raaka-aine myöhempää käyttöä varten, tämän elämän jälkeiselle ajalle. Uhri 2378 θυσία thysia  Mat.9:13 Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ‘Laupeutta minä tahdon enkä uhria.’ Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” Mark.  12:33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.” Matteus ja Markus välittävät UT:n evankeliumin sanoman ihmisille; erotuksena lakiliiton uhrikeskeisyydestä korostuu nyt lähimmäisen rakkaus.

    1. Piet. 1:7 että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

    1.Kor. 3:13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja [Jumalan puhdistava] tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. – Tuli on koetteleva kunkin -siis jokaisen- teot, viimeisenä päivänä. Silloin ratkaistaan mitä kukin on saava palkakseen, miten kunkin ‘rakennus’ kestää.

    Sana tuli πῦρ pyr esimerkiksi Ilm. 21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”  – Ratkaistava keskeinen kysymys on: onko tuli konkreettinen tuli vaiko kuvaannollinen tuli. Raamattu käyttää samaa sanaa πῦρ, joten voisi ajatella, että kaikissa tulta koskevissa jakeissa sama sana määrittää tulen laadun. 1.Kor. kirjeen tuli on nimenomaan puhdistava tuli, jonka tehtävänä on puhdistaa ihminen kaikesta synnin saastasta. Nämä ihmiset kuitenkin pelastuvat. Ilm. 21:8 tuli taas kohdistuu pääosin sellaisiin syntisiin, jotka perinteisesti on laskettu tuliseen järveen joutuviksi, toisen kuoleman rangaistuksen saajien joukkoon. Strong’s toteaakin, että ”of the 500+ times the word ‘fire’ is used in the Bible, hundreds of times the word ‘fire’ is used in a figurative or symbolic sense”.

    Kun Jumalan puhdistava tuli puhdistaa viimeisellä tuomiolla, puhdistettavat ovat henkiruumiissa. He ovat ylösnousseita; Ilm. 20:13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Tämä Ilmestyskirjan jae kuvaa sitä miten ylösnousevat kuolleet kerääntyvät kuka mistäkin paikasta.

  • Tulinen järvi – henkinen vai konkreettinen

    Olisiko tulinen järvi aivan oikea, konkreettinen järvi vaiko henkinen järvi? Jos se olisi oikea järvi, siihen pitäisi mahtua useita miljardeja ihmisiä, kaikkien aikojen katumattomat syntiset. Oikea järvi ja oikeita ruumiillisia ihmisiä. He seisoisivat järven rantaosissa, ei keskellä järveä, koska he hukkuisivat siellä. Jos ajattelet vaikka itseäsi tällaisessa järvessä, ajattelet varmaan, että välillä täytyisi saada ruokaa ja juomaa. Mitenkähän tämä huoltopuoli olisi järjestetty? Miljardeille ihmisille. Miten säädeltäisiin järven liekkejä, että ne kiduttaisivat sopivasti, mutta eivät kokonaan polttaisi siellä olevia ihmisiä? Tuntuu vähän hullun hommalta edes miettiä tällaisen järven olemassaoloa, mutta kieltämättä, Raamattu puhuu siitä uskottovasti ja selkein ilmaisuin, toistaen sanomaa useassa kohdin. Tällaiseen järveen on kirkon piirissä uskottu kahden tuhannen vuoden ajan. Kirjallisuuden ja kuvaamataiteen piirissä on toki kehitelty muunkinlaisia helvettejä, joissa syntiset kituvat.

    Entäpä jos tulinen järvi onkin kielikuva Jumalan henkisestä rangaistuksesta? Siihen joutuvat ihmiset olisivat ylösnousemuksensa jälkeen henkiruumiissa. Henkiruumiisiin eivät konkreettiset liekit tehoa. Siksi heidän tulisikin olla henkiruumiissa ja liekkien tulisi olla henkisiä. Jumalahan on kuluttava tuli! (Heb. 12:29 sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.) Ja Jumala on henki. Olen varma, että Jumalan henkinen tuli voi olla rangaistuksena aivan yhtä piinaava kuin oikeakin tuli.

    Tässä luvussa olen tuonut esille seikkoja, jotka puoltavat tulkintaa, etteivät sanat aion/aionios ja olam oikeasti tarkoita ikuista, päättymätöntä. Sanojen oikeampi käännös useinkin olisi aika, aikajakso, aikakausi. Tämä tulkinta antaisi mahdollisuuden tulkita myös tulisen järven hengellistä sisältöä ja kestoa uudella tavalla. Se on varmasti monelle vaikea paikka. Niin minullekin, kun olin pitkään uskonut tulisen järven kirjaimelliseen tulkintaan. Mutta kuitenkin, jos näin olisi, avautuisi syntisille uusi näköala ja toivo, saada synnit anteeksi ja pelastua vanhurskaiden joukkoon. Silloin toteutuisi Jumalan tahto siitä, että kaikki pelastuvat.

  • Lopuksi

    Näissä kirjoituksissa olen pohtinut esille tuomiani ajatuksia Jumalan tahdosta pelastaa – jos mahdollista – kaikki ihmiset.

    Lähtötilanne on syytä pitää mielessä: Jeesus Kristus ja Hänen pyhänsä ovat hallinneet Jumalan valtakuntaa maan päällä tuhannen vuoden ajan. Ihmiskunta on elänyt vapaana saatanan ja hänen demoniensa juonista. Ihmiset ovat kaikki kuulleet Jumalan sanan opetusta. He ovat eläneet aikaisempia sukupolvia pidemmän elämän ja näin heillä on ollut täysi vapaus päättää kukin kohdaltaan uskoako saamaansa opetusta ja uskoako Jeesukseen Kristukseen Jumalan poikana ja koko maailman hallitsijana. Nyt voisi sanoa, että ihmisillä on vihdoinkin vapaa valinta.

    Mitä tapahtuukaan kun tuhat vuotta kestänyt hallituskausi, onnen, ilon rauhan ja terveyden kausi, päättyy? Saatana ja hänen enkelinsä vapautetaan. Saatana villitsee ihmiskunnan joukosta valtavan määrän ihmisiä sotajoukkoonsa. He eivät menesty, vaan saatana vangitaan, hänen joukkonsa tuhotaan. Saatana heitetään tuliseen järveen. Tulinen järvi oli Raamatun mukaan varattu ensisijaisesti saatanalle, mutta sinne Raamatun mukaan heitetään monia muitakin.

    Olen pyrkinyt pohdiskelemaan mahdollisuutta, että Jumala todella toteuttaisi tahtonsa ja sallisi myös suurten syntisten, jotka ovat ’ansainneet’ tulisen järven kohtalon, pelastua. Selvyyden vuoksi sanon: tämä on ymmärrettävää niiden osalta, jotka ovat saaneet huonommat lähtökohdat elämälleen. Tätä pohdiskelin kirjoituksessa Miksi Jumala…? Voisi ajatella, että Jumala huomioi näiden ihmisten heikommat lähtökohdat, ja soisi myös näille pelastuksen. Mutta entä nämä ihmiset, jotka ovat eläneet tuhatvuotisen valtakunnan alaisuudessa? Heitä ei ole kukaan erehdyttänyt syntiin. Heidän päätöksensä uskon suhteen ovat olleet täysin heidän omiaan, ilman saatanan häirintää. Jos he lopussa liittyivät saatanan joukkoihin taistelemaan Kristusta ja Hänen pyhiään vastaan, sen päätöksen tekivät he itse, oman vapaan valintansa mukaisesti. Jos Jumala armahtaakin ne, jotka eivät ole liittyneet aikaisemmin Kristuksen seurakuntaan, koska valinta ei ole ollut vapaata saatanasta ja kaikista muista vaikuttavista tekijöistä johtuen, kuinka Jumala voisi armahtaa ne, jotka vapaaehtoisesti liittyvät Hänen vihollisensa joukkoihin? Ymmärrän kyllä, jos Jumala rankaisee tällaisia ihmisiä kovalla kädellä, vaikkapa karsii heidät pois yhteydestään kerralla ja lopullisesti. Sitä en kuitenkaan saata uskoa, että edes kaikkein pahimmat joutuisivat kidutetuiksi iankaikkisesti.

  • Lähteet ja lyhenteet

    Kirjoittaja: Heikki Jartela   heikki.jartela at kolumbus.fi

    Lähteet: http://www.totta-on.fi/Raamattu/kirje.html

    Paninin kääntämä Numeric English New Testament on luettavissa: www.unleavenedbreadministries.org  http://www.telusplanet.net/public/tsgibson/panin.pdf            http://www.ubm1.org/books/pdf/NENT.pdf

    NENT: Numeric English New Testament. Panin toimitti Uuden Testamentin käännöksen kreikaksi niin, että käännös toteutti numerollisuuden vaatimukset. Sen jälkeen hän käänsi tekstin englanniksi olemassa olevia käännöksiä hyväksikäyttäen.

    NASB: New American Standard Bible

    KJV: King James Version, Kuningas Jaakon käännös, joka on pitkään ollut yleisesti luotettavana pidetty  käännös

    UM: Uuden maailman käännös (Jehovan todistajien)

    KR 33, KR 38: Kirkkoraamattu 1933 ja 1938. Näitä käytetty yleisemmin tässä artikkelisarjassa

    KR 92: Uusin Raamatunkäännös

    MUITA SIVUSTOJA:

    www.biblicalunitarian.com

    http://focusonthekingdom.org

    www.inri.fi

    http://www.koivuniemi.com/raamattu

    http://raamattu.uskonkirjat.net

    http://www.biblehub.com/Strong’s

    http://www.blbclassic.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?Strongs

     

     

     

     

     

     

     

     

image_pdfimage_print